T I ET EE
S S
ÄTA
P H A U T U
44
TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2006
Esseistiikalla menee lujaa?
Tieteessä tapahtuu -lehdessä 8/2005 kiinnitettiin huomiota taloustieteeseen pesiytyneeseen pa- haan tapaan käyttää essee-nimitystä artikkeliväi- töskirjojen nimissä. Lehti sai palautetta eräältä kansantaloustieteen professorilta, joka myönsi, että sana tullee amerikkalaisista käytännöistä, joita niin paljon kansantaloustieteessä seura- taan. Suomen kieltä ja sanojen oikeaa käyttöä tu- lee hänenkin mukaansa toki kannustaa, ”Ja olen samaa mieltä kanssanne”, totesi professorimme – vaikkakin samaan hengen vetoon joutui myöntä- mään, ”että olen ollut joissakin näissä ”esseissä”
esitarkastajana.”
Onko muutosta sitten havaittavissa? Ei aina- kaan vielä. Suomalaisten esseistien määrä sen kuin kasvaa kohisten. Tuoreessa Kansantaloudel- lisessa aikakauskirjassa (2/2006) esitellään jälleen kolme uutta esseekokoelmaa: ”Esseitä Euroalu- een laajentumisesta”, ”Esseitä globalisaation ja EU:n haasteista Ahvenanmaan taloudelle” ja
”Esseitä kehitysavusta, konfl ikteista ja taloudel- lisesta kehityksestä”. Kaikki nämä väitöskirjat – anteeksi: esseekokoelmat – on tehty Helsingin kauppakorkeakoululle.
Suosittelen kuitenkin edelleen taloustieteili- jöille, kauppakorkeakoulullakin, oheislukemis- toksi professori Hannu Riikosen kirjaa Mikä on essee? (SKS 1990) sekä Tieteessä tapahtuu -lehden
”Tiede ja essee” -teemanumeroa (7/2002, www.
tieteessatapahtuu.fi ). Ovat valaisevia.
Kansantalouskeskustelua edistetään
Kansantaloudellinen aikakauskirja ei ole aina ollut kaikkein kannustavin ja innostavin keskustelufoo- rumi, vaikka aina joitakin kiinnostavia artikkeleita onkin sisältänyt. Mutta nyt on yritystä. Aikakaus- kirjan päätoimittaja professori Matti Pohjola pyr- kii kehittämään siitä keskustelevan ja muitakin kuin taloustieteilijöitä kiinnostavan foorumin. Ja tuoreimmassa niteessä (2/2006) onkin huomatta- vaa yritystä, koko lehden rakenne on uudistettu:
omina pääosastoinaan Tiede ja tutkimus, Talous ja politiikka sekä Ekonomis tit ja yhteiskunta. Eh- dottomasti suositeltavaa luettavaa.
Kaikki Putinista
Jos on Kansantaloudellinen aikakauskirja käymässä aiempaa kiinnostavammaksi, on myös Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seuran Idäntutkimus- lehti usein sangen mielenkiintoinen. Tuorein nide 2/2006 vallan erityisesti. Putin-teemanumerossa mies käännetään monin tavoin ympäri: Putinin ideologia, Putin sankarina, Mitä politiikan tutki- mus kertoo Putinista, Putin vit sien kohteena, Pu- tin vakoilijasta valtiolliseksi toimijaksi jne.
Ehdottomasti pakollista luettavaa kaikille tä- mäkin.
Marsissa voi mekastaa kaikessa rauhassa
Marsissa keskusteleminen, puhumattakaan huu- tamisesta, saattaa olla hankalaa, kirjoittaa Tähdet ja avaruus -lehti 5/2006. Ääni ei kanna kauas, Kun maassa ihmisen kirkuna saattaa kuulua jopa ki- lometrin päähän, ei sama möly kanna Marsissa kuin 15 metriä.
Syynä tähän on se, että matala paine estää ään- tä matkaamasta Marsissa kauas.
Myös puhe Marsissa kuulostaa totuttua ma- talammalta. Äänen korkeus riippuu kaasukehän koostumuksesta, sillä ääni kulkee erilaisissa vä- liaineissa eri tavoin.
Lehti muistuttaa, että kyse on vasta oletukses- ta, tosiasiassa asiaa ei ole paikan päällä vielä mi- tattu eikä ääntä nauhoitettu.
Päätoimittajallako ei väliä?
Historiantutkijat Marjo Kaartinen ja Anu Korho- nen kirjoittivat Tieteessä tapahtuu -lehteen 1/2001 paljon huomiota saaneen kirjoituksen ”Mies- ten tiede! Politiikka, sukupuoli ja historian tie- deyhteisö”. Artikkelissaan he valittelivat naisten huomattavaa poissaoloa miehisen Historiallisen aikakauskirjan kirjoittajakunnassa. ”Useimmat miehet taitavat … kutsua miehiä kirjoittajiksi”.
Voi olla – tosin selityksiä voi löytyä muistakin te- kijöistä. Tuorein Historiallinen aikakauskirja kerto- nee käänteisesti samasta, naiset kutsuvat naisia?
Tärkeän teemanumeron ”Lapset ja sota” kirjoit-
Lyhyesti
I T ET E E S
SÄ
TA
PAHT UU
45
TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2006
tajat ovat pääasiassa naisia – päätoimittaja vuo- den alusta onkin ollut nainen eli Pirjo Markkola.
Maailma muuttuu, mutta sukupuolella on vä- liä?
Koulutus ollut avain menestykseen – vai onko?
Suomen historiallinen seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ovat käynnistäneet suurhankkeen suomalaisen kasvatuksen ja kou- lutuksen historian kirjoittamiseksi. Kirjahank- keesta on tulollaan kolmiosainen, kustantajana SKS.
Yleensä tavataan esittää, että koulutus olisi ollut avain Suomen menestystarinaan. Kir jahankkeen ympärille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa tämä näkemys asetettiin viime keväänä kyseen- alaiseksi. Useammassa puheenvuorossa epäiltiin näkemystä, että koulutus olisi ollut keskeinen se- littävä tekijä suomalaisen yhteiskunnan voimak- kaalle sosiaaliselle liikkuvuudelle. Seminaaria Suomen historiallisen seuran Jäsenlehdessä 2/2006 kommentoiva seuran puheenjohtaja professori Kimmo Katajala asettaa vastaavasti kyseenalai- seksi kertomuksen koulutuksen ja suomalaisen yhteiskunnan menestystarinan yhteydestä: ”Eh- kä onkin niin, että koulutus on vain mukautu- nut muualta käsin ohjautuneisiin yhteiskunnan muutoksiin ja sen tehtävänä olisikin ollut lähin- nä pehmentää muutosten aiheuttamia törmäyk- siä”, kirjoittaa Katajala.
Suurhankkeen tarkoituksena onkin Katajalan mukaan purkaa osiin suomalaisen koulutuksen ja kansallisvaltion menestykselliseen rakentami- seen liittyvä kertomus, katsoa ”mitä se on syö- nyt”.
Erittäin kiinnostava ja tärkeä projekti. Projek- tia ollaan käynnistämässä ja rahoitusta ollaan haalimassa. Itse kirjoittaminen ei vielä käynnis- tynyt. Parin kolmen vuoden kuluttua kuitenkin olisi tarkoitus ensimmäisten niteiden ilmestyä.
Fieldsin mitali vai Abel-palkinto?
Matemaatikoilla on ollut tapana kutsua mate- maatikoille joka neljäs vuosi jaettavaa Fieldsin mitalia matematiikan nobeliksi – matematiikal- le kun ei Nobelin palkintoa jaeta. Tämän mi- talinhan on suomalaisista saanut Lars Ahlfors (v. 1936). Nyt Fieldsin mitalin asemaa on nou- semassa uhkaamaan norjalaisten jakama Abelin palkinto (N. H. Abel oli huomattava 1800-lu- vun norjalainen matemaatikko). Palkinnon pe-
rusti Norjan hallitus vuonna 2001 ja ajallemme tyypillisesti kyytipojaksi (vrt. kotoinen Millen- ium-palkinto!) asetettiin noin miljoonan dolla- rin palkintosumma – samaa suuruusluokkaa kuin nobelit.
Matematiikan professori Olli Martion mu- kaan (Arkhimedes 3/2006) ”On ilmeisesti vain ajan kysymys, kun Abel-palkinto saavuttaa No- bel-palkintoon liittyvän glorian.” Keskeisenä perustelunaan Martio pitää palkintosumman suuruutta. Toisaalta Abel-palkinto myönnetään elämäntyöstä, Fieldsin mitali alle 40-vuotiaana tehdyistä matemaattisista saavutuksista.
Kosmoksen keskeiset rakennuspalikat vielä ha- kusessa?
Vaikka gravitaation olemassaolo on helppo tode- ta, sen tarkka mittaaminen on edelleenkin vaikea tehtävä, toteaa Turun yliopiston fysiikan laitok- sen tutkija Tom Kuusela artikkelissaan ”Kun aurinko pimenee, muuttuuko painovoima?”
(Arkhimedes 3/2006).
Kuusela muistuttaa, että nykykäsityksemme mukaan tunnemme maailmankaikkeuden mate- riasta ja energiasta ehkä vain 4 % ja kaiken muun olevan enemmän tai vähemmän hämärän pei- tossa, ”emme voi mitenkään sanoa tuntevamme edes kosmoksen keskeisiä rakennuspalikoita”.
Kuuselan mukaan ”niin pimeän massan kuin pimeän energiankin osalta tulkitsemme astrono- misia ja siksi aina myös osin epäsuoria havaintoja luottaen siihen, että nykykäsityksemme gravitaa- tiovuorovaikutuksesta on oikea. Jos se ei ehkä pi- däkään paikkaansa, voi edessä olla merkittäviä uudelleenarviointeja kosmologisten mallien ra- kentamisessa.
Onko pessimismiin syytä, ovatko kosmo- logeilla rakennuspalikat näin hukassa? Onko jälkimmäinen synkkien pilvien manaaminen perusteltua eli mikä on vedonlyöntisuhde sen suhteen, että käsityksemme gravitaatiovuoro- vaikutuksesta on kuitenkin oikean suuntainen eikä siis tarvitse pistää kosmologisia malleja uu- siksi?
Itse asiassa kuultuna eräs toinen fyysikko, Tie- teessä tapahtuu -lehden syväkurkku, rauhoitteli kuitenkin huolestuneita: ”myös maapallon kier- täminen Auringon ympäri on epäsuora havainto – jos se ei pidä paikkaansa, voi edessä olla mer- kittäviä uudelleen arviointeja…”. Eli hän ei oli- si kovin huolissaan.
Pimeän aineen suhteenkaan hän ei olisi kovin huolissaan, mutta ”pimeä energia on kyllä hie-
T I ET EE
S S
ÄTA
P H A U T U
46
TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2006
man kinkkisempi juttu.” Kysymykseen, pitäisi- kö meidän olla huolissamme kosmologiasta, hän tyytyi siteeraamaan vanhaa sanontaa: ”cosmolo- gists are often wrong but never in doubt.”
Vuoden tiedekirjaraati valittu
Vuoden tiedekirja -palkintoraatiin on kutsuttu ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm, akatemiapro- fessori Riitta Hari ja professori Kari Immonen.
Palkinto jaetaan Tieteen päivien yhteydessä 10.1.2007. Palkinnon jakajina ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustanta- jien liitto. Palkintosumma on 10 000 euroa.
Mitä Tieteessä tapahtuu seuraavaksi?
Seuraava Tieteessä tapahtuu -lehti (7/2006) ilmes- tyy lokakuun puolivälissä. Niteen aiheita ovat mm. Psykologisen kehityksen sikiöaikainen oh- jelmoituminen, Kansalaisen ja julkisen hallinnon välisen vastuunjaon uudelleenasettelu sekä Too- gaan pukeutuneet saksalaiset: antiikin roomalai- set juristit 1800-luvun historiankirjoituksessa.
Kirjakritiikin kohteeksi pääsevät mm. Seik- ko Eskolan kirja Historian kuolema ja kulttuurien taistelu, Michel Foucaultin Tiedon arkeologia, Jari Hanskin Juutalaisviha Suomessa 1918–1944, Rei- jo Miettisen ja kumppaneiden Yliopistotutkimus muutosten ristipaineessa.
Jan Rydman
