Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus
Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete
Faktaa.
TIETOA JA TILASTOJA
1 2010
SIRU KORKALA:
”Niistä saamme voimaa, niistä versovat uudet ideat!”
Verkostot ammatillisen koulutuksen
kansainvälistäjänä
Taustaa
Kansainvälistyminen on tärkeä osa ammatillisen koulutuksen kehittymistä. Erityisesti opis- kelijoiden liikkuvuusluvut ovat olleet viime vuosina kasvamaan päin ja verkostoilla on tässä ollut merkittävä rooli. Verkostoituminen onkin keskeinen kehittämistyökalu ammatillisessa koulutuk- sessa.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on tuoreessa selvityksessään Verkostot amma- tillisen koulutuksen kansainvälistäjänä kartoittanut verkostojen merkitystä ammatillisen koulutuksen kansainvälistymiselle. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan sitä, miten verkostot toimivat ja millaisia ta- voitteita ne ovat itselleen asettaneet. Selvityksen tulosten toivotaan palvelevan sekä uusia verkosto- hankkeita perustamassa olevia että jo olemassa olevien verkostojen kehittämiseen osallistuvia toimi- joita.
Tässä Faktaa – Tietoa ja tilastoja -julkaisussa kerrotaan selvityksen keskeiset tulokset. Koko raportti on julkaistu pdf-muodossa Tietoa ja tilastoja -sarjassa (3/2010). Siihen voi tutustua CIMOn verkko- palvelussa www.cimo.fi
T
SIRU KORKALA:
Verkostot
ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä
”Niistä saamme voimaa, niistä versovat uudet ideat!”
Mitä ja miten tutkittiin?
CIMOn selvityksessä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Mikä on verkostoitumisen aste ammatillisen koulutuksen kentällä?
Mitkä ovat verkostojen tavoitteet ja mitä toimijoita niihin kuuluu?
2. Miten verkostot toimivat?
Täyttävätkö verkostot niille asetetut tavoitteet? Toimiiko tiedonkulku ja osaamisen vaihto? Miten sitoutuneita toimijat ovat verkostoon? Mistä luottamus verkostossa rakentuu? Onko verkostoyhteistyölle ilmennyt esteitä?
3. Mikä on verkostoitumisen merkitys koulutuksen kansainvälistymiselle?
Mikä yhteys verkostoitumisella tai verkostojen ulkopuolelle jäämisellä on oppilaitoksen kansainvälistymiseen?
Mitä lisäarvoa verkostoitumisesta on kertynyt koulutuksen kansainvälistymisen edistämisessä? Mitä hyötyä verkosto jäsenilleen tuottaa? Onko verkostoitumisella ollut haittavaikutuksia toiminnan kannalta?
4. Millaisia verkostot ovat rakenteeltaan?
Mikä on verkostojen vuorovaikutuksen tiheys? Miten tasa-arvoista vuorovaikutus verkostoissa on?
Verkostolla tarkoitetaan tässä selvityksessä suhteellisen vakiintunutta ammatillista yhteistyötä oppilaitosten ja muiden organisaa- tioiden välillä. Verkostoksi hyväksyttiin vähintään kolmen toimijan muodostamat yhteistyökeskittymät, joilla on yhteinen tavoite ja joiden yhteistyö ei rajoitu pelkästään yksittäisen hankkeen toteuttamiseen. Verkosto esimerkiksi hakee jatkoa toiminnalleen rahoituskauden päätyttyä.
Tutkimusvaihe ja tutkimuskysymys Tutkimusmenetelmä Kertynyt aineisto 1. Mikä on verkostoitumisen aste amma-
tillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulu- tuksen kentällä?
a. Hankerekistereihin tutustuminen b. Sähköpostikysely oppilaitoksille
110 verkostoihin kuuluvaa organi- saatiota
108 verkostoa
2. Miten verkostot toimivat? Sähköpostikysely verkostojen koordinaattoreille
37 verkostoa
3. Mikä on verkostoitumisen merkitys koulutuksen kansainvälistymiselle?
Kysely Haastattelut
33 verkostoa 2 verkostoa
4. Millaisia verkostot ovat rakenteeltaan? Verkostoanalyysi 4 verkostoa Selvitys oli monivaiheinen ja eri vaiheissa hyödynnettiin erilaisia tutkimusmenetelmiä:
Vuoden 2009 tilastojen mukaan Suomes- sa on 264 organisaatiota, jotka tarjoavat ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Näis- tä 42 % eli 110 organisaatiota kuuluu tämän selvi- tyksen mukaan johonkin ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä edistävään verkostoon. Verkos- toituneista organisaatioista 80 % on ammatillisia oppilaitoksia, 5 % ammatillisia erityisoppilaitoksia, 5 % ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia ja 10 % oppisopimustoimistoja tai -keskuksia. Oppilaitok- sille lähetettyyn kyselyyn vastasi alle 40 % amma- tillista koulutusta tarjoavista organisaatioista, joten todellinen verkostoitumisaste voi olla suurempi.
Verkostoituminen näyttää selvityksen mukaan kasaantuvan: aineistossa on 20 organisaatiota, jotka kuuluvat samanaikaisesti kolmeen tai useampaan verkostoon. Kahteen verkostoon kuuluu peräti 23 organisaatiota. Verkostoituneita organisaatioita on eniten Uudellamaalla, mutta muuten alueellinen jakauma on suhteellisen tasainen.
Verkostoissa toimiminen näkyy oppilaitosten liikku- vuusluvuissa: mitä useammassa verkostossa oppi- laitos toimii, sitä enemmän sillä on ollut opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta (vuoden 2009 tilastot).
Verkostojen ulkopuolelle jäävissä oppilaitoksissa liikkuvuusluvut ovat pieniä.
1
Lähes puolet ammatillisen
koulutuksen organisaatioista
edistää kansainvälistymistään
verkostoitumalla
Verkosto on turvallinen ja innostava yhteistyön muoto
Omnia on monialainen ammatillinen koulutuskuntayhtymä, joka toimii 10 toimipisteessä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella. Omnian oppilaitoksissa opiskelee noin 10 000 ja työskentelee 700 henkilöä.
Omnia on iso koulutuksen järjestäjä, joka on mukana lukuisissa verkostoissa. Kansainvälisten asioiden päällikkö Seija Heikkinen toteaa verkostoyhteistyön olevan luonteva osa kansainvälisten asioiden parissa työskentelevien toimenkuvaa. Omnialaiset ovat ylipäätään innostuneita työskentelystä alakoh- taisissa ja monialaisissa verkostoissa. ”Työn sisältö muuttuu erityisen kiinnostavaksi silloin, kun verkos- to on kansainvälinen. Osallistujat voivat rikastuttaa oman työnsä arkea henkilökohtaisilla kontakteilla.
Kielitaito paranee ja kulttuuriosaaminen lisääntyy. ”
Kansainvälisten asioiden koordinaattori Sirje Hassinen selittää verkostojen määrää myös historialla:
koulutuskuntayhtymän taustalla on 4 aiemmin itsenäisesti toiminutta oppilaitosta, jotka ovat tuoneet omat alakohtaiset verkostonsa mukanaan. Hassinen on itse mukana monessa verkostossa. Pisimpään ovat kuvioihin kuuluneet Venäjä-yhteistyötä laaja-alaisesti edistävä verkosto sekä SANARE-verkosto, jonka keskeisenä tehtävänä on lähettää opiskelijoita ulkosuomalaisille vanhuksille tarkoitettuihin Suomi-koteihin eri maissa. Tämän verkoston toiminta on synnyttänyt myös SUVI-verkoston, joka kes- kittyy Suomen ja Viron väliseen yhteistyöhön. Lisäksi Hassinen koordinoi Suomen ja Japanin välistä HANAKO-verkostoa.
Millaiset asiat verkostotyössä sitten innostavat? Hassinen pitää verkostoa turvallisena yhteistyön muotona, jonka keskeisiä hyötyjä ovat tiedon jakaminen ja verkoston jäsenilleen suoma tuki. Kaikki osapuolet tuovat omia ulkomaisia kumppaneitaan muidenkin ulottuville. Konkarit opastavat kokemat- tomampia toimijoita ja vastuita voi jakaa siten, että kaikkea ei tarvitse tehdä omin voimin. Esimerkiksi opiskelijoiden lähettämiseen liittyvät järjestelyt voi hoitaa keskitetysti. Hassinen kiittelee myös sitä, että verkostojen kautta on voinut tutustua muihin suomalaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin. ”Olemme saaneet hyviä kokemuksia verkostoista: innovatiivisten ja motivoituneiden kumppaneiden kanssa on miellyttävä tehdä yhteistyötä.”
Heikkinen lisää hyötyjen luetteloon myös sen, että verkostot yhdistävät erilaisia toimijoita ja synnyt- tävät uusia ideoita vaikkapa opetusmenetelmien ja -materiaalien kehittämistyöhön. Eurooppaa kauem- mas mentäessä verkostoituminen kotimaisten toimijoiden kanssa kannattaa: Suomi on sen verran pieni maa, ettei jokaisen toimijan kannata erikseen aloittaa yhteistyötä kaukomaiden kanssa. ”Luotettavat kumppanuusverkostot ovat kullanarvoisia kehittämistyössä toimiville. Niistä saamme voimaa, niistä versovat uudet ideat.”
Selvityksessä saatiin kartoitettua 108 ver- kostoa. Niitä koordinoi 69 organisaatiota, joista 21:lla on koordinoitavanaan useampi kuin yksi verkosto.
Verkostojen tavoitteita, toiminta-aikaa, rahoitus- pohjaa ja muita vastaavia perusasioita koskevaan kyselyyn vastasivat 37 verkoston koordinaattorit;
perustiedot saatiin reilulta kolmasosalta kartoite- tuista verkostoista. Nämä ovat toimineet keskimää- rin 5 vuotta eli tavallista on, että verkosto hakee yhdessä jatkorahoitusta toiminnalleen rahoitus- kauden päätyttyä. Täysin omarahoitteisia verkosto- ja ei aineistossa ole, rahoittajina toimivat Opetus- hallitus ja CIMO. CIMO on Leonardo da Vinci -ohjelmassa asettanut kansalliseksi painopisteeksi vuodesta 2000 asti verkostoitumisen. Myös Opetus- hallitus on kohdentanut valtionavustuksia järjestel- mällisesti ensisijaisesti usean koulutuksen järjestä- jän yhteishankkeisiin.
Valtakunnalliset verkostot ovat alueellisia yleisem- piä, yhteistyötä tehdään yli maakuntarajojen eikä keskitytä pelkästään oman toiminta-alueen kehit- tämiseen.
Selvityksen mukaan verkostoituminen näyttää ole- van yleistä opiskelijamääriltään suurilla aloilla. Tu- los ei ole yllättävä, koska opiskelijoiden ulkomaan- jaksot keskittyvät vuosittaisissa liikkuvuustilastoissa näille samoille aloille. Liikkuvuuden edistäminen taas on yksi verkostoitumisen tärkeimmistä tavoit- teista.
2
Verkostoituminen
on yleistä suurilla aloilla
Edustus verkostossa (kpl) Humanistinen ja kasvatusala
Kulttuuriala
Liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu,- ravitsemis- ja talousala Monialainen
Taulukko 1. Selvitykseen osallistuneiden verkostojen alat 1 9 3 – 12 4 11 8 5
Verkostoilla on lukuisia kansainvälisiä jäseniä tai partnereita. Yleisimmät yhteistyömaat ovat Viro, Ruotsi ja Espanja. Vuoden 2009 tilastojen mukaan Viro ja Ruotsi olivat myös opiskelijaliikkuvuuden yleisimmät kohdemaat, Espanja neljänneksi yleisin.
Opettajaliikkuvuudessa Viro sijoittui kymmenen- neksi suosituimmaksi kohdemaaksi, Ruotsi oli neljäs ja Espanja kuudes.
Millaisia tavoitteita verkostoilla on?
Selvityksen mukaan verkostoitumisen yleisimmät tavoitteet ovat opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden ja kansainvälisten työssäoppimisjaksojen edistäminen ja organisoiminen sekä opet- tajien työelämäjaksojen järjestäminen. Lisäksi oppilaitosten kansainvälistä toimintaa ja yhteis- työtä kehitetään myös yleisellä tasolla.
Selvitykseen osallistuneiden verkostojen tavoitteet voidaan ryhmitellä viiteen luokkaan, joiden yhteyteen on kirjattu esimerkkejä tavoitteista.
1. Liikkuvuuden edistäminen
opiskelijoiden liikkuvuuden edistäminen työssäoppimisjaksojen toteuttaminen
opiskelijoiden vapaaehtoistyön mahdollistaminen
yhteistyön rakentaminen kahden maan ammatillisten oppilaitosten välille
– opettajien työelämäjaksojen ja opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen järjestäminen.
2. Koulutusalan kehittäminen
koulutusalan toiminnan kehittäminen kansainvälisen yhteistyön avulla materiaalipankin luominen käsi- ja taideteollisuusalalle
uusien opetussisältöjen ja opiskelija- ja asiantuntijaliikkuvuuden lisääminen tekniikan alalla
koulutusalan ja opetussuunnitelman kehittäminen yhteistyössä ECVET-järjestelmän mallintaminen.
3. Erityisryhmien kansainvälistyminen
ikääntyvien asiakkaiden palvelujen kehittäminen kansainvälisenä yhteistyönä erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden liikkuvuuden edistäminen.
4. Alueellinen/paikallinen kehittäminen
oppilaitosten Venäjä-yhteistyön kehittäminen oppilaitosten vetovoiman lisääminen.
5. Asiantuntemuksen ja resurssien jakaminen hankkeiden toteuttaminen yhteistyössä
kansainvälisen toiminnan edistämiseen liittyvien parhaiden käytäntöjen kokoaminen eri kulttuurien tuntemisen syventäminen
valmistelevien vierailujen toteuttaminen.
3. E
4. A
5. A
Yli 90 % verkostoissa toimivista henkilöis- tä pitää verkostoyhteistyötä toimivana työ- tapana. Konkreettisia, ei-virtuaalisia kohtaamisia verkostojen jäsenet toivoisivat enemmän, mutta ajalliset ja taloudelliset resurssit asettavat kokoontu- misille omat rajoitteensa. Koordinaattorin tärkeää roolia korostettiin toiminnan kannalta: jonkun täy-
Koordinaattorin rooli on tärkeä verkoston toiminnan kannalta.
On tärkeää, että verkostolla on yhteinen päämäärä.
Verkoston jäsenten yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä verkoston toiminnan kannalta.
Mielestäni verkostollamme on selkeä tavoite.
Verkosto on työtapana toimiva.
Verkostollamme on selkeä toimintasuunnitelma.
Verkostollamme on selkeä tapa toimia.
Minun on helppo ottaa yhteyttä verkoston muihin toimijoihin.
Jäsenten välisiä fyysisiä tapaamisia on riittävästi.
3
tyy pitää ”langat käsissään”. Koordinaattorivaih- dokset ovat olleet selvityksen verkostoille tyypillisiä, mutta toiminnan ei ole koettu tästä häiriintyvän.
Verkoston ikä vaikuttaa siihen, miten hyödyllisek- si verkosto koetaan: kauan toimineissa verkostoissa suhtaudutaan kriittisemmin verkostoyhteistyön
Verkosto työtapana koetaan toimivaksi
Kuvio 1. Mielipiteet verkoston toiminnasta (ka. 1=täysin eri mieltä – 4=täysin samaa mieltä)
3,8
3,8
3,7
3,6
3,6
3,4
3,4
3,4
3,2
tuloksellisuuteen. Tärkeää onkin verkoston tavoit- teiden säännöllinen tarkistaminen ja pitkäaikais- ten jäsenten motivoiminen.
Tiedonkulku ja osaamisen jakaminen on am- matillisen koulutuksen verkostoissa kiitettävällä tasolla, vaikka siinä nähdäänkin toisinaan myös parantamiseen varaa. Yli 90 % vastanneista pitää omaa verkostoaan tehokkaana tiedonvälittäjänä ja tieto kulkee hyvin myös jäsenten välillä. Vastaajat pitävät verkostoissa vallitsevaa osaamisen tasoa korkeana. Verkosto tukee parhaimmillaan oppilai- toksissa kansainvälisten asioiden parissa työsken- televiä henkilöitä heidän työssään tai esimerkiksi osallistuu uusien perehdyttämiseen. Kansain- välisiä asioita hoitavat toimivat usein yksin omas- sa organisaatiossaan ja verkoston tuoma vertais- tuki on heille tärkeää.
” Verkosto toimii mm. uusien kv- koordinaattorien loistavana pereh- dyttäjänä ja työnohjaajana. Koen, että verkosto on valtavasti moni- puolistanut kansainvälistä toimin- taa, ja myös helpottanut sen toteut- tamista omalla alalla. Kun tehdään asioita yhdessä ja yhteistyö sekä työnjako toimivat, ei kaikkea tarvitse puurtaa yksin.
- VERKOSTON JÄSEN
”
Toimivan verkoston takana seisoo hyvä koordinaattori
Suunnittelija Ulla Pantsar on ollut kehittämässä ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen kansain- välistä toimintaa vuodesta 1996 lähtien; nykyinen työnantaja on Koulutuskeskus Salpaus Lahdessa.
Pantsar on vuosien varrella nähnyt, miten kansainväliset yhteistyöhankkeet ovat laajentuneet rahoi- tuksen tai osallistujien määrällä mitattuna sellaisiksi, että verkostotyöskentelystä on tullut luonteva osa monikulttuurisen ja kansainvälisesti toimivan oppilaitoksen arkea.
Pantsar pitää koordinaattorin roolia aivan keskeisenä siinä, millaisia tuloksia verkosto toimin- nallaan saa aikaan. Käytännössä koordinaattorin tärkein tehtävä on tukea yhteisen tahtotilan ja dynaamisen toimintakulttuurin kehittymistä; ne ovat olennaisimpia asioita, joita verkosto toimin- tansa kautta yhteistyökumppaneille ja kohderyhmälle viestii. ”Hyvä koordinaattori voi suurelle yleisölle olla miltei näkymätön, vaikka työmäärä etenkin suurissa verkostoissa on melkoinen.
Suurten verkostojen toiminnan perustana on toimiva työnjako. Parhaimmillaan työn tulokset ovat enemmän kuin osiensa summa, mikä mielestäni onkin verkostotoiminnan ydin.”
Pantsar määrittelee hyvän koordinaattorin useamman ominaisuuden summaksi: tavoitehakuinen, sosiaalisesti taitava, tarkka ja luova. ”Mikään verkosto ei voi toimia ilman tavoitteita, toiminnalla tulee olla päämäärä jota kohti mennään. Koordinaattorin täytyy lunastaa erilaisten ja eri kulttuuri- taustaistenkin ihmisten luottamus puolelleen. Tarkkuutta vaaditaan siksi, että koordinaattori useim- miten vastaa rahoituksesta ja hankkeen pyörittämiseen liittyvästä byrokratiasta. Ja usein on niin, että yksityiskohdat viime kädessä ratkaisevat koko toiminnan laadun. Verkostot ovat ajan kuluessa muuttuvia vapaaehtoisia yhteisöjä, joissa syntyy uusia ideoita ja toimintamalleja. Tekemistä on osattava kohdentaa oikein, on uskallettava jättää pois vanhentuneita ja toimimattomia käytäntöjä, on rikottava rooleja luovan ajattelun edistämiseksi ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.”
Pantsar on pannut merkille, että verkostokoordinaattorin työ on ammattimaistumassa kovaa vauhtia. ”Suuren verkoston vetäjältä edellytetään varsinaista monitaituruutta ja osaamista asian- tuntijatyöskentelyn johtamisesta. Suomi on niin pieni maa, että meidän kannattaisi koulutuksen kansainvälistymisessäkin panostaa laajoihin kansallisiin verkostoihin. Näin hankimme myös Suomi-brändillemme näkyvyyttä maailmalla.”
Verkoston toimijoiden keskinäinen luot- tamus on selvityksen verkostoissa vahvaa.
Jäsenyys ikään kuin velvoittaa toimimaan verkoston hyväksi. Verkoston pelisäännöt ja sitoumuskirjeet osoittavat ne tehtävät, joita kullakin toimijalla ver- kostossa on. Pelisäännöistä sopiminen koetaan tärkeäksi luottamuksen kannalta.
Toimijat luottavat verkostoonsa 4
Vaikka verkostojen toimintaan luotetaan, ovat myös henkilösuhteet tärkeitä. Verkostot eivät hajoa henki- lövaihdosten myötä, mutta jäsenet pitävät tärkeänä myös toistensa henkilökohtaista tuntemista edes jollakin tasolla. Luottamusta tarvitaan erityisesti silloin, kun toimitaan ulkomaisten partnereiden kanssa. Verkostokumppania on pystyttävä suositte- lemaan kansainvälisille yhteistyökumppaneille, mikä taas edistää esimerkiksi kansainvälisten työssä- oppimispaikkojen saatavuutta.
”
”
Sitoutumiseen liittyvä posti kannattaa lähettää myös oppilaitosten rehtoreille, ei pelkästään koordinaattoreille.
Se lisää koko oppilaitoksen yhteistä sitoutumista hank- keeseen.
- VERKOSTON KOORDIAATTORI
tojen toimijoista on sitä mieltä, että ver- kostoitumisesta on ollut hyötyä heidän organisaa- tiolleen. Merkittävin hyöty on opiskelijoiden ja henkilökunnan kansainvälisen liikkuvuuden lisään- tyminen ja sen organisoinnin helpottuminen. Ver- kostoyhteistyön myötä opiskelijaliikkuvuudesta on tullut osa normaalia työssäoppimiskäytäntöä ja kaikkiin paikkoihin riittää opiskelijoita.
5
Olemme saaneet opiskelijaliikku- vuuden toimimaan yhä paremmin ja paremmin. Pystymme lähettämään opiskelijat turvallisesti ulkomaille ja olemaan varmoja siitä, että opis- kelijat oppivat työssäoppimispai- koissaan, ja että arki- ja asunto- järjestelyt on tarkkaan tsekattu ja järjestetty. Sopimuksissa ei ole mi- tään aukkoja. Opiskelija ei voi tipah- taa, sillä verkosto kannattelee.
– VERKOSTON KOORDINAATTORI
”
”
Verkostoilla on suuri merkitys ammatillisen koulutuksen
kansainväliselle toiminnalle
Verkoston myötä oppilaitokset saavat myös valmii- ta kansainvälisiä kontakteja, joiden hankkimiseen niillä muuten menisi kohtuuttomasti aikaa. Yksit- täisten jäsenorganisaatioiden kansainväliset partne- rit ovat verkoston yhteisessä käytössä. Asiantunti- juuden jakaminen on ollut verkostoissa tuloksellista:
jäsenorganisaatioiden kesken tapahtuu vertaisoppi- mista. Kansainvälistä osaamista voi pienillä organi- saatioilla olla vähemmän; tässäkin on verkosto korvaamaton tuki.
Verkostojen mahdollistamat asiantuntijavaihdot edis- tävät opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen onnis- tumista. Kun kansainväliset työelämäpartnerit ovat alusta asti mukana jakson suunnittelussa, on opis- kelijan helpompi mennä työssäoppimisjaksolle vie- raaseen maahan. Yli 90 % ammatillisen koulutuk- sen liikkuvuusjaksoista on juuri työssäoppimista.
Verkostoyhteistyöllä on myönteinen vaikutus resurs- sien jakamiseen ja uskottavuuden lisääntymiseen rahoituksen hakuprosesseissa. Kansainvälisestä toi- minnasta syntyneiden kokemusten ja asiantunti- juuden jakaminen katsotaan myös merkittäväksi anniksi. Verkostoyhteistyöstä hyötyvät erityisesti pienet oppilaitokset. Kustannusten jakaminen verkoston kesken on mahdollistanut monen oppi- laitoksen kansainvälisen toiminnan. Ilman verkos- ton kontakteja olisi moni pieni oppilaitos tällaisen toiminnan ulkopuolella. Esimerkiksi ulkomaisten luennoitsijoiden hyödyntäminen olisi ilman verkos- toa monelle oppilaitokselle mahdotonta.
91 % selvitykseen osallistuneiden verkos-
”
”
Kaikista tärkeintä on mm.
ulkomaisten partnereiden lisääntyminen, hyvien käytän- teiden levittäminen, hanke- hakemusten yhteinen teke- minen ja apurahojen jousta- vampi käyttäminen.
– VERKOSTON JÄSEN
Kuvio 2. Tärkeimmät verkostoyhteistyöstä syntyneet hyödyt (TOP 10)
36 41 17 6
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin paljon Jonkin verran Hyvin vähän Ei lainkaan
33 9
44 40 10
44 39 16 1
56 6
38 56 6
38 42 14 6
6 45
36 38 16 10
34 48 14 4
27 65 6 2
13
38 Oppilaiden liikkuvuus
on lisääntynyt.
Kansainvälisten työssäoppimispaikkojen löytyminen on helpottunut.
Kansainvälinen toiminta on systemaattisempaa.
Hankkeita suunnitellaan yhdessä muiden kanssa.
Kansainvälinen toiminta on lisääntynyt.
Opiskelijoiden kansainväliset kontaktit ovat lisääntyneet.
Hankehakemusten läpimeno on varmempaa.
Rahoituksen hakuprosessi on helpottunut.
Henkilökunnan liikkuvuus on lisääntynyt.
Henkilökunnan kansainväliset kontaktit ovat lisääntyneet.
Olisiko oppilaitosten kansainvälistyminen ylipää- tään mahdollista ilman verkostoitumista toisten oppilaitosten kanssa? Selvitykseen mukaan olisi:
monet jäsenet arvioivat toimivansa kansainvälisesti myös ilman verkostoa. Kansainvälisesti aktiivisille toimijoille verkosto on apuväline, ei niinkään kan- sainvälisen toiminnan elinehto.
Esteitä verkostoyhteistyölle tai verkostoitumisesta koituneita haittavaikutuksia ei selvityksessä juuri- kaan tullut ilmi. Joissakin vastauksissa nousivat esiin ajan puute ja taloudellisten resurssien niukkuus.
Verkostoituminen on pienelle toimijalle kustannustehokasta
Koulutussuunnittelija Sari Peltokangas laskee olleensa mukana Lapuan kristillisen opiston kansainvälisissä hankkeissa ja verkostossa noin 9 vuoden ajan. Verkosto on pysynyt perusrakenteeltaan samana:
mukana on 6 kotimaista oppilaitosta ja hankkeista riippuen vaihteleva määrä ulko- maisia kumppaneita. Hankkeita on vuosien varrella ollut useita, näistä kaksi oman oppilaitoksen koordinoimaa. Kaikki ovat tähdänneet samaan päämäärään eli lapsi- ja perhetyön perustutkinnon opiskelijoiden kansainväliseen vaihtoon.
Peltokangas pitää saman alan koulutusten järjestäjien kanssa verkostoitumista järkevä- nä ja kustannustehokkaana toimintatapana pienelle oppilaitokselle, jolla on vain yksi ammatillinen perustutkinto. ”Kun voimava- rat yhdistetään, voidaan hankkia useampia kansainvälisiä kumppaneita kuin yksin toi- miessa ja hyötyä muiden valmiista suhteista.
Yhteydenpito ulkomaisten kumppaneiden kanssa ei vie niin paljon aikaa, koska vastuut näissä asioissa on jaettu kaikkien kesken.
Opiskelijoilla on enemmän valinnanvaraa vaihtokohteissa ja heitä saadaan enemmän liikkeelle kuin silloin, jos tarjolla olisi vain yksi kohde. Myös kansainvälisten asioiden kanssa yksinään pakertava työntekijä saa tukea kollegoiltaan muissa oppilaitoksissa.”
Selvityksessä tarkasteltiin, eroavatko raken- teeltaan erilaiset verkostot siinä, miten tyy- tyväisiä niiden jäsenet ovat verkostojen toiminnan laatuun. Verkoston rakenteella ja toiminnan laadul- la on tässä selvityksessä yhteys. Rakenteelliseen tar- kasteluun valikoitui 4 kooltaan ja vastaajamääräl- tään riittävän suurta verkostoa. Taulukossa 2 on kuvattu näiden verkostojen rakenteelliset tunnus- luvut ja toiminnan laatua kuvaavat keskiarvot.
Keskiarvot ilmaisevat vastaajien tyytyväisyyttä ver- koston toimintaan, tiedonkulkuun, sitoutuneisuu- den asteeseen sekä verkostojen merkitykseen kou- lutuksen kansainvälistymiselle. Mitä korkeampi on keskiarvo, sitä tyytyväisempiä vastaajat kyseiseen
6 Vuorovaikutukseltaan tiheä ja tasa-arvoinen verkosto
saavuttaa parhaimmat tulokset
asiaan ovat. Verkoston tiheys eli yhteistyön aktiivi- suus nostaa jäsenten tyytyväisyyttä edellä mainit- tuihin asioihin. Vielä selvempi riippuvuus näkyy keskittyneisyyden kohdalla – mitä enemmän ver- kosto keskittyy vain tiettyjen toimijoiden ympärille, sitä nopeammin tyytyväisyys sen toimintaan laskee.
Erityisen hyvin tämä näkyy esimerkkiverkosto 3:ssa, jossa yhteydenpito on muita vähäisempää ja toimin- ta keskittyneempää: verkoston jäsenet ovat selvästi muita tyytymättömämpiä siihen, miten hyvin jäsenet ovat sitoutuneita verkoston toimintaan.
Verkostojen merkitystä arvioitaessa tulokset eivät ole yhtä selviä. Verkostokohtaiset keskiarvot eivät juuri poikkea toisistaan. Verkoston 4 toimijoiden arvio verkoston vaikutuksista alan kansainvälisty- miseen on jopa muita varovaisempi, vaikka se on tiheydeltään ja keskittyneisyydeltään lähes malli- verkoston veroinen. Tämä selittyy osaksi sillä, että kyseinen verkosto on vasta aloittanut toimintansa eikä vaikutuksia osattu vielä arvioida. Tästä huoli- matta verkostojen rakenteen ja laadun välillä voi- daan nähdä yhteys: tiheä vuorovaikutus ja tasa- arvoinen verkostorakenne edistävät verkoston tuloksellista toimintaa. Tuloksia aikaan saava sekä vuorovaikutukseltaan avoin ja tasapuolinen verkos- to puolestaan vahvistaa toimijoiden mielikuvaa siitä, että verkostoyhteistyöllä on merkitystä koulu- tuksen kansainvälistymiselle.
Taulukko 2. Verkostojen rakenteelliset ominaisuudet vs. toiminnan laatu
(ka. 1=vähäinen tyytyväisyys/merkitys, 2=jonkin verran tyytyväisyyttä/merkitystä, 3=korkea tyytyväisyys/merkitys) 0,80
0,84 0,40 0,71 Esimerkki-
verkosto
1 2 3 4
Tiheys Keskitty- neisyys
Tyytyväisyys toimintaan
Tyytyväisyys tiedon- kulkuun
Tyytyväisyys sitoutunei-
suuteen
Verkostojen merkitys
31 % 33 % 43 % 18 %
2,73 2,67 2,50 3,00
2,55 2,67 2,46 2,67
2,18 2,44 1,91 2,78
2,55 2,56 2,54 2,44
Mitä tiheys- ja keskittyneisyysluvut kertovat?
Taulukossa 2 esiintyvät tiheys- ja keskittyneisyysluvut on tuotettu verkostoanalyysiä käyttämällä. Sen avulla hahmotetaan verkostojen rakennetta ja toimijoiden välisiä suhteita. Tiheys ja keskittyneisyys kuvaavat verkoston rakennetta.
Tiheysluku kuvaa sitä, kuinka moni verkoston jäsenistä on yhteydessä toisiinsa. Se saa arvoja 0:n ja 1:n välillä.
Jos yksikään verkoston jäsenistä ei pidä yhteyttä muihin, tiheysluku on 0. Jos taas kaikki jäsenet ovat yhteydessä keskenään, on verkosto tiheydeltään täydellinen ja tiheysluvuksi tulee 1. Etenkin suuressa verkostossa tällainen tilanne on hyvin harvinainen.
Keskittyneisyysluku puolestaan kertoo siitä, kuinka vahvasti yhteydenpito keskittyy tiettyjen jäsenten ympärille.
Luku ilmoitetaan yleensä prosenttilukuna. Mitä suurempi luku, sitä epätasa-arvoisempi verkosto on. Keskittyneim- mässä mahdollisessa verkostossa kaikki yhteydenpito tapahtuu yhden keskeisen jäsenen kautta, kun taas äärim- mäisen vähän keskittyneessä verkostossa kaikki jäsenet ovat yhteydessä toisiinsa.
Tämän selvityksen luvut on saatu kysymällä jokaiselta verkoston jäseneltä, kuinka usein he ovat yhteydessä kunkin muun jäsenen kanssa: ei lainkaan, satunnaisesti, melko usein vai erittäin usein.
Lisätietoja verkostoanalyysistä:
Johanson, J-E., Mattila, M. & Uusikylä, P. (1995). Johdatus verkostoanalyysiin. Menetelmäraportteja ja käsikirjoja 3/1995. Kuluttajatutkimuskeskus. Helsinki.
Scott, J. (1991). Social Network Analysis. A Handbook. Sage Publications, London.
Mitkä sitten ovat ne seikat, jotka tekevät verkostoyhteistyöstä kaikkien toimijoiden kannalta tuloksellista? Selvityksestä esiin noussei- den tulosten mukaan
1. verkostolla on yhteisesti sovitut pelisäännöt 2. kaikki toimijat sitoutetaan verkostoon jo rahoitushakemusta tehtäessä
3. sitoumuskirjeessä määritellään ne tehtävät, jotka kullakin toimijalla verkostossa on 4. myös oppilaitosten johto ja koulutuksen
järjestäjä sitoutetaan verkoston toimintaan 5. verkostolla on aktiivinen ja sitoutunut koordi- naattori
6. tilaisuuksia verkoston jäsenten tapaamisille ja kokemustenvaihdolle järjestetään säännöllisesti 7. toimintaa uudistetaan ja tavoitteita tarkistetaan
riittävästi toimintakauden aikana – uusia ideoita hyödynnetään toiminnan kehittämisessä 8. luottamuksellinen ilmapiiri säilytetään sekä
jäsenten kesken että koordinaattorin ja verkos- ton välillä
9. osaamista ja kontakteja jaetaan avoimesti 10. sekä kotimaisia elinkeinoelämän kumppaneita
että ulkomaisia kumppaneita motivoidaan säännöllisesti pysymään mukana verkoston toiminnassa.
7
Toimivan verkoston
tunnusmerkit
Mikä toimii, mikä ei?
Ammattiopisto Luovin kansainvälisyyspäälliköllä Mari Kuosmasella on yli 10 vuoden kokemus erilaisista verkostoista ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen alalla. Pitkäaikaisimman yhteistyön areenaksi näyttää muodostuneen vuodesta 2002 toiminut ammatillisen erityisopetuksen kansain- välinen verkosto. Sillä on tälläkin hetkellä meneillään 2 yhteistä hanketta, mutta toimintaa on myös hanketyön ulkopuolella. Lisäksi Kuosmanen koordinoi kotimaisten oppilaitosten Kanada-verkostoa ja toimii jäsenenä useissa muissa kansallisissa ja eurooppalaisissa verkostoissa.
Kuosmanen poimii toimivan verkoston tunnusmerkkien luettelosta (s. 21) erityisen tärkeiksi yhteisesti sovitut pelisäännöt, sitouttamisen sekä osaamisen ja kontaktien jakamisen. Kaikkien toimijoiden tulee noudattaa samoja pelisääntöjä ja sitoutua verkoston toimintaan alusta saakka; myös oppilaitoksen johto kannattaa siihen sitouttaa. On hyvä, että osapuolten tehtävät määritellään kirjallisesti sitoumus- kirjeessä.
Kontaktien jakaminen saattaa osoittautua haasteelliseksi silloin, kun on kyse jonkun toimijan vanhoista kumppaneista. Se on helpompaa kokonaan uusia avauksia tehtäessä, jolloin verkostomainen toiminta on ylipäätään varsin kannattava vaihtoehto: esimerkiksi Intiaan ei pienen toimijan kannata suunnata yksinään. ”Verkostomaista toimintaa ei ole se, että yksittäinen jäsen hoitaa yhteisen rahoituksen avulla omia juttujaan; ainakin niistä saadut kokemukset pitää voida jakaa muiden kanssa.”
Kuosmanen on samaa mieltä siitä, että verkosto tarvitsee aktiivisen ja asiaan sitoutuneen koordinaat- torin, joka pitää langat käsissään ja kokonaisuuden kasassa. Mutta myös muiden toimijoiden täytyy kantaa vastuunsa oman osuuden hoitamisessa. ”Tapaamiset ovat tärkeitä erityisesti verkoston yhteisen taipaleen alkuvaiheessa ja silloin, kun verkostossa on uusia jäseniä. Myöhemmin kannattaa hyödyntää myös esimerkiksi videoneuvotteluja pienemmissä työryhmissä tai kun ollaan tekemässä päätöksiä jo etukäteen hyvin valmistelluissa asioissa. Jatkuva kokemusten vaihto on sekin tärkeää.”
Kuosmanen toteaa myös, että uudistuminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen ovat verkoston elin- ehtoja erityisesti silloin, kun toimitaan hankerahoituksen ulkopuolella. Luettelon viimeistä kohtaa eli kotimaisen elinkeinoelämän ja ulkomaisten kumppaneiden motivoimista verkoston jäseninä pysymiseen hän pitää haasteellisena. ”Esimerkiksi omien verkostojeni kokouksissa ei yleensä ole mukana elinkeino- elämän edustajia, mihin pitäisi varmasti kiinnittää enemmän huomiota.”
Mikä toi
Selvityksen ohjausryhmä
Vastaava asiantuntija Irma Garam, CIMO, ohjausryhmän puheenjohtaja Ohjelma-asiantuntija Ulla Tissari /
Ohjelmakoordinaattori Katja Helander, CIMO Erityisasiantuntija Annikki Häkkilä, Opetushallitus
Kansainvälisyyspäällikkö Mari Kuosmanen, Ammattiopisto Luovi Vastaava asiantuntija Katriina Lammi-Rajapuro, CIMO
Tulosaluejohtaja Mikko Nupponen, CIMO Suunnittelija Ulla Pantsar, Koulutuskeskus Salpaus Yksikön päällikkö Mika Saarinen, CIMO
Erityisasiantuntija Kristiina Volmari, Opetushallitus
Vastaava asiantuntija Siru Korkala työsken- telee CIMOn tietopalvelut-yksikössä, vastuu- alueenaan erityisesti yleissivistävän-, amma- tillisen- ja aikuiskoulutuksen kansainvälisty- miseen liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta.
Oppaita ja työkaluja verkostoitumisen tueksi
The Art of Networking. European Networks in Education.
http://www.networks-in-education.eu/fileadmin/images/
downloads/art_EN.pdf
kattava opas, joka tarjoaa vinkkejä opetusalan verkoston kokoamiseen, hallinnointiin ja arviointiin.
Handbook Virtual Teamwork, making cooperation work in Leonardo da Vinci projects. Information, theory and practical tips.
http://www.leonardodavinci.nl/nl/Publicaties/2499/Publicaties.html
käytännön työkaluja kansainvälisen virtuaalisen yhteistyön tehostamiseksi.
Libris Oy 10/2010/1000. Kuvat: Antero Aaltonen, Merja Hannikainen ja Hannu Piirainen.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on opetusminis- teriön hallinnonalalla toimiva asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO hallinnoi ja toimeenpanee erilaisia vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjel- mien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetus- ta ulkomaisissa yliopistoissa. Keskeisiin tehtäviin kuuluu myös kerätä, muokata ja välittää toimialaan kuuluvaa tietoa eri asiakasryhmien tarpeisiin.
CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminta tuottaa tietoa kansainvälisen koulutus- yhteistyön suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Se mm. tilastoi kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta sekä tekee erilaisia selvityksiä koulutuksen kansainvälis- tymisestä ja kansainvälisen koulutusyhteistyön ajankohtaisista teemoista.
FAKTAA – Tietoa ja tilastoja on julkaisusarja, jossa esitellään CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminnan tuloksia tiivistetyssä muodossa. FAKTAA-julkaisut ilmes- tyvät sekä painettuina että pdf-muodossa CIMOn verkkopalvelussa. Raportit (pdf) julkaistaan Tietoa ja tilastoja -sarjassa CIMOn verkkopalvelussa osoitteessa www.cimo.fi | Julkaisut ja tilastot | Tutkimukset ja selvitykset.
FAKTAA 1/2010 julkaisun toimitti Tiina Lehmusvaara.
ISSN 1798-3649 (painettu) ISSN 1798-3657 (pdf) ISBN 978-951-805-364-7 ISBN 978-951-805-356-4 (pdf)
