Hallituksen toiminta ja vastuu juridisesti epävarmoissa tilanteissa

(1)

Mikael Mäki-Soini

HALLITUKSEN TOIMINTA JA VASTUU JURIDISESTI EPÄVARMOISSA TILANTEISSA

Johtamisen ja talouden tiedekunta Kandidaatintutkielma Toukokuu 2021

(2)

II

TIIVISTELMÄ

Mikael Mäki-Soini: Hallituksen toiminta ja vastuu juridisesti epävarmoissa tilanteissa Kandidaatintutkielma

Tampereen yliopisto, Johtamisen ja talouden tiedekunta Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma, Yritysjuridiikka Toukokuu 2021

Tutkimusaiheena on osakeyhtiön hallituksen vastuu ja toiminta juridisesti epävarmoissa tilanteissa. Juridisesti epävarma viittaa tilanteeseen, jossa lainsäädännöstä ja prejudikaateista ei voida suoraan päätellä, miten lain mukaan tulisi toimia. Tarkoituksena on tunnistaa osakeyhtiön hallituksen vastuu näissä tilanteissa ja tarkastella niihin sopivia toimintatapoja hallitustyöskentelyä varten.

Aihe on rajattu koskemaan hallituksen jäsenten rikosoikeudellista vastuuta. Tekstissä ei syvennytä liiketaloudellisiin riskeihin tai hallituksen jäsenten mahdolliseen vahingonkorvausvastuuseen yhtiön omistajia kohtaan. Lisäksi oikeustaloustieteellinen perspektiivi on rajattu kandidaatintyön aiheen ulkopuolelle, joten tekstissä keskitytään käytännön hallitustyöskentelyyn juridisesti epävarmoissa tilanteissa.

Tutkimuksen tärkeimmät aineistot ovat aiheeseen liittyvän lainsäädännön ja oikeuskirjallisuuden lisäksi kandidaatintyön esimerkkitapaukseen liittyvät asiakirjat. Tekstissä käsitellään X Oy:n oikeustapausta, joka liittyy hallitusvastuuseen juridisesti epävarmassa tilanteessa. Yhtiö toimii esimerkkitapauksena siitä, mitä hallitusvastuu voi käytännössä tarkoittaa. Lainvalmisteluaineistolla on tutkimuksessa suuri painoarvo, sillä sen merkitys korostuu juridisesti epävarmoissa tilanteissa.

Kandidaatintyössä hyödynnetään oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia, jolla pyritään juridisesti epävarmoissa tilanteissa selvittämään voimassa olevaa oikeutta. Tutkimuksessa hyödynnetään haastattelua, jolla perehdytään syvällisemmin X Oy:n oikeustapaukseen.

Tutkielmasta selviää, että lainsäädännön lisääntyminen ja markkinoiden jatkuva muuttuminen kasvattavat osakeyhtiön hallitukselta vaadittua juridista osaamista. Osakeyhtiön hallituksella on mahdollista lähestyä juridisesti epävarmoja tilanteita eri tavoin. Jatkuvasti keskeisiä velvollisuuksia ovat aktiivinen selonottovelvollisuus ja huolellisuusvelvollisuus. Juridisesti epävarmoissa tilanteissa korostuvat myös neuvoa antavien asiantuntijoiden ja viranomaisten roolit ja vastuut.

Aiheen tutkimisen voisi laajentaa oikeuspoliittiselle tasolle - jakautuuko vastuu juridisesti epävarmoissa tilanteissa oikeudenmukaisesti osakeyhtiön hallituksen, neuvoa antavien asiantuntijoiden ja viranomaisten välillä.

Avainsanat: osakeyhtiön hallitus, johdon vastuu, hallitustyöskentely, juridiikka Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.

(3)

III

Sisällysluettelo

LÄHTEET……..………..……IV

Oikeustapaukset………...………VII

Lyhenteet………VIII

1 JOHDANTO ……….………1

2 OIKEUSTAPAUS X OY..……….………...3

2.1 X Oy:n syyte………3

2.2 Kysymys arvonlisäverosta………...5

2.3 Kuukausi-ilmoituksien laiminlyönti………..………..8

2.4 Selvitysvelvollisuuden laiminlyönti………..10

3 AIHEEN MÄÄRITTELY JA RAJAUS………..12

4 HALLITUKSEN VASTUU JURIDISESTI EPÄVARMOISSA TILANTEISSA……….13

4.1 Osakeyhtiön hallituksen tehtävät………...13

4.2 Hallituksen vastuu yleisesti………...14

4.3 Hallituksen vastuu juridisesti epävarmoissa tilanteissa……….…………....15

5 HALLITUKSEN TOIMINTA JURIDISESTI EPÄVARMOISSA TILANTEISSA………….….16

5.1 Hallituksen päätöksenteko juridisesti epävarmoissa tilanteissa ………...16

5.2 Hallituksen huolellisuusvelvollisuus juridisesti epävarmoissa tilanteissa………19

5.3 Hallituksen selonottovelvollisuus juridisesti epävarmoissa tilanteissa……….20

5.4 Asiantuntijoiden rooli juridisesti epävarmoissa tilanteissa………...21

5.5 Viranomaisten rooli juridisesti epävarmoissa tilanteissa………..23

5.5.1 Hallinnon oikeusperiaatteet………24

5.5.2 Palveluperiaate………...25

5.5.3 Neuvontaperiaate ………...26

5.5.4 Selvittämisvelvollisuus ………..27

6 JOHTOPÄÄTÖKSET……….28

6.1 X Oy:n ja syyttäjän sopimus……….28

6.2 Kysymys minimikantorajan alle jäävästä arvonlisäverosta oli juridisesti epävarma…………28

6.3 X Oy:n hallituksen vastuu juridisesti epävarmassa tilanteessa……….29

6.4 X Oy:n hallituksen toiminta ………...………..30

6.5 Syyllistyikö X Oy:n hallitus törkeään veropetokseen, törkeään kirjanpitorikokseen ja törkeään tulliselvitysrikokseen?……….……….………...32

6.6 Miksi X Oy:n hallituksen tapaus on kandidaatintyön kannalta relevantti?……….…. 33

6.7 Jatkotutkimusmahdollisuudet………34

(4)

IV

LÄHTEET

Kirjallisuus

Erma, J., Rasila, T. & Virtanen, O. (2017). Hyvä hallitustyö. Viro. Meedia Zone OÜ.

Grisham, J. (2016). Laiton Lakimies. EU. WSOY.

Halila, H. & Hemmo, M. (2008). Sopimustyypit. Toinen painos. Helsinki. Talentum.

Hannula, A., Kari, M. & Mäki, T. (2014). Osakeyhtiön hallituksen ja johdon vastuu.

Alma Talent Oy.

Hautamäki, V. (2004). Hyvän hallinnon toteuttaminen. Helsinki. Edita.

Hoppu, E. & Hoppu, K. (2016). Kauppa- ja varallisuusoikeuden pääpiirteet. Helsinki.

Talentum Pro.

Kulla, H. (2018). Hallintomenettelyn perusteet. Alma Talent Oy

Kyläkallio, J., Iirola, O. & Kyläkallio, K. (2015). Osakeyhtiö 1. Porvoo. Edita Publishing Oy.

Kyläkallio, J., Iirola, O. & Kyläkallio, K. (2015) Osakeyhtiö 2. Porvoo. Edita Publishing Oy.

Kyläkallio, J. (1965). Osakeyhtiön hallituksen vastuun toteuttaminen. Suomen lakimiesliiton kustannus Oy. Helsinki.

Mähönen, J. & Villa, S. (2015). Osakeyhtiö 1. Alma Talent Oy.

Mähönen, J. & Villa, S. (2006). Osakeyhtiö 3. Alma Talent Oy.

Mäenpää, O. (2011). Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet. 2011. Helsinki. Edita Publishing Oy.

Mäkelä, J. (2010). Sopimus ja erehdys. Helsinki. Suomalainen Lakimiesyhdistys.

Villa, S. (2020). Hallituksen ja toimitusjohtajan oikeudet ja vastuu osakeyhtiössä.

Helsinki. Hansaprint Oy.

Wuolijoki, S. (2009). Pankin neuvontavastuu. Jyväskylä.

(5)

VI

Virallislähteet

Arvonlisäverolaki 30.12.1993/1501 Hallintolaki 6.6.2003/434

HE 109/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi HE 72/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi

hallintolainkäyttölain muuttamisesta

HE 88/1993 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle arvonlisäverolaiksi HE 311/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta

Laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön 30.12.1996/1266

Oikeudenkäymiskaari 1.1.1734/4 Oikeustoimilaki 13.6.1929/228 Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624 Perustuslaki 11.6.1999/731 Rikoslaki 19.12.1889/39

Muut lähteet

Arvopaperimarkkinayhdistys ry. (2020). Hallinnointikoodi Esitutkintapöytäkirja yhtiöstä X Oy. Salattu.

Haastattelu: X Oy:n toimitusjohtaja. 4.5.2021.

Hemmo, M. & Hoppu, K. Sopimusoikeus. WSOYpro Asiantuntija - sarja.

Jatkuvatäydenteinen. 2008

Kerkkänen, T. (2016). Yle – Ihmettelitkö verkkokaupan halpoja hintoja? Yle tutki, miten Ahvenanmaan veroton pakettiralli toimii. Haettu osoitteesta

https://yle.fi/uutiset/3-9122901, 2.5.2021.

(6)

VII

Norros, O. Vahingonkorvaus asiantuntijapalveluissa. LM 2008, s. 637–643.

Puronen, P. Luottamuksensuojaperiaate verotusmenettelyssä. Verotus 5/2009, s. 474 – 494. Edilex

Seppälä, J. (2014). Lakimiesuutiset – Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää:

Oikeuskäsittelyihin sujuvuutta, kansalaisille oikeussuojaa. Haettu osoitteesta https://lakimiesuutiset.fi/euroopan-ihmisoikeussopimus-edellytt-oikeusksittelyihin- sujuvuutta-kansalaisille-oikeussuojaa/, 23.5.2021.

Syytteen tiedoksiantotodistus yhtiölle X Oy. Salattu.

Tulli (2016). Ahvenanmaan veroraja – arvonlisäverotus ja ilmoitusmenettely viennissä ja tuonnissa.

Tulli (2021). Ennakkoratkaisu arvonlisäverosta. Haettu osoitteesta

https://tulli.fi/yritysasiakkaat/tuonti/ennakkoratkaisu-arvonlisaverosta, 22.5.2021 Tullin jälkikantopäätös yhtiölle X Oy. Salattu.

Verohallinto (2020). Miksi en saanut veronpalautusta? Haettu osoitteesta

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/maksaminen/veronpalautukset/miksi-en-saanut- veronpalautusta/, 20.4.2021

Oikeustapaukset

EUT C-249/12 EUT C-250/12 EUT C-317/94 EUT C-330/95 EUT C-484/06 KHO 2003:21 KHO:2013:47 KKO 1992:165 KKO 1999:33 KKO1999:86 KKO 2001:85 KKO 2001:128 KKO 2007:72

(7)

VIII

Lyhenteet

Arvonlisävero = ALV Arvonlisäverolaki = ALVL Euroopan unioni = EU Hallituksen esitys = HE Hallintolaki = HL Hallinto-oikeus = HaO

Korkein hallinto-oikeus = KHO Käräjäoikeus = KäO

Osakeyhtiölaki = OYL Perustuslaki = PL Rikoslaki = RL

(8)

1 JOHDANTO

Keväällä 2016 X Oy:n (yhtiön nimi muutettu) hallituksen jäsenet pidätetään tutkintavankeuteen ja aseistautuneet viranomaiset tekevät pistotarkastuksia heidän koteihinsa.

Taloudellinen omaisuus takavarikoidaan syynä epäily törkeästä veropetoksesta, törkeästä tulliselvitysrikoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Alkaa usean vuoden oikeusprosessi, johon kuluu valtavasti yhtiön resursseja. Kyseessä on Ahvenanmaan verorajaan liittyvä verotekninen kysymys arvonlisäverosta (myöh. ALV). Hallituksen jäsenet ovat aiemmin kysyneet neuvoa paikalliselta logistiikkayritykseltä ja tilitoimiston senioripartnerilta. Lisäksi yhtiön toiminta on avattu Verohallinnolle yritystarkastuksen yhteydessä.

Ahvenanmaan Tullin mukaan X Oy on kiertänyt veroja lähes kahden miljoonan euron edestä ja X Oy:lle suoritetaan jälkikanto veronkorotuksineen ja -lisäyksineen¹. Syy jälkikantopäätökseen on Tullin ja X Oy:n eriävät mielipiteet minimikantorajan alle jäävän ALV:n kohtalosta.² Tässä kandidaatintyössä ei syvennytä esimerkkitapauksen verotekniseen puoleen, vaan keskitytään hallituksen toimintaan ja vastuuseen juridisesti epävarmoissa tilanteissa eli tilanteissa, joissa lainsäädännöstä ja prejudikaateista ei voida suoraan päätellä, miten lain mukaan tulisi toimia.

Aihe on relevantti, sillä useat joutuvat elämänsä aikana pohtimaan hallituspaikan vastaanottamista. Hallituspaikan mukana tulee vastuuta ja päätöksentekotilanteet eivät ole aina selkeitä. Oikeusnormien määrä lisääntyy niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla³ ja yritystoimintaan liittyvä juridiikka voi toisinaan olla monimutkaista. Erityisesti pienten yhtiöiden hallituksissa voi ilmetä suuria haasteita juridisesti epävarmojen tilanteiden parissa⁴. Kandidaatintyössä pyritään selvittämään erilaisia toimintatapoja näiden tilanteiden varalle.

X Oy:n oikeustapaus tulee pysymään mukana läpi tekstin. Tapaus ei ole fiktiivinen, mutta tapaukseen liittyvien henkilöiden ja yhtiöiden nimet on muutettu, sillä kandidaatintyö sisältää liikesalaisuudeksi luokiteltavaa ja arkaluontoista materiaalia. Minulla on ollut työsuhde X Oy:ssa ja olen päässyt tutustumaan syytteen tiedoksiantotodistukseen, esitutkintapöytäkirjaan ja jälkikantopäätökseen. Varotoimenpiteenä tulen viittaamaan näihin dokumentteihin yleisellä

1 Syytteen tiedoksiantotodistus

2 Jälkikantopäätös

3 Hoppu 2016, s. 19

4 Hannula 2014, 126

(9)

tasolla yksilöimättä dokumenttien nimiä, julkaisuajankohtia tai sivunumeroita. Lisäksi olen haastatellut yhtiön toimitusjohtajaa, Markku Väisästä. Lukijalla ei ole mahdollisuutta tarkistaa oikeustapauksen yksityiskohtien totuudenmukaisuutta. Tällä ei ole kandidaatintyön kannalta merkitystä, sillä oikeustapaus toimii tekstissä lähinnä esimerkkinä hallitustyöskentelystä juridisesti epävarmassa tilanteessa.

Kandidaatintyön tärkeimmät lähdemateriaalit ovat esimerkkitapaukseen liittyvät asiakirjat, voimassa oleva laki ja keskeinen oikeuskirjallisuus. Koska tekstissä käsitellään juridisesti epävarmoja tilanteita, lainvalmisteluaineiston merkitys korostuu suhteessa ennakkoratkaisuihin, sillä juridisesti epävarmoissa tilanteissa ei useimmiten ole syntynyt vielä merkittävää oikeuskäytäntöä. Kandidaatintyössä on hyödynnetty oikeusdogmatiikkaa ja kirjallisuuskatsausta sekä haastatteluita, mikä mahdollistaa syvemmän perehtymisen X Oy:n esimerkkitapaukseen.

(10)

2 OIKEUSTAPAUS X OY

2.1 X Oy:n syyte

X Oy on 2010-luvulla perustettu yhtiö, joka myy kulutushyödykkeitä ja toimittaa ne asiakkaiden koteihin. X Oy:n varastointi ja postipalvelut on keskitetty pitkälti Ahvenanmaalle, jonka sijainti on logistisesta näkökulmasta hyvä. X Oy on useiden muiden yhtiöiden tavoin verosuunnittelulla pyrkinyt hyödyntämään Ahvenanmaan verorajakauppaa⁵. Olen työskennellyt X Oy:ssa.

Lokakuussa 2015 tulliylitarkastaja Hannu Kolehmainen soitti X Oy:n toimitusjohtajalle, Markku Väisäselle ja ilmoitti, että X Oy:n ALV:oon liittyvää ilmoitusvelvollisuutta on laiminlyöty⁶. Yritykseen tehtiin myöhemmin yritystarkastus, jonka seurauksena yhtiöltä kannettiin jälkikantopäätökellä ALV:a, veronkorotusta ja veronlisäystä 2013-vuodelta yhteensä yli 700 000 euroa ja 1.1.2014 - 31.10.2015 väliseltä ajalta yhteensä yli 2 miljoonaa euroa⁷.

Syy jälkikantopäätökseen oli Tullin ja X Oy:n eriävät mielipiteet siitä, tuleeko ALV laskea asiakkaalta perityn summan sisään vai sen päälle. Tullin jälkikantoesityksessä esittämän kannan mukaan ALVL:n 101 b §:ssä säädetty raja ylittyy, mikäli ostajalta perityn vastikkeen päälle laskettu ALV ylittää viisi euroa. Yhtiö on itse laskenut veron määrän siten, että se on sisällyttänyt veron määrän asiakkaalta perittyyn hintaan⁸.

X Oy on myynyt tuotteita esimerkiksi hintaan 39.90 euroa. Tullin mukaan tavaran maahantuonnin kokonaisarvo on ylittänyt vuonna 2013 voimassa olleen 101 b §:n viiden euron verokantorajan, sillä 39.90 euron päälle laskettu 14 prosentin ALV on 5.59 euroa. Yritys puolestaan on laskenut ALV:n osaksi kauppahintaa, jolloin 35 euron päälle laskettu ALV on 4.90 € (35 *1,14 = 39.90 euroa), jolloin ALV jää alle minimikantorajan⁹.

Kesäkuussa 2018 Pirkanmaan käräjäoikeus (myöh. KäO) antoi tiedoksiannon, että X Oy:n hallituksen jäseniä syytetään törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä veropetoksesta ja

5 Yle 2016

6 Haastattelu Väisänen 2021

7 Jälkikantopäätös

(11)

törkeästä tulliselvitysrikoksesta¹⁰. Syyttäjänä toimi kihlakunnansyyttäjä Matti Vilen ja asianomistajana Suomen valtio.

Rikoslain (myöh. RL) 29 luvun 1 §:n mukaan veropetos on kyseessä, kun verovelvollinen antaa esimerkiksi väärää tietoa verotusta varten viranomaiselle, salaa veron määräämistä varten tarpeellisen seikan, jättää suorittamatta verotusta varten tarpeellisen velvollisuuden tai toimii muuten petollisesti verotuksen suhteen. RL:n 29 luvun 2 §:n mukaan törkeästä veropetoksesta puhutaan silloin, kun veropetoksella tavoiteltu hyöty on huomattava ja rikos tehdään hyvin suunnitelmallisesti.

RL:n 30 luvun 9 §:n mukaan kirjanpitorikos tulee kyseeseen, jos kirjanpitovelvollinen ei täytä liiketapahtumien kirjaamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia, merkitsee kirjanpitoon harhaanjohtavaa ja väärää tietoa tai hävittää kirjanpitoaineistoa. Kirjanpitorikos on törkeä, mikäli on esimerkiksi laiminlyöty kokonaan liiketapahtumien kirjaaminen, annettu huomattavan suuri määrä harhaanjohtavaa tietoa suurista summista tai kirjanpito on hävitetty kokonaan olennaisilta osin.

RL:n 46 luvun 7 §:n mukaan tulliselvitysrikos on kyseessä silloin, kun ilmoitus- tai tiedonantovelvollisuutta suoritettaessa annetaan väärää tai puutteellista tietoa, jonka seurauksena esimerkiksi veroa ei määrätä tai se määrätään liian alhaisena. Teosta tulee törkeä, mikäli sillä on saatu huomattavaa taloudellista hyötyä tai rikoksen suorittaminen on ollut hyvin suunnitelmallista.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan X Oy:n hallituksen jäsenet ovat jättäneet maksamatta lähes 2 miljoonaa euroa ALV:a (törkeä veropetos)¹¹, laiminlyöneet liiketapahtumien kirjaamista olennaisilta osin lähettämällä vääriä ja harhaanjohtavia tietoja (törkeä kirjanpitorikos) ja laiminlyöneet liiketapahtumien kirjaamista, sillä verorajamyynnit on merkitty kirjanpitoon ilman ALV:a 14 % sijaan ja yhtiön taseesta on puuttunut tuontiin liittynyttä ALV-velkaa (törkeä tulliselvitysrikos).

Syytteessä todetaan, että ”veropetoksella on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja aiheutettu huomattavaa vahinkoa. Sitä on pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä”¹².

11 Esitutkintapöytäkirja

12 Syytteen tiedoksiantosopimus

(12)

Yhteensä ALV:a jäi Tullin mukaan maksamatta lähes kaksi miljoonaa euroa¹³. Syytteessä on käsitelty lukuisia aspekteja, jotka viittaavat yhtiön teon tahallisuuteen ja suunnitelmallisuuteen ja jotka yhdessä tekevät teosta syyttäjän mukaan törkeän. Syyt voitaisiin jakaa kolmeen pääkategoriaan eli itse verokysymykseen, kuukausi-ilmoituksien laiminlyöntiin ja selvitysvelvollisuuden laiminlyöntiin¹⁴.

2.2 Kysymys arvonlisäverosta

Oikeustapauksen ydin, kysymys ALV:sta, ei ole tämän kandidaatintyön kannalta kovin relevantti, sillä veroteknisten kysymysten sijaan tässä keskitytään hallitusvastuuseen liittyviin kysymyksiin. Tekstissä ei siis keskitytä siihen, toimiko X Oy tosiasiallisesti ALVL:n vastaisesti vai ei. Mainittakoon, että yrityksen ALV:oon liittyviä kysymyksiä on käsitelty hallinto-oikeudessa (myöh. HaO) ja yhtiö on valittanut HaO:n päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (myöh. KHO), mutta asian käsittely on vielä kesken¹⁵.

Verotukseen liittyviä seikkoja on silti hyvä käsitellä riittävällä laajuudella, jotta niiden myötä voidaan tarkastella paremmin hallituksen selonottovelvollisuutta ja hallitusvastuuta. Lisäksi niillä on merkitystä vertailtaessa syyttäjän käsitystä, jonka mukaan tapauksen verotukseen liittyvät kysymykset ovat selkeitä ja viittaavat törkeään veropetokseen, yhtiön hallituksen käsitykseen. Verokysymyksen tarkastelu auttaa ymmärtämään, oliko kyseessä juridisesti epävarma tilanne.

Monet X Oy:n oikeustapauksen kannalta relevantit verotukseen liittyvät lainkohdat löytyvät ALVL:sta. 9 luvun 86 § mukaan tavaran maahantuonti pitää sisällään tavaran tuonnit Yhteisöön, jolla tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen lainsäädännön mukaista jäsenvaltion ja yhteisön arvonlisäveroaluetta. Laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön 18 § 2 kohdan mukaan edellä mainittu ALVL:n 9 luvun 86 § tuonti Yhteisöön sisältää myös tavaran tuonnin Ahvenanmaan maakunnasta muualle Suomeen. ALVL:n 86 b § mukaan maahantuonnin veroista vastaa tullikoodeksin 5 artiklan 15 kohdan mukainen ilmoittaja. Veron suorittamisesta ovat lisäksi yhteisvastuullisesti vastuussa ne tahot, jotka ovat velvollisia maksamaan syntyneen tullivelan.

14 Syyteen tiedoksiantosopimus

(13)

Poikkeuksina maahantuonnin verollisuuteen mainitaan ALVL:n 9 luvun 94 §:n 24 kohdassa tavarat, joiden kokonaisarvo ei ylitä 22 euroa. Lisäksi 9 luvun 101 b § mukaan tavaran maahantuonnin arvonlisäverotuksessa pienin kannettava tai perittävä veron määrä on 5 euroa.

Vähäarvoisia lähetyksiä ja pienintä kannettavaa määrää koskevia säännöksiä on aikoinaan perusteltu sillä, että viranomaisille aiheutuvat kantokustannukset arvoltaan vähäisistä postilähetyksistä olisivat kannettavia veron määriä suuremmat. Tavaroiden kuljetuskustannusten arvioitiin olevan yleensä suuremmat kuin tullittomuudesta ja verottomuudesta saatava hyöty¹⁶.

ALVL:n 7 luvun 73 §:n mukaan myynnistä suoritettavan ALV:n peruste on poikkeuksia lukuun ottamatta vastike ilman veron osuutta. 9 luvun 91 § mukaan veron perusteeseen lasketaan tosiasiallinen hinta eli mukaan lasketaan tavaran kuljetus-, purkaus-, lastaus- ja vakuutuskustannukset. ALVL:a koskevan hallituksen esityksen¹⁷ yleisperustelujen mukaan kulutusveroilla tarkoitetaan veroja, jotka kohdistuvat tavaroiden ja palvelujen kuluttamiseen.

Kulutusveroja voidaan luonnehtia välillisiksi veroiksi. Tämä merkitsee sitä, että veroa ei ole tarkoitettu jäämään verovelvollisen rasitukseksi kuten esimerkiksi tulovero, vaan se on tarkoitettu sellaisenaan edelleen vyörytettäväksi kuluttajalle.

Tulli on antanut tuoreimman ohjeen Ahvenanmaan verorajasta vuonna 2016¹⁸. Se ei kuitenkaan ole X Oy:n oikeustapaukseen relevantti, sillä se on annettu vasta jälkikannon jälkeen. X Oy:n oikeustapauksen kannalta relevanttia Tullin ohjetta minimikantorajaan ei löydy, vaan ohjeet on annettu vasta potentiaalisen rikoksen jälkeen.

Tullin jälkikantoesityksessä esittämän kannan mukaan ALVL:n 101 b §:ssä säädetty raja ylittyy, mikäli ostajalta perityn vastikkeen päälle laskettu ALV ylittää 5 euroa. X Oy on myynyt 14 % ALV-kannan tuotteita esimerkiksi hintaan 39.90 euroa. Tullin mukaan tavaran maahantuonnin kokonaisarvo on ylittänyt vuonna 2013 voimassa olleen 101 b §:n viiden euron verokantorajan (39.90 euroa * 14 prosenttia = 5.59 euroa)¹⁹. Yritys puolestaan on laskenut ALV:n osaksi kauppahintaa: 35 euroa * 1,14 = 39.90 euroa, jolloin ALV on 4.90 euroa. Näin ALV jää alle minimikantorajan²⁰.

16 HE 311/2010

17 HE 88/1993

18 Tulli 2016

(14)

Tullin ja syyttäjän mukaan ALV:n tulee aina olla yrityksille vain läpikulkuerä ²¹. Myös verohallinnon asiantuntija Niko Saukko toteaa kuulustelussa: ”ALV on tarkoitettu yrityksen kannalta läpivirtauseräksi eikä siis rasittamaan yritystä. Toisaalta yritys ei saa siitä hyötyäkään.”²² Näin ollen yhtiön ei pitäisi pystyä pitämään itsellään asiakkailta kerättyä ALV:a. Syyttäjän mielestä lainsäädäntö minimikantorajan alle jäävään ALV:n suhteen on selkeä ja siinä ei pitäisi olla tulkinnanvaraa²³. Tulli on kuitenkin jälkiverottanut yhtiöltä sellaista ALV:a, jota yritys ei ole saanut asiakkaalta ja joka näin ollen ei ole läpikulkuerä, vaan se jää rasitukseksi yhtiölle. Lain määräämä ALV-kanta elintarvikkeille on 14 prosenttia. Tulli on laskenut ALV:n 39.90 euroa * 0.14 = 5.586 euroa, jolloin verokanta on todellisuudessa ollut 16.3 prosenttia:

39.90 € * 1.14 = 45.486 € [ALV = 45.486 € – 39.90 € = 5.586 €]. 5.586 euron ALV olisi siis yritykselle läpikulkuerä, mikäli asiakkaalta laskutettaisiin 45.49 euroa.

Asiakkaalta on kuitenkin laskutettu todellisuudessa vain 39.90 euroa, josta valtiolle on maksettu 5.58 euron ALV:a. Näin ollen tuotteen hinta on ollut Tullin mukaan 39.90 € - 5.586 € = 34.314 € ilman arvonlisäveroa. ALV:n osuus on siis 34.314 € * x = 5.586, jolloin x = 16.3 %.

Tullin esittämät neljä väittämää tai tosiasiaa eivät voi olla samanaikaisesti totta:

1. ALV on aina vain läpikulkuerä²⁴

2. Alle viiden euron tuonnin ALV:a ei kanneta (ALVL 101b §)

3. Yritys ei voi missään tilanteessa pitää itse asiakkaalta laskutettua veroa²⁵ 4. Kuluttaja-asiakas on maksanut 14 % ALV-kannan tuotteesta 39.90 €.

Sekä kansallisella²⁶ että Euroopan tasolla²⁷ on yhtenäinen linja, jonka mukaan ALV:n jälkikantotilanteissa asiakkaan yhtiölle maksama summa on sisältänyt jo ALV:n ja näin ALV:a on suoritettava vain vastikkeen todellisesta määrästä. X Oy:n kohdalla yhtiö kuitenkin maksoi jälkikannossa ALV-kantaa korkeammalla prosentilla. Tullin epäyhtenäinen linja ALV:n suhteen osoittaa, että kyseessä on ollut juridisesti epävarma tilanne.

26 KHO:2013:47

27 EUT C-330/95, EUT C-317/94, EUT C-484/06, EUT C-249/12 & EUT C-250/12

(15)

ALVL:n 94 luvussa luetellaan poikkeuksia maahantuonnin verollisuudesta. Niiden yhteydessä laskennallista ALV:n käsitettä tuodaan esille konditionaalissa ”olisi” ja samalla ne rinnastetaan enintään 22 euron arvoisiin lähetyksiin. Minimikantorajan alittavia lähetyksiä ei ole kuitenkaan lisätty kohtaan ”verotonta on” vaan erillisesti pykälään 101 § b. Analogiaksi käy myös veronpalautukset, sillä niiden pienin maksettava palautus on 10 euroa: “Jos veronpalautus on alle 10 euroa, sitä ei makseta” ²⁸. Valtio siis pitää kansalaisille tarkoitetun veronpalautuksen itsellään, koska sen palauttaminen ei olisi taloudellisesti tehokasta.

Ahvenanmaan verorajaan liittyen voidaan huomata, että eri tahoilla on ollut hyvin erilaiset käsitykset veroon liittyen. ALVL tai lain esityöt eivät myöskään sisällä selkeää ohjetta kysymykseen. ALVL:n 101 b §:ssä todetaan: “Tullin vastuulle 160 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti kuuluvassa tavaran maahantuonnin arvonlisäverotuksessa pienin perittävä määrä on 5 euroa”. Siihen kenelle tämä 5 euroa lopulta kuuluu, laki ei ota kantaa. Asiasta ei niin ikään ollut jälkikannon aikaan Verohallinnon tai Tullin julkaisemaa kirjallista ohjausta eikä oikeuskäytäntöä, vaan esimerkiksi Tullin ohje on annettu vasta tapauksen jälkeen²⁹.

Lainsäädännön monitulkintaisuutta tukee myös se, että X Oy:n lisäksi ahvenanmaalaisen tilitoimiston toimitusjohtaja Katrina Soini ja ahvenanmaalaisen logistiikkayhtiön talouspäällikön Esko Mäen mukaan yritykset voivat pitää alle minimikantorajan jäävän ALV:n itsellään. X Oy:lla oli lisäksi tiedossa muitakin yrityksiä, jotka toimivat vastaavalla tavalla verotuksen suhteen³⁰.

2.3 Kuukausi-ilmoituksien laiminlyönti

Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välistä verorajakauppaa on helpotettu yksinkertaistetulla menetelmällä. Myyjä, joka on rekisteröity veroraja-asiakas, voi antaa veroilmoitukset kuukausittain verorajanumeron avulla³¹. Veroilmoitus tulee antaa kalenterin seuraavan kuun 15. päivään mennessä (laki Ahvenanmaalta koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön 22 §) ja minimikantorajan alle jäänyt arvo tulee ilmoittaa näissä ilmoituksissa. X Oy on saanut kotitullausluvan vuonna 2011 ja näin Tullille ei ole tarvinnut esittää asiakirjoja verorajaylitysten yhteydessä. Lisäksi X Oy on rekisteröitynyt Tullin

28 Verohallinto 2021

29 Tulli 2016

31 Tulli 2016

(16)

veroraja-asiakkaaksi vuonna 2013 ja toiminut ostajan asiamiehenä. Näin sen tulisi antaa Tullille veroilmoitukset³².

X Oy laiminlöi verorajailmoituksien antamisen, sillä se ei antanut kotitullauslupaan kuuluvia ilmoituksia Tullille 2013 vuoden tammikuun ja 2015 vuoden lokakuun välillä. Syyttäjän mukaan X Oy:n hallitus on pyrkinyt välttämään veroa jättämällä ilmoitukset tekemättä³³. X Oy:n toimitusjohtaja Väisänen kertoo yhtiön työntekijän, Sirpa Hämäläisen, olleen ilmoituksista vastuussa. Hämäläinen ei ollut kuitenkaan muistanut tehdä ilmoituksia. Lupien valvonta ja noudattaminen kuuluvat Väisäsen mukaan operatiivisesta toiminnasta vastaavalle, ja OYL:n mukaan viime kädessä yhtiön toimitusjohtajalle ja hallitukselle³⁴.

Väisänen myöntää oitis, että yhtiö laiminlöi kuukausi-ilmoituksien hoitamisen. Tapahtui huolimattomuusvirhe, joka on osittain selitettävissä Hämäläisen kuormittumisella sekä yhtiön nopealla kasvulla³⁵. Mielestäni voidaan katsoa, että ainakaan Hämäläinen ei osallistunut suunnitelmalliseen rikokseen, sillä hän myi osuutensa yhtiöstä hyvin aikaisessa vaiheessa.

Hänellä ei olisi ollut motiivia ottaa riski ja jättää ilmoitukset tekemättä, mikäli hän ei itse hyötyisi siitä taloudellisesti.

Väisänen pohtii haastattelussa, miksi X Oy ylipäätään siirtäisi toimintansa Ahvenanmaalle, jos yhtiön suunnitelmana olisi kiertää verot ja jättää veroilmoitukset tekemättä. Tämä kävisi yhtä helposti Manner-Suomesta käsin, jolloin esimerkiksi logistiikkakustannukset olisivat alhaisemmat³⁶. Syyttäjän mukaan X Oy on hakenut veroetua käymällä kauppaa Ahvenanmaalta käsin³⁷. Verojen kiertämiseen ei olisi kuitenkaan tarvinnut hakea kotitullauslupaa ja rekisteröityä veroraja-asiakkaaksi vain laiminlyödäkseen näitä velvollisuuksia. Lähetykset olisi voitu lähettää salaa myös ilman näitä X Oy:n hakemia lupia. Kuukausi-ilmoitukset on lisäksi laiminlyöty jo vuosien 2011 ja 2012 aikana, jolloin minimikantoraja oli 10 euroa ja näin ollen maksimihinta arvonlisäverottomaan hintaan oli 76.90 euroa. X Oy ei myynyt tuohon aikaan mitään yli 60 euron tuotetta, joten ilmoituksien laiminlyömiselle ei löydy talousrikollista motiivia³⁸.

34 Esitutkintapöytkirja & Haastattelu Väisänen 2021

(17)

X Oy:n hallituksen jäsenet täyttivät 2016 vuoden keväällä takautuvasti verorajailmoitukset 2014 vuoden tammikuun ja 2015 vuoden lokakuun väliseltä ajalta. Yhteenvetoilmoituksissa toimituksien arvoksi oli ilmoitettu ALV koodilla 2 (veroton myynti) ja veron perusteeksi oli merkitty 35 euroa laskujen osalta, joissa lopullinen hinta oli 39.90 euroa³⁹. Tulli leimasi ilmoitukset⁴⁰. Ilmoituksien laiminlyönti ei ole siis vaikuttanut X Oy:n hallituksen potentiaaliseen rikokseen tai siitä kiinnijäämiseen, sillä ilmoituksien sisältöä ei tarkisteta muuten kuin jälkikäteen pistotarkastuksen omaisesti, jolloin mahdollinen rikos ei olisi kuitenkaan tullut ilmi. Toisaalta jos Tulli tarkasti ilmoitukset ja hyväksyi sisällön, yhtiö olisi toiminut Tullin ohjeiden mukaisesti ja koko jälkikantoa ei olisi tullut suorittaa. Näin ollen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ei voida pitää mahdollisen rikoksen peittelynä.

2.4 Selvitysvelvollisuuden laiminlyönti

X Oy olisi voinut hakea Tullilta ennakkoratkaisua ALV:sta, mutta ei hakenut⁴¹. Yleisesti voidaan todeta, että ALVL:n 189 §:n mukaan verohallinto antaa ohjausta arvonlisäverotukseen kuuluvassa asiassa. Vaikka veroraja-asiakkaana neuvoa olisi kannattanut kenties kysyä Tullilta, yhtiö uskoi, että Verohallinnon laaja selvitys yhtiön veroista keväällä 2013 oli riittävä.

Yhtiö oli ollut selvityksen alla ja kertonut vastineessaan minimikantorajan alle jääneistä ALV:sta, joskaan ne eivät olleet tarkastukset pääfokus⁴².

ALV:sta oli keskusteltu aiemmin Ahvenanmaalaisen tilintarkastusyhteisön Y Oy (yhtiön nimi muutettu) kanssa, jolla on lukuisia asiakkaita eri toimialoilta, joiden toiminta liittyy suoraan tai välillisesti Ahvenanmaahan⁴³. Y Oy:n toimitusjohtaja kertoo antaneensa vuoden 2016 yhteydenotossa X Oy:lle tavanomaisia vastauksia, joita olisi antanut kenelle tahansa asiakkaalle⁴⁴. X Oy:n puheluun tilitoimiston kanssa on mahdotonta palata, mutta Väisäseltä löytyy sähköpostia, jossa tilitoimisto Y Oy:n toimitusjohtaja neuvoo toista yritystä pitämään minimikantorajan alle jäävän ALV:n itsellään⁴⁵.

Tilintarkastusyhteisö Y Oy:n ja Verohallinnon lisäksi X Oy on avannut toimintansa ahvenanmaalaiselle logistiikkayritykselle, Z Oy:lle⁴⁶, joka lähetti X Oy:lle ohjeita. Ohjeessa

41 Tulli 2021

43 Esitutkintapöytäkirja & haastattelu 2021 Väisänen

(18)

vahvistettiin, että yritys voi pitää itsellään alle minimikantorajan jääneet ALV:t. Tilitoimiston ja logistiikkayritysten ohjeiden lisäksi X Oy:lla oli tiedossa toisia yhtiöitä, jotka toimivat samalla tavalla. Verohallinnon tarkastuksen jälkeen yhtiöllä ei Väisäsen mukaan yksinkertaisesti ollut syytä epäillä toimintansa lainmukaisuutta, sillä kaikki yhtiön sidosryhmät mielsivät minimikantorajan yhtiön tavoin. Yhtiön hallitus uskoi toimivansa lain mukaan, joten mitään syytä hakea ennakkoratkaisua ei löytynyt⁴⁷.

Kun X Oy aloitti toimintansa Ahvenanmaalla, niin Tullilta ei oltu annettu selkeää ohjetta asiamies-ALV:n kohtalosta, vaan ohjeet tulivat vasta myöhemmin⁴⁸. Maarianhaminan Tullin edustaja vastaa kuulustelussa kysymykseen yhtiöiden oikeudesta pitää asiakkailta kerätty minimirajan alle jäävä asiamies-ALV itsellään, että kysymys ei kuulu Maarianhaminan Tullille⁴⁹. X Oy:n hallituksen mielestä sen olisi ollut turha kysyä neuvoa Ahvenanmaan Tullilta, jos kerran sen edustajan mukaan asia kuuluu Verohallinnolle. Verohallinnolle tapaus oltiin jo avattu keväällä 2013 yritystarkastuksen yhteydessä. Yhtiön hallitus on sitä mieltä, että sillä oli oikeus pitää minimikantorajan alle jäänyt ALV itsellään ja siinäkin tapauksessa, että lain mukaan ne olisi tullut tilittää valtiolle, törkeän veropetoksen kriteerit eivät Väisäsen mukaan täyty. Yhtiön mielestä asiasta on ollut monta eri tulkintaa ja tilanne on juridisesti epävarma⁵⁰.

48 Tulli 2016

(19)

3 AIHEEN MÄÄRITTELY JA RAJAUS

Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan hallituksen vastuuta ja toimintaa juridisesti epävarmoissa tilanteissa X Oy:n oikeustapausta hyödyntäen. Aihe on siis kaksiosainen. Luvussa neljä käydään läpi hallituksen vastuuta juridisesti epävarmoissa tilanteissa, kun taas luvussa viisi keskitytään hallituksen toimintamahdollisuuksiin.

Tutkielmassa mielletään tilanne juridisesti epävarmaksi, mikäli lainsäädäntö ja tuomioistuimien ennakkoratkaisut eivät ota siihen suoraan kantaa. Lainsäädäntö on saattanut jäädä markkinoiden kehityksestä jälkeen, oikeusnormit voivat olla keskenään ristiriidassa tai oikeusnormin sisällöstä löytyy lukuisia eri tulkintoja. Toisinaan jopa lakia ammatikseen työstävät päätyvät KKO:ssa tai KHO:ssa toisistaan eriäviin kantoihin.

Tutkimuksessa sanalla juridiikka tarkoitetaan oikeusjärjestyksen sisällön tutkimista ja jäsentämistä. Epävarmalla taas tarkoitetaan tilannetta, jossa tiedon tuottaminen on haastavaa ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Juridisesti epävarmassa tilanteessa oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen on siis erityisen haastavaa.

(20)

4 HALLITUKSEN VASTUU JURIDISESTI EPÄVARMOISSA TILANTEISSA

4.1 Osakeyhtiön hallituksen tehtävät

Yhtiön hallituksella tarkoitetaan osakeyhtiön ainoaa pakollista toimielintä, joka vastaa yhtiön sisäisen hallinnon järjestämisestä ja valvomisesta sekä yhtiön edustamisesta⁵¹. Tekstissä ei tarkastella vastuun jakautumista hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten välillä eikä mahdollista tehtävien jakamista hallitusten jäsenten välillä. Hallituksella viitataan tässä tutkielmassa aina osakeyhtiön hallitukseen.

Yhtiön hallituksen vastuun tarkastelua varten on hyvä ensin käydä läpi hallituksen tehtävät.

Kyläkallion mukaan hallituksille kuuluvat käytännössä kaikki sellaiset tehtävät, joita ei ole osakeyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty muille toimielimille⁵². Hallituksella on hyvin laaja yleistoimivalta ja sen tulee huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä⁵³. Yleissäännöksen myötä hallituksen tulee organisoida yhtiön toiminta, valvonta ja yhtiön edustaminen⁵⁴. Käytännössä hallituksen vastuulle kuuluvat yhtiölle epätavalliset ja laajakantoiset päätökset, mutta ylin päätösvalta kuuluu silti yhtiökokoukselle⁵⁵. Yleistoimivallan lisäksi hallituksella on erityisiä tehtäviä, jotka ovat nimenomaisesti sen vastuulla⁵⁶. Kaikkia lain edellyttämiä erityisiä tehtäviä ei ole tarpeen luetella tässä.

Hallinnointikoodin mukaan olennaisia tehtäviä on kuitenkin esimerkiksi toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen, strategian hyväksyminen ja riskienhallinta⁵⁷. Hallituksen yksi keskeisimmistä tehtävistä on keskittyä yhtiön toiminnan tärkeimpiin kysymyksiin ja näin varmistaa, että yhtiö kykenee suoriutumaan liiketoiminnan haasteista⁵⁸. Hallituksen tulee myös vastata kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä⁵⁹.

51 Kyläkallio, Iirola, Kyläkallio 2015, s. 535

52 Kyläkallio 2015, s. 582

53 Hoppu 2016, s. 366

54 Villa 2020, s. 50

55 Kyläkallio 2015, s. 582, 605

56 Villa 2020, s. 60

57 Arvopaperimarkkinayhdistys ry 2020, s. 20

58 Villa 2020, s.50

(21)

Käytännössä suuri osa hallituksen vastuulle kuuluvista asioista delegoidaan eteenpäin.

Hallituksen ei siis tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan vastata siitä, että tehtävä tulee hoidettua⁶⁰. Tehtävän kuuluminen hallitukselle tarkoittaa siis sitä, että tehtävä suoritetaan hallituksen päätöksellä ja valvonnan alaisena. Yhtiön tuleekin aina ymmärtää harjoittamansa liiketoiminnan pääpiirteet⁶¹ ja näin huolehtia, että liiketoiminta on lainmukaisesti järjestetty⁶².

4.2 Hallituksen vastuu yleisesti

Yritystoimintaan liittyy paljon vastuita, joiden laiminlyönnistä voi seurata rangaistusvastuu.

Osakeyhtiön hallitukseen kuuluva voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen sekä toimistaan että laiminlyönneistään⁶³. Passiivisuus ei lähtökohtaisesti suojaa hallituksen jäsentä, vaan velvollisuuden rikkomisena pidetään myös sitä, jos joku tehtävä jätetään suorittamatta⁶⁴. Hallitus voi joutua vastuuseen jopa siitä, että se ei ole linjannut lainvastaista toimintatapaa yhtiössä. Tämän voi nähdä seurauksena laajasta edustusoikeudesta, joka tuottaa hallitukselle suuren vastuun. Rikosperusteisissa tapauksissa vastuulle vaatii usein virallinen syyttäjä ja hallituksen jäsen voidaan tuomita sakkoon ja vankeuteen. Hallitus voi joutua vastuuseen jopa yhtiökokouksen päätöksestä, mikäli se panee kyseisen lainvastaisen päätöksen täytäntöön.

Rikosvastuun kohdentumisessa kuitenkin nähdään merkitystä myös sillä, ketkä ovat tosiasiallisesti toimineet lainvastaisesti. Hallituksen lisäksi voi olla myös muita syytettyjä⁶⁵. Hallituksella on mahdollisuus delegoida useat sille kuuluvat tehtävät eteenpäin, mutta vastuu säilyy kuitenkin sillä⁶⁶. Osakeyhtiölain 6:2:1 (myöh. OYL) esitöissä todetaan hallituksen valvontavastuusta, että hallituksella on velvollisuus jatkuvasti järjestää, seurata ja valvoa yhtiön taloudellista asemaa, kirjanpitoa ja varainhoitoa⁶⁷. KKO 2001:85 käsittelee valvontavastuuseen liittyvää tapausta, jossa yhtiön kirjanpitoa oli laiminlyöty. Oy:n hallituksen puheenjohtaja oli sopinut, että henkilö X huolehtii yhtiön kirjanpidosta. Sopimus ei kuitenkaan vapauttanut hallituksen puheenjohtajaa kirjanpidon valvontavelvollisuudesta. Myös KKO 1999:86 mukailee samaa linjaa⁶⁸.

60 Hoppu 2016, 366)

61 Villa 2020, s. 169

62 Erma, Rasila, Virtanen 2017, s. 50

63 Villa 2020, s. 248

64 Mähönen, Villa 2015, s. 375

65 Hannula, Kari, Mäki 2014, s. 87, 97, 131, 133, 164

67 HE 109/2005 vp, s. 88

68 KKO 2001:85 & KKO 1999:86

(22)

OYL 6 luvun 3 §:n mukaan hallituksen päätökseksi tulee jäsenten enemmistön mielipide, ellei yhtiöjärjestys edellytä määräenemmistöä. Osakeyhtiön hallitus on vastuussa kollegiaalisesti, joten käytännössä jokaisen jäsenen tulee valvoa, että hallituksen tehtävät tulevat suoritetuksi.

Ennen hallituksen päätöksiä tulee aina varmistaa, että kaikille jäsenillä on varattu mahdollisuus osallistua päätettävän asian käsittelyyn. Estyneen jäsenen tilalle varataan varajäsen, mikäli sellainen löytyy. Hallituksen jäsenet ovat kuitenkin kollektiivisesti vastuussa päätöksistä, vaikka he eivät olisi itse olleet paikalla⁶⁹. Yksittäisten jäsenten olosuhteet voidaan tosin huomioida vastuuta tarkasteltaessa ja esimerkiksi jäsenellä, jolla on erityisasiantuntemus käsiteltävään asiaan sekä hallituksen puheenjohtajalla voi olla korostettu vastuu⁷⁰. Hallituksen jäsen voi myös jättää pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Jos hän lisäksi jättää osallistumatta päätöksen täytäntöönpanoon, niin hän saattaa vapautua vastuusta. Törkeissä tilanteissa edellytetään kuitenkin myös muita aktiivisia toimia päätöksen vastustamiseksi ⁷¹.

4.3 Hallituksen vastuu juridisesti epävarmoissa tilanteissa

Yritystoimintaan liittyvät säännökset ovat usein monimutkaisia ja niiden tulkitsemisessa voi olla haasteita erityisesti pienille yrityksille. Markkinoiden toimintatavat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana lisääntyneet ja sen myötä myös tarve tuntea useampia liikejuridisia normeja⁷². Toisinaan käy niin, että rikoksesta epäillyt tahot eivät edes jälkikäteen sisäistä heidän normaaliksi katsomaansa liiketoimintamallia lainvastaiseksi⁷³. Markkinoilla voi esiintyä juridisesti epävarmoja tilanteita.

Epävarmoista tilanteista huolimatta yhtiön hallituksen tulisi lähtökohtaisesti aina ymmärtää harjoittamaansa liiketoimintaa⁷⁴ ja sen myötä järjestää toimintansa lainmukaisella tavalla. Pelkkä vaikeaselkoisuus ei siis myönnä vastuuvapautusta, vaan yrityksen tulee lähtökohtaisesti aina selvittää toimintansa lainmukaisuus. Hallitus voi joutua juridisesti epävarmoissa tilanteissa vastuuseen myös passiivisuutensa vuoksi, mikäli se ei esimerkiksi puuttunut vääränlaiseen toimintaan⁷⁵.

Mikäli tietyn rikoksen tunnusmerkkeihin vaaditaan esimerkiksi erityinen suunnitelmallisuus, voi näyttötaakka epäiltyä kohtaan olla haastavampaa juridisesti epävarmoissa tilanteissa. Perustuslain (myöh. PL) 1 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan tuomioiden tulee lopulta aina perustua lakiin; myös juridisesti epävarmoissa tilanteissa.

69 Erma 2017, s. 67 & Villa 2020, s. 83

70 Hannula 2014, s. 239

71 Erma 2017, s. 67 & Hannula 2014, s. 98

72 Hoppu 2016, s. 27

73 Hannula 2014, s. 136

74 Villa 2020, s. 169

75 Hannula 2014, s. 132

(23)

5 HALLITUKSEN TOIMINTA JURIDISESTI EPÄVARMOISSA TILANTEISSA

Hopun mukaan yritysten kannattaa jo alkuvaiheessa panostaa yritysjuridiikkaan, jotta turhilta ylimääräisiltä kuluilta ja sanktioilta voidaan säästyä⁷⁶. Yhtiön hallituksen joutuessa juridisesti epävarmoihin päätöksentekotilanteisiin kannattaa omaa toimintaa tarkastella kriittisesti ja huolellisesti harkiten, jotta ei joudu vastuuseen lainvastaisesta toiminnasta. Suuremmissa yhtiöissä oikeudellisten riskien tunnistamiseen ja hallitsemiseen kannattanee luoda jopa riskienhallinnallinen strategia yhtiön johdolle noudatettavaksi.

Päätöksenteko juridisesti epävarmoissa tilanteissa voidaan luokitella oikeudellisiin riskeihin.

Erman mukaan niiltä voidaan suojautua, kunhan ensin tunnistetaan olemassa olevat riskit⁷⁷. Tämä voi kuitenkin olla juridisten riskien kohdalla haastavampaa kuin esimerkiksi liiketoiminnallisten riskien tunnistaminen, sillä harva yhtiön hallitus toimii tietoisesti lain vastaisesti ja toisinaan rikokseen syyllistynyt ei edes jälkikäteen ymmärrä toimintansa olleen lain vastaista⁷⁸. Hallitus ei voi myöskään ulkoistaa juridisiin riskeihin liittyvää vastuuta.

Tässä luvussa tarkastellaan yritysten hallitusten eri keinoja toimia juridisesti epävarmoissa tilanteissa. Luvussa ei käsitellä liiketaloudellisia riskejä osana päätöksentekoa vaan keskitytään juridiseen puoleen. Tekstissä ei myöskään syvennytä vastuun myötä koituviin mahdollisiin seurauksiin, vaan lähinnä hallituksen erilaisiin keinoihin toimia juridisesti epävarmoissa olosuhteissa.

5.1 Hallituksen päätöksenteko juridisesti epävarmoissa tilanteissa

OYL:n 6 luvun 3 §:n mukaan hallituksen päätökseksi tulee hallituksen enemmistön mielipide, ellei yhtiöjärjestys edellytä määräenemmistöä. Pykälän toisen kohdan mukaan hallitus on päätösvaltainen, mikäli yli puolet jäsenistä on paikalla. Päätöksentekoon ei saa ryhtyä, ellei jokaiselle jäsenelle ole varattu mahdollisuutta osallistua asian käsittelyyn. Hallituksen jäsenet ovat lähtökohtaisesti kollektiivisesti vastuussa näistä enemmistön tekemistä päätöksistä.

Kuitenkin erityinen asiantuntijuus tai puheenjohtajuus voi lisätä vastuuta tietyissä tilanteissa⁷⁹.

76 Hoppu 2016, 29

77 Erma 2017, s. 52

78 Hannula 2014, s. 127, 136

79 Hannula 2014, s. 239

(24)

Myös vastuusta vapautumiseen löytyy eri keinoja, jotka juridisesti epävarmoissa tilanteissa on tärkeää tiedostaa.

Hallituksen jäsen saattaa vapautua osittain vahingonkorvausvastuusta tai saada oikeudenkäynnissä lievemmän tuomion, mikäli hän on vastustanut hallituksen päätöstä.

Vastustaminen tapahtuu joko eriävällä mielipiteellä pöytäkirjassa tai äänestämällä päätösehdotusta vastaan⁸⁰. OYL 6:6:n esitöihin on kirjattu, että pöytäkirjaan olisi hyvä merkitä jäsenten eriävät mielipiteet ja äänestysten tulokset, jotta näitä voidaan tarkastella esimerkiksi vahingonkorvausta pohtiessa⁸¹. Hallituksen puheenjohtajan tulee varmistaa, että hallituksen jäsenillä on aina mahdollisuus saada mielipiteensä esille hallituksen kokouksissa ja näin myös merkinnät pöytäkirjaan. Pöytäkirjan on järkevää olla juoksevasti numeroitu, allekirjoitettu ja hyvin arkistoitu. Edellisen kokouksen pöytäkirja tulisi aina sisällyttää seuraavan kokouksen asialistalle. Näin eriävät mielipiteet ja äänestystulokset on helppo tarkastaa jälkikäteen⁸². Eriävä mielipide pöytäkirjassa tai äänestäminen päätöstä vastaan ei kuitenkaan välttämättä riitä poistamaan hallituksen jäsenen vastuuta, sillä OYL 6:2:2 mukaan “Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön.” Näin siis myös päätöksen täytäntöönpano saattaa vastuuseen, ei pelkkä päätöksenteko. Mähösen mukaan hallituksen ja sen jäsenten tuleekin ennen päätösten täytäntöön panemista tutkia, ovatko päätöksen laillisia sekä asiallisesti että muodollisesti. Mikäli päätös on esimerkiksi osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastainen, ei päätöstä voida panna täytäntöön ja hallituksen tulee ilmoittaa tästä päätöksen tehneelle toimielimelle⁸³. Tämä voidaan nähdä yhtenä hallituksen tärkeimmistä tehtävistä: huolehtia, että yhtiön toiminta on lakien ja yhtiöjärjestyksen mukaista⁸⁴.

Juridisesti epävarmoissa tilanteissa kannattaa luonnollisesti ottaa selonottovelvollisuus hyvin vakavasti. Mikäli hallituksen jäsen ei tiedä, onko hallituksen päätös lainvastainen, kannattaa äänestää vastaan ja jättää lisäksi eriävä mielipide pöytäkirjaan. Näin kannattaa toimia siihen asti, että hallitukselta löytyy riittävästi tietoa päätettävän asian lainmukaisuudesta. Lisäksi hallituksen jäseneltä vaaditaan Hannulan mukaan myös aktiivista toimintaa selvästi lainvastaisia päätöksiä vastaan. Päätöstä vastustavan hallituksen jäsenen tulee pyrkiä

80 Villa 2020, s. 92 & Hannula 2014, s.98

81 HE 109/2005 vp, s. 82

82 Erma 2017, s. 65 & Hannula 2014, s. 229

83 Mähönen 2006, s. 236

84 Erma 2017, s. 50

(25)

aktiivisesti vastustamaan lainvastaista päätöstä⁸⁵, eikä hän saa osallistua OYL 6:2:2 mukaan sen toimeenpanemiseen. Mikäli lainvastainen päätös tulee voimaan ja näin hallituksen liiketoiminnassa ei enää noudateta esimerkiksi osakeyhtiölakia, voi hallituksesta eroaminen olla paras vaihtoehto eri mieltä olevalle hallituksen jäsenelle⁸⁶.

Hallituksen jäsen voi erota kesken toimikauden, jolloin hallituksesta eroaminen on ilmoitettava hallitukselle. Jäsenen oikeus erota kesken kauden on tärkeä oikeussuojakeino ja sitä on perusteltu sillä, että hallituksen jäsenyys on luottamustoimi, johon ei voi pakottaa ketään.⁸⁷ Jäsenen ero hallituksesta tulee OYL 6:12:2:n mukaan voimaa aikaisintaan silloin, kun hallitus on saanut jäsenen eroamisen tietoonsa. Hallituksen päätöstä vastustavan jäsenen kannattaa erota niissä tilanteissa, joissa aktiivinen vastustaminen ei ole tuottanut tulosta ja päätöstä ollaan laittamassa toimeen. Jos jäsen kokee, että päätös on selvästi lainvastainen, hänen kannattaa erota hallituksesta.

Hallituksen tulee olla aktiivinen, sillä se ei voi välttää vastuuta juridisesti epävarmoissa tilanteissa olemalla passiivinen⁸⁸. Hallitus voi kuitenkin tietyissä asioissa siirtää päätösvallan yhtiökokoukselle, sillä usein ylempi toimielin voi ottaa vastuulleen alemman toimielimen tehtävän. On olennaista huomata, että valtuudet siirtää hallituksen päätöksiä yhtiökokoukselle riippuu lain suomista mahdollisuuksista, jotka vaihtelevat päätettävän asian ja esimerkiksi listayhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden välillä⁸⁹.

OYL 6:2.7 mahdollistaa hallitukselle yleistoimivaltaan kuuluvien päätösten siirtämisen yhtiökokoukselle. OYL 5:2.1 ja 5:2.2 mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen yleistoimivaltaan kuuluva asia siirretään yhtiökokoukselle. Lisäksi se mahdollistaa, että osakkeenomistajat voivat yksimielisinä tehdä yksittäistapauksissa päätöksen hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa. OYL 6:7.2 ja OYL 5:2.1 eroavat toisistaan siten, ettei yhtiökokouksella ole OYL 6:2.7:n perusteella päätösvelvollisuutta toisin kuin OYL 5:2.1:ssa, jossa jo yhtiöjärjestyksessä on päätetty, että päätösvalta on siirretty yhtiökokouksille.

Päätöksen siirtäminen hallitukselta yhtiökokoukselle ei ole kuitenkaan hallitukselle välttämättä kovin tehokas keino juridisesti epävarmoissa tilanteissa. Ensinnäkin vastuun siirtymisen näkökulmasta hallitus voi siirtää vain yleistoimivaltaan kuuluvia asioita ja toiseksi hallitukselle

85 Hannula 2014, s. 229

86 Villa 2020, s. 46

87 Hoppu 2016, s. 367 & Villa 2020, s. 46, 47

88 Hannula 2015, s. 122

89 Erma 2017, 46, 47

(26)

ei riitä rikosoikeudellisesta vastuusta vapautumiseen päätösvallan siirtäminen yhtiökokoukselle, mikäli se itse toimeenpanee yhtiöjärjestyksen lainvastaisen päätöksen⁹⁰. Lain esitöiden mukaan tehtävien siirto voidaan kuitenkin huomioida pohdittaessa hallituksen vastuuta ⁹¹.

5.2 Hallituksen huolellisuusvelvollisuus juridisesti epävarmoissa tilanteissa

OYL:n 1:8 §:ssä käsitellään huolellisuusvelvollisuutta. Sen mukaan yhtiön johdon on

“huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua”. Yhtiön johdon tulee toimia sekä huolellisesti että yhtiön edun mukaisesti⁹². Määritelmä on näin ollen kaksiosainen.

Huolellisuusvelvollisuuden lisäksi se asettaa yhtiölle lojaliteettivelvollisuuden yhtiötä ja sen omistajia kohtaan⁹³, mutta tässä kandidaatintyössä keskitytään vain velvollisuuden ensimmäiseen osaan, huolellisuusvelvollisuuteen.

Huolellisuusvelvollisuus rakentuu niin OYL 6 luvussa kuvattujen johdon tehtävien kuin OYL:

1:5:n kuvatun yhtiön toiminnan tarkoituksen pohjalta. Huolellisuusvelvollisuudella on erityistä merkitystä pohdittaessa johdon vahingonkorvausvelvollisuutta yhtiötä kohtaan, kun johto on tehnyt tahallaan tai huolimattomasti toimien vahingon⁹⁴. Vaikka tässä kandidaatintyössä ei keskitytä hallituksen liiketoiminnallisiin riskeihin ja päätöksiin, eikä niiden myötä vastuuseen yhtiön omistajia kohtaan, on huolellisuusvelvollisuus silti relevantti kokonaisuus. Se velvoittaa yhtiön johdon, johon lasketaan yhtiön hallitus sekä mahdolliset toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto, edistämään yhtiön etua huolellisesti toimien⁹⁵. On omistajien edun mukaista, kun hallitus pyrkii huolellisesti varmistamaan toimintansa lainmukaisuuden, jotta yhtiölle ei koituisi rangaistuksia lainvastaisesta toiminnasta. On myös perusteltua nähdä, että johdon huolellisesta toiminnasta hyötyvät yhtiön omistajien lisäksi yhtiön velkojat ja julkinen valta.

Hannula tiivistää johdon huolellisuusvelvollisuuden juridisen puolen toteamalla, että hallituksen tulee noudattaa huolellisesti liiketoimintaansa liittyvää lainsäädäntöä ja keskeisiä periaatteita. Hallitus toimii lähtökohtaisesti huolellisesti, mikäli toiminta on osakeyhtiölain, muiden lakien ja yhtiöjärjestyksen mukaista ja hallitus hankkii päätöksiä varten riittävästi tietoa

90 Mähönen 2006, s. 254

91 HE 109/2005 vp s. 82

92 HE 109/2005 vp, 40

93 Mähönen 2015, s. 365

94 Villa 2020, s. 162

95 Hoppu 2016, s. 353

(27)

ja asettaa yhtiön edun etusijalle⁹⁶. Tämän pohjalta miellän huolellisuusvelvollisuuden korostuvan entisestään päätöksentekotilanteissa, joihin liittyy juridista epävarmuutta, jolloin on lähtökohtaisesti vaikeampi varmistaa oman toimintansa lainmukaisuus.

Mähösen mukaan epävarmoissa olosuhteissa voidaan vaatia johdon jäseniltä vastaavia toimia kuin huolelliseksi mielletty ihminen tekisi vastaavissa olosuhteissa. Vaikka johdon jäsenten kyvyillä ei pitäisi olla merkitystä huolellisuutta tarkasteltaessa, tulee saatavilla olevan informaation puute ja tilanteen epävarmuus huomioida huolellisuutta pohtiessa. Mähönen kuitenkin muistuttaa, että yhtiön huolellisuuden tulisi ylettyä päätöksien valmisteluun, itse päätöksiin ja myös niiden suorittamiseen⁹⁷.

5.3 Hallituksen selonottovelvollisuus juridisesti epävarmoissa tilanteissa

OYL 6:2.2 mukaan: “Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön.” Jos hallituksella ei löydy riittävää tietoa yhtiön toiminnan ja hallinnon asianmukaiseen järjestämiseen, se voi joutua vastuuseen lainvastaisesta toiminnasta.

Hallituksella onkin aktiivinen selonottovelvollisuus, jonka myötä sen tulee tarkistaa hallussaan olevien tietojen paikkansapitävyys. Ennen päätöksentekoa hallituksen tulee aina täyttää tutkimisvelvollisuutensa ja selvittää päätettävän asian juridinen viitekehys⁹⁸.

Selonottovelvollisuuden voi mielestäni juontaa myös huolellisuusvelvollisuudesta. Koska hallituksen tulee huolellisesti edistää yhtiön ja sen omistajan etuja, pitää sen ottaa päätettävistä asioista myös hyvin selvää, jotta se kykenee luomaan valistuneita päätöksiä. Tämä korostuu entisestään juridisesti epävarmoissa tilanteissa, joissa hallituksen tulee varmistaa, että yhtiön toiminta on lainmukaista. On tärkeää huomata, että selonottovelvollisuus velvoittaa hallituksen jäseniä aktiivisuuteen. Hallituksen jäsen ei lähtökohtaisesti vapaudu vastuusta jättäytymällä pois hallituksen kokouksista tai äänestyksistä vailla hyväksyttäviä syitä⁹⁹.

Selonottovelvollisuuden voidaan nähdä hankaloituneen viime vuosina, kun juridiikan määrä on lisääntynyt ja markkinat ovat monipuolistuneet. Koska johdon tulee ymmärtää harjoittamaansa liiketoimintaa ja siihen liittyvää juridiikkaa, niin osa yhtiöiden hallituksista on

96 Hannula 2014, s. 78

97 Mähönen 2015, s. 372

98 Villa 2020, s. 218

99 Hannula 2014, s. 122

(28)

paikannut omaa tietämystään ulkoistamalla oikeudellisia palveluita ¹⁰⁰. Hallitukset ovat lisäksi panostaneet sisäiseen valvontaan varmistaakseen, että yhtiön johdolle tuottama informaatio on todenperäistä ja yhtiön eri osastoilla toimitaan lain mukaisesti¹⁰¹. Toisaalta, mikäli hallitus on järjestänyt yhtiön toiminnan asianmukaisesti, hallituksen tulee voida luottaa tietyllä kohtuudella operatiivisen johdon tuottamaan informaatioon. Tällöinkin hallituksen tietoon tulleet syyt epäillä sille tuotetun tiedon totuudenmukaisuutta aiheuttavat aktiivisen selonottovelvollisuuden¹⁰². Osa hallituksista on päätynyt selonottovelvollisuuden vuoksi panostamaan enemmän asiantuntijapalveluiden hyödyntämiseen.

5.4 Asiantuntijoiden rooli juridisesti epävarmoissa tilanteissa

Asiantuntijan määritelmä ei ole spesifi, vaan se on eri yhteyksissä määritelty eri tavoin.

Kapeimmissa määritelmissä asiantuntijapalvelut mielletään yksinkertaisesti asiantuntemuksen myyntinä¹⁰³. Usein asiantuntijapalveluihin lasketaan kuitenkin tietojen antamiseen, transaktioiden hoitamiseen ja neuvontaan liittyvät palvelut¹⁰⁴. Tiivistäen voisi todeta, että asiantuntijapalvelut sisältävät asiantuntemukseen liittyvän aineettoman palvelun¹⁰⁵.

Sopimus toimeksiantajan ja asiantuntijan välillä voi syntyä monella eri tapaa ja sopimuksiin sovelletaan oikeustoimilakia tai mahdollisia erityissäännöksiä. Sopimus voi syntyä esimerkiksi suullisesti, kirjallisesti tai konkludenttisesti¹⁰⁶. Oikeustoimilain myötä toimeksiantosopimukset syntynevät useimmiten tarjousten ja vastausten vuoropuhelun myötä.

Yrityksen liiketoiminnassa tulee aina noudattaa lakia. Viime vuosina lainsäädännön merkitys yritystoiminnassa on korostunut ja näin ollen juridisia toimintoja on ulkoistettu asiantuntijoille.

Tämä voi olla seurausta myös siitä, että yhtiön hallitukset pyrkivät rajaamaan omaa vastuutaan ja osoittamaan huolellisen toimintansa. Yhtiön kannattaakin jo liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa pohtia hyvin tarkkaan liiketoiminnan juridiset riskit ja mahdollisten asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen, jotta se voi välttyä ylimääräisiltä kustannuksilta¹⁰⁷. Mielestäni tämä korostuu entisestään juridisesti epävarmoissa tilanteissa.

100 Hoppu 2016, s. 27, 351

101 Erma 2017, s. 50

102 Hannula 2014, s. 122

103 Wuolijoki 2009, s. 160

104 Hemmo 2008 l, k. 16

105 Norros 2008, s. 637

106 Halila, Hemmo 2008, s. 138

107 Hoppu 2016, s. 29, 30

(29)

Yhtiön hallituksen tulee tuntea asiantuntijoiden velvollisuudet ja vastuut ennen sopimuksen tekoa. Hemmo käyttää viiden kohdan luokittelua asiantuntijan velvollisuuksista: salassapito-, lojaliteetti- ja varoittamisvelvollisuus sekä velvollisuus korkeaan vaatimustasoon ja toimeksiantajan tavoitteiden huomioon ottamiseen¹⁰⁸. Yhtenä velvollisuutena voidaan nähdä myös tiedonantovelvollisuus. Esimerkiksi tilitoimistoilla ja verokonsultointia tarjoavilla asiantuntijoilla voidaan nähdä olevan laaja tiedonantovelvollisuus jopa toimeksiannon ulkopuolisiin seikkoihin, mikäli ne ovat merkillisiä ja asiantuntija ei tiedä, onko toimeksiantaja niistä perillä¹⁰⁹.

Asiantuntijoiden laaja tiedonantovelvollisuus on luonnollinen seuraus siitä, että syy asiantuntijoiden palveluiden ostamiseen on usein nimenomaan tärkeiden tietojen saaminen ja asiantuntijoilla on lähtökohtaisesti laajemmat tiedot käsiteltävästä asiasta kuin toimeksiantajalla¹¹⁰. Tiedonantovelvollisuus voidaan myös nähdä osana asiantuntijan lojaliteettivelvollisuutta¹¹¹.

Asiantuntija voi joutua vastuuseen toimiessaan väärin. Rajallisen tilan vuoksi kandidaatintyössä ei käsitellä normaalia sopimuksen rikkomisesta aiheutuvaa vahingonkorvausta. Todettakoon kuitenkin, että esimerkiksi lojaliteettivelvollisuuden¹¹² tai huolellisuusvelvollisuuden laiminlyömisestä voi seurata asiantuntijalle vahingonkorvausvastuu asiakasta kohtaan¹¹³. Vahingonkorvausvastuun lisäksi neuvontasuhteessa ollut asiantuntija voi joutua rikosoikeudellisesti vastuuseen osallisuuden perusteella¹¹⁴.

Tietoisesti rikoksenteossa asiakasta avustanut asiantuntija joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tilintarkastajia voidaan esimerkiksi tuomita avunannosta talousrikoksiin, jos ne laiminlyövät tilinpäätöksissä velvollisuuksiaan. Tilintarkastajan rooli voi olla myös hyvin olennainen yhtiölle, mikäli kyseessä on eräänlainen konsultointisuhde ja tällöin esimerkiksi verorikoksessa voidaan tuomita hallituksen lisäksi tai hallituksen sijaan tosiasialliset toimijat¹¹⁵.

108 Hemmo 2008 1, k. 16

109 KKO 2001:128

110 Wuolijoki 2009, s. 183

111 Mäkelä 2010, s. 252

112 KKO 2007:72

113 Halila 2008, s. 14, KKO 1992:165

114 Hannula 2014, s. 132

115 Hannula 2014, 134–135 ja 165