w w w .c hy d en iu s. fi KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSEN ASIAKASLEHTI 2 2009
chydenius UNIVERSITAS
Elämä ei vain rokkia,
mieskin
tarvitsee oppia...
KUVA ILKKA LUOTO
AJANKOHTAISTA
TEKSTI ILKKA LUOTOKokkolan yliopistokeskus Chydeniuk- sessa on työn alla uusia maaseutututki- mukseen liittyviä hankkeita. Tarkoituk- sena on hyödyntää Keski-Pohjanmaan maaseudun vahvuuksia matkailutuot- teena. Myös kulttuuritapahtumat ovat suurennuslasin alla – tutkijat ovat pereh- tyneet mm. Eukonkannon MM-kisoihin.
Loppukesän kansainvälisessä seminaa- rissa pohditaan maaseutua kulttuurise- na tuotteena.
Genius loci – paikallisia pyhiinvaelluskohteita
Genius loci -hankkeessa hyödynnetään Keski-Pohjanmaan vahvaa ja ominta- keista kulttuuriperintöä. Tarkoituksena on rakentaa paikallisten ”pyhiinvaellus- kohteiden” verkosto ja tietokanta kerto- muksellisesti rikastuneista keskipohjalai- sista paikoista. Tämän pohjalta tullaan te- kemään vaellusreitti tai -reitistöjä.
Hankkeessa kartoitetaan paikkoja, jot- ka sijaitsevat päänähtävyyksien sivupo- luilla ja jotka soveltuvat erityisesti oma- ehtoiseen, ekologisesti kestävään ja spi-
rituaaliseen matkailuun. Päämääränä on synnyttä alueella uusi innovatiivinen vaihtoehtotuote, jossa yhdistyvät luonte- vasti vapaa-ajan, matkailun, liikunta- ja hyvinvointi- sekä kulttuuripalvelujen ke- hittäminen.
Menestyvän kulttuuri- tapahtuman resepti
Maa- ja metsätalousministeriön rahoit- tamassa hankkeessa selvitetään maaseu- tumaisten kulttuuritapahtumien menes- tystekijöitä. Tutkijat haastattelevat viiden kotimaisen ja viiden ulkomaisen kulttuu- ritapahtuman järjestäjiä. Analysoimal- la menestyvien ja omintakeisten kult- tuuritapahtumien luonnetta voidaan pa- remmin ymmärtää tapahtumiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimus- artikkelin lisäksi projekti tuottaa käytän- nöllisen verkko-oppaan sekä menestyvän kulttuuritapahtuman reseptin.
Maaseutumaisuus kulttuurisena tuotteena
Kuluvan vuoden 16.-17. päivänä elokuu-
ta yliopistokeskuksen maaseutututki- jat järjestävät kansainvälisen maaseutu- tutkimuksen symposiumin (Rurality as a cultural product). Huolimatta siitä, et- tä jo Platonin ajoista lähtien sana ’sym- posium’ on liitetty viinin juontiin ja fi- losofointiin, tarkoituksena on tarkastel- la maaseutumaisuutta myös käytännön näkökulmasta.
Maaseutu näyttäytyy yhä useammin tarkastelijalleen erilaisina kertomuksina, jotka voivat olla moninaisen yritystoimin- nan, matkailun ja maaseudun kehittämi- sen voimavara. Esimerkiksi näitä asioita pohditaan monitieteisen joukon voimalla syksyn symposiumissa, joka edeltää Vaa- sassa järjestettävää kansainvälistä maa- seutusosiologian konferenssia.
Lisätietoja näistä hankkeista voit tie- dustella yhteiskuntatutkimuksen tiimil- tä tai katsoa nettisivuiltamme: www.chy- denius.fi/yksikot/yhteiskuntatieteet/
tutkimus
Maaseudusta tuotteita
SISÄLTÖ
2•2009
4
10 5
14 6 13
7
8
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen asiakaslehti Universitas Chydenius
ISSN 1795-2808
Päätoimittaja: Mikko Viitasalo, puh. 040-5431647
Toimituskunta:Juha Hakala, Sari Lehto, Anne Jokela, Ilkka Luoto, Lauri Tuomi-Nikula, Päivi Vuorio
Taitto:Mainostoimisto Fristyle Kuvat: Tomi Hirvinen Käännökset: Stina Hallman Toimituksen osoite, tilaukset ym:
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius / UC, PL 567, 67701 Kokkola Painopaikka:
Kirjapaino Antti Välikangas, pm 10 000.
Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2009 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius www.chydenius.fi Postiosoite:
PL 567 67701 Kokkola Käyntiosoite:
Talonpojankatu 2 B 67100 Kokkola Puhelin: (06) 8294 111 Telefax: (06) 8294 202
5
8
Paljon odotuksia – vähän villoja
Pääkirjoitus.
Voiko ihminen nähdä omat aivonsa?
Lasten yliopiston luennoitsijoille sateli haastavia kysymyksiä
Isät vaativat vastauksia
Tutkija Karl-Patrick Sabla Dort- mundin yliopistosta vieraili yliopis- tokeskuksessa ja kertoi isiä perhe- palvelujen asiakkaina koskevasta tutkimuksestaan.
Elämäni yliopistot ja Chydenius MBA
Lauri Tuomi-Nikula antoi itselleen syntymäpäivälahjaksi MBA-koulu- tuksen
Miehet - outoja otuksia sosiaali- ja kasvatusalalla?
Miehet eivät ole innostuneet ha- keutumaan sosiaali- ja kasvatus- alan opintoihin ja töihin. Miksi, ja miksi pitäisi?
Uutisia tuutista Töissä Chydiksessä
Kirjastosihteeri Simo Sainio
Sanaristikko
Nahkatehtaan
kummitus
15
PÄÄKIRJOITUS/LEDAREN
Paljon odotuksia – vähän villoja
Mycket förväntningar – lite ull
TEKSTIMIKKO VIITASALO
N
äin voisi luonnehtia vireillä olevaa ammatillisesti suun- tautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena oli selkeyttää täydennyskoulutuksen hajanai- nen hallinto, tarjonta, rahoitus ja etuudet. Aikuiskoulu- tuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) valmistelua varten opetusmi- nisteriö asetti syksyllä 2007 työryhmän, jossa ovat edustettuina vastuu- ministeriöt sekä työelämän valtakunnalliset keskusjärjestöt. Sen lisäksi asetettiin johtoryhmä, jossa ovat edustettuina aikuiskoulutuksen kes- keiset toimijat korkeakouluja lukuun ottamatta. Asiantuntijoiden puu- te myös näkyy johtoryhmän ehdotuksissa.Yksi ehdotus oli oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen laa- jentaminen korkeakouluihin. Tätä koskeva hankerahoitus oli juuri haet- tavana. Malli on rahoituslaskelmia myöten tuotu suoraan ammatillisen koulutuksen piiristä. Siitä vaan yhdessä luomaan akateemisille ”erityis- pätevyyksiä”. Ymmärrän hitsaajan tai kokin erityispätevyyden, joka voidaan tuottaa oppisopimuskoulutuksella ja arvioida näyttökokeella.
Mutta mitä on opettajan, sosiaalityöntekijän tai yrityksessä johtavassa asemassa tai asiantuntijatyössä olevan akateemisen erityispätevyys ja kuka sen arvioi? Eikö opettajan erityispätevyys ole esimerkiksi erityis- opettajan opinnot tai johtajan erityispätevyys MBA. Mitä muuta ne voi- sivat olla? Erityispätevyydelle ei ole kyetty antamaan minkäänlaista si- sältöä tai määritelmää. Ne vain pitää nyt keksiä uudelleen. Miten tähän voi järkevää koulutusta suunnitella?
Näyttää siltä, että jälleen yritetään ratkaista yliopistojen täydennys- koulutuksen kriisiä uudella ”taikatempulla”. Vuosia sitten keksittiin tuo- tekehitysraha, jonka turvin piti luoda uusia täydennyskoulutusohjelmia ja yhteistyöverkostoja. Tulokset eivät olleet ”häävejä” ja nyt yritetään uu- sia ”konsteja”. Perusongelma on yliopistollisen täydennyskoulutuksen rahoitus, josta kukaan ei tunnu kantavan vastuuta. Ei sen enempää työn- antaja kuin valtio tai kunnat. Ennustan, että esitetynkaltaisesta oppisopi- muskoulutuksesta luovutaan muutaman kokeiluvuoden jälkeen ja jäl- leen keksitään ”polkupyöriä uudestaan”. Toivottavasti olen väärässä.
Toinen huoleni liittyy miesten vä- häiseen kiinnostukseen koulutuk- seen, erityisesti täydennys- ja aikuis- koulutukseen. Yliopistokeskuksen opiskelijoista yli 70 % on naisia. Mie- hiä on näkynyt ainoastaan muutamis- sa liikkeenjohdon ohjelmissa ja tieto- tekniikan maisteriopinnoissa. Aihe
on keskeisesti tämän lehden teemana ja siihen kiinnittänyt ansiokkaasti huomiota myös Nahkatehtaan kummitus, joka rohkeasti ja asiantunte- vasti ottaa kantaa moniin muihinkin ajankohtaisiin kysymyksiin. Kum- mituksen teesit miesten passiivisuudesta ovat osuvia. Ei koulutus voi olla pelkkää kilpailua tai suorituspisteiden metsästystä. Yliopisto-opin- noista saatava sivistys ja ymmärrys ovat paljon tärkeämpiä tavoitteita kuin huippupisteet. Pelkällä tiedolla ja viileällä asiantuntijuudella ei täs- sä maailmassa pärjää. Nyt on opittava tulkitsemaan ja ymmärtämään ympärillämme olevan jatkuvan muutoksen heikkoja ja vahvoja signaa- leja sekä ihmisten tunteita ja käyttäytymistä. Yliopistokeskuksen kou- lutusmahdollisuudet antavat tähän mainiot eväät. Näin Nahkatehtaan kummitus. Hän on jälleen harvinaisen oikeassa.
Toivotan antoisia opiskeluhetkiä erityisesti miehille!
MIKKO VIITASALO Johtaja Lehden taittovaiheessa saimme mutkan kautta tiedon, että yli kym-jk.
menen vuotta tuloksellisesti toiminut maisterihautomo lakkautetaan.
Koko olemassa olon ajan maisterihautomo koettiin ”piikkinä yliopis- tojen lihassa”, jota yritettiin säännöllisesti poistaa. Kolmas kerta to- den sanoi.
sama
S
å kunde man karakterisera den aktuella totalreformen av den yrkesinriktade vuxenutbildningen. Syftet med reformen var att skapa klarhet i fortbildningens splittrade administration, utbud, finansiering och förmåner. För beredningen av totalre- formen av vuxenutbildningen (AKKU) tillsatte undervisningsministe- riet hösten 2007 en arbetsgrupp som representerar de ansvariga minis- terierna och riksomfattande centralorganisationer för arbetslivet. Dess- utom tillsattes en ledningsgrupp som representerar centrala aktörer inom vuxenutbildningen, med undantag av högskolorna. Avsaknaden av sakkunniga kommer också till synes i ledningsgruppens förslag.Ett förslag var att fortbildning av läroavtalstyp blir utvidgad till hög- skolorna. Projektfinansiering för ändamålet skulle nyligen sökas. Mo- dellen med sina finansieringskalkyler är hämtad direkt från yrkesut- bildningens sfär. Så nu är det bara att sätta i gång med att tillsammans skapa ”specialkompetenser” för akademiker. Jag förstår en svetsares eller en kocks specialkompetens som kan frambringas med läroavtals- utbildning och bedömas med yrkesprov. Men vad är specialkompe- tens för en lärare, socialarbetare eller en akademiker som är verksam i ledande ställning i ett företag eller i sakkunnigarbete, och vem bedö- mer den? Är inte till exempel speciallärarstudier en specialkompetens för en lärare, eller MBA en specialkompetens för en ledare? Vad annat kunde de vara? Specialkompetensen har man inte kunnat ge något som helst innehåll eller någon definition på. De ska nu bara uppfinnas på nytt. Hur kan man planera någon vettig utbildning för detta?
Det verkar som om man åter försöker lösa krisen för fortbildningen vid universiteten med ett nytt trolleritrick. För ett antal år sedan kom man fram med ett produktutvecklingsanslag, genom vilket man skul- le skapa nya fortbildningsprogram och samarbetsnätverk. Resultaten var ingenting att skryta med och nu försöker man med nya konster. Det grundläggande problemet är den akademiska fortbildningens finan- siering, som ingen tycks bära ansvar för, varken arbetsgivaren, staten eller kommunerna. Jag förutspår att man kommer att frångå läroav-
talsutbildningen i nu föreslagen form efter att ha prövat på den i någ- ra år, och åter en gång uppfinner man hjulen på nytt. Förhoppnings- vis har jag fel.
En annan sak som bekymrar mig är männens ringa intresse för ut- bildning, särskilt fortbildning och vuxenutbildning. Av studerandena vid universitetscentret är över 70 % kvinnor. Män har synts bara i någ- ra program inom affärsledning och i magisterstudierna i datateknik.
Frågan är ett centralt tema i denna tidning och har på ett förtjänstfullt sätt lyfts fram också i den spalt som skrivs av Spöket i läderfabriken (Nahkatehtaan kummitus), som modigt och sakkunnigt tar ställning även till andra aktuella frågor. Spökets teser om männens passivitet är träffande. Utbildning kan inte bestå enbart av konkurrens eller jakt på avlagda poäng. Den bildning och insikt som universitetsstudier ger är mycket viktigare mål än maximala poäng. Man klarar sig inte här i världen med enbart kunskap och kylig sakkunnighet. I den förändring som ständigt pågår omkring oss måste man nu lära sig tolka och för- stå svaga och starka signaler samt människors känslor och beteenden.
Utbildningsmöjligheterna vid universitetscentret ger här en god väg- kost. Så skriver spöket i sin spalt. Ack så rätt det åter har.
Jag önskar särskilt männen många givande studiestunder!
MIKKO VIITASALO Direktör Just när tidningen skulle gå i tryck fick vi på omvägar höra att magis-PS terkuvösen som framgångsrikt har bedrivits i över tio år kommer att
upphöra. Under hela sin existens upplevdes magisterkuvösen ”som en påle i köttet” som man med jämna mellanrum försökte avlägsna.
Tredje gången gillt.
DS
KUVA PÄIVI VUORIO
Lasten yliopistossa luennoineet yliopis- tokeskuksen opettajat ja tutkijat joutui- vat vastaamaan kekseliäämpiin ja oival- tavampiin kysymyksiin kuin jokapäi- väisessä työssään. Erityisesti aivojen toiminnasta puhunutta professori Juha Hakalaa pommitettiin hankalilla ongel- milla: Näkeekö ihminen omat aivonsa, jos hänen silmänsä muljahtavat nurin?
Alkaako ihminen haukkua, jos hänelle vaihdetaan koiran aivot? Onko ihmisen aivoissa sähköä?
Kevään neljä lasten yliopisto –luentoa houkuttelivat jopa odotettua suurem- man osallistujamäärän. Yliopistokeskuk- sen Ulappa-saliin onnistuttiin ahtamaan
toista sataa istumapaikkaa, mutta kaikki tieteestä kiinnostuneet lapset eivät petty- myksekseen silti mahtuneet mukaan.
Lasten yliopiston luentojen aiheet poimittiin yliopistokeskuksessa edustet- tuina olevilta tieteenaloilta. Ensimmäi- sellä jaksolla professori Ulla Lassi joh- datteli viiden assistenttinsa avustuksella kuulijoitaan kemian ihmeelliseen maail- maan. Juha Hakalan kasvatustieteellisen luennon jälkeen tutkija Ilkka Luoto tu- tustutti lapset maapalloon ihmisen koti- na. Kevään viimeisellä luennolla erikois- suunnittelija Pentti Impiö selvitti, miten kännykällä voi soittaa halki ilman.
Ensimmäisenä lasten yliopistossa tu- leen joutunut kemian professori Ulla Las-
si piti tehtävää mukavana vaihteluna.
– Lapsille luennointi oli tosin äärim- mäisen haastavaa, koska piti puhua ei- kemiallisilla termeillä. Lisäksi suuri osal- listujamäärä toi omat haasteensa. Lähden kuitenkin mielelläni mukaan uudelleen- kin.Luentojen sisältöihin voi palata lasten yliopiston www-sivuilla, jotka ovat osa Keskipohjanmaa-lehden lapsille suun- nattuja miniGepardi-sivuja. Esimerkik- si kemiallisia taikatemppuja voi kokeilla myös kotona, sillä luennoilla tehdyt ko- keet ohjeineen on julkaistu www-sivuil- la. Nettisivuilla julkaistulla kyselyllä on kerätty lapsilta toiveita tulevista luento- aiheista.
LASTEN YLIOPISTO
TEKSTI PÄIVI VUORIO
Voiko ihminen nähdä omat aivonsa?
Tämän vuoden lasten yliopiston viimeisestä luennosta vastasi erikoissuunnittelija Pentti Impiö, joka hahmotteli langattoman teknologian mahdollisuuksia.
TEKSTI PÄIVI VUORIO
Isät vaativat vastauksia
I
sät vaativat sosiaalityöntekijöil- tä ja kasvatusalan asiantuntijoilta yksiselitteisiä ratkaisuja lastenkas- vatuksen ongelmiin, sanoo tutki- ja Karl-Patrick Sabla. Mitä tehdä esimer- kiksi silloin, kun lapsi käyttäytyy huo- nosti? Asiantuntijat osaavat pohdiskella ongelmaa ja ehdottaa erilaisia vaihtoeh- toisia toimintatapoja, mutta tämä ei sosi- aalipalvelujen asiakkaiksi päätyneitä isiä tyydytä. Miehet työskentelevät usein it- se konkreettisemmilla aloilla, joilla kysy- myksiin löytyy selvä vastaus. Erilaisen ajattelutapansa vuoksi isät ovat palve- luille haastavia asiakkaita.Isät sivussa tutkimuksesta
Tutkimuskirjallisuudessa ei ole tähän mennessä juurikaan valotettu isien näkö- kulmaa lastenkasvatukseen tai perhepal- velujen toimivuuteen. Karl-Patrick Sabla tutki sen vuoksi viime joulukuussa Dort- mundin yliopistossa tarkastetussa väitös- kirjassaan isiä perhepalvelujen asiakkai- na. Tutkimukseen valikoitui haastatelta- viksi työttömiä, yksinhuoltajia ja nuoria isiä.
Saksalainen Sabla on huomannut, että hänen tutkimusaihettaan pidetään poh- joismaissa hieman vanhanaikaisena. Sak- salaisessa kulttuurissa isiä ovat perhepal-
veluiden asiakkaina oudompia kuin esi- merkiksi Suomessa. Sosiaalityöntekijät tekevät työtä pääasiassa naisten kanssa.
Sabla haluaisi isät mukaan lastenkasva- tusta koskevaan keskusteluun ja neuvon- taan, sillä vanhempien erilaiset käsityk- set kasvatuksesta aiheuttavat ristiriitoja perheissä.
Odotukset korkealla
Sabla havaitsi tutkimuksessaan, että naisista poiketen isät eivät hae hanka- lissa tilanteissa apua ystäviltä tai suku- laisilta, vaan kääntyvät ammattiauttaji- en puoleen. Sen lisäksi, että he odotta- vat asiantuntijoilta selkeitä ratkaisuja, he eivät neuvoa tarvitessaan tee eroa so- siaalipalvelujen ja koulun välille. Koska koulujärjestelmä keskittyy Saksassa ope- tukseen ja opettajat ovat vain oppiainei- densa asiantuntijoita, opettajat eivät ha- lua paneutua lastenkasvatukseen. ”En tiedä” ei kelpaa isille – ovathan he omas- sa työssään tottuneet siihen, että asiak- kaalle pitää aina löytyä vastaus kysy- mykseen. Koulun ja isien välille voi syn- tyä ristiriitoja.
Tutkimuksessa haastatellut isät pitivät itseään perinteiseen tapaan ensisijaisesti perheen elättäjinä. Kasvattajina he halusi- vat olla lapsilleen esimerkkeinä. Isät aset-
tivat myös itselleen suuret vaatimukset.
Pehmoisät tuntemattomia
Karl-Patrick Sablan Kokkolan yliopisto- keskuksessa pitämällä luennolla kuulijat halusivat tietää, onko Saksassa suomalai- sessa isätyypittelyssä tunnettuja pehmoi- siä. Koko pehmoisän käsite oli Sablalle ai- van vieras. Hän arveli, että pehmoisiä pi- dettäisiin heikkoina ja epämaskuliinisina.
Saksassa nykyaikainen aktiivinen isä ei luovu maskuliinisuuteen liitetystä lujuu- desta ja määräysvallasta, mutta osallistuu lastenkasvatukseen sen sijaan, että kävi- si vain töissä tienaamassa rahaa perheen elättämiseen.
Yleisöluennon lisäksi Sabla opetti vie- railullaan sosiaalityön opintojen kan- divaiheen tutkimusmetodiseminaaris- sa erityisesti narratiivisia haastattelu- menetelmiä perheiden tutkimisessa.
Samaa, perhettä itseään aktivoivaa me- netelmää voidaan soveltaa myös sosi- aalityön perhetyössä. Seminaarin kaut- ta saatavaa aineistoa voidaan hyödyn- tää yliopistokeskuksen ja Dortmundin yliopiston yhteisessä tutkimushankkees- sa, jossa verrataan kulttuurieroja perhe- käsityksissä.
Tutkija Karl-Patrick Sabla on tehnyt väitöskirjan isistä perhepalvelujen asiakkaina.
MIEHET YLIOPISTOSSA
I
tsensä kehittämiseen ja opilliseen sivis- tämiseen on nykyään monta hyvää tie- tä. Meille puupäille ja muille elämänja- noisille, jotka jätimme aikoinamme koulu- ja kesken, on avautunut myöhemmin reitti jos toinenkin viisastumiseen ja jatko-opis- keluun ylimpiin korkeakoulututkintoihin saakka. Parempi myöhään. Näin on. Tie- dän sen itse.Taustaltani olen copywriter, markki- nointiviestinnän suunnittelija. Ammatti- taitoni on ensisijaisesti kokemusperäistä, satojen erilaisten, pienten ja suurten asia- kasyritysten ja usean tuhannen erilaisen toimeksiannon hiomaa ”käsityöläisen”
ammattitaitoa, jota olen harjoittanut täysi- päiväisesti ja katkeamattomasti vuodesta 1977 alkaen. Olen siitä aika ylpeä. Myön- nän, että tanakammasta pohjakoulutukses- ta olisi ollut matkan varrella hyötyä: Kälvi- än keskikoulusta lähdin kesken kaiken Tu- run saaristoon Houtskarin ruotsinkieliseen kansanopistoon. Veneenteon, kitaransoiton ja bokföringin lisäksi opin puhumaan ruot- sia. Seuraavan vuoden opiskelin kansan- korkeakoulussa Järvenpään seurakunta- opistossa, sitä seuraavan vuoden tentin lu- kion kursseja Puolalanmäen lukioon Turun kristillisessä opistossa. Elämäni yliopistot kolusin ICYE:n vaihto-oppilaana Brasilias- sa ja Argentiinassa vuosina 1975-76, mais- sa, jotka vielä silloin olivat sotilasdiktatuu- reja. Selviäminen hengissä takaisin Euroop- paan on kenen tahansa asiaan perehtyneen mielestä laudaturin arvoinen suoritus. Tu- liaisina toin kyökkiportugalin ja espanjan- kielen alkeiden lisäksi kuvan maailmasta, jota olen ollut näihin päiviin asti valmis pa- rantamaan.
Armeijasta tulin ulos vääpelikurssin käyneenä kersanttina. Pääsin seuraavana päivänä copywriter-harjoittelijaksi mai- nostoimisto Adaxiin Turkuun. Olen tehnyt markkinointiviestintää myös Jyväskylässä, Oulussa ja Joensuussa. Kaiken aikaa olen lisäksi tienannut suolalihasiivuja leivälleni kirjoittamalla lehtiin, paljon.
Niin, olen ollut aktiivisesti työelämässä yli 30 vuotta. Siitä kymmenen ensimmäistä
Elämäni yliopistot ja Chydenius Mba
palkansaajana, seuraavat viisi osakasyrit- täjänä ja nyt jo viisitoista vuotta yksityis- yrittäjänä viestintäkonsulttina. Neljäkym- menviisivuotiaana päätin antaa itselleni 50-vuotislahjaksi jotakin, jonka avulla ja pa- remmin varustautuneena voin jatkaa työ- uraani vielä vajaat parikymmentä vuotta.
Päätin antaa itselleni syntymäpäivälahjaksi kolmivuotisen MBA –koulutuksen Chyde- nius-instituutista. Se oli sekä henkisesti että taloudellisesti iso päätös. Koulutus maksoi silloin 30000 markkaa menetetyn laskutet- tavan työajan lisäksi. Iso riski, jonka ottami- nen kannatti. En villeimmissä kuvitelmis- sanikaan silloin voinut aavistaa, mitä kaik- kea koulutus toi tullessaan. Aikaa siitä on kulunut vuosia mutta edelleen se poikii mi- tattavia tuloksia päivittäin. Tiedollista päi-
vittämistä voi tehdä monella tavalla mut- ta Chydenius MBA antoi siihen lisäksi erin- omaisen vertaisryhmän eri alojen ja johdon eri tehtävissä toimivien kurssikavereiden kautta. Verkosto toimii edelleen ja se tuot- taa myös minulle jatkuvasti uusia toimeen- tulon edellytyksiä. MBA:n kautta pääsin sisään myös yliopistomaailmaan. Kun pi- an päätän tämän juttuni tähän, jatkan en- simmäisen oman kulttuuriyrittäjyyttä kä- sittelevän verkkokurssini laadintaa Turun kauppakorkeakoululle ja Turun yliopistol- le. Itseni kehittäminen jatkuu ja uuden op- pimiseen on jatkuva, suloinen nälkä.
LAURI TUOMI-NIKULA Kirjoittaja on yrittäjä ja viestintäkonsultti omassa DON L Kulttuurialan konsulttipal-
velut –yrityksessään. www.donl.fi
MIEHET YLIOPISTOSSA
TEKSTI PÄIVI VUORIOymmärrystä nuorten
ongelmiin
Miehet
- outoja otuksia
sosiaali- ja
kasvatus-
alalla?
Sosiaalialan miehet rikkovat perintei- tä. Niin sosiaalialaa kuin kasvatustyö- täkin pidetään naisille sopivana hoi- vatyönä. Erityisesti päivähoidossa miehet ovat aina olleet harvinaisia.
Kokkolassa kuraattorina työskentelevä Jarmo Vähä-Ruona kertoo aloittaneensa uransa 1970-luvulla kiertävänä laitosapu- laisena Helsingin päiväkodeissa.
– Mies päiväkodissa oli kummastus ja varsinkin luutun varressa.
Miehiä ei naisvaltaisilla työpaikoilla Vähä-Ruonan kokemusten mukaan sor- reta eikä syrjitä.
– En ole törmännyt ennakkoluuloi- hin eikä minuun ole suhtauduttu nega- tiivisesti. Korkeintaan päiväkotihommis- sa ihmeteltiin.
Muustakin kuin rahasta kiinni
Miesten heikkoa kiinnostusta pehmeitä ihmisläheisiä aloja kohtaan on selitetty huonolla palkkatasolla. Palkkauksen li- säksi alan suosiota vähentää muodollista asemaa korostava arvomaailma.
– Media palvelee tällaista ajattelua, että jos et ole toimitusjohtaja, et ole mi- tään. Jos salkkareissa olisi miehiä lasten- tarhanopettajina, se varmaan vaikuttaisi lasten asenteisiin. Julkkisten pitäisi ker- toa olleensa töissä kasvatus- ja sosiaalia- lalla, jotta arvostus nousisi. Palkkaukseen tarvittaisiin valtava muutos, jotta sillä oli- si merkitystä.
Jarmo Vähä-Ruona on nuoruuden päiväkotityönsä jälkeen valmistunut so- siaalikasvattajaksi, työskennellyt lasten- kodissa Helsingissä ja lastenkodin joh- tajana Kokkolassa. Kuraattorin työssä Kokkolan sivistystoimessa hän on ollut kahdeksan vuotta. Vaikka ihmisten mur- heiden kuunteleminen voi joskus tuntua rankalta, häntä miellyttää työssään, että se on vapaata, ihmisläheistä ja sisällölli- sesti rikasta.
Kicksejä auttamisesta
Yliopistokeskuksessa nuorisotutkimuk- sen opintoja suorittava Mikko Ojala on työskennellyt helluntaiseurakunnan nuo- risopastorina viisi vuotta. Hänen työ- hönsä sisältyy nuorten tukemista ja aut- tamista elämässä eteenpäin. Opiskelun
Sosiaali- ja kasvatustyötä vaivaa Jarmo Vähä- Ruonan mielestä stereotypia siitä, että se on naisten ala.
Miehet
- outoja otuksia sosiaali- ja kasvatus- alalla?
makuun päästyään Ojala haaveilee jat- kavansa sosiaalialan tai kasvatustieteen opinnoilla.
Ojala toteaa, että hän ei lainkaan osaa sanoa, miksi kasvatus- ja sosiaalialan työt eivät yleensä viehätä miehiä.
– Itselle se on ollut intohimoinen jut- tu. Työssä on hienoa, että saa kulkea pa- lan matkaa ihmisten kanssa ja auttaa hei- tä. Pääsee näkemään, että ihminen voi löytää hyviä asioita elämässään ja naut- tia niistä. Palkka on tärkeä asia, mutta ar- vojärjestys on tässä työssä erilainen kuin bisneksessä. Kysymys on ehkä siitä, että mistä kukin saa kicksejä.
Työ on Ojalan mielestä haasteellista ja hankalaakin silloin, kun pitää kohda- ta pahoinvointia ja kärsimystä.
Tarvitaanko miehiä?
Kasvatus- ja sosiaalialoille on yritetty houkutella lisää miehiä. Tarvitaanko mie- hiä kouluihin, päiväkoteihin ja sosiaali- työhön todella muutenkin kuin tasa-ar- von vuoksi?
Jarmo Vähä-Ruonan mielestä mies- ja naisnäkökulmaa pitää olla mukana orga- nisaation strategioista alkaen, koska sosi- aaliala liittyy niin läheisesti ihmisten jo- kapäiväiseen elämään.
– Sosiaalialalla tulee vastaan saman- laisia asioita kuin lääkärissä: joitakin asi- oita on mukavampi kertoa samaa suku- puolta olevalle ihmiselle. Miehen mallin tarvetta kuitenkin korostetaan liikaa. Tä- mä näkökohta on niin voimakkaasti esil- lä, koska yksinhuoltajissa on paljon nai- sia. Elämän kirjoa vain pitäisi olla mah- dollisimman paljon.
Vähä-Ruonan mielestä miehet ja nai- set kykenevät selviytymään töistä yh- tä hyvin. Hän uskoo itse ymmärtävänsä tyttöjen ajatusmaailmaa, koska hänellä on itsellään kolme tyttöä. Samoin naiset pystyvät eläytymään myös poikien elä- mään.
Mikko Ojala toivoo enemmän mie- hiä sosiaalialalle, koska vuorovaikutus saman sukupuolen kanssa on erilaista.
Ajattelumallit ja kielenkäyttö ovat eri- laisia. Toki myös ikäluokka vaikuttaa siihen, miten ihminen ajattelee ja pu- huu.– Molemmat sukupuolet ovat tärkei-
tä: nuoret tytöt tarvitsevat naisia, pojat tarvitsevat miehiä. Nuoriso- ja kasvatus- työssä roolimallit ovat tärkeitä.
Vähä-Ruona haluaa korostaa, että miehiä ei pidä houkutella alan opintoi- hin kiintiöiden avulla. Tarvitaan aitoa kiinnostusta.
Mikko Ojala pitää nuorten kanssa työskentelyä antoisana ja toi- vorikkaana, koska nuorilla on kaikki mahdollisuudet edessään.
UUTISIA TUUTISTA
Yliopistokeskuksesta ennätysmäärä tutkintoja
Kokkolan yliopistokeskuksessa suoritet- tiin vuonna 2008 ennätysmäärä tutkinto- ja. Luokanopettajien aikuiskoulutukses- ta valmistui 50 kasvatustieteen maiste- ria, tietotekniikan maisterikoulutuksesta kuusi filosofian maisteria. Ripeään tahtiin opinnoissaan etenevät sosiaalityön opis- kelijat ylsivät yhdeksään maisterin tut- kintoon. Myös kemiassa suoritettiin en- simmäiset tutkinnot.
Myös opiskelijamäärä kasvoi edelli-
sestä vuodesta nousten lähelle 6000 opis- kelijaa. Avoimen yliopiston opiskelija- määrä lähti nousuun usean vuoden las- kusuuntauksen jälkeen.
Hyvästä toiminnallisesti tuloksesta huolimatta vuosi oli taloudellisesti vai- kea. Rakennerahastotoiminnan viiväs- tyminen ohjelmakauden vaihduttua hei- kensi yliopistokeskuksen taloudellista ti- lannetta jo toista vuotta peräkkäin.
Vuoden 2008 toimintakertomus on lu- ettavissa yliopistokeskuksen www-si- vuilla www.chydenius.fi
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuk- sen avoimen yliopiston kesäopetustar- jonta on nyt entistä monipuolisempi ja tarjolla on koulutusta lyhytkursseista aineopintoihin. Tällä hetkellä opiske- lijoiden mielenkiinto kohdistuu vah- vasti työssä jaksamisen ja kehittymisen teemoihin: kysyttyjä ovat esimerkiksi omaan alaan sovellettavat psykologian opinnot, kielenhuollon kurssi ja nuo- risotutkimus. Toisaalta suosittuja ovat myös kurssit, joissa opiskellaan ”jotain ihan muuta”, kuten luonnontuntemus- ta, Suomen taidemusiikkia tai luovaa kirjoittamista.
Osa opiskelijoista haluaa kuulua ryhmään ja viihtyä aktiivisessa, saman- henkisessä seurassa: silloin lähiopetus ja erilaiset ryhmässä työskentelyn muo- dot ovat sopiva tapa oppia uutta. Toi- saalta jotkut opiskelijat haluavat suorit- taa kursseja omaan tahtiinsa, vaikkapa kesämökin laiturilta käsin: näitä opis- kelijoita varten on kehitetty monimuo- toisia etäopiskelun käytänteitä.
Monet tutkintotavoitteiset opiskeli- jat hyödyntävät kesäajan opetusta kiri- essään kohti tutkintoa. Lisäksi entistä useammat harrastustavoitteisesti opis- kelevat ovat huomanneet, miten muka- vaa kesällä on kehittää itseään ja löytää uusia elämyksiä opintojen parista.
Avoin yliopisto on avoinna myös kesällä
Suoritetut tutkinnot 2002–2008
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 60
50 40 30 20 10 0
KM FM YTM Tohtori
KUVA PÄIVI VUORIO
UUTISIA TUUTISTA
Sosiaalialan tutkimus esittäytyi kentälle
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius järjesti huhtikuussa 2009 jo toisen ker- ran maakunnan sosiaaliväelle suunna- tun seminaari-iltapäivän. Vuosittaisen seminaarin tavoitteena on tiivistää so-
siaalialan tutkimuksen ja kentän välis- tä vuorovaikutusta ja kertoa uusimmis- ta tutkimuksista.
Seminaarin aloitti professori Kari Il- monen kertomalla keskipohjalaisesta ar- vomaisesta. SONet Botnian vs. kehittä- mispäällikkö Pirjo Knif tiedotti Keski- Pohjanmaalle saadusta lastensuojelun ja perhetyön kehittämishankkeesta, jo-
ta rahoitetaan valtakunnallisesta KAS- TE-ohjelmasta. Hankkeessa maakun- taan luodaan sosiaalialan opetus- ja tut- kimusklinikka ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen ja kuntien yhteistyö- nä. Seminaarin toisessa osassa sosiaali- työn valmistuvat maisterit esittelivät tut- kimuksiaan.
Seminaariin osallistuivat (vas.) Peter Hogg, Carl-Johan Gadd, Juha Manninen, Leos Müller, Henrik Knif, Jari Ojala, Michael Metcalf, Pentti Virrankoski, Jyrki Knuutila, Jouko Nurmiainen, Gustaf Björkstrand, Bo Lindberg, Magnus Nylund, Maren Jonasson, Heikki Eskelinen, Heikki Vuorinen, Patrik Winton, Carola Nordbäck ja Pertti Hyttinen. Kuvasta puuttuvat Eero Ojanen, Veli-Matti Pussinen ja Lars Magnusson.
Kokkolan yliopistokeskuksen Anders Chydeniuksen kootut teokset –han- keessa mukana olevat asiantuntijat ja kääntäjät kokoontuivat huhtikuun puolivälissä yhteiseen seminaariin Tu- russa. Kaksipäiväisen kansainvälisen työseminaarin tarkoituksena oli sopia tieteellisen kommentoinnin periaatteis- ta ja yhtenäistää käännöstyötä sekä ter- mistön että tyylin suhteen.
Chydenius kirjoitti aikoinaan hy- vin monenlaisista aiheista, ja siksi hä- nen tekstejään selittämään tarvitaan tänä päivänä varsin laaja asiantuntijoi- den joukko. Ruotsista on mukaan läh-
tenyt edustava joukko alansa keskeisiä tutkijoita: Bo Lindberg, Lars Magnus- son, Carl-Johan Gadd ja Patrik Winton.
Chydeniuksen saarnatekstejä kommen- toivalla Carola Nordbäckillä on tekeillä peräti aiheeseen liittyvä ja uusia näkö- kulmia avaava väitöskirja.
Suomesta työssä on mukana sekä nuorta että kokenutta tutkijapolvea; se- minaariin osallistui myös professori eme- ritus Pentti Virrankoski, jonka perusteel- linen Chydenius-elämäkerta on muodos- tanut vankan perustan toimitustyölle.
Koko Chydeniuksen tuotanto kään- netään myös suomeksi, ja tätä työtä te-
kee kaikkiaan viisi kääntäjää. Turussa etsittiin ratkaisuja visaisimpiin kään- nösongelmiin. Valittuja tekstejä julkais- taan myös englanniksi, ja tähän liittyviä kysymyksiä oli Turkuun saapunut poh- timaan professori Michael F. Metcalf Mississipin yliopistosta USA:sta. Varsi- naisesta käännöstyöstä vastaa eläkkeel- lä oleva British Libraryn skandinaavi- sen osaston hoitaja Peter Hogg.
Koottujen teosten toimitus, eli yli- opistokeskuksen tutkijat Maren Jonas- son ja Pertti Hyttinen saivat seminaaris- ta uutta puhtia työhönsä, jonka on mää- rä valmistua parin vuoden kuluttua.
Chydenius-asiantuntijat koolla Turussa
UUTISIA TUUTISTA
Arviointi kiittää yliopistokeskuksen profilointia
Korkeakoulujen arviointineuvosto jul- kaisi tammikuussa yliopistokeskusten arvioinnin. Arviointiraportin mukaan Kokkolan yliopistokeskus on onnistu- neesti profiloitunut aikuiskoulutukseen.
Yliopistokeskusten toimintaa arvioinut ryhmä pitää Kokkolan yliopistokeskuk- sen vahvuutena myös sisäistä organisaa- tiota, jossa henkilökunta on sijoitettu yli-
opistorajat ylittäviin toiminnallisiin yksi- köihin.
Kokkolan yliopistokeskuksen järjes- tämä koulutus on suunnattu työelämäs- sä oleville, mitä arviointiryhmä pitääkin yliopistokeskusten keskeisenä tehtävä- nä. Yliopistokeskus saa arvioinnissa kii- tosta myös mm. luokanopettajien aikuis- koulutuksessa tehdystä aikuispedago- giikan kehittämistyöstä. Arviointiryhmä pitää Kokkolan yliopistokeskuksen tarjo- amaa koulutusta alueellisesti perusteltu- na. Jo työelämässä toimivien kouluttami-
nen lisää koulutuksen alueellista vaikut- tavuutta.
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuk- sen johtajan Mikko Viitasalon mielestä yliopistoille pitäisi yliopistojen rahoitus- mallissa luoda kannustimet, jotka saisi- vat ne edelleenkin panostamaan alueelli- seen toimintaan. Yliopistojen alueellisel- le vaikuttavuudelle tarvitaan Viitasalon mielestä mittarit, joiden avulla vaikutta- vuutta voidaan arvioida.
Yliopistokeskusten arviointiraportis- sa suositeltiin yhteistyön lisäämistä ammattikorkeakoulun kanssa mm.
tutkimusryhmien kriittisen massan vahvistamiseksi. Korkeakoulujen alueelliseen yhteistyöhön pureutuu yksityiskohtaisemmin Keski-Pohjan- maan ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen tilaama selvitys Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren sekä Oulun Eteläisen alueen korkeakouluyksiköiden yh- teistyön kehittämiseksi.
Selvitysmies, emeritusprofessori Jorma Rantanen patistaa alueen kor- keakouluyksiköitä tehostamaan yh- teistyötään. Hän ehdottaa, että alu- eelle laadittaisiin yhteinen koulu- tuksen ja tutkimuksen kattostrategia.
Strategian kärkihankkeiksi selvitys- mies esittää kolmea alueen ja korkea- kouluyksiköiden vahvuuksiin perus- tuvaa aihealuetta: mikroyritysten toiminnan ja toimintaedellytysten tutkimus, aikuiskoulutuksen kehit- täminen sekä hyvinvointi-, kulttuu- ri- ja matkailupalvelujen kehittämi- nen.Selvitysmiehen mukaan alueel- la ilmenee sekä tutkimus- että kou- lutusvajausta valtakunnan keskiar- voa pienempien tutkimus- ja kou- lutuspanostusten vuoksi. Vajaus
Korkeakoulut tiiviimpään yhteistyöhön
pitäisi selvitysmiehen mielestä pi-
kaisesti korjata lisäämällä sekä tut- kimusrahoitusta että korkeakoulujen aloituspaikkoja.
KUVA PÄIVI VUORIO
Pienenä poikana ollessani nyt jo edesmennyt isäni kysyi minulta usein, mikä minusta tulisi isona. Mi- nulla oli siihen aina vastaus valmii- na: emmäätiiä.
Tuo tyhjentävä vastaus ei ollut seurausta virikkeiden puutteesta tai mielenkiinnon vajauksesta. Päinvastoin, kaikki kiinnos- ti. Halusin kokeilla kaikkea, mutta en sy- ventyä mihinkään niin paljoa, että se sul- kisi muita asioita pois. Esimerkiksi luki- ossa otin kurssimuotoisesta opiskelusta irti sen minkä sain. Kemiaa, fysiikkaa, psykologiaa, ranskaa, latinaa, musiikkia, historiaa, lakitietoa, filosofiaa jne. Kaikis- ta näistä kaadoin kulhoon, sohin sauva- sekoittimella ja maustoin Kafkalla ja Tol- kienilla.
Mutta parhaatkin pirtelöt loppuvat ja eteen jäi isän kysymys, mikä minusta tulee isona. Kolmen vuoden yleissivistä- vän jatkoajan jälkeen minulla ei ollut sii- tä vielä aavistustakaan. Paremman neu- von puutteessa päädyin Joensuun yli- opistoon englantia opiskelemaan.
Vaikka nautin kovasti uuden oppimi- sesta ja viihdyin Joensuun lupsakassa il- mapiirissä, täytyi minun lopulta itselle- ni tunnustaa, että harjoittamani päämää- rätön eri oppiaineiden maistelu ei taida pitkällä tähtäimellä johtaa mihinkään.
En vieläkään tiennyt yhtään paremmin, mikä minusta tulisi isona. Vaihtoehto- ja miettiessäni tartuin ystävän sanoihin kun hän keskustellessamme mainitsi kir- jastotyön. Sillä hetkellä tulevaisuus lähti valkenemaan: voisin työsken- nellä ympäristössä, missä työn ohel- la jatkuvasti oppisi vähän kaikesta!
Neljä vuotta myöhemmin istus- kelin autiossa opiskelija-asunnossa Seinäjoella, kirjastoalan tradenomin paperit kourassa; toinen kahdes- ta vuosikurssimme miehestä. Sitten Kokkolasta soitettiin, ja tarjottiin kir- jastosihteerin sijaisuutta. En ollut si- tä ennen tiennyt mitään Kokkolan yliopistokeskuksesta saati sen kir-
jastosta. Ilmeisesti olen kuitenkin nopea oppimaan, sillä puo- len vuoden sijaisuus pal- kittiin vakinaistamisella viran tultua hakuun. (Tie- tysti vuoden stuntman –ni- mitys on myös merkittävä meriitti tuon puolen vuo- den saavutuksena.)
Työni on sopiva sekoi- tus rutiineja ja luovaa so- veltamista. Yleisimmin ky- sytyt kurssikirjat osaa ha- kea jo lihasmuistilla oikeasta kohdasta. Sen sijaan vaikka- pa gradunvääntäjien tai hen- kilökunnan tiedontarpeisiin ei voi koskaan olla täysin ennalta varautunut. Silloin on apua mah- dollisimman laajasta tiedonhaun työkalupakista, jolla tiedon massasta saa jotakin hyö- dyllistä suodatettua.
Tunnen kerran- kin olevani oi- keassa pai- kassa!
TÖISSÄ CHYDIKSESSÄ
Kirjastosihteeri
Simo Sainio
TEKSTI SIMO SAINIO
Edellisessä numerossa olleen sanaristikon ratkaisseiden kesken arvotun kirjapalkinnon voitti Arja Kleimola. Palkinto on postitettu voittajalle. Onnittelut!
SANARISTIKKO
Ratkaise ristikko – voita kiinnostavaa lukemista!
Täytettyäsi ristikon laske siitä täyttämiesi ruutujen A-kirjainten lukumäärä. Meilaa vastauksesi (A-kirjainten määrä) sekä yhteystietosi otsikolla ”Ristikon ratkaisu 2/2009” 31.7. mennessä osoitteeseen: info@chydenius.fi tai postikortilla Kokkolan yliopistokeskus Chydenius/
UC, PL 567, 67701 Kokkola. Oikean lukumäärän ilmoittaneiden kesken arvomme ajankohtaisen kirjapalkinnon.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Avoin yliopisto 2009-2010
Katso myös kestosuosikit verkkosivuiltamme www.chydenius.fi • Tervetuloa opiskelemaan!
Tiedustelut (06) 829 4225, (06) 829 4224, (06) 829 4211, opintoneuvonta@chydenius.fi Avoimen yliopiston monipuolisesta
opetustarjonnasta löydät aina oikeat opinnot: ajanvietteeksi tai ammatin- vaihtoon, täydennyskoulutuksen tarpeeseen tai tutkinnon tavoitteluun.
Avoin yliopisto on aidosti avoinna aivan kaikille – tervetuloa mukaan!
Englannin kielen perusopinnot 30 op Historian perusopinnot 25 op Puheviestinnän perusopinnot 25 op
Henkilökohtaisen tiedonhallinnan perusteet 3 op Draamakasvatuksen perusopinnot 25 op Esiintymistaito 3 op
Ruotsin korvaava koe (kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijöille) 3 op
Fysioterapian asiantuntijuus kuntoutumisessa ja kuntoutuksessa 3 op
Lääketieteelliseen valmentavia opintoja 24 op Johdatusta psykologiaan 4 op
Työ ja ihminen muutoksessa –perusopinnot 25 op
Uutuuksia opetustarjonnassa:
Vaikka olenkin kummitus ja miespuolinen, viihdyn hyvin yliopistokeskuksessa. Syitä on monia eikä niistä vähäisin ole ollenkaan naisten suuri lukumäärä. Tilastonikkarit tie- tävät asian varmasti tarkasti, mutta oma empiirinen tutki- mukseni ulko-ovien tuntumassa paljasti, että noin kym- mentä naispuolista sisääntulijaa kohti ovesta luikahti si- sään vain yksi mies. Vahtimestari tosin sekoitti laskuissa, koska hän kulki tutkimusjaksollani ovesta useampaan kertaan. Ja sama juttu se on täällä tuonpuoleisessa: nais- puolisia kummituksia on selvästi miehiä enemmän. Eivät- kä ne ole mitään noita-akkoja vaan kalpeita, kuultavaihoi- sia neitoja, kuka minkäkin linnan muuriin aikoinaan rak- kaudentuskissaan muurattuja.
Miesten vähäisempi into yliopisto-opiskeluun ja varsin- kin humanistisiin jatko-opiskeluihin huolestuttaa ja pa- nee miettimään, miksi opinhimo ei vie miestä niin kuin se vetää naisia. Onko vikaa miehissä vai yliopistojen tarjon- nassa? Naisissa ei ole mitään vikaa, päinvastoin, nuorene- vat vuosi vuodelta. Siksi sopiikin ihmetellä, miksi miehet eivät hakeudu älyn ja kauneuden seuraan aktiivisemmin.
Miesten kilpailuvietti on naisia väkevämpi. Olisiko syy siinä? Pelätään, että naiset pärjäävät opinnoissaan mei- tä miehiä paremmin, kun ne pärjäsivät tyttöinä koulus- sakin aina paremmin kuin pojat. Miehet antavat siis va- paaehtoisesti luovutusvoiton jo ennen kisan alkua. Mut- ta hei, camoon, ei yliopisto-opiskelu ole mitään kilpailua eikä korkeakoulupolku kilparata: yliopisto-opinnoista saatava sivistys ja ymmärrys ovat ylivertaisen paljon tär- keämpiä tavoitteita kuin huippupisteet tai kärkisijat. Täs- tä on Nahkiksella vankasti kokemusta: minäkin istun lu- ennoilla, opiskelen ahkerasti ja sivistän itseäni, vaikka en koskaan tule saamaan mitään näkyvää diplomia tai titte- liä suorituksistani. Teen tämän puhtaasti itsekkäistä syis- tä omaksi parhaakseni. Ikuisuuden ajattomuudessa, kai- kenkarvaisten kummituskollegojen joukossa pidän näin kalloni kunnossa.
Jos olisin vielä elossa ja työelämässä, hankkiutuisin il- man muuta työn ohessa opiskelijaksi. Sitäkin mieltä olen, että mitä syvempi ja kapea-alaisempi profiloitu- minen ammattiin ja osaamiseen onkin tullut hankituk- si – oppiarvosta riippumatta - sitä huutavampi tarve on kehittää omaa maailmankuvaansa laaja-alaisemmaksi,
moniarvoisemmaksi. Pelkällä kliinisellä tiedolla ja viileäl- lä asiantuntijuudella ei enää tässä maailmassa pärjää, ei- kä siinä toisessakaan. Nyt on opittava taas olemaan ihmi- siksi, tulkitsemaan ja ymmärtämään ympärillämme ole- van jatkuvan muutoksen heikkoja ja vahvoja signaaleja, ihmisten tunteita ja käyttäytymistä. Siihen yliopistokes- kuksen kurssitarjonta ja avoimen yliopiston väylät anta- vat mainiot eväät. Opiskelun mukanaan tuoma uusin tie- to, sen pohtiminen yhdessä muiden kohtalotovereiden, yleensä hyvin viehättävien kanssa tuottaa a-haa-elämys- ten lisäksi uusia näkökulmia, jalostaa uusia ratkaisuja ja menetelmiä aina myös omaan arkityöhön, myös miesten töihin. Ja aina se lisää sivistystä, myös sitä sydämen, jota ei koskaan ole kuitenkaan tarpeeksi.
NAHKATEHTAAN KUMMITUS
LUOVUTUSV OITTO
NAISILL E?
JOUKKOKIRJE
Kun haluat kehittyä
FRISTYLELisää tietoa saat sähköpostitse, puhelimitse tai www-sivuiltamme:
opintoneuvonta@chydenius.fi, info@chydenius.fi (06) 8294 111 www.chydenius.fi
TERVETULOA OPISKELEMAAN!
Tervetuloa opiskelemaan opetuksen laadusta palkittuun
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen!
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Kauppatieteiden yksikkö tarjoaa tukea johtamiseen ja työyhteisön kehittämiseen.
Nyt on oikea aika huolehtia osaamisesta.
ESIMIESVALMENNUS V
Esimiestyön perusasioita käsittelevä valmennus- ohjelma aloitteleville esimiehille tai esimiestehtäviin siirtyville. Valmennus käynnistyy 1.10.2009.
COACHING TRAINING CHYDENIUS II
Yksilöllinen kehittämisohjelma vaativissa johto- ja esimiestehtävissä toimiville. Ensimmäinen valmennustapaaminen 12.10.2009.
TYÖNOHJAAJAKOULUTUS 60 OP
Moniammatillinen työnohjaajakoulutus asiakas-, kehittämis-, esimies- tai opetustyötä tekeville, jotka aikovat työnohjaajiksi tai haluavat soveltaa työnohjaustaitoja työssään. Aloitusjakso 2.-4.12.2009
RÄÄTÄLÖI TARPEIDEN MUKAAN
Tarjontaamme kuuluvat erilaiset räätälöidyt koulutukset ja valmennukset, osaamis- ja tarvekartoitukset,
hankkeistukset, työnohjaus ja konsultoinnit.
Soita ja kysy lisää tai täytä sähköinen tarjouspyyntö- lomake sivuillamme.
Lisätietoja:
Koulutuspäällikkö Tarja Peuranto puh. (06) 829 4218
www.chydenius.fi/yksikot/kauppatieteet
