Ovatko punaisten viimetalviset hirmutyöt unohtumassa?

l l

1.( + ) • ^/3'1 r

I )'/9i t c ,; »S'oc/,L/ "~7>?1 I e ¹¹ /11 ,H<!

1)

i ~ " ( l)j

/ U Yrcrl

I ^{J,/,.9 /G-; 1/ #27?7}

'§ 2 3,.J?(I.( 2'd ^J

k

O\.Jd !'-O

-<:'i -, "' ~,."'" ~-JYÖVÄENUIKKEEN

• ?:;;. -) ." ^KIRJASTO

Ovatk o'

-

."

'''lV L.

-

^.~\"

^'.'

punaisten viimetalviset

unohtumass a? hirmulyöt

Siltii niiyt.täiHi

Ainakin tehdään keskuudessamme

uuttcraa

työtä yleiscn

mielipiteen

ja

kansalaistcll arvost

clykyvyn jOhtnlll

iscksi har- haan

viim,:, talviscn knpinan ilmiöihin nähden.

'l'ällaisecll

kiisitl('itt(ll\

hiimmf'HliiJYIic\'l'itykf:ccn

on

syypää

ennen kaikkra

sosialistinen Slnomalehdistömme.

Se

on

niiot a

inoastaan ylimalkah$in sanoin, lllclk\.d.l1pii

vain

ohimennen tunnuslanut tu

om

itRc

vansa

punakaartin suorittamat tihu-

t yöt, mutta k e r taakaan se ei ole todenn ut ja. paljasta-

nut

niiiW hi

rmutekoja y

k s

i t Y i s k 0 h

tai

s 0 s t i, ei

k 0

r-

taa kaa 11

se ole tehnyt sclkoa siitä, m: t e 11 raa ko i hill j a elä i m 0 II i s

iin

tekoihin

punakaart ila'sct ovat

tEh- nect

itse

nsä vikapiliksi ja

mi

L eli p a; j 0

n

tällaisia

pöy-

ristytt

iiviä

tapauksia

on

päivänvaloon tullut

pUllukaar tiJais-

t.~n jiiljiltiL

'

l'ämä on mitä ilmcisinUi tosiasiain peittelemig

ta

ja kier

telemistä_

Menettelyn kiorous on

sit.äkin SClvcmpi, kun sosijlistinen sanomalehdist

ö

kyllä lyö suurta

rumpua

joka

kerta, kun se luulce voivau&'t todet a

valkoiscn .u1ncijan jäl- jiltä

yksit yista

pauksia, joissa

menettelyn oikoudenmukaisuus muka

olisi riidanalaincu.

T u n n

11 s L u s t

a

sillä ei

0 l e kertaakaan

ollut JausuLlavana

valkoi

S('lJe armeijalkmme, V<"La1l 011 se

m.'l.:\mme laiJIiscrn

sotaväkc('!\

nähd

en asettunut yksin-

omaan

syy

t t ä j ä k

!l i; pnnakaartiin

nähden

Sl)U

a

sema taas

onollutpuol

ustaj

an, \.!i

suinkaan ^syytt~lJän.

Nilidcn lehtien koko t("ljmitustapa

ja Riivy on ollut

sellainen,

ctW

se asettaa ^valkoi~1\

armeijan vastuuseen

kaikista

niistä

kauhuista, mitä

tässä

^maaR~ viime talvena tapaht

ui.

[H

uo-

mautcLtakoon vain,

ettii

(Uusi) t:3;osiaaJidelllokraatti. itse

on järjestänyt ne kiihoitta vat ilm oitussa.r;at t murhatu ista t

j.

11.

e., jot.ka

nykyisin ^tä~ttävät lehden etusivut.!

- 1 -

0 0 3411

Sosialistisen sanomalehdistön rinnalla on muitakin tekijöitä, joilla on halu saada kansalai set katselemaan maankavalta·

jicmme tekoja mahdollisimman kauniissa valoss..'\. Kaupun·

~ista

kaupunkiin, kyl1\stA kylään, työmaalta työmaalle Ja kodista kotiin kiertää luihukatscil:lia, hlmlrlperllsll olentoja tekemässä viime talven melskcist<i selkoa omalla kierolla tavallansa - toisin sanoon

ka.unist~lemalla

kapinoitsi- jain tarkoitusperiä ja menettelytapoja ja samalla

vetämällä

Vammalan kauppalan (TyrvUD klnonk)"lIn) rauDJolta.

l okaan

!;en

:lI'meijan kwmiaa, joka raskain uhrein b.'l.ukki maallemme vapauden ja itsenäisyyden. Ja kaikkial1a, missä be ovat käyneet, ilmestyy yksinkertaisten ihmisten

käsiin

lenlolcMisiä, salaisia, måanaJaisia kirjasia, joissa painettuina toistuvat samat kierot ja valheelliset väitteet ja samat räikelit sanat, joita kirjasten levitttljlltkin ahkeraan vilje lovät.

Nmraukscua kaikesta

tlistll

onkin ollu t se, ettå ympäri maatamme

käy

paraikaa salainen kuiske, joka kaikessa

hil-

Jaisuudessa kutoo unohduksen vaipp..'la punakaartilaisten te- kojen ylle,

jopa

suorastaan hyväksymisclHlnsA siunaa

puna-

kaartin riveissä olleitten lukemattomien illmispetojcn kata- limmatkin hirn1utyöt. Kerta kaikkiaan:

t ä

11 a

jne II

s

j.

ve c I 1

i

neil m

y

r k

y t l' ^{S (1}

n Ic v

i

n nyt l a a

j

e

JlI-

mali!' kuin yleensä osataan aa\'i1'ltaakaan.

- , ^{- •}

Muu\

on

tarkoitus? -

kyselevät huolestuneet kUIlHon

kau·

salaiaet toisiltansa. Vastauksen antaminen on vaikea

sen epa.·

määräisyyden ja

eri suuntiin

käyvän haparoinnin

vuoksi.

johon maamme

sosialistinen

liike

on tätänykyä

joutunut.

Mutta

eräitä

puolia

voi asiasta kuitenkin helposti havaita.

Sosialiatinen

liike ei 110messa

ol

e sou·

rannl1t

esim . Ruotsin

ja Saksan

sosialis·

tien esinlPrkkiä ja tehnyt selvää p

esäeron

Tuoml.&On Da'felao raunlut V.mmalasJ& ellJoraalolafJea.

bo I s h e v i s t. i 8 e n ja e i·b

0 I s h e v i s t

i se n . suu

u·

n a n

vA

I

i

II ä. Liikkeen Johdossakin, saati Ritten

vaatimat·

tomammissa

asemissa puolueen

riveissä, työskentelee henki·

IOitä. jotka

ovat

tavalla

tai

toisella ottaneet

kapinaan 0sa..1

, jopa tulleet

tiimän vuoksi tuomituiksi ebdolliseen

rangaistuk·

seenkin. He eivät voi meuneisyyttll.ns!l

kieltää; inhimillillcll heikkous

estM

heitä

tuomitscmasta itseään ja

entistä toi·

mint:lansa.

Ja

heidän on

vaikea

luopua entisistll.

menettely·

tavoistaan, joitten

yhtenä qhjecna oli ID. m. se -

työvåcnyh·

distyksissä

keskustelun

alaisena ollut

ja myöskin hyväksy·

tyksi tullut -

periaate,

^e~tä

työ v ä en 1

i i

k k e e

II h y.

v

ä

k

8 i

saa työ

s ken neil Ii "a

1 11 e

e n k i

n

ase i J.

I a, jos tarve sitä v3.1t.ii. Vaikea on

heidän luopua

vallasta-

kin ja tämän he

tietävät voivansa

s.1ityttää ainoastaan siinä tap.'\ukscs!!..1. eUa työv;i('nluokan viha

porvareita va<;taan saa·

- 3 -

daan ylläpidetyksi

entisellään ja

l,imän vihan voimalla luok- karnja s.'iilytctyksi sclvl!.nå. Ja

p<lhjalla

kytee koston kipinä,

toisi::sa

heikompana,

toisissa voimakkaampana.

Ja

crulCn

kaikkea:

S

0

s

j

ali dom 0 k r a

t i a m m e n i m c n t ^tI r- vi

s s a tv ö s

^{k 0 II} t.

ele

0 ~

sen

tunnustaa

sosial

istinon

sllnomalchd

'istömmekin -

se

k i n vi r ^t

a

u s, jo k a o'n

I iiydrllisesti omiRtanut

it!'('jjf'en bQl

q

h

{'-

Kalimn kirk ko

p ... eD

JI IJU1&.

viHLiset

opit

ja joka täydellä todolla va-

I' 1I

S

t a utu u a I k a a k 8 e e n

80 P

i v a II h 0 t k c n t II 1-

JI'1l maflssammp

uuden kapinan

kaikkine kauhuineell Ja verit.öineell.

Se ^salainen

Jiirjl'stö, jolla on

tuo kuvaava nimi

tM}'}' l'

11, ja josta sanomaleht

emme ovat.

tclmeet selkoa

, barjoittan. juuri

yleisen

työväenliikkeen

suojassa m. m.

tlLlkuTCnkait.tcn', tkahvilaim

j. n.

e.

nimelll1,

maanalaista

kiiboitust.yötääl'l maamme hukuttamiscksi

uusiin

vcrivir-

t. 0 i h i n.

Syytä huolestumiseon on

^.~iis

yllin

kyllin. Kauhea

tu

lovai- SUUdcllkllva häii.IllÖittfiil

sihniimme. Jos bolshevist

isia levot-

tomuuksia

pääsisi taas maassamme pubkeamaan, ryntäisivät.

myöskin venäläiset rosknjoukot yli mjan ja silloin aJk:tisi tääll

ä

llfiytdmä., jonka

rillualla kaikki

viirneLalvisctkin

kauiJllt

oli- sivat vaiu heikkoa a lkusoittoa.. Bolsltcvismihan on tUflIlUS1;J.-

n

11,

parhaaksi '

taist.olukoinoksccn

h j r ^Jl\

II

va II a n, te ^f- r 0 r i n, joka tuhoaa kaikkien uiiden ihmisten hengen ja omai-

::l.Iudcn, jo

tka

civiiL ali stu bolshevismin kätyrciksi, tuppaa ja

mUnlkaa kaikki ilO, n i i Il

työ

III i c II c t k II i n p 0 r. v a-

r i

t

k

i u,

jotka eivät usko maail

man

cdistyviin väkivaltaisin pakkokcinoill, vaan

päinvastoin tietävät

ihmiskunuall OlITlen ja kehityksen vaativan rauhallista, sov

innolJista.tf6tii. Mikä

meitäkin odot.taa holshcviikkicll taholta, käy

ilmi

niistä ));huu -

ncoloist.M, joissa.

csim. ·koko Venäjä c1 5ä

nykyään.

Kansa- laisten omaisuus on sicllii ryöstr,tt.Y ja hajoitcttu

pitkin

ma ....

l-

ilmaa, kymmenin,

ehkä sadoin t.u

ha

nsin on sk:lIii

ihmi1lhcllkiä

t.uhot.tu ja

ihmisruumiit.a

rääkätt.y, Ja toinen puoli Venäjän

.kansast.a

elää henkipat. t.ona, rutiköyhänä, lliilk

iint.Yllec

nä ja

ainaisessa

hermojånnityksessii

odottaen ro!'lkaviicll mielival- t.aisia

tu

omioita . Samaa todistavat. Vironkin viimeaikaiset tapahtumnt. Kaikkialla,

,,missä vcnäliiisct, Jättiläi

set ,

S LI

o- m ala

i

se t

j.

n. c.

punakaartiosastot

ehtiviit jonkunkaan aikaa majaill a, meneU.ivät sadat kau5<1.1aiset kauhcnlla tavan"

henkensii.

·

Silmät

puhkot

t

uina,

kicJettöminä, jäsen jäsene

llä

rulljottuina j.ILe. ovat omaiset löytäneet

rakkaat vainajansn

näiden verihurttain jäljiltä sen jälkeen kuin suomalaisten avuksituJo pelasti Vironmaan.

".

Mutta eipä

m('ictän

tarvitse mennä merta edemlV-åksi kalaan.

Viime talvi on antanut meille liihcmpiäkin todistuksia siitä,

millä

tavoin

bolshevismi

tahto

isi

onnellistuttaa sekä Suomen kansan että koko

maailman. Meidän

on scntähd en syytä hiu-

kan

tuorcntaa muistiammc, paJauttamaIla mieliimme

Punainen terrori Suomessa talveII. 1911- 1918.

Se alkoi oikeastaan jo aikaisin kevätkesiistä 1917. Kaiken- laisten

iakkQjen

aikana, jolloin työt seifloivat niin mouilla

aloilla

ja

jolloin esim.

maanviljelijät estettii n kyntämiistä Ja kylvämästä omia peltojansa - nälänhädän partaa lla olevassa maassai - joutuivat

lukuisat

kansalaiset. raa'an

pahoinpite- lyn alaisiksi. Kaupunkien valtullstoja pidettiin nälkävankeu-

dessa vllorokausittain, yhteisryöstöjä toimeenpantiin

j. n. e.

Mutta vasta myöhemmin oli tuleva näky ... i

lle,

mihin kaik-

keen

meidän kanf;amme kurjimmat kerrokset, sakilaiset,

huligaanit,

valli työläiset y. m. venäläisten sotilashuligaan

ien

- 5

,

- ^,

kanssa vCljeill\lct ja heidäd oplssaan olleet henkil öt olivat työväenliikkeemme nimessä valmiita.

Marra~Jsuull

lakon ai- koihill, joka oli kokeilua myöhemmin aloitett.avalle kapinalle, murhattiin jo k ym m n

TI

iin nonseva joukko rauHallisia "

kansalaisia, useimmat kodeissansa. Heidän joukossaa.n oli van huksia ja la psia, opettajia ja tvöläisiä

j.

n. e. Ja ensim-

~mailren

uhri oli' mies., joka oli testamentissaan lahjoittanut kaikki eHi.mäntyönsä tulokset, yhteensä 11. 50 m

i

l j'o 0 n a a m a r k k a a, ' koko Suomen kansalle suomenkielisiin sivistys- tarkoituk siin käytettäväksi!

Olisi luullut työväenliikkeen eturivin miesten nousevav jyr- , kästi tuomitsemaan tuollaisia tekoja. 11 u t t a. k e

t ä

ä n ei

n

0

u s s u t. Sosialistiset kansanedustajatkin vaikenivat , päitsi siinä suhteessa, että he syyttivät kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut. - p. orvareita. Silloi sen sosialistisen eduskunta-.

ryhmän siveellinen seJkärangattomuus, ,tai oikeammin sanoen siveellinen ala-arvoisu us, t uli näin jo marrasJ....lUssa ilmi kai- kessa alastomuui' l.essaan: työ v

ä

en 1 U 0 k k a m m e va- liomieh e t asr,ttuivat joko ju l k i sest i tai vaikenemalla murhamiesten puolustajiksil .Miksi he niin tekivät, oH pian tuleva ilmi: toi set eivät uskal- tanect muutoin menetellä, toiset sosialistiset jo htomiehcmTl}c taas kerta ka.ikkiaan tahtoivat,

että Suomessa, koko maailman kansanvaltaisimmassa maassa, piti sen puo}ue· en , joka ennen muita oli kerskaillut olevansa kansanvallan suojelila, kukistaa kansanvalta ja toImittaa sijaan vähemmistöpakkovalta, diktatuuri;

että Suomen työväen. joka oli muiden kansalaistemme kanssa huokaillut venäläisten sortajien orjuutfamana, piti alentua näiden sortajien kätyriksi ja nousta näiden anlamflla aseilla sotaan omia kansalalslansa vastaan;

joi!

että tämä- kansalalssola 011 työväen taholta taisteltava

"vereen ja henkeen" asti, voitettava tai kaaduttava Kainin merkki otsalla • .

'f yö väenluokkamme suuret laumat scurasivat johtajiansa . . Alkoi verinen kansalaissota. Uhri toisensa jälkeen sort'ui

tässä kansalaistemme keskinäisessä temmclJykscssä.

-Tällä kertaa me emme kuitenkaan halua puhua kai kj s t a niistä uhrei sta, joita punakapina vaati yhteLklmtamme, vapautemme ja kansallisen kehityksemme puolesta taistele- maan pa kotcttujcn kansalaistcmme riveistä ja joita - val- koi sia uhreja - yhteensli

011

yli 6,000.

- . ^-

^"

Emme halua tällä kertaa puhua nHstä kansalaisista, jotka Kaatuivat varsinaisella taistelurinf. amaUa, jonne heidät oli vaatinut lähtemään

sekä

isänmaallinen

mieli

ja yapalldcn kaipuu cttä harhaan johdetun työväkcmme häpeälliscn

kapi-

nan aiheuttama fliveelJinen suuttumus. Heihin ' nällden to- teamme vain, ettei heiUkåän kaikkia kohdannut surmanluoti rehclJifICssä taistelussa, vaan että monet heistä suoraan &'l.noen leuraRtcttiin vangiksi jouduttuMn . Muutamia yksityista- pauksia lukuunottamatta e i

p

u n a k a a r t

i

näe

t ⁰

t- ta n u t va n k e

j

a, vaan surmattiin nämä -u se

i

m mj- Len k

i

d u

t

t a mali a. Valkoiset sotilaat tietävät kertoa , miten silvottuina he edetessään tapasivat yllätett.yjen toV('- riensa ruumiit, ja he ovat tästä ·kertoneetkin vakuuttavasti , vai a e h toi s e s t i, joten heidän todistnksiaan ei voida tybjiksi tehdä.

Jo t.ämä punaisten menettely joutuu omituiseen valoon , kun muistamme, että kapinalliset heti liikehtimisensii alussa julistivat kuo leman rangaistuksen poistetuksi. Mutta tämän Julistuksen tyhjänpäiväisyys on sitäkin yllättäväInpi,

kun

k:lpiMllisct tekivät rintaman takanakin ainakin hyvän joukon

toistatubatta

murhaa •• )

Punaisten liikehtimisen voikin sanoa alkaneen murhien mer- keissii. Jo kapinan alkupäivinä raastettiin kodeistansa sekä maalla että kauptmgeissa milloin milläkin tekosyynä rauhal- lisia kansalaisia surmattaviksi ja ryöstettaviksi. Useimmissa . tapauksissa olivat nämä murhatut seutunsa parhaita miehiä, maan valio väkeä, henkisiä johtajia. joitten kansalaiskunto ja siveellinen ryhti oli muodostunut roskaväen silmätikuksi.

Varsin monta oli sellaistakin tapausta, jotka perästäpäin selitettiin e r e h

d

y k s i"k

s i.

Ja yhtä turvattomana

ja

yhtä täydellisesti kaivaten oikeudellista hengen ja omaisuu- den turvaa täytyi sitten kapinaan sr.kaautumattoman kan- sanaincksen elää. kaikki - talvikuukaudet tPunaise ssa Suo- messa . , kapinallisten kauniista turvallisuusJupauksista huoli- matta!

Murha seurasi murbaa ja ryöstö ryöstöä.

Kukaan ai ollut varma omaisuudestaan eikä hengestä!n.

Tarvittiin vain pahansuovan henkilön vihjaus, että tuo ja

.) L:thteenll seuraavassa on kttytetty etupäässä tri Henning Söderhjelm"in jo kesällll julkaisem9a llfl8iokasla leosta viime talven kapinasta Suomessa.

- 7 -

luo on tlahtari", kWl .Ientä\lät kolonnah, tkostokom ppalliaU,

J)kuolemll.npataljoonat~, ~ticdustoluosastou j.

n. c. kävivät ködissa kaamcalla vierailullnan, ryöstämassä

ja sunnnama~sa.

Mitä ybtoiskuntaluokkia kapinan aikana näin murhatuiksi tulleet edustivat , käy ilmi seuraavasta taulukosta. joka on ai- kaisin viime kesänä laadittu 624 punakaartilaisten suori ttaman murhan

nojalla:

MaanviJlClijöitä ...

193

eli

31°jo Ylioppilaita,

kOlllul ..

dSia ... ... .. 141

^~

22.

Jnsil~öö.r_ejä,

konttori-, liike-, paukki-

mlClllu

...

129 •

Työläisiä .. .... ... .. .... .... .... 66 •

Nimisrninhiä, poliiseja ... _ ... . :... 231

Virkamiehiä .. ... ... ... ... ...

20 '

Opettajia ... ... .. , ... .. ... 16

Pappeja ... ... ... ... 10

~

21 •

10 .

7 • 4 •

~~~t~~~~il:ä",· '~i;~'~kk~~~it~ ' :: :::::::::: ~} ~:~~~~~~~~~~~~~i.~ ... ::::::::::::: :::::::::.... ^{~ .}

³

^~

M erimiehiä j.n.e. .. ... ... ... ... . ]0. 2 • Yhteensä 624 eli

100⁰

jo Ja loppua kohti vain yltyi punaisten murhan- jn hiivityksen- himo, saavuttaen huippunsa juuri heidän häviönl'ä edellä.

Tänöin on muistettava ennell kaikkea Länsi-Suomen punaisten alkama Siper ian-matka, joka päättyi jo L...1.htcen, mutta jonka varrella punaiset ehtivät häviLtää monen monta pitäjää.

Silloin ei ollut kysymys vain yksityisistä, kapinallisille syystä tai toisesta vastenmielisistä Ilenkilöistä, vaan k 0 k 0 nai s c t per b e c t k i n s u r m a t

t

iin. Ja yhtä rintaa kodit ryöstettiin ja syt.ytettiin palamaan. K 0 k

(l

nai s e t k y lli t satoine rakennuksineen muuttuivat. näi- den hirviöiden matkan. varrella so r a- ja tu JI kaI

äj i

k s i, joitten kesk('ll;1 virunt silvotut ruumiit ten'ehtivät tarjoa- millaan kauhunäyiJlä valkoisia voittajia.

Niinpä poltett iin esim. Vammalan kauppala (Tyr·

vään kirkonkylä) m e I k e i n . k 0 k 0 n ann p 0 r 0 k s

i.

Kuvaava on myös 'pienen V c s i 1 a b den p

i

t

äj

än koh- talo. Siellä polttivat punaiset

^14~

asuinrakennusta ja 366 ulkorakennusta sekä ryöstivät 89 hevosta, 688 nautaa, 363

lammasta, 67 sikaa, 400 hl. rui sta , 278 hl. ohran , 2,800 .bl. kau·

- , ^-

" ".

raa, ea

hl.

h6J1leitä, eso ^{hl. perunoita ja} ". bl. lehnä'!. T.!ies- töitä ryöstettrjen arvoesineitten määrää kuvaa selvästi se,·

että Yihtr.tlä ainoana päivänl1, huhUk. 2J:nä, ovat punAiset Viipurissa kuitannect vastaan9ttaneensa joukoiltansa ryös- tötavarana 33 kg. hopeaesineitä, 47 kg. uus'iho peaesineitä,

857

kg. kupa.riesineitä, 126 kg. m : ssinkiesineitä j. · n. c. Mitä muuanne vietiin ja mitä ryöstäjälll omiin taskuihin

jäi,

on vain aavisteltavissa. .Mutta · useita tapauksia sattui, että vangit- taessa löyt.yi punaisilta vaatteisiin ommeltu ina sa t 0

j

a t-u- h a n s i a m a r k k 0

j

a, saati sitten pienempiä, itsessään kyl- Iäkin tuntuvia summia.

Aineellisista vaurioista, joita punaiset aikaansaivat!muistet- takoon vielä erikoisesti monet laivoj(,ll tllhoamiset ja, jos mitkään, niin viljayarastojen polttainisct, viljan tunkemiset jokiin ja virtoihin tai p,'lloöljyn kaatamiset viljalaareihin - t.eko, minkä seul'aukS(t koskivat jo seuraavina viikkoina koko Suomen kansaan, joka" näki muutoinkin n111kää.

Erikoista huomiota ansaitsevat myös ne vnhingot, jotka punaiset aiheuttivat v n 1 t i 0 11 e ja jotka nekin nousevat suunnattomiin summiin. Suomen Pankin yarojC'n ryöstämi- lIen, tuhlaaminen ja vieminen Venäjälle, postilaito ksen varo- jell hukkaamincn ja rautateillä aikaam.aadut hävitykset, liikkuvan kaluston vienti Venäjälle j.n.e. ovat senlaatuisia tekoja, että niitten semausten korjaamisessa

jää

työtä vielä tulevillekin sukupolville.

Kansalli svaralhsuutemme sai joka tapauksessa kaikesta tästä htivitvksesta sellaisia kolahduksia , että kestää vuosi- ka usia, eh kä vuosikymmeniä . ennen kun elämä. pääsee eHti·

8i11e raiteilleusa" Että työväenluokka, jos mikään, joutuu tästä

k~rsimään,

on itsestään- selVää.

Miten kapinallisten johto suhtautui murhiin ja ryöstöihht?

On tunnustettava, että kapinallisten ylin

,

johto ensimältä

II i'k

0 i hillit5. joukkojansa mu'rhista. Mutta täsl" ä

ei

kuiten- kaan tullut mit.ään, kun punakaarti yksimie l isesti asettui rankaisutoftnenpiteitä vastaan. Johtajilla ei ollut kylliksi selkärankaa

toimeenpan~a

rangaist.uksia, vaan

tllis-

tuivat he tässä itse laumojensa johdettaviksi. Kap

i

n a

^Il

aikana ei rangaistukaan yhtään ain,!tta m u r h a · m ies t ä, vaikka kapinallisten asettamilla

^~rano­

maisilla oli todistuksia sellaisistakin henkilöistä, jotka olivat

f~hneet

kymmeniä murhia " Ku vaavaa on myös kapinallist(,Jl

, ^-

lt:hticll kwtta.' Kun esim. Noo, rma rku8sa oli yhdellä kertaa mllrhattu 16 asccton ta vangiksi otettua kansalaista, pahoitteli porilainen 5osialin.inen lehti tätä tapausta. .1'yömicskhu lainasi tämän kirjoituksen. Mutta kun heti sen jälkeen

.Työ-

mies. sai punakaartin taholta paheksUIDislauswmon tällaistell .Iyhytnäköisten . ja .provokatori stoD& kirjoitusten joMosta, pyyteli lehti omasta puolestaan anteeksi huomauttamalla, että kirjoitus oli .Iainattu. eikä su inkaan toimituksen omaa tuotetta. Täydellä syynä voimmekin sälyttää sivee1liscll edesvastuun Vcriteoista sekä punakaartien että kapinaa job·

taneitten piirien yhteisesti kannettavaksi.

Johtoainesten osuus ryöstöihin ilmenee taas yksistääll jo siitä, että pääpaikkoihin kerättiin saalista, joka vastaanotta- ja i n ja kuittaajain täytyi tietää yksityisiltä kansalaisilta ryös- letyksi. Punaisten lebdetkään eivät kajonneet ryöstöihin.

Punaisten eläimellinen raakuus.

Nämä esittamämrnc viittaukset siitä si-yeelJisestä mådännäi- syYdestä, siitä murIlan-, murhapolton- ja ryöstönhimosta, joka antoi yleisen leiman kapinalJistemme viimetalviselle toimin- nano ja joka aiheutti kansallisomaisuudenemrne suunnattomat vauriot sekä arvaamattomat, laskemattomat vahingot kansal- lemme työvojman menettämisen muodossa, kyennevät vain heikosti tuorentamaan sitä yleiskuvaa, joka astui viime ke- vännä kapinan kukistumisen jälkeen kaikkien kansamme kun- nollisten ainesten silmi en eteen nähtynä ja koettuna tai aio nakm läheise sti kuulttma. Ylimalkaisimmastakin kuvauksesta puuttuisi kuitenkin ydin , jollei erikoista huomiota kiinnitet- täisi nimenomaan siihen eläime11iseen raakuute en, millä pu- naiset niin yleisesti veritekojansa suorittivat .

Miellyttävää näitten asiain pcnkomincn ei suin kaan ole. Jo - kaisen kansalaisen täytyy mitä suurimmalla illholla ja vasten-.

mielisyydellä Jähedtyä ajatuksissaankin niiHi , silJä muodosta-

\'athan ne varmastiki.n historiamme lähtemättömimmät bii- peätahrat . . Mutta kun

niili

yleisesti näistä asioista enncn . julkaistuja kuvauksia on v

ä

h i t e II e n r u v e t t u

j

u 1 i s·

t a ,m a ·a n P 0. 1 k äk s·i p 0 r va ri II i st en p ro·vo k a t -

s

i

0 n

i

k s i, 011 todistuskapP<llcita tuotava uudestaan esille.

SiL! m:!fii totuus.

"...

1Q

-.

Kouvolan j a Korlan murhat.

Hirvittävimmän muiston on viimetahisista punaisten teloi- tuspa

ikoista jättänyt Kouvolan

seutu. Kyminlaaksolaiset roistot, jotka jo ennen varsinaisen kapinan alkamista venä-

läisten avustuksella matkustclivat

erikoisjunilla Itä-Suomen

kauJlunkl1~a

tcrrorisoimas&'l., aRCttuivat lop· l.llli€cst

i

Kouvolaan ja KorialIe lIOikcutta. jakamaan. Myöhemmin liittyi hcihiu muualtakin Suomesta kulkeutuneita

^{ilmli~petoitl.}

Heidän oman tunnustuksensa mukaan mrnetti heidän k,isissään

henkensä ainakin

!JOO kansalaisia.

Näistä tapett.iin

eu u rio

sa

k

i

,

d u

t

t

am alla: On

suo- rastaan jähmei.yttävää se pirullinen k('kscliäisyys, jolla näIilä pyflvelit

suunnittelivat

uusia murhaami.;tapoja. Ja uskoma- tonta olisi ajatella, että nämä meidän oman kansamme kes- kuudesta nousseet miehet ja naiset ovat n a u t

i n 1\ 0

k s e e

II

voineet katsolla uhricn&.'l. kärsimyksiä ja kuunnella heidän tus- kanhuutojansa, jolleivät myÖ hemmät tutkimukset, joita on löytyneitten ruumiitten johdolla toimeen pantu, olisi tuoneet päivänvaloon Kouvolan punapyövelien julmuuden kaikessa alastomuudessaan

ja

jolleivät myöskiH vangitut murhaajat olisi. tunnustuksiansa tolmeet.

Nyt

voi jälkimaailmalIekin säi·

lyä varoittavana, joskin kan&l.:unmc

syviisti

häpäiRevänä t

ie-

tona, että punapyövelit käyttivät Kouvolassa, räjähtävistä kuulista puhumattakaan, mikä punaisiJIe oli aivan yleistä

, esiro, seuraavia kidutus!apoja:

si

l

mian p

u

hkomista tai syvä

l

le IJääko

p- Jl

aan

t

u n

k

e m

i

s

t :\;

korvien ja kit'

l

en leikkaamista;

päänah, kan nylkemisi.ii;

iho n vii les k ele m i s

t

ä P i s

t.

imi I Iät a imu i I- la te r ä ase

i

11 a, k

II 1I

m

i

II a

t:

a u d 0 i I la pol t- ta m

i s taj

a

h

a

p 0

i

1)

a syö v

Y

i. t

ä

m

i

s t ä, m i n k

Ii

jälk

('e

n haavoihin viela ripotcl

l'

iill suo- laa'

l ~uston mur

skllam

i

sta;

1 i h

a s t e

¹¹

n

y h t Ii

m

i

s

t ä 0 k sai

s c

II 'i k

a taj a- kepillä;

k

u

ohimista'ja suk

u

clirnell le

i

kkaamista;

palclluttamiata tai kiphuva

ll

a ve

d

el

J

f(

kcittämistä;

,

II

elävältäh , a utaamist a (biekkaa tavattu syvllltå haudattujcn henkitorvesta);

piikkiJangalla kuristamista.

Esimerkit riittäkööt. Huornautcttakoon vain, että muu a 1- takin 'punaisesta Suomesta on lukuisasti todettu tapauksia, joissa on käytetty sa m

0

ja k i

d U

tll s ta p oj

R.

Esimcrkkimme ovat siis yleiiltcttäv!it kuyaamaan pu nakaartilaisten tuvallisIa menette- lyä he ille vastenmielisiin kansalaisiin nähden. l'aikkansa. saa- koon tässä vielä huomautus, että pUJlakaartilaistcn tunnustus- ten mukaan on toisaalla Suomessa joku vanki k c

i

t e t t Y ei

äv

ält ä ven äl äisil tä saa ' d ussa ken tt

ä-

ke i t t i

ö

s s

ä

ja joku toinen yankik a i ve t

t

u P

U

oli k s i maahan, valettu öljyllä ja sitten poltettu;

kun eräs torniolainen koulupoika joutui r i n t a malI apu nai s t

C 11

va

11

g i k s

i.

P i s toI i- vät nämä

häuQU

l'uumiinsa täyteen silmi- neulo ja, jotka omaisten täytyi enneri hall- taamista vetää ihosta pois.

Lopuksi liitämmc tähän seikkaperäiscmmänki n kU'f8Ukscn Kou volan teloituspaikalla slIorftcl.t njcn tutkimusten tulok- sista, " joka kuvaus on ikuisiksi ajoiksi säilyttävä asiallisuu·

tcosa ja todistusvoima. llsa.

,Murhat alkoiNat jo tammikuun lopulla ja jatkettiin niita huhti·

kuun loppuun, jolloin rnurhaamisraiYo kohosi huippuunsa. Viimeiset murhat t9imiteUiin toukokuun 1 p;nll; loukok\Jun a p:nll oli punaisten valta paikkakunnalla 'kukistetlu. Murhat suoritettiin joko. Kouvo·

lasta 1/2 km. Htl.lI.opl!.in 'olevalla metsikön ympl1röiml1l1ä pellolla, joka samalla oli hautuumaana, tai vietiin uhrit KorialIe, josSa ruumiit teloitu·ksen toimitellua heitettiin Kyminjokeen. Myöskin Kouvolan kasarmiJIa on murhia loimitaUu. ^Kauhist~tnC()t Kouvolan porvarit, jvista kaikki huomattavimmat olivat menneet valkoisten puolelle, hul~v.lt yön pimeydllssll punaisten uhreja kuljettavien autojen suri·

nan, mestauspaikalle kuljetettavien avunpyynnöt, kidutuksesta aiheu·

tuneet tuskanhuudot ja kymmenet surman!aukaukset, koko ajan odot·

taen omaa koh.ta103!lsa. Punaiset olivatkin tehneet plilltöksen, ett~

bikki porvarit, naisetkin, 8·vuoHsista alkaen, murhataan ja koko paikkakunta hävitel.Mn . . Valkoisten saapuminen esti kuitenkin tIi·

mM katalan aikeen. On vaikeata saada murhista silminiJ.!lkijä-todis·

tajia, koska teot suoritettiin yön aikana ja kaikki rohkeimmat miehet, jotka jotakin olisiv<\t voineet toimia, olivat valkoisten rintamalla. EHti kaikki krmhuntyöt kuitenkin ovat punaisten lyöUI, sen ovat vangi:

'tul punakaartilaiset itse vi'rallisissa kuulusteluissa tunnustaneet."

•

•

Tässä 86iUmma l'I'\uuhlmia emrnerkkejll. punaisten murhaamista henkiHlisU:

ValurimtlStari T... K ... " Karhulan tehtaalta. (N:o 68) Ll\lI.kärintarkutuspöytäkirja toteaa, etlA rinnassa on nelJa ampu- mahaavaa, yksi niista sydämen kohdalltl, iso pistinhaava vasemmalla puolen rintaa sydämen yläpuolella, molemmat Usivarret olkapään alapuolelta poikki murskatut, koko käsivarsien yläosll halaistu pisti.

me1Il~. oikean korvan kohdalla ja kaavoisso. yerimustelmia. Vainajan emännOitsijä Maria Nurminen Ensosta ilmoittaa: .Kouvolasla vainaja villtiio Karian rautatieasemalla sillalle ja llnnen Kyminjokeen heittä- mistä räl\knttiin hirvcälU\ tavalla. Kdsivarsien luut olkapl1idcn koho dalta oli murskaUu, samoin lillakset revitty jolla)tin teraväpiikkis~A

aseella, luultavasti katajakepillA, johon oli jlUetty Doin :; sm. pitkät oksat. Keppi löytyi kidustuspaikalta. Ylimmät kylkiluut vasemmalta puolelta rinnan kohdalla katkaistu, samoin vasen solisluu, ammottava haava tamll.n ruhjomll.n alaosassa. Oikeasta korvasta pistetty luu1.

t8.vasti pistimellä aislUln, tullen ulos vasemmasta poskesta. Tämän lisäksi hapolla·poltettuja palohaavoja vatsassa ja rinnassa. Tämän jälkeen ruumis ryöstetty ja heitetty Kyminjokeen.. Kolme puna- kaartilaista yei vainajan kotoaan 21/,. 1918 klo ii,BO e. p. p. mllUsi- laitokselle ja sielU edelleen Kouvolaan. Tamän valanehtoisesti todis- tavat rouva Ida Schneider ja herra August Pekkarinen Karhulasta.

Rovasti G. A. 1' .... , Haminasta (N:o 21).

LankArintarkastuspOytäkirja toteaa, ettll takaraivo Of' ruhjoontu.

nut seka oikea ranne lapiammuttu sekA ruhjoontunut. Omaiset Ilmoit·

tavat: .RQjll.hUvll. kuula on murskannut takaraivon. SiläPliiUI on ruumiissa vll.kivalJan merkkejl1, vasen korva on pOisleikallu, oikea ranne jollakin terävll.lIl1. aseella leikattu puolhll..liin. Kidutus on kai·

kesta p:l.:tttllen suoritettu ennen surmanlaukausta .• Vainajan veivll.t punakaartilaiset kotoaan 18/ft 1918 klo 8 ap., minkä valaehloisesli lodis-

l8\'at neidit Olga Ll\II.ti ja Elin Eerola ja pal..-elija Lcenastiina Tynya..

Sair38nhnitaja Alma NiinivaaralIe on murhaaja, punakaafotilainen Ruoppa, Kotkan sairaalassa kertonut, etU vainajan rintaan viillet- Uin terMseelJa risti, johon pantiin suolaa. SiUlpaitsi nyljettiin pU.nahka.

Maanviljelijll., entinen edusmies J. .. T ... , Vehkalahdelta

(N:o 12). •

Uläkärintarkastuspöyttlkirja toteaa ampumahaavan niskassa: Omai- set Ilmoittavat m. m.: .poltettu useammasta paikasta ruumista, kuteJl kasvot kokonaan, reidet, sukupuolieJirret; myös käsiv8r6ista ja muista palkoista. Olka ja kll.sivarrenluut olivat ruhjotut rikki sekA kaulassa haava •. Punakaartilaiset veivat vainajan 18/,. 19[8 vastaisena yönA klo 12. 'I't\.män valaehtoisesti todistaa palvelija AHna Yijllnen Vehka·

lahdelta.

Asemamies 1 ... S ... , Taavetisl.a (N:o 18).

"

lAAkarinlarkastmp6ytAkirju toteaa: ampumaliaav(l lakaraivoS68..

Vainajan isa ilmoittaa: .Surmaaminen on tapahtunut ampum<llla laka- raivoon. Kidutusta on sitä ennen harjoitettu, sillä sukupUOlielin on O!e'.lu pois ja kädet rantcita myöten kiehuvalla ';edellä tai napolin POl teHu. Kasvoissa oli lyönnin merkkejä ja rinnan kohdalla veri- n..! armuja .• VainajJ.n vei puuaka,lI'tilainen Kalle P;lajanen LUlIlnäcJtä

7/4 1918, jonka valachtoisesti todistavo.t ItlmmiWljll. Herman Martens Viipurista ja renki Kustaa Hoikkinen Luumi1eltä.

Kauppias K. A. N ... , Haminasta (!'i:o Ilo).

Lattkärintarkastllspöytäkirja toleaa haavan kaulassa ja kasvoissa.

Suojeluskdntalaiset Hj. Heinonen ja W. Nälilänen sekä vainajan \'aimo H ... N ... , Haminasta, todistavat valaehtoiscsli, että vainajaa oli kauheasti r!Ulka.Uy, silla. ruumiissa oli pistimenreikiä ja oli sitä jollakin va.keva.llli aineella poltellu, oikea leukaluu murskattu ja kieli leikattu pois. Samat henkilöt myöskin todistavat, elt:l punakaarti·

laiset veivU vainajan kotoaan 18/', 1918 vastaiSllna yönä klo 1.

Mylläri L .. , S ... , Tavastilasta (N:o 26).

Ltlttkärintarkastuspöytäkirja toteaa ampumallaavan rinnan läpi ja neljä pistimellä aikaansaatua pistinllUa"aa selässä. Vaina;lln poika W. S... ilmoittaa: .isäni ruumis oli pistimen reikiä täynnä ja kasvolIsa hapolla tai rauG.oilla poltettu, kieli revitty poir fuusla sekä lopuksi piikkilangalla hirtetty.. Punakaartilaiset yeivll.t vainajan Haminasta _18/', 1918. Opettaja Uj. \VuorisaIo, Met~Aky llstA, joka myöskin oli Kouvolassa punakaartilaisten vankina, voi \'alaehtoi- sesti todistaa, että vainaja oli punakaartilaisten vankina Kouvolassa.

Mylläri K ... S ... , Tavaslilasta {K:o 33).

LMkll.rintarkastuspöytäkirja toteaa ampumahaavan vasemman kor- van t,,-kana. Vainj).jan veli W. S ... ilmoittafl: .Ylärllllmis oli pis.

timenreikiä täynnll, kasvot hapoilla ja kuumilla raudoilla poltetut.

Kieli oli revi1ty pois suusta ja silmät painettu pään sisään. Sit~ en tied:!., k~oliko han ampumisesl,,- vai karsimyksistllll.n.. Punakaarti·

laiset veivat vainajan 7/3 1918 Tavaslilan Nuorif:oseuran talolla, jossa hän oli kokouksessa. Opettaja Hj. WuorisaJo, MetsäkyläsU todistaa, valaehtoiscsti, eUa. vainaja oli Kouvola~sa punakaartilaisten vankina s,1m,,-naikaisesti hänen kanssaan.

l{onttoripa.tl.l1ikkö K. N ... , Juurikor\'en tehtaalta Sippolasta

(N:o 76). ,

~akarintarkastuspöyltl.kirja toteaa, että ulkonaisia vammoja ei ole ruumiissa näkyvissä. Kasvot ja huulet turvoksissa sekä väriltään lumman punasinervät. TodcnnOkOisesti tukahduskuolema. Kaiveltu maasta. Konttoristi A. W. Manninen ja "akennusmest:)ri Uuno Teräs- linna Juurikorvelta ,todistaVat valaehtoisesti, etU vainajan kasvot ylöskaivettaC::\sa olivat aivan pikimustat, joten vainaja todennäköi·

sesti on elll.vll.ltä haudattu. Sn.mat henkilöt todista--nt, eltä Plll1U' 1\

kaartilaiset 21/iJ 1!)18 klo tO illalla 'iI:Ulgitsivat N:n ja Teivål Kouvolaan, ^jos~1:l hänet sitten yllAkerrotullå tavalla ffiwhattiin;

Kouvolassa toimineen valkoisen esikunnan vä.lityksellä jlHelliin punaisten murhaamia ruumiita omaisilleen 81 ja tuntemattomana Imu- daHiin ^32.' Arviolta noin ⁹⁰ ruumista joutui ilman Esikunnan väli- tystl omaisten huostaan. Emme erehdy, jos sanomme, ettl!. punaiset

Kou~'olassa jl1. sen ympllristössä murhasivat neljäu!\sataa henkilöä, joita olivat Kouvolasta ja muualta Kyminlaaksosta vankilaansa kul.

jettaneet. Näistä on Kouvolan Esikunnan toimesta 69 valokuvattu.·

Suurin osa murhatuista on karsinyt kidutuskuoleman: rlHl.klllly pis- timellä, kolhittu Iyömäaseella, poltettu joillakin hapoilla, kuohittu, silmät painettu sisään, jopa elävänä haudattu.

Useimmat murhatuista ovat paikkakunnan tunnettuja henkilöitä, esim. 5 pappia, 3 llUi.k3.ri~, 6 insinööria., 3 sanomalehden toimittajaa, 5 rautatieläistä, 1 kauppiasta, 8 konttoristia, 2 kasööriä, 1 poliisia, ^2/, maanviljelijäa, " ^{työnjoh~aja;;, 2} tehtaan tirehtööriä,

a

opettajaa, ty{P miehiä j. n. e., joiden poistuminen jälti vaikeasti täyteltl\vän aukoll.

YllaoJevien tietojen kokoojina todistamme ne oikeiksi, samoin va·

kuutamme, että. todistajina mainitut h!mkilöl ovat luotettavia.

Kouvolassa, elokuun ²³ päivänä ^1!J1S.

Ruben Kalliala.

Pastori ja kansanopiston johtaja - lnkeroislsta.

Bj. Hultin.

Pankinjohtaja Kouvolasta.

Viha kirkkoa ja papistoa vasiaan.

Erikoista vihaa osoittivat pllJlaiset kirkkoa jå pappeja kOh·

taan. Rakkauden evankeliumin julistamistyö ei näet sopinut heidän uhJelmaansa. Kristinuskon totuudet epäilemättä pi-

dättivätkin monia vakavia kansalai siD takertumaeta punais-

ten valheverkkoon. Tämän vuoksi piti pakkovallalJa

tästä

maasta kukistaa ne laitokset ja ne työntekijät, jotlia allcr- sivat kansamme sivec1lisen kasvatuksen hyväksi. Sen vuoksi häväistiin monet kirkot: alttareita ja saarnatuolt'ja pidettiin käymälöinä,

alttaritauluja

maalitauluina, sakramenttiastioi- ta ulostussäiliöinä ja itse pybättöjii teur-astushuoncina, tans·

::iisaleina j. n. e. Leppävirran kirkossa jakoivat punaiset

1-1.

• Tätä kirjasta toimitettaessa olislvot nllmä kammottavan sel\'ät valokuvof olleet käytelta.visSll julkaistaviksi, mutta ennen koikkea picteetti Hl.illajia kohtaan on vaatinut ne jäte!t:iviksi pois kirja- sestamme.

l·j

P. ehtooUiste. Johmitle, j'otkJl.

he

olivat ryOstä n cot

ja

sitten

· .kirkossa tourastlvat. a kymmenkunta pappia surmattiin mitä kauheimmalla tavalla.

Saakoon t ässä sijansa. seuraava valaebtoincn todistus, josta käy ilmi pappien teurastuksen ja kirkkojen häväiscmiOOl1 ohella myös eräitä muitakin plmaisten hirmutöitä.

Seuraavat esimerkit punakaartilaisten tekemistiL kaubcista hirmu_

!öista olen itse omin silmin ollut tilaisuud(!Ssa toteamaan ja annan siitä täm:in valavelvblliEen raportin:

t) Maaliskuun 12 p:nti. tavattiin Lavian ja Pulajan \'llliHI1 erMssö.

talossa perhe, johon kuululIlalonomistaja J. Lehtinen, Ilanen ';aimonsa ja kaks.i alaikll.istl1lasta, murhattuino. Perhe oli kiinninaulallu pöydän ympärille, mies sukupuolielimisU ja käsistä, vaimo ja lapset kie:csl!l ja käsisUI.. Miehen kieli oli leikattu pois. Kaikki olivat paikalle saa·

puessani kuolleet.

2) Maaliskuun 20 p:nä kun joukkoni olh'at edenneet Suodeuie.

meHe, tapasin Suodeniemen piUjll.n kirkkoherran mmhaltuna. Ruu· mis seisoi alastomana kallden pistimellä varustelun kivä!lrin tukemana.

Pistimet oli tungettu lapaluiden alle kärkien pisUi.essä esiin solisluiden kohdalta. SilmU oli puhkottu. Ruumiilla oli silmälasit ja kainalOSS;J oli raamatlu. Kuolleen vaimo oli oman kertomansa mukaan pakotettu tyttärensä kanssa katselemann mllrllatyOUi.

3) La\·ian, Suodcniemen, Mouhijärven ja Karkun kirkot olivat mitä iJlhotl.avimmin hl:\\"lI.i~tyt. Alttarltaulut oli rikkirevitty tai oli niihin kiinnitetty ruumiista irlileikattuja osia ja niiden cHmil1. Sakramentti·

astiat oli hll.VlI.isty virt:;alIa ja ulostuksiIJa, sMrnatuolia oli parissa lllpauksessa knyletty kll.ymnlnnli..

Tampereella. 25 p:nll. lmiltikuuta,19IS.

c.

Lindholm.

IO;nnen tykistöosaston pll.lI.llikkil.

R. Al0hr, Adjutantti.

Viipurin ja

Riihimäen

vankiloissa suoritetut joukkomurhaf.

Puuaisfon

kaameimpia Yeritöitä olivat myös ne joukkomur- Iiat, jotka BUoritc.ttiin

kapinan Joppupai

vinä Viipurin ja

Rii- himäen

vankiloissa.

Kumpaankin

pa.ikka..111 oli vankeina

l'aaliattu

!luuri joukko

huolpattuja kansalaisia.

Kun

punaiset.

huomasivat häviön

sä

hetken

tulleen. tahtoivat

lI

e vielä

vii·

meisen ke rran

tyydyttää

veronhimClaim

ja

kävivät sen

^vuok8i

uaiden t.urvattomien vanki-raukko)en kimppuun. Viipu- rissa tapahtui joukkomurha kaupungin valloitukscn mIelii·

scnä yönä. siten, että vankikoppeihin heitettiin klisipommeja toinen toisensa jälkeen; ainoastaan ihmeen kautta pelastui muutamia kopcissa olleita. Sitä paitsi ammuttiin useita

\ 'an keja ja vanginvartijoita vankilan ulkopuolelle \'ietyinä.

Riihimäen veri teosta kiinnittää buomiota erikoisesti se piir- re, että murilaenkeleinä- richuivat siellä etupäässä nai s e t.

Vuoteilla, tuoleilla ja pöydillä seisten he ammuskelivat huo·

neeseen sullottua vankilaumaa, jolla ei ollut muuta puolus- tuskeinoa kuin virittää keskellä luotisadetta virsr tJumala ompi linnammet. Mutta antakaamroc eräälle mukana olleelle, kuin ihmeen kautta pelastuneella, puheenvuoro:

tKun sunnuntain ja maanantain vl!.lisenA yönI!. (huhlik. 21-22 p.l taistelun melske rupesi kuulumaan kasarmiin, tekh·l!.t 500 jälelle jna·

nyttl!. vankia paätöksen, etta he eivl!.t poistu minkaan syy varjolla kasarmista ennen kuin taistelu on plltlttynyt. Kun punaiset vartijat saivat tasta tiedon, ruvettiin vankeja uhkailemaan vllki\·aJ1alla. Jon- kun ajan kuluttua saapui sisalle joukko aseistettuja punakaartilaisia.

Vankeja valldittiin lahtemälln kasarmista, muussa tapauksessa uhattiin ampua_ Tah:ln vastasivat vang:t jyrkästi kicltaen, v:ll'l'inkin kun eiVll saaneet mita.an vastausta tiedusteluunsa, mihin ^heidä~ aljottiin vie- da.. Punaisten ptlallikkO komensi nyt ampumaan, mulla taJlOln huu- sivat vankien joukossa olleet työl~ise~: .Älkll..ä ampuko veljiAnneJt Tama. vaikutti sen, että joukko ei totellut arnpumiskäskyA, usn pois- tui. LähtiessäAn uhkasivat kuitenkin roistot, että kylla perassI tule- vat toiset, jotka sen lekev!i.lJ'

Uhkaus toleuluikin. Jonkun ajan kuluttua saapui kasarmille joukko ral$u- ja jalkaväkeA, muodostaen sen ymp!lrille ampumaketjun. Si·

sälle kasarmiin tuli ratsumiehil!. ja punakaartiJaisnaisia, jotka mie- hittivät kaikki sistlänkaytavat ja huoneet. Siinl!. osassa, jossa kerto- jamme olivat, nousivat naispyövelit seisomaan tyhjille vuoteille aset·

tuen ampuma·asentoon. VllngeiIJl:! karjaistiin: poistutteko \ai ette?

Ja kun ei kukaan hievahtanut paikaltaan, kajahti yhteisl.mkaus.

Klluhuissaan heillllytyivät onnettomat ta1l0in pitkälleen lattialle, etsien suojaa toinen toisistaan, ja ammunnan yhä jatkuessa virittivat virren .Jumala ompi Iil).nammet. Aivan kertojamme vierestll ammut- tiin kaksi onnctlomuusto"erill ja hAnen vaatteensa olivat veren tah- raamat, vaikka ilse stlilyikin hallvoiltumalta. Kun ammuntaa, usea:;ti yhteislaukauksittain, oli kesUl.nyt liki neljännestuntia ja huoneet jo oli"at aivan valkoisr.nllan ruudinsavua, lluusi"at kuolevat ja haa'o·oittu·

neet, e.tll!. kaikki, jotka kykeneVl!.t, poistuish'at, koska kuolema joka tapauksessa olisi sel;lrau)u;enll. Kehoilt!sta tottelivatkin ne, jotka oli·

17

val vahingoittuma~lomlna s:liIY!l('c[, joukoua kuitenkin useIta haa- voittuneitakin. Kasarmin o'llIstalla ympilröivät ratsumiehet vanki·

joukon, jota lähdettiin kuljettamaan Riihimllen asemalle päin. Moni haa\'oittuncisla kaatui kuitenkin uupuneena tielle. Er1\.s heistä, jota oli ammuttu ^.~intaan, kulki hoijlPuen eteenpäin veren virratessa hiho·

jcn suista. Akkiä hM pysähtyi kalman kalpeana, koholli "e!"iset kä- tensä kohti tah'asta ja huusi korkealla Mncllä: Eläköön Suomi! Elä- köön' valkokaarli! jonka jälkeen hän kaatui kuolleena pniklllleen.!

Vanki joukko oli nähtävästi , aijott, u viedii. 3u rmattavaksi, mutta. saks .... l.lahlten ja. valkoisten ryntäys oli jo

^~aanut

pu- naisten ke sku udessa niin suuren epäj5rjestyksen aikaan, että.

joukon kuljettajat kat soivat parhaaksi pakoyrityksen. He jättiVät vangit oman onnensa nojaan ja nämä käyttivät tilai suutta hyväkseen hajaantuen metsiin. Eloonjääneistit olivat kestetyt kauhut kuitenkin tehneet muutamia mieli- puoliksi.

Loppusananen. .

Kauhun1..~via,

pöyristyttäviä ja. uskomattomia, on meidän tässä täytynyt kuljettaa lukijain silmien ohi. Mutta totuus on tällainen. .

K..1 .nsamme paljasti näillä teoil1a~sa, ettei se vielä ole se, miksi me sitä,itsekin uskoimme: sivitltynyt

ja

siveeJlinen kansa.

Se paljasti luonteestaan piirteitä, jotka tekevät sen Kainin ja Kullervon rintaperiJIisiksi, se osoitti keskuudessaan olevan kosolta aineksia, jotka ovat suoraan sanoen elli. i m

^f; II ^j-

syy den

11

s tee l 1 a. Tätäkin totuutta, niin masentava ja kirpclöivä kuin se onkin, on meidän avoimesti katseltava.

Mutta tämä totuus ei saa meitä lopullisesti masentaa, ei, . 'vaan sen tulee ennen kaikkea kannustaa. Tämän alastoman lotuudcn tul ee herättää ja nostattaa meidät työhön tuon Kain-piirteen haihduttamiseksi kansastamme.

Kansalaiset, te, joitten sydämistä ei vielä ihmisyys ole kuollut; te, joille isänmaanne ja kansanne eheys ja onni vielä on kallis, te niin työmiehet kuin porvaritkin, eikö sydämenne

"

I

r

tosiaan vavahda muistel1essanne näitä viime talven kauhuja?

Eikö sivoellillcn tunteenne pakota teitä asettumaan jyrkästi tuomitsevalle kannalle sekä sitä työtä kohtaan, joka koettaa kaunistella kapinoitsijain veritöitä, että myöskin kaikkia niitä kohtaan, jotka tavalla tai toisella kylvävät vihaa

^kcs~

kuuteemme ja kocttavttt sytyttää uuden kapinan "liekkiä?

Eikö

terve

Järkennc kallhistu sitä aineellisten varojen SUIUl-

natonta menetystä, jonka viime talvi aiheutti, eikö se julista

lopulliseksi kansallishäviökscmmc tällaisen hävityksen UU(1is- tumisen?

Ehdottomasti on kansamme hukassa, jollei sen siveellin en ryhti t.ule selvästi näkyviin näinä kohtalokkaina, olemassa-

aloIlemme niin rncl'kitscvinä aikoina.

Nouskaa, kansalaiset! Työhön kansamme siveellisen kun- non l\Ohottamiseksi! Sotaan ihmispcl(lja vastaan, taisteluwl lmikkia niitä edci:lvastuuttomia &myyriii» vastaan, jotka tahtovat tukahduttaa kansalnistcmme rmnojsta ' ihmisyyden äänet, jotka kylvävät vihaa , jotka haluavat hukuttaa tämän maan verivirtoihm ja tuhaksi polttaa ja murskata kaiken sen, mitä menneitten sukup(lIvicn työ j a menneitten vuosi- satojen kehitys on meille perinnöksi jättänytl Sotaan niitä vastaan, jotka tahtovat kaataa yhteiskuntamme ja siten itse asettuvat yhteiskunnan ulkopuolelle! Mutta samalla rak- kauden työhön kaikkien niitten auttamiseksi ja nostami- seksi, jotka odottavat ja ovat oikeutettuja odottamaan

yh-

teiskunnan huolenpitoal Työhön uuden, onnellisen Suomen rakentamiseksi, jossa jokainen kansalainen, jokainen Suomen poika ja tytär viihtyisi, tuntisi itsensä onnelliseksi ja sitten myös haluaisi omasta puolcstansa t{'hdä työtä - ei yhteis- lnmtamme ja kansamme kaatamiseksi, vaan niitt.en tukemi- seksi ja kehitt. limiseksi!

Ennen muita te työ 1

ä

i s e t, jotka viime kevännä

I .unsitt.e itsenne niin surkeasti petetyiksi, kun johtajanne.

jotka olivat teidät kaomlaiflsotaan ja maankavalluk seeI' houkutelleet, Jivistivät pakoon, vieden mukanaan suurin määrin yhteistä kansallisomaisuuttamme ja jättäen teidät yksin kaikesta vastaama:m, ennen muita junri te ajatelkaa

19

tarkoin, mitä ohjeimaa teidän 011 ttyL ryhdyttävä ajama<.tnl Onko teidäll $Curattava entisiä menettelytapoja, onko teidän seurattava entisiä johtajia? Lukekaupa esim. seuraavat otteet erään kyminlaaksolaisen toimimiehenne, W. F.

Vi b r iän, kirjallisista, vapaaehtoisista tunnustuksista ja mietLikiUipa, eikö tcidäukin täydy tunnustaa hänen ajatuk·

sensa t.yöYäellJiikkcemrne entiSen suunnan turmiollisuudesta oikeiksi! Vihrfä sanoo m. m.:

"- - - ^A~e!l'ani sosialidemokrualil<essa puoluejohdoSlSa on ollul vähäinen, muU:! toimintani samaisen puolueen puilteissa on luotlanlll

yhtei~kunuaJle sik~i arvclultavia vahinkoja, ettei löydy sanoja voidak·

S!'ni terveellä j!\rjell:\ niit:\ ku.vllclla ynunl1rreWlviksi lauseiksi. Me·

1l1111elyni ja toimintani ei ole voinut keUll1n, eikl1 minua, onnelliseksi saattaa, vaan painavan surullaren olen vahingollisella toiminnallani

aikaan~aanut. Ja ltlhrtn olemme autl,unarlomasti syypMt sosialide- mokrnatl!;d, niin ylimml1l kuin pienemmat johtajat. Luvatun ilon ti- lalle olemme luoneet kyyneleitä, murhetta ja tuskaa. Senhän näemme omilla slhnilll\mme ja tunnemme povissammc. __ Miksi en aikoinaan,

ntlhde~stlni osan. kansasta menevän turmiotaan kohti sanonut julki- sesti, missä kurjassa tilaSlS3 olemme ja mihin olemme vel:1neet suuren osan.työläistöä? Nyt vasta - - niin - nyt vasta - - - tunnustan 1Jvomielisesti ja lyhyesti: meitä ktlskettiin valehtcJemaan ja me tah- doimme sen nCiyrintl orjina tehdä. Mintl poikkesin totuuden tieltä pois ja vedin toisia valheen ammottavaan kuiluun mukaan. V:\äryys soi kintereilläni huutavasti. - - - En tahdo mitenktl.än, sosialidemokraa- tit, teidän synlikuormaanne raskaammaksi saattaa lahi teille erikois·

synfejä lukea. Tahdon ainoastaan lämpimästi vedota teidttn rehelli·

syyteenne ja pyhimpaan tunteeseenne. Kosto, se on hulmuavan su·

loinen toivossa, multa kun se todeksi tulee, on se julffiu äili. Suomen sosialidemokrateista on suurin osa perheellisiä, jotka omaavat vielä ih- misyyden pyhrtrt tunnetta ja tahtoisivat vielä vaalia kotikontuaan ja

e~ostena rauhallisessa työssälln kotiperukoillaan. Niihin ja uUden omai- siin tahdon lämpimästi pyytäen vedota I'yt kun olemme saallaneet heid1lt ja koko yhteiskunnan surulliseen, ennenkllulumaltomaan on- nettomuuteen. Koskaan ei voi punaisten puolelta harjoitettu kosto- ja verityö nostattaa köyhälistöä sivistykselliseen ja talourlelliseen hy_

vinvointiin. - - - Milloinkaan ei edcsvastuutto/1/asti harjoiteltuvolla ole onni.tunut kuin hetkfJn ja tuottanut tilalle yhä kalkerimpia yhteis- kunta-onnettomuuksia. Koskaan ei työväenasia paäse toivottuun tu- lokseen, jos lainataan herkkäuskoisesli korvamme vtlärille profeetollJe, jotka höyslettyinli sih'osti punotuilla valhelangoillaan, itse todellisuu-

-

NelJlln talon raunio' MelsAkanSlI1l kylässä SlIksmkJlil.

Kyltlssä polttivat punaiset yli 20 taloa.

dessa ovat peU:ljiä ja vääryyden omistajia, Ollaan ihrnispetoja ja ka- talia olijoita, joilta oikeudentajunta ja rehellisyys on tykkl1nlH\n kadon.

lIut. Olin yksi n!iitä vtlllryyden agitaaltoreita - - - PyYUl.rn!illtl pyydtln köyh1i!istöltA eWt jos onncnne ja kotinne on kilJlis, niin AlkU uskoko Ul.rnAntapaisten agitaattorien \'ialtornilta Illl.yUh'it\. valheita . . ^~Jk!lll antako vMryydclHI. ja kauhistuksella varustettujen (yö,·tlenagi- taattoril!n '"aik'ltlaa teihin enAIln siUI. saastaisuutta, jonka tarkoituk- sena 011 ollut tuhoisa yhteiskuntaonneltomuus. Polttavat 11aa\'&1 sie- lussamrne aukenee jo ajatdll.'Ssammekin niitti hirmutekoja ja raaka, laistöit!i, joita todistettavasti ⁰¹¹ punaisten raskMssa elllm!iJltiHkir- jassa.,

Vaalit

lähestyvät!

Voitteko te, kansalai!!=ct, äänilliinnc avustaa ^kallsamm~ :-;iveellistä rappeutumista, kansamme

lopullista vajoamista

vi

haan ja yalheeseen, maalllme

saattamista

uuden

kansalais- sodan'

partaalle,

nuorisomme kasvattamista

mnrharnjebiksi

. ryöväreiksi

ja

mU

l'hapolttajiksi?

Jos teidän

siveellinen tuntollne on niin

kuollut

, että te tätä haluatte,

niin

silloin te äiincstätte sosia

lidemokra

attil'Q

li

stoja,

"

" _" ..

",... ... , .. peftI8IIa.

Punaitet. .yt.)'ltiVlt talo talolta Ullman kaupunril'loun luJeel'

Mutta

JOB

teiBSå elU 9C sama henk i. jos teiWI on se

^S3111~

BiveelJinen ryhti. joka on kansaamme tähänkin saakka pys- lJ88A pitAnyt, jos ihmisyys on teidän ibantcennf. jos oman- tuntonne

AAni

vielä puhtaana . vAirentämiittOmlln."i ohjaa

tekojanne ja JOB kansanne vapaUB ja

It scnAisrYs. kansannt"

sAiJyminen

kanMIla

kansakunt i en joukossa on tcille sydJnl('ll- asia, si1lom

te äAnutA lle Kansallisen Kokoomus puolueen ehdokkaita !

TYOvAENLlIKKEEN KIRJASTO

Paasivuorenkatu 6 B

2. kerros

00530 HELSINKI

•

II ELSIJ>. K I 1919,

SUOIIlALAISI:C~ KIlUALLISUUDF.N SEURAN KIRJAPAINO O~·.

TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO

KIRJASTO

1290625203