• Ei tuloksia

Peilillä peilaten

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Peilillä peilaten"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

Työryhmät: Ryhmän johtajat:

1) Kuva-analyysi Bo Fibiger 2) Tiedotusvälineet. pai-

kallisyhteisössä

3) Uusien tiedotusvälinei- Frands Martensen ja den tulo ja vuorovai- Preben Sepstrup kutus

4) Videotutkimus Olof Hulten

5) Lapset joukkotiedotus- Bj~rn Petter Ulvaer välineissä

6) Joukkotiedotustietous kasvatusjärjestelmäs- sä

Sirkka Minkkinen

7) Journalistiikan ehdot Håkan Hvitfelt 8) Erilaisia näkökantoja

yleisötutkimuksessa Leena Paldan 9) Naiset ja tiedotusvä- Else Jensen

1 ineet

10) Joukkotiedotustutkimus Tarmo Malberg kulttuuritutkimuksena

11) Kansainvälinen kommu- Tapio Varis nikaatio

12) Tutkimusinformaation välitys -erityisesti uudet tiedotusvälineet 13) Ymmärrettävyystutkimus

Kjell Olav ~1athisen

Lisätietoja löytää mm. Nordicom-Information - lehdestä (4/82)

Heikki Luostarinen

Helsi

Tiedotusapillinen yhdistys järjestää kevätkokouk- sensa Helsingissä, Radio- ja tv-keskuksen Sosiaa- litalossa Pasilassa 30.3.1983. Samassa yhtey- dessä, samassa paikassa (2. krs., kabinetit I ja II) pidetään seminaari aiheesta "Näköaloja informaatioyhteiskuntaan". Seminaarissa tarkas- tellaan - informaation kannalta - yhteiskunnan nykytilaa ja kehitysnäkymiä, mutta erityisesti on tarkoitus paneutua informaatiokehityksen yh- teiskunnallisten ulottuvuksien ja markitysten pohdintaan. Myös tutkimuspolitiikkaa on tarkoi- tus hahmotella seminaarissa. Tilaisuudessa kuul-

76

laan joukko lyhyitä alustuksia ja puheenvuoroja otsikon aiheesta; keskustelulle varataan riit- tävästi aikaa. - Seminaari alkaa klo 10 ja on avoin (tilojen asettamissa rajoissa) kaikille kiinnostuneille. Seminaaria koskeviin tieduste- luihin vastaa yhdistyksen sihteeri Heikki Luos- tarinen, p. 931-156 027 tai 32 804.

Edellisessä Tiedotustutkimuksen numerossa 4/82 julkaistussa Tarmo Malmbergin artikkelissa oli seuraavat painovirheet:

S. 14, p.o.: "Dialektiikan ajatus on taasen 'moni looginen': jonkin asian identtisyys on sekä sen identtisyyttä että ei-identtisyyttä itsensä kanssa (mikä on Hegelin tapa formuloida asia) ... •

S. 15, p.o.: "Mikäli halutaan kuitenkin vält- tää puhdas subjektivismi (sanoma=vastaanottajan tuotos), on osoitettava miten on mahdollista et- tä viestintä on aina myös passiivinen tapahtuma:

nimittäin se että sitä sitoo jokin mikä on vas- taanottajasta riippumatonta. Kun joku lukee jut- tua Raadesta, hän ei suinkaan mielivaltaisesti keksi suomen kieltä ja sen sanojen merkityksiä."

S. 18, p.o.: "Tämä tekee minusta Pietilän edellisen paradoksin kestämättömäksi: ei ole mi- tään syytä miksi suomalainen tiedotusoppi tässä ja nyt orientoituisi eteenpäin vain 'uuden aal- lon' kiintopisteestä käsin."

..

RUOTSISSAHAN on jo pitkään ollut käytäntönä, että tutkijan kyvykkyyden mittarina on oma, laaja tut- kimusprojekti. Projektirahojen saamiseksi laadi- taan mittavia ja kunnianhimoisia suunnitelmia ja tuloksista ilmoitetaan sitten moniosaisissa suur- teossarjoissa. Suuret tutkimuslaitokset ponniste- levat kuumeisesti pysyäkseen perillä kaikista se- kalaisista projekteistaan, ja yksittäiset tutki- jatkin ovat saattaneet uppoutua liian monien hank- keiden tahmeaan liisteriin. Sattuu myös Suomessa.

Seuraavassa ohje, joka auttaa laitoksia pysy- mään selvillä kohtalostaan ja joka voidaan virit- tää myös yksittäisen tutkijan tarpeisiin: on han- kittava projektitaulu. Esimerkiksi seuraavasti:

Laitoksen käyttöön ostetaan Montrealin kiso- jen tulostaulu; vähän käytetty, mutta täysin toi- mintakelpoinen.

Projektien nimet: Vihreä tai punainen LEO- näyttö aikajaksotuksella, jossa seuraavat: aloi- tuspäivä, arvioitu loppumisaika sekä tutkimuksen nykyvaihe. Kuukausf-, vuosineljännes-, vuosi- ja jääkausiperiodein.

Tutkijoiden nimet: LEO-näyttö. Tulostauluun voi myös ohjelmoida tutkijan viimeisimpiä liik- keitä videokuvana (hidastettuna, pysäytettynä ja 8-kertaisella nopeudella).

Tauluun esitetään asennettavaksi aan1- ja va- lomerkkejä. LEO-näyttö, joka vilkkuu tutkijan tunnusvärejä vauhdilla joka on tahdistettu tut-

kimuksen etenemisvauhtiin. Alkusysäys: kerran kolmessa kuukaudessa, kerran viikossa, kolme kertaa päivässä, tunnin välein, joka kuudes mi- nuutti, 20 kertaa minuutissa.

Viimeisessä vaiheessa taulu alkaa soittaa R.

Wagnerin Valkyrioiden tuloa, ampuu 21 kanuunan- laukausta ja lähettää ilotulitusraketteja. Kun projekti on valmis, se soittaa J. Brahmsin Deutsches Requiemin Dolby-stereona.

Muistakaapa laitoksenne hankintamäärärahoja suunnitellessanne!

JOTAIN MÄTÄÄ Tanskanmaalla, sanotaan. Voi olla, ainakin suu- ja sorkkatautia on. Mutta televi- sion hirmumyrskyjournalismi on Tanskassa etevää meikäläiseen verrattuna. - Hirmumyrskyhän kaa- toi syksyllä 1982 Lapin metsiä, kaatoi metsiä ja katkoi kommunikaatioyhteyksiä. Tv-journalistit tyytyivät kököttelemään sisällä odottelemassa tyynempää säätä. Sitten myöhemmin, jälkeenpäin ihmeteltiin kameran silmällä myrskyn moninaisia tuhojälkiä. Willy Stiewe tiesi jo 1933 (teokses- sa Das Bild als Nachricht. Nachrichtenwert und -technik des Bildes), miten journalistisesti pi- täisi menetellä: "Kuvan muodossa esitettävän uu- tisen on näytettävä selkeästi tapahtuman ratkai- seva huipennus." Ehkä on pääteltävä, etteivät tv-uutiset esittäneet uutista Lapin myrskystä kuvan muodossa ensinkään, vaan sanan - samalla tietysti laimeasti. -Tanskassa tuuli puhalsi kovasti 18.1.83. Samana iltana meilläkin näh- tiin tv-uutisissa, miten todella puhalsi. Ne oli Tanskan tv-kuvaajat menneet sinne myrskyyn ottamaan nauhalle, miten metsä meni matalaksi.

Risuja YLE:n hirmumyrskyjournalismille, ruusuja tanskalaisille.

TAANNOIN TYöRYHMÄN nimen ottanut ryhmä tiedotus- tutkijoita moitti YLE:n uutis- ja ajankohtais- toimintaa radion puolella kovin sanoin tässä sa- massa 1 ehdessä: "Te 1 evi s i on tavoin radi oki n tyy- tyy sanan välittäjäksi; kriittiseen vastasanaan ei uutisista löydy aineksia .... - Radion kohdal-

77

(2)

la vastasanan puuttuminen on traagisempaa kuin television. Välineenä radio nimittäin antaisi kriittisiin teko- ja lähestymistapoihin erinomai- set mahdollisuudet. Radio on teknisesti jousta- va; niin lähetys- kuin vastaanottopää ovat peri- aatteessa liikkuvia, keveitä. Nauhuri ja toi- mittaja, jopa suoran lähetyksen vaatima välineis- tä, on helppo kuljettaa minne tahansa tapahtuma- paikalle. Radion avulla voidaan päästä hyvin lähelle kaksisuuntaista viestintää, jossa toimi- tus on yleisön keskellä. Radio voi tarjota koko maailman suorassa lähetyksessä." -Tampereen aamuradioon eivät Työryhmän moitteet pure. Pei- lin heijastusten perusteella aamuradio on jous- tava, se liikkuu, se on usein juuri tapahtuma- paikalla (bussipysäkillä, jonka paikasta riidel- lään, ritisevällä jäällä matkalla syrjäiselle i;?rjatilalle, kiitotavaraterminaalissa, aamuvar- haisessa suurleipomossa, Hämeenkadulla harhaile- massa jne.), se on yleisön keskellä, se tarjoaa suorassa lähetyksessä - ei sentään koko maail- maa, mutta Tampereen seudun kylläkin. Tämä kaik- ki on siis mahdollista, ainakin paikallistasolla.

Voisiko olla opiksi otettavaa, valtakunnantoi- mittajat?

SANANVAPAUS JA PELOT. Radio- ja televisiokomi- tean ehdotukseen kaapelitelevisioiden toiminta- laiksi sisältyy pykälä, jonka mukaan "toimiluvan myöntäminen ei saa johtaa sananvapauden kannalta epäsuotuisaan yksityiseen, valtakunnalliseen, alueelliseen tai paikalliseen tiedotusmonopo- liin eikä se saa muutoin kaventaa sananvapautta".

Helsingin Sanomat selosti 28.1.83 oikeuskansleri Kortteen kantaa: "Tätä lakisäännöksessä taval- laan ilmaistua pelkoa sananvapauden vaarantumi- sesta on oikeuskanslerin mielestä vaikea ymmär- tää perustelluksi ." Kortteen mielestä siis komi- tea pelkää (joskin turhaan) sananvapauden puo- lesta, ei sananvapautta. - Seuraavana päivänä 29.1.83 oli uutinen noussut pääkirjoitukseen.

Luimme: "Oikeuskansleri ihmettelee aiheellisesti niitä lakiehdotuksen perusteita, jotka sananva- pautta korostaessaan paljastuvatkin sananvapaut- ta rajoittaviksi. Tällaista lainsäädäntöhaluk-

78

kuutta ohjaa selvästi lisääntyvä sananvapauden pelko." -Yritämme seurata HS:n käänteitä: Sa- nanvapauden korostaminen on sananvapauden rajoit- tamista. Silloin pelko sananvapauden puolesta onkin sananvapauden itsensä pelkoa.

Joku näkee unta. Freud: " ... uni vaikuttaa uniajatteluun nähden sijoiltaan joutuneelta, ja juuri tämä sijoiltaan joutuminen tuottaa sen, et- tä uni ilmenee valvetilan sielunelämälle vieraa- na ja käsittämättömänä." Näkikö komitea vai nä- kikö HS unta? Vai kenties oik.kansl. Korte?

(5. vuosikerta)

Toimitus: Jukka Haapasalo (päätoimittaja), Kau- ko Pietilä (toimitussihteeri), Heikki Hellman, Maija Jussilainen (1-3), Pekka Kaarninen (4), Juha Kulmanen, Leena Paldån ja Tuomo Sauri.

1 Pääkirjoitukset

HAAPASALO, Jukka. Julkisesti: yksin oot. 3, s.

1-2.

HAAPASALO, Jukka. Kulttuuripalsta ja narsis- sit. 2, s. 1-2.

HAAPASALO, Jukka. Tiedotustutkimus, 5 v. 4, s.

1-2.

PALDAN, Leena & HELLMAN, Heikki. Unohtunut ho- risontti. 1, s. 1-2.

2 Artikkelit

AGUIRRE-BIANCHI, Claudio & HEDEBRO, Göran.

Toinen informaatio. MacBride-raportista eteen- päin. 1, s. 12-24. ·

ALANEN, Antti. Uuden journalismin tribuuni. 3, s. 57-59.

CONNELL, Ian. Tv-uutiset ja yhteiskuntasopi- mus. 2, s. 35-50.

HEDEBRO, Göran. Ks. AGUIRRE-BIANCHI, Claudio.

HELLMAN, Heikki. ~~usiikkia kaikille! 3, s. 13- 30.

HEMANUS, Pertti. Indoktrinaatio tutkimuskoh- teena. 4, s. 64-71.

HUJANEN, Taisto. Ahmavaaralainen tietoteoria ja kriittinen tiede. 4, s. 72-82.

ILMONEN, Kaj. Kun terveys alkoi myydä. 3, s.

51-56.

MALMBERG, Tarmo. Elokuvasta historiantutkimuk- sen kohteena. 3, s. 31-40.

MALMBERG, Tarmo. Identiteettiä etsimässä. Kom- mentti V. Pietilän esitykseen. 4, s. 13-21.

MINKKINENi Sirkka. Tutkimuksesta käytäntöön, käytännöstä tutkimukseen. 4, s. 83-86.

NORDENSTRENG, Kaarle. Joukkotiedotus yhteis- kunnallisena voimana. 4, s. 56-63.

NORDENSTRENG, Kaarle. "Vaara YK:ssa". Infor- maatiosodan rintamalinjoja. 1, s. 3-11.

PALDAN, Leena. Mediatietoutta Birminghamista.

2, s. 3-16. PIETILÄ, KaukQ.

tuvuutta. 4, s. PIETILÄ, Veikko.

55.

Ajankohtais-TV:n kaksi ulot- 104-122.

Iltatuulen viesti. 4, s. 48- PIETILÄ, Veikko. Varsitietä pitkinkö? 4, s. 3-

12 0

PIISPA, Matti. Virittääkö valistus? 3, s. 41- 50.

RANTANEN, Terhi. Sanomalehtien ulkomaanaineis- to. Vaikutustutkimuksesta kansainvälisen kult- tuurin tutkimukseen. 1, s. 35-46.

SIRONEN, Esa. Pako privaattiin? 3, s. 3-12.

STEINBOCK, Dan. Mainonta ja narsismi. 2, s.

51-64.

STEINBOCK, Dan. Mainoselokuvan symbolismi. Joh- dantoa psykosemiotiikkaan. 4, s. 87-103.

SUOVA, Eino. Sanomalehtitiede valinkauhassa.

4, s. 24-37 0

VARIS, Tapio. Kansainvälinen viestintä- teo- riaa vai näkemyksiä. 1, s. 25-34.

VEHMAS, Raino. Lehdistö- ja tiedotusopin ta- voitteista. 4, s. 38-47.

WILLIS, Paul E. Symboli ja käytäntö. Popmuiii- kin yhteiskunnallisesta merkityksestä. 2, s. 17-34.

WOLFE, Tom. Julkisen elämän tarkkailija. 3, s. 60-74.

Yxi alcu. 4, s. 22-23.

3 Keskustelua

HAAPASALO, Jukka. Kuviokelluntaa. 3, s. 77. HEMANUS, Pertti. Välihuutoja puheenvuoroihin.

4, s. 123-126.

JUSSILAINEN, Maija. Bibliografioita piisaa. 1' s 0 69 0

LUOSTARINEN, Heikki. Tutkijat ja toimittajat. 1, s. 63-67.

RANTANEN, Terhi. Arvostelumoraal ista. 1, s. 67-68.

4 Katsauksia

HUJANEN, Taisto. Unesco-seminaari liennytys- henkisenä. 2, s. 65-66.

JUSSILAINEN, Maija. Tiedotusopin tiedonlähtei- tä. 1' s. 60-62.

JUSSILAINEN, Maija. Tiedotusoppia tietokonees- sa. 2, s. 72-74.

JUSSILAINEN, Maija. Tietokanta testissä. 4, s. 127.

KURKI, Merja. H. I. Schillerin viestintäimpe- rialismiteorian viestinnällisyydestä. 1, s. 47-52.

MALMBERG, Tarmo. Elokuvatiedettä etsimässä. 2, s. 66-68.

PALDÅN, Leena. Ideologian taimitarhassa. 2, s. 70-72.

PALDAN, Leena. sainvälisesti. PALDAN, Leena.

76.

Kansainvälistä viestintää kan- 1 , s 0 58-59 0

Terveisiä Pariisista. 3, s. 75- PAUKKU, Leena. Kuka meitä suojelee? 1, s. 55-58. PIETILÄ, Kauko. TOY:n kevätseminaari. 2, s. 74-

75.

RUULIO, Tiina. Daily Mail ja brittimellakat 1981. 2, s. 68-70.

TARKIAINEN, Kari. Uutissähkeet odottavat. 1, s. 52-55.

5 Kirja-arvostelut

ALANEN, Antti. Matka journalismin äärelle. 2, s.75-81.

FALK, Pasi. Tavarafysiikkaa. 3, s. 78-84. HELLMAN, Heikki. Julkkisten juurilla. 1, s. 81- HELLMAN, Heikki. 83. Kielioppi atomikieleen. 4, s.

134-137.

HEMANUS, Pertti. Liebe zur Kunst. 3, s. 90-91. JYRKIÄINEN, Jyrki. Journalistisesta opportu-

nismista. 4, s. 137-141.

JYRKIÄINEN, Jyrki. Tiedotusvälineet kansainvä- lisissä suhteissa. 1, s. 70-75.

KULMANEN, Juha. Maan mahtavin valintamyymälä.

1 , s 0 79-81. . ..

LUOSTARINEN, Heikki. Kirjoittamaton lehdlsto- historia. 3, s. 88-90.

MÄNTYLÄ, Jorma. Frankfurt am Moskau. 3, s. 84- 87.

79

(3)

la vastasanan puuttuminen on traagisempaa kuin television. Välineenä radio nimittäin antaisi kriittisiin teko- ja lähestymistapoihin erinomai- set mahdollisuudet. Radio on teknisesti jousta- va; niin lähetys- kuin vastaanottopää ovat peri- aatteessa liikkuvia, keveitä. Nauhuri ja toi- mittaja, jopa suoran lähetyksen vaatima välineis- tä, on helppo kuljettaa minne tahansa tapahtuma- paikalle. Radion avulla voidaan päästä hyvin lähelle kaksisuuntaista viestintää, jossa toimi- tus on yleisön keskellä. Radio voi tarjota koko maailman suorassa lähetyksessä." -Tampereen aamuradioon eivät Työryhmän moitteet pure. Pei- lin heijastusten perusteella aamuradio on jous- tava, se liikkuu, se on usein juuri tapahtuma- paikalla (bussipysäkillä, jonka paikasta riidel- lään, ritisevällä jäällä matkalla syrjäiselle i;?rjatilalle, kiitotavaraterminaalissa, aamuvar- haisessa suurleipomossa, Hämeenkadulla harhaile- massa jne.), se on yleisön keskellä, se tarjoaa suorassa lähetyksessä - ei sentään koko maail- maa, mutta Tampereen seudun kylläkin. Tämä kaik- ki on siis mahdollista, ainakin paikallistasolla.

Voisiko olla opiksi otettavaa, valtakunnantoi- mittajat?

SANANVAPAUS JA PELOT. Radio- ja televisiokomi- tean ehdotukseen kaapelitelevisioiden toiminta- laiksi sisältyy pykälä, jonka mukaan "toimiluvan myöntäminen ei saa johtaa sananvapauden kannalta epäsuotuisaan yksityiseen, valtakunnalliseen, alueelliseen tai paikalliseen tiedotusmonopo- liin eikä se saa muutoin kaventaa sananvapautta".

Helsingin Sanomat selosti 28.1.83 oikeuskansleri Kortteen kantaa: "Tätä lakisäännöksessä taval- laan ilmaistua pelkoa sananvapauden vaarantumi- sesta on oikeuskanslerin mielestä vaikea ymmär- tää perustelluksi ." Kortteen mielestä siis komi- tea pelkää (joskin turhaan) sananvapauden puo- lesta, ei sananvapautta. - Seuraavana päivänä 29.1.83 oli uutinen noussut pääkirjoitukseen.

Luimme: "Oikeuskansleri ihmettelee aiheellisesti niitä lakiehdotuksen perusteita, jotka sananva- pautta korostaessaan paljastuvatkin sananvapaut- ta rajoittaviksi. Tällaista lainsäädäntöhaluk-

78

kuutta ohjaa selvästi lisääntyvä sananvapauden pelko." -Yritämme seurata HS:n käänteitä: Sa- nanvapauden korostaminen on sananvapauden rajoit- tamista. Silloin pelko sananvapauden puolesta onkin sananvapauden itsensä pelkoa.

Joku näkee unta. Freud: " ... uni vaikuttaa uniajatteluun nähden sijoiltaan joutuneelta, ja juuri tämä sijoiltaan joutuminen tuottaa sen, et- tä uni ilmenee valvetilan sielunelämälle vieraa- na ja käsittämättömänä." Näkikö komitea vai nä- kikö HS unta? Vai kenties oik.kansl. Korte?

(5. vuosikerta)

Toimitus: Jukka Haapasalo (päätoimittaja), Kau- ko Pietilä (toimitussihteeri), Heikki Hellman, Maija Jussilainen (1-3), Pekka Kaarninen (4), Juha Kulmanen, Leena Paldån ja Tuomo Sauri.

1 Pääkirjoitukset

HAAPASALO, Jukka. Julkisesti: yksin oot. 3, s.

1-2.

HAAPASALO, Jukka. Kulttuuripalsta ja narsis- sit. 2, s. 1-2.

HAAPASALO, Jukka. Tiedotustutkimus, 5 v. 4, s.

1-2.

PALDAN, Leena & HELLMAN, Heikki. Unohtunut ho- risontti. 1, s. 1-2.

2 Artikkelit

AGUIRRE-BIANCHI, Claudio & HEDEBRO, Göran.

Toinen informaatio. MacBride-raportista eteen- päin. 1, s. 12-24. ·

ALANEN, Antti. Uuden journalismin tribuuni. 3, s. 57-59.

CONNELL, Ian. Tv-uutiset ja yhteiskuntasopi- mus. 2, s. 35-50.

HEDEBRO, Göran. Ks. AGUIRRE-BIANCHI, Claudio.

HELLMAN, Heikki. ~~usiikkia kaikille! 3, s. 13- 30.

HEMANUS, Pertti. Indoktrinaatio tutkimuskoh- teena. 4, s. 64-71.

HUJANEN, Taisto. Ahmavaaralainen tietoteoria ja kriittinen tiede. 4, s. 72-82.

ILMONEN, Kaj. Kun terveys alkoi myydä. 3, s.

51-56.

MALMBERG, Tarmo. Elokuvasta historiantutkimuk- sen kohteena. 3, s. 31-40.

MALMBERG, Tarmo. Identiteettiä etsimässä. Kom- mentti V. Pietilän esitykseen. 4, s. 13-21.

MINKKINENi Sirkka. Tutkimuksesta käytäntöön, käytännöstä tutkimukseen. 4, s. 83-86.

NORDENSTRENG, Kaarle. Joukkotiedotus yhteis- kunnallisena voimana. 4, s. 56-63.

NORDENSTRENG, Kaarle. "Vaara YK:ssa". Infor- maatiosodan rintamalinjoja. 1, s. 3-11.

PALDAN, Leena. Mediatietoutta Birminghamista.

2, s. 3-16.

PIETILÄ, KaukQ.

tuvuutta. 4, s.

PIETILÄ, Veikko.

55.

Ajankohtais-TV:n kaksi ulot- 104-122.

Iltatuulen viesti. 4, s. 48- PIETILÄ, Veikko. Varsitietä pitkinkö? 4, s. 3-

12 0

PIISPA, Matti. Virittääkö valistus? 3, s. 41- 50.

RANTANEN, Terhi. Sanomalehtien ulkomaanaineis- to. Vaikutustutkimuksesta kansainvälisen kult- tuurin tutkimukseen. 1, s. 35-46.

SIRONEN, Esa. Pako privaattiin? 3, s. 3-12.

STEINBOCK, Dan. Mainonta ja narsismi. 2, s.

51-64.

STEINBOCK, Dan. Mainoselokuvan symbolismi. Joh- dantoa psykosemiotiikkaan. 4, s. 87-103.

SUOVA, Eino. Sanomalehtitiede valinkauhassa.

4, s. 24-37 0

VARIS, Tapio. Kansainvälinen viestintä- teo- riaa vai näkemyksiä. 1, s. 25-34.

VEHMAS, Raino. Lehdistö- ja tiedotusopin ta- voitteista. 4, s. 38-47.

WILLIS, Paul E. Symboli ja käytäntö. Popmuiii- kin yhteiskunnallisesta merkityksestä. 2, s.

17-34.

WOLFE, Tom. Julkisen elämän tarkkailija. 3, s.

60-74.

Yxi alcu. 4, s. 22-23.

3 Keskustelua

HAAPASALO, Jukka. Kuviokelluntaa. 3, s. 77.

HEMANUS, Pertti. Välihuutoja puheenvuoroihin.

4, s. 123-126.

JUSSILAINEN, Maija. Bibliografioita piisaa.

1' s 0 69 0

LUOSTARINEN, Heikki. Tutkijat ja toimittajat.

1, s. 63-67.

RANTANEN, Terhi. Arvostelumoraal ista. 1, s.

67-68.

4 Katsauksia

HUJANEN, Taisto. Unesco-seminaari liennytys- henkisenä. 2, s. 65-66.

JUSSILAINEN, Maija. Tiedotusopin tiedonlähtei- tä. 1' s. 60-62.

JUSSILAINEN, Maija. Tiedotusoppia tietokonees- sa. 2, s. 72-74.

JUSSILAINEN, Maija. Tietokanta testissä. 4, s.

127.

KURKI, Merja. H. I. Schillerin viestintäimpe- rialismiteorian viestinnällisyydestä. 1, s.

47-52.

MALMBERG, Tarmo. Elokuvatiedettä etsimässä.

2, s. 66-68.

PALDÅN, Leena. Ideologian taimitarhassa. 2, s.

70-72.

PALDAN, Leena.

sainvälisesti.

PALDAN, Leena.

76.

Kansainvälistä viestintää kan- 1 , s 0 58-59 0

Terveisiä Pariisista. 3, s. 75- PAUKKU, Leena. Kuka meitä suojelee? 1, s. 55-58.

PIETILÄ, Kauko. TOY:n kevätseminaari. 2, s. 74- 75.

RUULIO, Tiina. Daily Mail ja brittimellakat 1981. 2, s. 68-70.

TARKIAINEN, Kari. Uutissähkeet odottavat. 1, s.

52-55.

5 Kirja-arvostelut

ALANEN, Antti. Matka journalismin äärelle. 2, s.75-81.

FALK, Pasi. Tavarafysiikkaa. 3, s. 78-84.

HELLMAN, Heikki. Julkkisten juurilla. 1, s. 81- HELLMAN, Heikki. 83. Kielioppi atomikieleen. 4, s.

134-137.

HEMANUS, Pertti. Liebe zur Kunst. 3, s. 90-91.

JYRKIÄINEN, Jyrki. Journalistisesta opportu- nismista. 4, s. 137-141.

JYRKIÄINEN, Jyrki. Tiedotusvälineet kansainvä- lisissä suhteissa. 1, s. 70-75.

KULMANEN, Juha. Maan mahtavin valintamyymälä.

1 , s 0 79-81. . ..

LUOSTARINEN, Heikki. Kirjoittamaton lehdlsto- historia. 3, s. 88-90.

MÄNTYLÄ, Jorma. Frankfurt am Moskau. 3, s. 84- 87.

79

(4)

PALDAN, Leena. Hirviöitä vai vapauttajia. 2, s. 81-84.

PALDAN, Leena. Kulttuuri monikansallisten kä- sissä. 1, s. 75-79.

PIETILÄ, Kauko. Tieto taikoo demokratiaa. 4, s. 128-131.

RAHKONEN, Keijo. Mennyttä aikaa haikailemassa.

1, s. 83-85.

SAURI, Tuomo. Psykoanalyyttista tv-teoriaa. 2, s. 85-86.

SURAKKA, Louhi. Katetta ja vajetta. 4, s. 131- 133.

6 Muu aineisto

Opinnäytteitä. 1, s. 69; 2, s. 86.

Peilillä peilaten. 2, s. 88-91; 3, s. 95-97; 4, s. 144-145.

Tapaamisia. 1, s. 87-88; 3, s. 94; 4, s. 143.

Uutta kirjallisuutta. 1, s. 85-87; 2, s. 87; 3, s. 91-93; 4, s. 141-142.

? Arvosteliut kirjat

AUBREY, Crispin (toim.). Nukespeak: themedia and the bomb. (Heikki Hellman) 4, s. 134-137.

FOGELER, J.G. et al. (toim.). Frankfurtin koulun sosiaalifilosofia. (Jorma Mäntylä) 3, s. 84-87.

HAUG, W.F. Mainonta ja kulutus. (Pasi Falk) 3, s. 78-84.

80

~---

....

.---~--~~~~~~~--~--

~~

HOFFMAN, Emil. Medien-Freihe-it? Anspruch und Wirklichkeit. (Jyrki Jyrkiäinen) 4, s. 137-141.

HÄKLI, Esko. Tiedon taika. Ensyklopedioista ennen ja nyt. (Kauko Pietilä) 4, s. 128-131.

KLEINWÄCHTER, Wolfgang. Massenmedien in den internationalen Beziehungen. (Jyrki Jyrkiäinen) 1, s. 70-75.

KLEMOLA, Pertti. Helsingin Sanomat, sananvapau- den monopoli. (Juha Kulmanen) 1, s. 79-81.

MATTELART, Armand. Multinational corporahons and the control of culture. (Leena Paldan) 1, s. 75-79.

NUMMINEN, Juha. Julkisuuden kipeys. (Heikki Hell- man) 1, s. 81-83.

NUMMINEN, M.A. & SAARINEN, Esa. Terässinfonia.

(Keijo Rahkonen) 1, s. 83-85.

PRMTARE, Bo et al. Lehdistö Pohjoismaissa.

(Pertti Hemanus) 3, s. 90-91.

RISLAKKI, Jukka. Erittäin salainen. (Heikki Luos- tarinen) 3, s. 88-90.

SALJE, GUnther. Film, Fernsehen, Psychoanalyse.

2, s. 85-86.

SCHILLER, Herbert I. Who knows: information in the age of Fortune 500. (Leena Paldan) 2, s. 81- 84.

Suomalaisen tiedotustutkimuksen bibliografia VII.

(Louhi Surakka) 4, s. 131-133.

THOMPSON, Hunter S. Suuri hainmetsästys. (Antti Ala nen) 2, s. 7 5-81 .

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Varapuheenjohtajana on Tui- ke Alitalo (Turku), sihteerinä Martti Lahti (Turku) ja taloudenhoitajana Ywe Jalander (Helsinki) sekä muina hallituksen jäseninä Simo Alitalo

Nostakaa kaikki tiedeyhtei- sön jäsenet täyttämään perus- ja sovel- tavan tutkimuksen ohjelmia ja vakiinnut- takaa tervettä

ovat ehkä osoitteensa lehtien tai Lienee paikallaan, että selvitämme osoitteiden luovuttamisen periaatteet, ne näet ovat yksinkertaiset: Osoitteisto annetaan vain

Keskiolut on A-olutta parempaa, koska snna on vähemmän alkoholia ja ylipäätään olutta on aina parempi juoda litra kuin kaksi.. Olutkoulua lukiessa alkaa

Lähdeviitteet sijoitetaan kirjoituksen sisään sulkeisiin siten, että ensim- r.Jäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen painovuosi ja viitauk- sen

Näin Ahmavaara arvioi Yleä: "Yleis- radio puolestaan jää kaikilla kolmella kriteerillä auttamattomasti Neuvostoliiton virallisten uutisvälineiden tyyppisen

Meille tytöille käy niin, että se oma kotipaikkakunnan lehti, jossa oli eka kesän ja toka kesän, on yleensä ainut, mikä huolii kolmanneksi kesäksi- kin. Siinä

Numerot koostuvat lyhyehköistä ja selkeäkielisistä jutuista tyyliin miten kerrottiin Tsherno- bylistä, miten eri tiedotusvälineet kävt- tävät nimettömiä lähteitä,