• Ei tuloksia

Valtioneuvoston asetus

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Valtioneuvoston asetus "

Copied!
30
0
0

Kokoteksti

(1)

296956

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taksinkuljetta- jan ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tak- sinkuljettajan ammattipätevyydestä annettua lakia. Laista kumottaisiin ajoluvalle säädetty 70 vuoden yläikäraja.

Iäkkään kuljettajan terveysvaatimusten täyttyminen tutkittaisiin laajennetussa lääkä- rintarkastuksessa, jossa otettaisiin huomioon myös ikääntymisen vaikutukset ajotervey- teen. Tiukemmat vaatimukset koskisivat ha- kijaa 68 vuoden iästä. Terveysvaatimusten täyttyminen osoitettaisiin alalle tultaessa sekä 45 vuoden iän täytyttyä myös ajoluvan voi- massaoloa jatkettaessa. Taksinkuljettajia koskisivat edelleen kuorma- ja linja-auton kuljettajien tiukemmat terveysvaatimukset ja sen lisäksi tarkemmin määriteltävät matkus- tajien avustamiseen liittyvät kuljettajan toi- mintakykyä koskevat vaatimukset.

Ajolupa annettaisiin kahdeksi vuodeksi kerrallaan, jos hakija olisi täyttänyt 68 vuot- ta. Jos ajolupaa ei pidettäisi voimassa, taksin- kuljettajan kelpoisuus olisi saatettavissa uu-

delleen voimaan ajoluvan voimassaolon jat- kamista koskevia säännöksiä soveltaen.

Säännös mahdollistaisi myös ennen lain voimaantuloa yläikärajan takia menetetyn taksinkuljettajan kelpoisuuden voimaan saat- tamisen.

Taksinkuljettajan koulutusta kehitettäisiin valmiuksien ja palvelun parantamiseksi. Eri matkustajaryhmien avustamiseen ja erityis- tarpeisiin sekä turvallisuudesta huolehtimi- seen liittyvää koulutusta olisi annettava käy- tännön harjoituksina, myös jatkokoulutukses- sa.

Lakiin lisättäisiin mahdollisuus väliaikai- sen ajoluvan antamiseen. Paikallistuntemus- vaatimusta tarkennettaisiin ja säännöksen rikkominen säädettäisiin rangaistavaksi.

Säännökset poikkeuslupien myöntämiseen ajoluvan terveysvaatimuksista kumottaisiin.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.

—————

(2)

SISÄLLYS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1

SISÄLLYS...2

PERUSTELUT ...3

1 Nykytila...3

2 Ehdotetut muutokset ...4

2.1 Ajoluvan yläikärajasta luopuminen...4

2.2 Muutokset ajoluvan voimassaoloaikoihin ...5

2.3 Kuljettajakelpoisuuden ja ajoluvan saattaminen uudelleen voimaan ...6

2.4 Taksinkuljettajan valmiuksien kehittäminen ...6

2.5 Väliaikainen ajolupa...8

2.6 Koulutusluvan myöntäminen yritykselle...9

2.7 Eräitä muita muutoksia...9

3 Esityksen vaikutukset...10

3.1 Taloudelliset vaikutukset...10

3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan ...11

3.3 Vaikutukset yritystoiminnalle ...11

3.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset...11

4 Asian valmistelu...12

5 Voimaantulo...14

6 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys ...14

LAKIEHDOTUS ...16

taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ...16

LIITE ...20

RINNAKKAISTEKSTI...20

taksinkuljettajan ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ...20

ASETUSLUONNOS ...28

taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta...28

(3)

PERUSTELUT

1 Nyky tila

Taksinkuljettajan ammattipätevyydestä an- netussa laissa (695/2009) säädetään taksilii- kennelain (217/2007) mukaisessa henkilöau- tolla harjoitettavassa taksiliikenteessä toimi- van kuljettajan kelpoisuusvaatimuksista. Kul- jettajalla on ajoneuvon ajo-oikeuden lisäksi oltava poliisin myöntämä taksinkuljettajan ajolupa. Ajoluvan saaminen edellyttää ajo- neuvon ajo-oikeutta sekä ammattitaitoa ja sopivuutta tehtävään.

Ajolupa annetaan viideksi vuodeksi ja enintään ajaksi, jonka ajo-oikeus on voimas- sa. Ajolupa annetaan kuitenkin enintään sii- hen saakka, kun henkilö täyttää 70 vuotta.

Ajolupaa ei voida myöntää 70 vuotta täyttä- neelle.

Ajoluvan haltijoita on rekisterissä noin 80 000 – 90 000, mutta vain osa heistä toimii ammatissa. Yrittäjien määrä on noin 9 000 ja takseja noin 10 000. Päätoimisten kuljettajien määrän arvioidaan olevan noin 20 000 myönnettyjen taksilupien (9 500) perusteella.

Uusia ajolupia myönnetään vuosittain runsaat 2 000.

Kuljettajan on täytettävä koulutusta, paikal- listuntemusta, terveydentilaa ja tietynasteista rikkeettömyyttä koskevat vaatimukset. Alalle tulevan on suoritettava peruskoulutus (30 h) ja ajoluvan voimassaoloa jatkavan jatkokou- lutus (7 h). Ajolupaa ei myönnetä henkilölle, jolla on lyhytaikainen auton ajokortti. Ajo- korttilain (386/2011) voimaantulon jälkeen kuljettajan vähimmäisikä voi olla 19 vuotta, koska lyhytaikaista ajokorttia seuraava muu kuin lyhytaikainen ajokortti voidaan luovut- taa aikaisintaan vuoden kuluttua lyhytaikai- sen ajo-oikeuden saamisesta. Jos henkilölle annetaan esimerkiksi ajokieltoon määräämi- sen takia uusi lyhytaikainen ajokortti, sama vuoden määräaika koskee uutta ajokorttia ja lykkää edelleen ajoluvan saamista. Muussa ETA-valtiossa annetun ajokortin haltijalta vaaditaan auton ajokortti vähintään kahden vuoden ajalta.

Suomessa tieliikenteen ammattikuljettajilla on perinteisesti ollut 70 vuoden yläikäraja.

Ajokorttivaatimusten kautta linja-auton ja

kuorma-autovetoisen E-luokan ajoneuvoyh- distelmän kuljettajia koskeneesta yläikärajas- ta luovuttiin vuonna 2010, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston ajokorteista anne- tun direktiivin 2006/126/EY mukaan jäsen- valtio ei voinut enää rajoittaa ajokortin voi- massaoloa yläikärajan perusteella. Perusteena toteutetulle muutokselle oli erityisesti tarve kuljettajien vaatimusten kiristyessä mahdol- listaa erilaisten avustavien ajojen suorittami- nen ilman matkustajia tai kuormaa ikäänty- neiden kuljettajien toimesta.

Raskaan kaluston kuljettajien ajokortin yläikärajasta luovuttaessa eduskunta edellytti ajoterveystarkastusten eriyttämistä kuljetus- tehtävän mukaan. Kuormatun ajoneuvon kul- jettajalta edellytettiin geriatriaan perehtyneen lääkärin lausunto. Muutoin terveysvaatimus- ten täyttyminen voitiin osoittaa perusajoter- veystarkastuksesta annetulla lausunnolla.

Ajokorttilain (386/2011) tultua kaikilta osin voimaan 19.1.2013 iäkkäillä kuljettajilla otet- tiin käyttöön laajennettu lääkärintarkastus- menettely, jossa otetaan huomioon ikäänty- misen vaikutukset ajoterveyteen. Tarkastuk- sesta saatu lausunto korvaa raskaan kaluston kuljettajilta vaaditun geriatriaan perehtyneen lääkärin lausunnon. Vaatimus laajennetusta lääkärinlausunnosta koskee ryhmän 2 kuljet- tajia (C- ja C1-luokan kuorma- ja D- ja D1- luokan linja-auton kuljettajat) 70 ikävuoteen voimassaolevaa ajokorttia uudistettaessa ja ryhmän 1 kuljettajia (muut luokat) sitä seu- raavaa ajokorttia uudistettaessa.

Ajoterveyttä ja ajoterveystarkastuksia kos- kevat säännökset sisältyvät sosiaali- ja terve- ysministeriön asetukseen ajoterveydestä (1181/2011), johon on lisätty laajennettua lääkärinlausuntoa koskeva säännös (16/2013). Sen mukaan tarkastuksessa ote- taan erityisesti huomioon ikääntymisen vai- kutukset kognitiiviseen ja fyysiseen toimin- takykyyn ja ajoterveyteen. Tarkastuksessa edellytetään erityisesti kiinnitettävän huo- miota sellaisiin toimintakykyyn vaikuttaviin sairauksiin ja lääkityksiin, joiden vaikutus yhdessä tai erikseen voi heikentää henkilön ajokykyä. Kun perusajoterveystarkastuksessa ajoterveyttä arvioitaessa otetaan huomioon

(4)

kaikki ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet, vammat ja terveydentilan muutokset sekä niiden yhteisvaikutus, laajennetussa lausun- nossa kiinnitetään lisäksi huomio myös ikääntymiseen mahdollisesti liittyvien lisään- tyvien sairauksien olemassaoloon ja mahdol- lisiin lääkitysten vaikutuksiin aisti-, kognitii- viseen ja motoriseen toimintakykyyn ja nii- den kautta ajokykyyn. Yhteisvaikutuksia ar- vioitaessa huomioidaan kaikki kuljettajan terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavat sai- raudet ja lääkkeet sekä alkoholin ja muiden päihdyttävien aineiden käyttö.

Taksinkuljettajalla on oltava vähintään ryhmään 1 kuuluva B-luokan ajokortti, mutta hänen on täytettävä ryhmän 2 kuljettajan ter- veysvaatimukset, jotka koskevat kuorma- ja linja-auton kuljettajia. Sen lisäksi taksinkul- jettajalta vaaditaan muutenkin sellaiset ter- veydelliset edellytykset, jotka ovat tarpeen matkustajien turvallisuuden ylläpitämiseksi ja näiden avustamiseksi sekä vuorovaikutuk- sen edellyttämä suomen tai ruotsin kielen tai- to. Vaatimukset seuraavat kuljetustehtävästä ja taksipalvelujen laatuvaatimuksista, joista säädetään taksiliikennelaissa (217/2007).

Laatuvaatimusten mukaan taksiliikennettä harjoitettaessa mm. varmistetaan asiakkaan turvallinen autoon tulo ja siitä poistuminen ja tarjotaan hänelle hänen tarvitsemaansa apua sekä tarjotaan ja annetaan apua matkatavaroi- ta lastattaessa ja purettaessa. Takseilla hoide- taan paljon yhteiskunnan järjestämiä päivä- koti-, koulu-, vammais- ja vanhuskuljetuksia ja taksia käyttävät muutenkin paljon henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä avustamista esimer- kiksi iän tai sairauden aiheuttaman toiminta- rajoitteen vuoksi. Nämä matkustajat eivät välttämättä selviydy itsenäisesti vaan ovat kuljettajan avustamisen varassa. Kuljettajan edellytyksiä palvella ja avustaa erilaisia asia- kasryhmiä ja varmistaa heidän turvallisuu- tensa ei ole kuitenkaan mitenkään erikseen arvioitu lääkärintarkastuksessa tai lupaviran- omaisen toimesta. Vaatimus puheäänen kuu- lemisesta neljän metrin etäisyydeltä on tärkeä henkilöliikenteen kuljettajalla kuljetusten turvallisuuden ja asiakaspalvelun vuoksi muutenkin kuin näkövammaisia kuljetettaes- sa. Lakiin ei sisälly säännöksiä väliaikaisen ajoluvan myöntämisestä. Sen sijaan lain 13

§:n 2 momentin mukaan poliisin hallintopää- tös ajoluvan voimassaolon jatkamisesta voi- daan enintään yhden kuukauden ajan hyväk- syä osoitukseksi oikeudesta toimia taksinkul- jettajana. Samoin 4 §:n mukaan ajamisen aloittaminen on yhteiskunnan järjestämissä kuljetuksissa eräin edellytyksin mahdollista poliisin hallintopäätöksellä. Näissä kuljetuk- sissa voidaan ajamisen aloittaminen sallia ennen koulutusvaatimusten täyttymistä, jos koulutuspalvelujen saatavuudessa on ongel- mia ja erityinen tarve puoltaa ajojen aloitta- mista. Tässä tapauksessa hakijan on sallittu täydentää hakemustaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua todistuksella taksinkul- jettajan kokeen suorittamisesta.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää poikkeuksia ajoluvan terveysvaatimuksista.

Käytännössä poikkeuslupia on myönnetty hyvin vähän, viime vuosina keskimäärin lupa vuodessa. Kysymyksessä on ollut poikkea- minen näkövaatimuksista.

2 Ehdo tetut muuto kset

2.1 Ajoluvan yläikärajasta luopuminen Terveysvaatimukset ja -tarkastukset Taksinkuljettajan ammattipätevyydestä an- netun lain 4 § 2 momentista ja 10 §:stä ehdo- tetaan kumottavaksi ajoluvan yläikärajaa koskevat säännökset. Ajolupa voitaisiin myöntää ja sen voimassaoloa jatkaa niin kau- an kuin hakijan edellytykset ajoluvan saami- seen täyttyvät.

Iäkkään taksinkuljettajan terveydelliset edellytykset ajamiseen ja kuljettajana toimi- miseen arvioitaisiin ajokorttimenettelyssä käyttöön otetun ikääntymisen vaikutukset huomioon ottavan laajennetun lääkärintar- kastuksen perusteella. Lisäksi matkustajien turvallisuudesta ja avustamisesta huolehtimi- sen edellyttämästä taksinkuljettajan toimin- takyvystä annettaisiin tarkempi ohjeistus tar- kastuksia suorittaville lääkäreille. Toiminta- kykyä koskevat vaatimukset koskisivat iästä riippumatta kaikkia taksinkuljettajia.

Lausunto laajennetusta lääkärintarkastuk- sesta ja taksinkuljettajan toimintakykyä kos- kevien vaatimusten täyttymisestä voitaisiin hakea ajoterveystarkastuksia tekeviltä lääkä-

(5)

reiltä tai erikoislääkäreiltä. Ajoterveydentilan seurantaa täydentäisi lääkäreiden ilmoitus- velvollisuus silloin, jos terveydentila on muuten kuin tilapäisesti heikentynyt niin, että ajoterveysvaatimukset eivät enää täyty. Il- moitusvelvollisuus ei koskisi taksinkuljetta- jan toimintakyvyn menettämistä, koska ajo- korttilain 21 §:n mukaan ilmoitusvelvollisuus koskee siellä säädettyjä ajoterveydentilan vaatimuksia. Laajennettu lääkärintarkastus koskisi 68 vuotta täyttäneitä alalle tulevia tai ajoluvan voimassaoloa jatkavia.

Laajennetussa lääkärintarkastuksessa arvi- oitaisiin iäkkään taksinkuljettajan toiminta- kyky ja terveydelliset edellytykset ajamiseen.

Vastaavasti menetellään myös raskaan kalus- ton kuljettajien kohdalla. Ikääntymiseen sa- moin kuin sairauksiin, käytettyihin nautinto- aineisiin ja lääkkeisiin liittyvän toiminta-, huomio- ja arviointikyvyn heikkenemisen on todettu vähentävän moottoriajoneuvon kul- jettajan turvallista selviytymistä liikenteessä ja vaikuttavan mm. aisti- ja tiedonkäsittely- kykyyn sekä motorisiin toimintoihin. Laa- jennetun tarkastuksen tavoitteena on tunnis- taa kuljettajat, joiden ajoterveys on alentunut siinä määrin, että he eivät enää selviydy lii- kenteessä turvallisesti ja jotka toimintakyvyn merkittävästä heikkenemisestä huolimatta ei- vät kuitenkaan lopeta ajamistaan. Iäkkään kuljettajan ajokykyisyyttä heikentävinä teki- jöinä voi äkillisen sairauskohtauksen ohella olla useamman sairauden ja keskushermos- toon vaikuttavan lääkityksen samanaikaisuus, alentunut vireystaso, lisääntynyt väsyvyys, harkintakykyä ja oiretiedostusta ja tarkkaa- vuutta heikentävä aivosairaus tai aistikykyyn, kognitiiviseen eli tiedonkäsittelykykyyn tai motorisiin toimintoihin vaikuttava sairaus.

Onnettomuustutkinnassa on todettu monisai- rauksien ja lääkitysten olevan yleinen iäkkäi- den ongelma. Lääkkeiden käyttö ja sairasta- vuus lisääntyvät usein voimakkaasti iän mu- kana ja niiden on todettu olevan jatkuvassa kasvussa. Autolla ajamisen kannalta ongel- mallisimpia ovat pääasiassa keskushermos- toon vaikuttavat lääkkeet. Näitä ovat erityi- sesti neuroosi- ja ahdistuslääkkeet sekä uni- lääkkeet. Laajennetussa tarkastuksessa tun- nistetaan ja arvioidaan mainituista seikoista ajoterveydelle aiheutuvia vaikutuksia.

Lisäksi arvioitaisiin taksiliikennelaissa ase- tettujen palveluvelvoitteiden ja tämän lain 5

§:ssä tarkoitettu matkustajien avustamiseen vaadittava toimintakyky erikseen. Lääkäri antaisi toimintakyvystä erillisen lausunnon.

Toimintakykyä koskeva lausunto annettaisiin Liikenteen turvallisuusviraston lomakkeella.

Lääkärintarkastuksessa otettaisiin huomioon kyky matkustajan matkatavaroiden ja apuvä- lineiden käsittelemiseen, pyörätuolin ja tur- vavälineiden kiinnittämiseen ahtaissakin olo- suhteissa sekä muuhun esimerkiksi matkusta- jan sairaudesta tai vammasta johtuvaan avus- tamiseen. Kysymyksessä ei ole pelkästään ajokyvyn arviointi vaan laajempi avustami- seen liittyvän toimintakyvyn arviointi. Lain 5

§:n 2 momenttiin lisättäisiin valtuussäännös, jonka nojalla Liikenteen turvallisuusvirasto antaisi määräykset toimintakyvyn tutkimises- ta. Ajoluvan terveysvaatimusten, toimintaky- kyvaatimus mukaan lukien, täyttyminen tut- kittaisiin alalle tultaessa ja nykyiseen tapaan ajoluvan voimassaoloa jatkettaessa siitä ajo- luvasta lukien kun hakija täyttää 45 vuotta.

Pykälän 3 momentin mukaan poliisi voi vaa- tia esitettäväksi kummankin 2 momentissa tarkoitetun lausunnon. Momentti on asialli- sesti ennallaan.

2.2 Muutokset ajoluvan voimassaoloai- koihin

Jos hakija on täyttänyt 68 vuotta, ajolupa ehdotetaan taksinkuljettajan ammattipäte- vyydestä annetun lain 10 §:n mukaan myön- nettäväksi kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ikä- vaatimus määräytyisi sen ajankohdan mu- kaan, kun hakemus jätetään tai kirjataan esi- merkiksi postissa saapuneeksi viranomaisel- le. Muut ajoluvat olisivat edelleen voimassa viisi vuotta kerrallaan. Ajoluvan voimassa- oloa jatkettaessa ajolupa myönnettäisiin kah- deksi vuodeksi myös silloin, jos mainittu ikä täyttyisi hakijalla ennestään olevaan lupaan merkityn voimassaolon aikana. Menettely vastaisi raskaan kaluston ajokorttien kohdalla noudatettavaa menettelyä.

Ajokorttien ja ajolupien voimassaoloaiko- jen lyhenemisestä johtuen ajoluvan voimas- saoloajan sitominen ajo-oikeuden voimassa- oloaikaan aiheuttaisi käytännössä ylimääräis- tä ajolupien uusimista ja siihen liittyviä vel-

(6)

vollisuuksia lääkärintarkastuksesta ja jatko- koulutuksesta erityisesti niiden kuljettajien kohdalla, joilla on ryhmään 2 kuuluva kuor- ma- tai linja-auton ajokortti. Tämän johdosta ehdotetaan, että ajolupa olisi hakijan iästä johtuen voimassa määräajan, viisi tai kaksi vuotta kerrallaan. Voimassa oleva ajo-oikeus olisi ajoluvan myöntämisen ja luovuttamisen edellytys, mutta ajo-oikeuden voimassaolo- ajan päättyminen kesken lupakauden syystä, ettei ajokorttia uudistettaisi, ei vaikuttaisi ajoluvan voimassaoloaikaan. Ajo-oikeuden voimassaoloajan päättyminen olisi luonnolli- sesti esteenä taksin kuljettamiselle, vaikka ajolupa olisi vielä voimassa. Lain 15 §:n 2 momenttiin ehdotetun muutoksen mukaisesti ajo-oikeuden voimassaolon päättyminen kes- ken lupakauden ei edellyttäisi ajoluvan pe- ruuttamista. Ajo-oikeuden voimassaoloa koskevan vaatimuksen korostamiseksi 2 §:ää muutettaisiin ja lain 10 §:ään lisättäisiin säännös ajoluvan luovuttamisen edellytyksis- tä. Jos ajoluvan haltija määrättäisiin liikenne- rikosten takia ajokieltoon, ajolupa otettaisiin ajokortin ohella poliisin haltuun ajokiellon ajaksi. Ajoluvan luovuttaminen edellyttäisi, että myöntämisedellytykset täyttyvät. Siinä tapauksessa, että ajo-oikeuden voimassaolo päättyisi väliaikaisen ajoluvan luovuttamisen jälkeen, mutta ennen varsinaisen ajoluvan luovuttamista, ajolupa olisi 17 §:n 4 kohdan mukaisesti peruutettava toistaiseksi kunnes ajo-oikeus olisi saatettu uudelleen voimaan ja ajoluvan luovuttamisen edellytykset näin täyttyisivät.

Muussa EU- tai ETA-valtiossa annetun ajokortin hyväksymisen edellytyksenä ajolu- van myöntämiseen olisi valtioneuvoston ase- tukseen sisällytettävän 6 §:n 1 momentin mukaisesti, että se olisi ollut hakijalla vähin- tään vuoden sen jälkeen kun ajolupaa hakeva on täyttänyt 18 vuotta. Määräaika vastaisi näin muun kuin lyhytaikaisen ajokortin luo- vuttamiselle säädettyä määräaikaa. Valtuus tarkempien säännösten antamiseen siirrettäi- siin 1 momentin 1 kohdasta uudeksi 3 mo- mentiksi.

2.3 Kuljettajakelpoisuuden ja ajoluvan saattaminen uudelleen voimaan

Taksinkuljettajan ammattipätevyydestä an- netun lain 13 §:ään ehdotetaan sisällytettä- väksi säännös taksinkuljettajan kelpoisuuden uudelleen voimaan saattamisesta, jos ajolu- paa ei ole pidetty voimassa (3 momentti).

Säännös palvelisi kelpoisuuden uudelleen voimaan saattamista myös siinä tapauksessa, että ajolupa olisi menetetty yläikärajan takia.

Kelpoisuutta uudelleen voimaan saatettaes- sa sovellettaisiin ajoluvan voimassaolon jat- kamista koskevia säännöksiä. Hakijalta vaa- dittaisiin todistus jatkokoulutuksesta ja lääkä- rinlausunto ajoterveys- ja toimintakykyvaa- timuksen täyttymisestä, jos hän olisi täyttänyt 45 vuotta tai mainittu ikä täyttyisi hänellä ennestään olevaan ajolupaan merkittynä voimassaoloaikana. Lääkärinlausunnon olisi täytettävä laajennetun lääkärinlausunnon vaatimukset, jos hakija olisi täyttänyt 68 vuotta. Toimintakykyä koskevassa lausun- nossa olisi otettava kantaa matkustajien avus- tamiseen tarvittavan taksinkuljettajan toimin- takyvyn täyttymiseen. Myös hakijan soveltu- vuus esimerkiksi liikennerikkomusten puo- lesta arvioitaisiin kuten muutenkin uudista- misen yhteydessä. Taksinkuljettajan ammat- tipätevyydestä annetun valtioneuvoston ase- tuksen mukaan pääsääntönä on, että jatko- koulutus on saatava uudistettavan luvan voi- massaoloaikana. Jos ajolupaa ei ole pidetty uudistamalla voimassa, jatkokoulutuksen saamiselle on asetettu vastaavan pituinen määräaika. Iäkkäämpien kuljettajien ajolupi- en lyhyemmän voimassaoloajan takia määrä- aikaa olisi ainakin näiden kuljettajien kohdal- la tarkistettava. Jos ajolupaa ei olisi pidetty uudistamalla voimassa, riippumatta keskey- tymisen kestosta ja jatkokoulutusvaatimuk- sen määrästä johtuen perusteltua olisi, että kaikkien kuljettajien kohdalla jatkokoulutuk- seksi hyväksyttäisiin vain kahden vuoden si- sällä ennen uudistamisen hakemista saatu koulutus.

2.4 Taksinkuljettajan valmiuksien kehit- täminen

Koulutus

Taksinkuljettajan on toimittava siten kuin taksiliikennelain laatuvaatimukset edellyttä- vät, mutta viime kädessä vastuu laatuvaati-

(7)

musten täyttymisestä on taksiluvan haltijalla.

Aiheita käsitellään taksinkuljettajan perus- koulutuksessa. Peruskoulutus ei kuitenkaan nykyisellään välttämättä anna riittäviä val- miuksia tähän aihealueeseen, koska opetus annetaan teoriaopetuksena. Taksinkuljettajan ammattipätevyydestä annetussa valtioneu- voston asetuksessa on tarkemmin säännelty peruskoulutuksen sisällöt ja opetuksen koko- naismäärä, mutta opetuksen painotus mää- räytyy lopulta koulutuksen järjestäjän mu- kaan.

Matkustajan avustustarpeen tunnistaminen ja tämän avustaminen erityistarpeet huomioi- den sekä turvallisuuden takaaminen esimer- kiksi pyörätuolia käyttävän asiakkaan kulje- tuksissa edellyttää käytännön osaamista pyö- rätuolin käsittelyssä ja sen kiinnittämisessä ajoneuvoon. Lakiin terveysvaatimusten yh- teyteen kirjattujen toimintakykyvaatimusten ohella ehdotetaan, että taksinkuljettajien pe- rus- ja jatkokoulutusta kehitetään käsittele- mään näitä aihealueita niin, että koulutuksel- la annettaisiin paremmat käytännön valmiu- det. Tämä edellyttäisi koulutuksen toteutta- mista käytännön harjoituksina. Peruskoulu- tusta koskevaa 6 §:n 1 momentin säännöstä ehdotetaan tarkennettavaksi näiden aihealu- eiden osalta. Valmiuksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ja sen varmistamiseksi, että myös alalla ennestään toimivilla on tarvitta- vat käytännön valmiudet, ehdotetaan 12 § muutettavaksi niin, että aihealueeseen liitty- vää opetusta olisi aina sisällytettävä myös jatkokoulutukseen. Jotta opetus ja harjoituk- set antaisivat kuljettajalle oikeat ja mahdolli- simman monipuoliset käytännön valmiudet erilaisten erityistarpeiden huomioon ottami- seen ja erilaisia apuvälineitä käyttävien hen- kilöiden avustamiseen, koulutuksen järjestä- jien olisi perusteltua kehittää koulutusta yh- teistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Käy- tännön harjoitusten kehittämiseen ja uusien vaatimusten mukaisen koulutusohjelman hy- väksyttämiseen olisi voitava varata kohtuul- linen aika lakimuutoksen hyväksymisestä, jonka jälkeen muutostoimenpiteisiin voitai- siin ryhtyä. Tämän johdosta ehdotetaan, että opetus voitaisiin vuoden 2014 loppuun asti antaa aiempien säännösten mukaisia koulu- tusohjelmia noudattaen. Uusien vaatimusten mukaisten koulutusohjelmien pitäisi olla

voimassa ja koulutus antaa niiden mukaan viimeistään vuoden 2015 alusta. Lakiin sisäl- lytettäisiin asiaa koskeva siirtymäsäännös.

Koulutuksen sisällöistä ja määristä sääde- tään taksinkuljettajan ammattipätevyydestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (825/2009). Valtioneuvoston asetuksessa edellytettäisiin, että erilaisten matkustajien ja matkustajaryhmien avun tarpeen tunnistamis- ta ja avustamista sekä apuvälineiden turval- lista käyttöä koskeva osuus olisi toteutettava käytännön harjoituksina. Peruskoulutuksen vähimmäistuntimäärään (30 h) ei ehdoteta li- säystä aihealueen opetuksen vahvistamisen johdosta, mutta käytännössä tuntimäärän kasvattaminen on mahdollista, koska asetuk- sessa säädetään koulutuksen vähimmäiskes- tosta. Myöskään jatkokoulutuksen määrää ei esitetä lisättäväksi, mutta jatkokoulutukseen olisi aina sisällytettävä avustamiseen liittyviä käytännön harjoituksia. Myös jatkokoulutuk- sen määrää on mahdollista kasvattaa, koska sitä on annettava vähintään seitsemän tuntia.

Jotta aihealueen käsittely olisi riittävää ja to- teutuisi toivotulla tavalla, harjoitukset olisi huomioitava koulutusohjelmissa ja niitä olisi edellä todetun mukaisesti kehitettävä yhteis- työssä vammaisjärjestöjen kanssa. Harjoitte- lulle ei asetettaisi esimerkiksi tiettyjä tunti- määräisiä vähimmäisvaatimuksia, jotta ope- tus voitaisiin sopeuttaa kurssin osanottaja- määrän mukaan aihealueen riittävästä käsitte- lystä kuitenkaan tinkimättä. Tästä syystä koulutusohjelmista olisi käytävä ilmi aihe- alueen käsittely ja harjoitusten mitoitus osal- listujamäärän mukaan. Käytännön harjoituk- sia koskevien vaatimusten toteutumista val- vottaisiin koulutusohjelmia vahvistettaessa ja koulutusta valvottaessa.

Kielitaito ja muu vuorovaikutus

Lain 9 §:n 1 momentissa edellytetään tak- sinkuljettajalta vuorovaikutukseen tarvittavaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Peruskoulu- tuksen käymisen ja kokeiden suorittamisen suomen tai ruotsin kielellä arvioitiin osoitta- van tehtävässä vaadittavaa kielen hallintaa.

Käytännön kokemusten perusteella kuljetta- jan kielitaito ei kuitenkaan välttämättä aina täytä näitä vaatimuksia. Esitykseen ei kuiten- kaan sisälly ehdotusta kielitaitovaatimuksen

(8)

kiristämisestä, koska muodolliset kielitaito- vaatimukset ovat harvinaisia yksityisellä sek- torilla ja koska esimerkiksi kielitutkintotodis- tuksen vaatimuksen katsotaan merkittävästi nostavan kynnystä taksinkuljettajan ammat- tiin pääsylle.

Taksinkuljettajana toimiminen on perintei- sesti ammatti, jossa maahanmuuttajat työllis- tyvät, mistä syystä kielitaitovaatimusta ei ole syytä asettaa liian korkealle. Työnantajalla on viime kädessä vastuu kielitaidon riittä- vyyden arvioinnista. Kommunikoinnin edel- lytysten ja palvelun parantamiseksi ehdote- taan, että työnantajat järjestäisivät maahan- muuttajataustaisille työntekijöilleen mahdol- lisuuksia kielitaidon harjoitteluun. Tämä on tarpeen, koska kuljettajan on pystyttävä kommunikoimaan matkustajien kanssa myös poikkeuksellisissa tilanteissa. Kielitaidon on myös katsottava edistävän maahanmuuttajien kotoutumista. Täydennyskoulutus samoin kuin muu koulutus, jonka työnantajat kustan- tavat työntekijöilleen, on vähennyskelpoista.

Kielellisen kommunikoinnin ohella hyvään palveluun kuuluu myös valmius vaihtoehtois- ten kommunikointimenetelmien käyttöön, koska kielellinen kommunikointi voi tietyissä palvelutilanteissa osoittautua riittämättömäk- si. Tämän tiedostamiseksi koulutuksessa tuli- si käsitellä myös muulla tavoin, kuten kirjoit- tamalla sekä kuvien ja eleiden avulla, tapah- tuvaa viestintää.

2.5 Väliaikainen ajolupa

Taksinkuljettajan ammattipätevyydestä an- nettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi mah- dollisuus väliaikaisen ajoluvan luovuttami- seen silloin, kun ajoluvan luovuttamisen edellytykset ovat olemassa, mutta varsinai- nen muotovaatimukset täyttävä ajolupa ei ole vielä käytettävissä tai siinä on esimerkiksi luovutuksen estävä virhe. Menettely korvaisi poliisin hallintopäätöksen käytön ajoluvan voimassaoloa jatkettaessa.

Väliaikaisen ajoluvan ehdotetaan korvaa- van myös 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun po- liisin hallinnollisen päätöksen käytön ajolu- pana yhteiskunnan järjestämissä kuljetuksis- sa. Tällöin väliaikainen ajolupa mahdollistai- si ajojen käynnistymisen ennen kuin kaikki ajoluvan luovuttamisen edellytykset kaikilta

osin täyttyvät. Poikkeusmenettely koskisi edelleen vain yhteiskunnan järjestämiä kulje- tuksia, joiden toteutumisen varmistamiseksi voitaisiin tarvittaessa lykätä koulutusvaati- muksen täyttymisen osoittamista, jos koulu- tuspalvelujen saamisessa on ongelmia ja ajo- jen pikaiseen aloittamiseen on erityinen tar- ve. Koulutuspalvelujen saannin ohella myös paikallistuntemuskokeeseen pääsyssä voi olla vaikeuksia. Paikallistuntemuskokeeseen pää- syn edellytetään olevan mahdollista kolmen kuukauden kuluessa ilmoittautumisesta, jos kysymys on ajoluvan laajentamisesta uuteen asemapaikkaan. Määräaika voi ohjata paikal- listuntemuskokeiden järjestämiseen määrä- ajoin. Tämän johdosta ehdotetaan 4 §:n 2 momentissa, että poikkeusmenettelyä voitai- siin samoin edellytyksin käyttää myös pai- kallistuntemuskokeen kohdalla.

Väliaikaisen ajoluvan käyttöönottoa puol- taisi se, että kyseessä on ammatissa toimimi- nen. Sitä voitaisiin käyttää ajolupaa myön- nettäessä (10 §) ja sen voimassaoloa jatketta- essa (13 §), kaksoiskappaletta haettaessa (24

§) sekä 4 §:n 2 momentin poikkeustapauksis- sa. Väliaikaisen ajoluvan käyttöönoton joh- dosta 3 §:n 2 momentista poistettaisiin pykä- läviittaukset hallintopäätöksiin tarpeettomi- na. Väliaikainen ajolupa olisi voimassa yhden kuukauden. Voimassaoloaikaa voitaisiin kui- tenkin pidentää 4 §:n 2 momentin poikkeus- tapauksissa kattamaan poliisin määräämän ajan, joka luvan hakijalla olisi käytettävissä koulutusvaatimuksen täyttymisen osoittami- seen.

Ajoluvan myöntämiseen liittyvästä sovel- tuvuusharkinnasta johtuen väliaikainen ajo- lupa voitaisiin luovuttaa vasta, kun päätös ajoluvan myöntämisestä on tehty. Ajoluvan voimassaolo alkaisi siitä, kun päätös on teh- ty, jolloin myös tilaus varsinaisen ajoluvan valmistamisesta tehdään. 4 §:n 2 momentin tapauksessa ajoluvan voimassaolo käynnis- tyisi lupaviranomaisen ehdollisesta päätök- sestä. Ajoluvan myöntämisen vaatimuksista johtuen päätöstä ajoluvasta ei voitaisi tehdä hakemusta jätettäessä, mistä syystä väliaikai- sen ajoluvan noutaminen edellyttäisi käytän- nössä eri käyntiä ja sen käyttöaika voisi jäädä lyhyeksi. Väliaikaisen ajoluvan voimassaolo- ajan päättymisen jälkeen henkilöllä olisi ol-

(9)

tava uusi voimassa oleva ajolupa ajojen jat- kamiseksi. Estettä uuden väliaikaisen ajolu- van antamiseen ei olisi, jos syynä olisivat esimerkiksi ongelmat varsinaisen ajoluvan luovuttamisessa. Jos kuljettajalla ei olisi asianmukaista ajolupaa ajossa, teko olisi ran- gaistava 35 §:n 1 momentin mukaan. Mitä ajoluvasta muutoin säädetään, koskisi myös väliaikaista ajolupaa.

2.6 Koulutusluvan myöntäminen yrityk- selle

Koulutuslupa ajolupaa varten annettavaan koulutukseen ehdotetaan voitavan myöntää myös muulle kuin yhtiömuotoiselle yrityksel- le, jolla on toiminnan edellyttämät opetuksel- liset, ammatilliset, taloudelliset ja muut tar- vittavat voimavarat. Muutos vastaisi 26 §:n alkuperäistä perustelua ja mahdollistaisi toi- minnan harjoittamisen myös toiminimellä.

Nykyinen vaatimus yhtiöstä on esteenä lu- van saamiselle, jos yrityksen toimintaa har- joitetaan toiminimellä. Elinkeinon harjoitta- misen oikeudesta annetun lain (228/1993) 1

§:n 1 kohdan mukaan saa laillista ja hyvän tavan mukaista elinkeinoa laissa säädetyin ehdoin harjoittaa mm. luonnollinen henkilö, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella.

Tämän oikeuden poissulkemista toiminimellä elinkeinotoimintaa harjoittavalta ei voida pi- tää perustuslain elinkeinovapauden mukaise- na, koska yrittäjä ei tällöin voi vapaasti valita sitä muotoa, jolla elinkeinoa harjoittaa. Kos- ka ei ole mitään perusteltua syytä sulkea pois toiminimellä toimivaa, esitetään säännös muutettavaksi alkuperäisen perustelun mu- kaiseksi. Tässä muodossa säännös vastaisi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammatti- pätevyyslaissa säädettyjä koulutuskeskuksek- si hyväksymisen vaatimuksia. Edellä mainit- tua lakia elinkeinon harjoittamisen oikeudes- ta sovelletaan myös autokoululupiin.

2.7 Eräitä muita muutoksia

Taksinkuljettajan ammattipätevyydestä an- nettuun lakiin ehdotetaan myös eräitä muita muutoksia. Lain 4 §:n 1 momentin 5 koh- dassa edellytetään kuljettajalla olevan auton asemapaikkaa vastaava paikallistuntemus.

Lain 8 §:n 1 momentissa säädetään tarkem-

min paikallistuntemuksen sisällöstä ja 10 §:n 3 momentissa sitä koskevasta merkinnästä ajoluvassa. Taksiliikennelain (217/2007) mukainen asemapaikka vahvistetaan taksilu- vassa ja se on paikka tai kunta, josta liiken- nettä harjoitetaan tai aiotaan harjoittaa ja jonne liikenteessä käytetty auto viedään ajon tai toimeksiannon päätyttyä. Lain 8 §:n 1 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi si- ten, että kysymyksessä on taksilupaan mer- kittyä asemapaikkaa vastaava paikallistunte- mus. Paikallistuntemuksen pitäisi kuitenkin aina vastata taksiluvassa asemapaikaksi mää- rättyä kuntaa tai, jos asemapaikaksi on mer- kitty kunnanosa, kuntaa, johon asemapaikak- si määrätty kunnanosa kuuluu. Lisäksi ehdo- tetaan säännöksen rikkominen rangaistavak- si, jotta säännösten vastaiseen käyttäytymi- seen voitaisiin puuttua. Teon rangaistavuu- den puuttuminen on käytännössä ollut estee- nä syytteen nostamiselle. Teko rangaistaisiin 35 §:n 1 momentin mukaan kuljettajan am- mattipätevyyssäännösten rikkomisena, josta seuraamuksena on pääsääntöisesti sakkoran- gaistus. Pykälän 1 momentin rangaistussään- nös muotoiltaisiin uudelleen. Se olisi 2 koh- dan tekoa lukuun ottamatta asiallisesti ennal- laan.

Lain 5 §:n 1 momentista ehdotetaan pois- tettavaksi oikeus terveysvaatimuksia koske- viin poikkeuslupiin. Ehdotus on linjassa ajo- korttilaissa toteutetun muutoksen kanssa.

Ajoterveyttä koskevat ja aiempaa yksityis- kohtaisemmat vaatimukset sisältyvät sosiaa- li- ja terveysministeriön asetukseen. Vaati- mukset perustuvat pitkälti EU:n lainsäädän- nön vähimmäisvaatimuksiin, joista ei voida kansallisesti poiketa. Lääkärin tehtävänä on säädösten rajoissa arvioida täyttyvätkö sääde- tyt vähimmäisvaatimukset. Eräissä tapauksis- sa lääkärille on annettu harkintavaltaa ajoter- veyden arvioinnissa. Tästä syystä perusteita erillisen poikkeuslupatoimivallan säilyttämi- selle ei enää ole.

Lain 23 §:n 1 momentissa ehdotetaan luo- vuttavaksi taksinkuljettajan ajolupalomak- keen kaavan vahvistamisesta tarpeettomana.

Pykälään sisältyvä säännös sisäasiainministe- riön kuulemisesta vahvistamisen yhteydessä ehdotetaan samalla kumottavaksi. Hyvää hal- lintoa noudattaen virasto kuulisi lupaviran- omaista ajolupalomakkeesta päättäessään.

(10)

Nykyisen tehtäväjaon mukaisesti lupahallin- nosta vastaa Poliisihallitus.

Ajoluvan myöntämisen edellytyksiä 4 §:ssä tarkennettaisiin siten, että ajokielto ja väliai- kainen ajokielto olisivat esteenä ajoluvan myöntämiselle. Säännös on pykälän 1 mo- mentin 2 kohdassa. Mainitun pykälän 1 mo- mentin 1 kohdassa tarkennettaisiin lyhytai- kaisen ajo-oikeuden käsite ajokorttilain mu- kaiseksi. Lisäksi siirrettäisiin kohdasta sään- nös, joka koskee tarkempien säännösten an- tamista ajokortista ja ajo-oikeudesta, uudeksi 3 momentiksi. Säännös olisi asiallisesti en- nallaan.

Lisäksi lakiin tehtäisiin eräitä teknisluon- teisia korjauksia. Lain 13 §:n 2 momentin viimeisessä virkkeessä korjattaisiin ajo- oikeus ajoluvaksi, koska kysymyksessä on ajoluvan, ei ajo-oikeuden, voimassaolon jat- kaminen. Lain 18 §:n 2 momentista poistet- taisiin viittaus 9 §:n 2 momentin 1 kohtaan, koska vakavaa piittaamattomuutta liikenne- turvallisuutta kohtaan osoittava teko siirret- tiin viimeksi mainitun momentin muutoksen (390/2011) yhteydessä 9 §:n 2 momentin 2 kohtaan. Pykäliin on lisäksi tehty eräitä mui- ta teknisluonteisia tarkistuksia, jotka eivät muuta niitä asiallisesti.

3 Esity ksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset

Iäkkäälle kuljettajalle aiheutuisi kustannuk- sia laajennetusta lääkärinlausunnosta ja jat- kokoulutuksesta. Poliisi perii ajoluvan myön- tämisestä 62 euroa. Laajennetusta lääkärin- tarkastuksesta perittävä maksu vaihtelee kes- kimäärin 100 eurosta 200 euroon. Taksinkul- jettajan toimintakykyvaatimusten täyttymi- nen sisällytettäisiin lääkärintarkastukseen, jos kysymys on taksinkuljettajasta tai lausuntoa hakeva muuten niin haluaa. Toimintakykyä koskeva lausunto annettaisiin Liikenteen tur- vallisuusviraston lomakkeella. Toimintaky- kyä koskeva tarkastus voitaisiin tehdä myös erikseen, jos esimerkiksi ryhmän 2 ajokorttia varten lääkärinlausunnon hankkinut haluaisi siirtyä taksinkuljettajaksi. Toimintakykyvaa- timusten tutkiminen pidentäisi tarkastukseen käytettävää aikaa ja nostaisi kustannuksia.

Tarkastuskohteista riippuen lääkärintarkas-

tuksen kustannusten arvioidaan nousevan 50–100 eurolla, jos tarkastukseen sisältyy toimintakyvyn tarkastus. Erikseen suoritettu- na toimintakykytarkastuksesta perittävä mak- su voisi vastata ajoterveyslausunnon hintaa.

Lääkärinlausunto siihen liitettävine toimin- takykyarvioineen vaadittaisiin aina lupaa ha- ettaessa ja uusittaessa. Koska kysymys on ammattiliikenteessä toimivasta henkilöstä, ajantasaisen lääkärinlausunnon esittäminen alalle tultaessa on perusteltua. Lääkärinlau- suntojen esittämisessä voi olla päällekkäi- syyttä silloin, kun kuljettajalla on ryhmän 2 ajokortti eivätkä ajokortin ja ajoluvan määrä- ajat mahdollista käyttää samaa lääkärinlau- suntoa molempien uusimiseen. Lääkärinlau- sunnon voimassaoloaika on kuusi kuukautta, mikä antaa tiettyä väljyyttä.

Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin jatkokoulutukseen sisällytettävistä käytännön harjoituksista matkustajan avustamiseen ja turvallisuuteen liittyvissä aiheissa. Jatkokou- lutuksen määrä olisi sama kaikilla kuljettajil- la. Jatkokoulutuksesta aiheutuva kustannus vaihtelisi koulutuksen ja kouluttajan mukaan.

Isommalle joukolle koulutus pystyttäisiin jär- jestämään alemmin kustannuksin. Vastaavas- ti pienelle joukolle järjestettävässä koulutuk- sessa järjestämiskustannusten osuus olisi suurempi. Yhden jatkokoulutuspäivän hinta seitsemän tunnin koulutuksesta on keskimää- rin 100–120 euroa. Nykyisin opetus on mah- dollista toteuttaa pelkästään teoriaopetukse- na. Peruskurssin hinta on keskimäärin 290 euroa. Vaatimus eräiden oppiaiheiden anta- misesta käytännön harjoituksina ei nostaisi koulutuksen määrää, mutta se voisi vaikuttaa hintaan. Käytännön harjoitusten toteutustapa voi kummassakin tapauksessa lisätä kustan- nuksia.

Väliaikaisen ajoluvan käyttöönotto mah- dollistaisi ajojen aloittamisen ajolupapäätök- sen tekemisestä lukien varsinaisen ajolupa- lomakkeen valmistumista odottamatta, jos kuljettaja niin haluaisi. Väliaikainen ajolupa voisi vastata hintaluokaltaan väliaikaista ajo- korttia, jonka hinta on nykyisin 14 euroa.

Ajoluvan määräajan erottaminen ajo- oikeuden voimassaoloajasta vähentäisi eten- kin ryhmän 2 raskaan kaluston ajo-oikeuden omaavien kohdalla voimassaoloaikojen yh- teensovittamisesta aiheutuvia ylimääräisiä

(11)

kustannuksia. Ajoluvan sovittaminen ajo- oikeuteen voisi lyhentää ajoluvan voimassa- oloa viidestä tai kahdesta vuodesta ja lisätä uusimiskertoja jatkokoulutusvaatimuksineen, mikä on ajoluvan voimassaolon jatkamisen edellytys.

Ehdotetut muutokset edellyttäisivät muu- toksia ajoneuvoliikennerekisteriin. Ajoneu- voliikennerekisterin kokonaisuudistukseen liittyvien tuotannon vakauttamistoimien ja muiden muutostarpeiden johdosta tarvittavi- en muutosten kustannukset on arvioitu noin 250 000 euroksi. Muutostarpeita aiheutuu muun muassa väliaikaisen ajoluvan käyt- töönotosta.

3.2 Vaikutukset viranomaisten toimin- taan

Yläikärajan poistaminen voi jossain määrin lisätä ajolupien hakemista, myös niiden koh- dalla jotka ovat sen yläikärajan takia menet- täneet. Lisäyksen vaikutus lupaviranomaisen työhön arvioidaan kuitenkin vähäiseksi, kos- ka nykyisen kokemuksen perusteella vain harvat jatkavat 70 ikävuoteen asti, mihin ajo- lupa on nykyisin voimassa. Viiden vuoden määräaikaisia lupia on myönnetty vasta run- saan kolmen vuoden ajan ja aiempien sään- nösten mukaiset 70 ikävuoteen voimassa olevat henkilöauton ammattiajoluvat on vaihdettava uusiin määräaikaisiin ajolupiin 1.1.2015 mennessä.

Väliaikaisen ajoluvan käytön muussa kuin 4 §:n 2 momentin menettelyn yhteydessä ar- vioidaan voivan lisätä asiakaskäyntejä. So- veltuvuusharkinnasta johtuen väliaikaisen ajoluvan nouto edellyttäisi erillistä käyntiä, koska päätöstä ei voitaisi soveltuvuusvaati- musten tarkistamisen takia tehdä hakemusta jätettäessä. Väliaikaisen ajoluvan hakemista hillitsisi kuitenkin varsinaisen ajoluvan lyhyt valmistus- ja toimitusaika sekä siitä perittävä erillinen maksu.

Ehdotus ajoluvan voimassaoloajan erotta- miseksi ajo-oikeudesta vähentäisi myös jos- sain määrin ajolupaviranomaisen työtä. Sen sijaan ehdotetulla muutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia taksilupa-asioita käsitte- levien Elinkeino-, liikenne ja ympäristökes- kusten työmääriin.

Ajoneuvoliikennerekisteriin tehtävät muu- tokset vievät arviolta noin kuusi kuukautta.

Tämän johdosta muutos voisi tulla voimaan syyskuun alusta 2014. Osa muutoksista voi- taisiin joutua alkuun hoitamaan manuaalises- ti. Toimintakykytarkastusten ohjeistamiseksi annettavat Liikenteen turvallisuusviraston määräykset ja sen toimittama lausuntolomake lisäisivät viraston työtä arviolta vähemmän kuin 0,5 henkilötyövuodella. Liikenteen tur- vallisuusvirastolla on ennestään koulutusoh- jelmien vahvistamiseen liittyviä tehtäviä.

Ehdotettujen muutosten vaikutus näiden teh- tävien hoitamisessa olisi vähäinen.

3.3 Vaikutukset yritystoiminnalle

Koulutusluvan myöntämistä koskevan säännöksen muutos mahdollistaisi toimini- mellä harjoitetun yritystoiminnan.

Yläikärajan poistaminen helpottaisi ajojen järjestämistä yrityksissä ja kuljettajien saa- mista etenkin sivutoimisiin ajoihin. Muutos mahdollistaa myös taksiyrittäjän jatkamaan esimerkiksi satunnaista liikennöintiä omis- tamassaan yrityksessä, joten esitys vaikuttaa positiivisesti myös yrittäjyyden jatkamiseen yrittäjän omista lähtökohdista. Se voisi myös jossain määrin johtaa taksinluvan haltijoiden yritystoiminnan jatkamiseen aiempaa pitem- pään.

Koulutuskustannusten nousulla voi olla vaikutusta työvoiman saantiin etenkin silloin, kun kysymyksessä ovat muut kuin päätoimi- sesti taksinkuljettajana toimivat. Tästä syystä opetuksen vähimmäismääriin ei ehdoteta li- säyksiä. Ehdotetut sisältömuutokset voivat jossain määrin lisätä koulutuskustannuksia.

Koulutuksen järjestäjät saattavat joutua in- vestoimaan materiaaliin, jolla voidaan antaa käytännön valmiudet varmistavaa koulutusta muun muassa matkustajaryhmien erityistar- peiden huomioimiseksi. Nämä kustannukset saattavat siirtyä koulutuksen hintaan.

3.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Yläikärajasta luopumisen johdosta kuljetta- ja voisi edellytysten sitä puoltaessa jatkaa taksinkuljettajan tehtävissä haluamallaan ta- valla päätoimisesti tai satunnaisesti. Jatka- maan halukkaiden määrä arvioidaan pienek-

(12)

si, mutta muutos voisi jossain määrin helpot- taa kuljettajaresurssin muodostumista, ajojen järjestämistä ja lieventää kuljettajapulaa esi- merkiksi haja-asutusalueilla.

Yläikärajasta luopumisen johdosta ammat- tikuljettajia kohdeltaisiin ajotehtävissä jat- kamisessa yhdenmukaisesti, eikä kuljettajia asetettaisi eri asemaan korkean iän johdosta.

Muutos olisi yhdenmukainen myös sen ta- voitteen kanssa, että työelämässä voitaisiin jatkaa nykyistä pitempään.

Yläikärajasta luopumisen ei arvioida hei- kentävän liikenneturvallisuutta ajoterveyden- tilan laajemmasta tarkastamisesta johtuen.

Iäkkäiden kuljettajien laajennetun lääkärin- tarkastusmenettelyn käyttöönoton, ajoterve- ys- ja taksinkuljettajien toimintakykyyn liit- tyvien erityisvaatimusten tarkemman säänte- lyn ja ohjeistuksen arvioidaan parantavan lääkärintarkastuksia ja taksikuljetusten palve- luvelvoitteiden täyttymistä. Nykyisen koke- muksen perusteella 70 ikävuoden jälkeen jat- kavien määrän ei arvioida muodostuvan suu- reksi. Suomen Taksiliiton tekemässä kyse- lyssä 79,6 % kyselyyn vastanneista kuljetta- jista (1330) ei ollut halukas jatkamaan, vaik- ka se olisi mahdollista. Pääasiassa kuljettaji- na jatkavien arvioidaan olevan miehiä. Elin- iän pidentymisen ja terveydentilan paranemi- sen myötä sekä alan palveluvaatimusten ko- rostumisen myötä myös iäkkäiden naisten osuuden taksinkuljettajista arvioidaan voivan kasvaa. Nykyisin naisten osuus liiton jäsene- nä olevista luvanhaltijoista on 10,8 %.

Taksinkuljettajan perusvalmiuksia koske- villa käytännön harjoitusvaatimuksilla lisät- täisiin kuljettajien osaamista matkustajien turvallisuuden ylläpitämisen ja avustamisen vaatimuksista ja parannettaisiin kuljetuksia käyttävien erityisryhmien palvelun tasoa ja turvallisuudentunnetta. Kehittämällä koulu- tusta yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa lisättäisiin koulutuksen ja kuljetusten laatuta- soa. Liikenteen turvallisuusvirasto vastaisi koulutuksen kehittämisestä. Se valvoisi myös käytännön harjoitusten toteutumista koulu- tusohjelmien hyväksymisen yhteydessä ja voisi muutenkin ohjeistaa kouluttajia harjoi- tusten toteuttamisessa. Uusien koulutusoh- jelmien käyttöönotto koulutuksen kehittämi- sessä ja aiempien vaatimusten mukaisen kou- lutusohjelman käyttö viimeistään vuoden

2014 yhdenmukaistaisi osaamisen kuljettaji- en avustamiseen liittyvissä valmiuksissa.

Rangaistussäännöksen muutoksella paran- netaan taksiliikenteen valvonnan edellytyk- siä.

4 Asia n valmistelu

Yläikärajasta luopumiseen liittyviä muu- tostarpeita ja niiden vaikutuksia on selvitetty yhteistyössä Liikenteen turvallisuusviraston, Poliisihallituksen ja sosiaali- ja terveysminis- teriön kanssa. Esitysluonnos on valmisteltu virkatyönä liikenne- ja viestintäministeriössä.

Esityksestä on pyydetty lausunnot keskeisiltä liikenteen ja vammais- ja vanhustyön alalla ja liikenneturvallisuustyössä toimivilta ta- hoilta.

Saaduissa lausunnoissa on pääosin kanna- tettu yläikärajasta luopumista edellyttäen, et- tä kuljettaja täyttää ajoterveyden vaatimukset ja hänellä on asiakaspalvelutehtävän edellyt- tämä toimintakyky. Liikennevakuutuskeskus suhtautuu kriittisesti yläikärajasta luopumi- seen lääkärintarkastusjärjestelmän puutteista aiheutuvan liikenneturvallisuusriskin vuoksi.

Onnettomuustutkinnan perusteella kysymyk- sessä olevaan ikäluokkaan kuuluvat ovat ol- leet useimmiten pääaiheuttajia kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa.

Myöskään Varsinais-Suomen ELY-keskus ei liikenneturvallisuusperustein kannata yläikä- rajasta luopumista, koska 70 vuotta täyttä- neiden ajokyky on onnettomuustilastojen pe- rusteella alentunut erityisesti pitkäkestoisten suoritusten kohdalla. Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n mukaan eläkeiän ylittäneitä tulisi käyttää kuljettajina vain sil- loin, jos nuorempaa työvoimaa ei ole saata- vana.

Useissa lausunnoissa (mm. Suomen Taksi- liitto, Suomen palvelutaksit ry, opetus- ja kulttuuriministeriö, eri vanhus- ja vammais- järjestöt, Keskuskauppakamari) on korostettu ajotehtävästä seuraavia kuljettajan velvoittei- ta taksityöhön liittyvien asiakaspalvelun laa- tuvaatimusten mukaisesti. Laatuvaatimuksiin sisältyy esimerkiksi vammaisten matkustaji- en avustaminen autoon ja autosta pois, näi- den apuvälineiden ja pyörätuolien käsittely ja muiden matkatavaroiden nostelu. Pyörätuolia käyttävän kohdalla palveluvelvoitteeseen

(13)

katsotaan kuuluvan ns. porrasveto, koska sii- tä voi erikseen laskuttaa.

Avustamisen ja turvallisuudesta huolehti- misen on katsottu edellyttävän sekä koulutus- ta että riittävää toimintakykyä, ei pelkkää ajoterveyden arviointia liikenneturvallisuu- den näkökulmasta. Mm. Invalidiliiton lau- sunnossa korostetaan kuljettajaan kohdistu- via vaatimuksia mm. hyvästä fyysisestä toi- mintakyvystä edellä mainittujen tehtävien johdosta ahtaissa ja muutoinkin toimintaky- kyä koettelevissa olosuhteissa. Liiton mu- kaan viime vuosina on tullut tietoa asiakkai- den turvallisuuden vaarantumisesta syystä, että eläkeikäiset enenevässä määrin hoitavat kuljetuksia, joissa matkustajat tarvitsevat kuljettajan apua. Syynä tilanteisiin on ollut osaamisen ja valmiuksien puuttuminen. Liit- to suhtautuu epäillen kysymyksessä olevan ikäisten henkilöiden toimintakykyyn etenkin esteettömissä kuljetuksissa, koska nykyiset kokemukset eivät ole hyvät edes alle 70- vuotiaista.

Taksiliiton mukaan kuljettajan erityiset ter- veydelliset toimintaedellytykset on arvioitava lääkärintarkastuksessa. Taksiliiton mukaan taksinkuljettajan erityisiksi terveysvaatimuk- siksi voitaisiin asettaa esimerkiksi kyvykkyys normaalin yli 20 kg painavan matkatavaran nostamiseen, kumartuminen kiinnittämään pyörätuoli tai esimerkiksi lapsimatkustajan turvavyö. Keskuskauppakamarin mukaan toimintakyvyn arvioinnin tulisi edelleen olla terveydenhuollon ja lupaviranomaisen vas- tuulla ja Liikenteen turvallisuusviraston (Tra- fi) mukaan kuljettajan ja työnantajan vastuul- la. Poliisihallituksen lausunnossa kannatetaan taksinkuljettajan erityisistä terveysvaatimuk- sista luopumista, koska niitä ei kyetä valvo- maan käytännössä lainkaan. Ehdotettu ter- veydentilan seurantamenettely ajokortin uu- distamisen yhteydessä tekee valvonnasta säännönmukaista ja riittävää. Poliisihallitus toteaa, että laajennetussa ajoterveystarkas- tuksessa otetaan erityisesti huomioon ikään- tymisen vaikutukset mm. henkilön fyysiseen toimintakykyyn. Poliisihallitus kannattaa ajo- luvan ja ajokortin voimassaoloaikojen eriyt- tämistä, koska se poistaa mm. päällekkäiset lääkärinlausuntojen esittämiset ja ylimääräi- set ajoluvan uusimiset. Poliisi tarkistaisi ajo- oikeuden voimassaolon ajolupaa myönnettä-

essä ja luovutettaessa, joten terveydentila tu- lisi aina säännöllisesti valvottua. Myöskään sosiaali- ja terveysministeriö ei kannata eri- tyisiä terveysvaatimuksia. Ryhmän 2 kuljet- tajien tarkastus tehdään liikenneturvallisuu- den näkökulmasta, koulutus antaa kuljettajal- le osaamisen ja tietoisuuden erilaisten mat- kustajien erityistarpeista ja avustamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kou- lutus olisi kuitenkin ulotettava myös alalla jo toimiviin jatkokoulutuksen kautta. Sen mu- kaan ajolupaa ei tulisi antaa, jos käytännön kurssia ei kykene terveydentilan takia käy- mään.

Trafi kannattaa terveysvaatimuksia koske- van poikkeuslupatoimivallan kumoamista.

Koulutuksen kehittämistä on kannatettu, mutta koulutusmääriä on yleensäkin pidetty vähäisinä. Koulutusvaatimuksia on pidetty vähäisinä raskaan kaluston kuljettajien am- mattipätevyysvaatimuksiin verrattuna ja eh- dotettu peruskoulutuksen määrää lisättäväksi käytännön harjoitusten määrää vastaavasti ja avustamiseen liittyvien aiheiden sisällyttä- mistä myös jatkokoulutukseen, jotta se saa- vuttaisi kaikki kuljettajat ja ylläpitäisi osaa- mista. Palvelutaksit puoltaa harjoituksille eh- dotettua vähimmäismäärää toisin kuin Taksi- liitto. Taksiliiton mukaan opetus olisi voitava jättää kouluttajan harkintaan, jotta opetus voitaisiin sopeuttaa esimerkiksi ryhmäkoon mukaan, mikä voisi hillitä kurssihinnan nou- sua. Palvelutaksien mukaan vaihtoehtona voisi olla, että osa koulutuksesta velvoitetaan annettavaksi perehdyttämiskoulutuksena työ- paikalla, jos se ei mahtuisi peruskoulutuk- seen. Taksiliitto ja Trafi eivät pidä ehdotettua kielitaitovaatimusta tehtävään riittävänä esi- merkiksi ongelmatilanteissa, vaan ehdottavat sen tiukentamista tasolle 3. Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE on painottanut tar- vetta ja valmiuksia myös muunlaiseen vies- tintään.

Pohjois-Savon Ely-keskus arvioi iäkkäiden kuljettajien määrän jäävän vähäiseksi, koska kovin moni kuljettaja ei nykyäänkään jatka 70 vuoden ikään asti. Muutos ei sen mukaan saisi johtaa nuorien taksiyrittäjiksi aikovien alalle pääsyn vaikeutumiseen syystä, että henkilökohtaisia taksilupia yhtiöitetään usein viimeistään eläkeiän kynnyksellä tai yhtiöi- tetty taksilupa lahjoitetaan lähisukulaiselle ja

(14)

yrittäjä palaa hakemaan uutta henkilökohtais- ta taksilupaa. Ely-keskus esittääkin taksilii- kennelakiin säännöstä siitä, kuinka monta kertaa henkilökohtainen taksilupa voidaan yhtiöittää ja luovuttaa lähisukulaiselle.

Taksiliitto on ehdottanut 4 §:n 5 kohdassa auton korvaamista taksilla ja rangaistussään- nöksen muuttamista siten, että auton asema- paikkaa vastaamaton paikallistuntemus olisi rangaistavaa. Taksiliitto kannattaa ajoluvan voimassaoloa vain ajo-oikeuden voimassa ol- lessa, kun taas Trafi puoltaa ajoluvan voi- massaoloa ajo-oikeuden voimassaoloajasta riippumatta ja ehdottaa vastaavan käytännön ulottamista myös raskaan kaluston kuljettaji- en ammattipätevyyskortteihin. Lisäksi Taksi- liitto on ehdottanut tarkennusta jatkokoulu- tuksen suorittamisen ajankohtaan mahdollis- ten epäkohtien välttämiseksi ja lisäaikaa vä- liaikaiselle ajoluvalle, jos ehdotettu määräai- ka ei riitä.

Eräissä lausunnoissa on epäilty lääkärintar- kastusten kykyä terveydentilan arvioinnissa.

Liikennevakuutuskeskuksen mukaan järjes- telmä voi mahdollistaa terveysvaatimuksia vastaamattoman kuljettajan jatkaa alalla, koska lääkäreiden ilmoitusvelvollisuus ei toimi toivotulla tavalla, lääkärit jättävät aja- misen kieltämättä ajoterveydelle vaarallisten sairauksien yhteydessä ja jos ovat sen teh- neet, liikennevalvonnassa ei poliisilla ole tie- toa lääkärin asettamasta ajokiellosta. Liiken- neturva korostaa lausunnossaan, ettei laajen- netusta lääkärintarkastuksesta ole vielä mi- tään näyttöä ja edellyttää ajoterveyslääkärin- tarkastusten toimivuuden seuraamista ja edel- leen kehittämistä ajoterveyden liikennetur- vallisuusvaikutusten vuoksi.

Trafin mukaan muutosten edellyttämiä tie- tojärjestelmämuutoksia ei ehditä toteutta- maan ehdotetussa aikataulussa, mistä syystä voimaantuloajankohta tulisi siirtää myöhem- pään ajankohtaan vuonna 2014.

Hallituksen esitystä on eräiltä osin tarkis- tettu saatujen lausuntojen johdosta. Esityk- sessä ehdotetaan kuitenkin kuljettajia kohdel- tavaksi yläikärajan ja ajolupavaatimusten kohdalla yhdenmukaisesti. Laajennettu lää- kärintarkastus on otettu tammikuussa 2013 käyttöön ja siihen liittyvän ohjeistuksen mu- kaisesti voidaan ryhmän 2 kuljettajien terve- ysvaatimusten pohjalta kattavammin arvioida

henkilön ajoterveyttä. Taksinkuljettajien toi- mintakykyä koskevien erityisvaatimusten py- syttämisen sekä tarkastusten ohjeistamisen avulla lisätään kuljetuksiin liittyvien palvelu- velvoitteiden täyttämistä. Tarkastuksia kehi- tetään saatujen kokemusten ja muiden tarpei- den pohjalta. Taksinkuljettajien toimintaky- kyvaatimuksesta johtuen muutetaan esitystä niin, että ehdotus ajokorttilain 20 ja 27 §:n muuttamisesta poistetaan ja ajolupaa varten on esitettävä myös ajoterveyttä koskeva lää- kärinlausunto erikseen, vaikka kuljettajalla olisi ryhmän 2 ajokortti. Matkustajien avus- tamiseen ja turvallisuuteen vaikuttavia teki- jöitä edistetään myös tietoisuutta ja osaamis- ta lisäämällä. Esityksestä on poistettu kieli- taitotodistuksen vaatimista koskeva ehdotus, koska sen on katsottu merkittävästi vaikeut- tavan taksinkuljettajan ammattiin pääsyä.

Koulutus osoittaa kuljettajalle ammatin vaa- timukset. Esityksessä ehdotetaan myös pai- kallistuntemuksen vastaavan taksiliikenne- lain mukaista auton asemapaikan kuntaa ja säännöksen rikkominen säädettäväksi ran- gaistavaksi. Taksilupien yhtiöittämiseen ja lahjoittamiseen liittyvä muutosehdotus on siirretty taksiliikennelain yhteydessä arvioi- tavaksi. Muutoin lausunnot on pyritty otta- maan huomioon ehdotuksissa tai niiden pe- rusteluissa.

5 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päi- vänä syyskuuta 2014.

6 Suhde perustuslakiin ja säätä- misjärjestys

Ehdotuksia taksinkuljettajan terveydentilaa ja kielitaitoa koskevien vaatimusten muutta- misesta voidaan pitää merkityksellisinä pe- rustuslain kannalta.

Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perus- teista on säädettävä lailla.

Esitykseen sisältyvät ehdotukset tarkentaa säännöksiä, jotka koskevat lain 5 §:ssä tar- koitettuja taksinkuljettajan terveysvaatimuk- sia matkustajien avustamiseksi ja näiden tur- vallisuudesta huolehtimiseksi. Tarkemmat määräykset 5 §:ssä tarkoitetusta toimintaky-

(15)

kytarkastuksesta annettaisiin Liikenteen tur- vallisuusviraston määräyksillä lakiin sisälty- vien valtuussäännösten nojalla.

Perustuslain 80 §:n 2 momentin mukaan voidaan muu viranomainen kuin tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriöt lail- la valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrä- tyistä asioista, jos siihen on sääntelyn koh- teeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta sää- detään lailla tai asetuksella. Toimintakyky- tarkastuksesta säädettäisiin 80 §:n 2 momen- tin mukaisilla Liikenteen turvallisuusviraston määräyksillä. Määräykset liittyisivät viraston tehtäviin.

Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytän- nössään edellyttänyt valtuussäännösten tark- karajaisuutta (Pe VL 16/2002 vp., s. 2; Pe VL 46/2001 vp. s 3/I). Esimerkkinä 80 §:n 2 momentin mukaisesta viranomaisen nor- minantovallasta on mainittu tekninen ja vä- häisiä yksityiskohtia koskeva sääntely, johon ei liity merkittävää harkintavallan käyttöä (HE 1/1998 vp. s. 133/II). Ehdotetut valtuu- det täyttäisivät perustuslain vaatimuksen val- tuuksien tarkkarajaisuudesta.

Perustuslain 18 §:n mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkei- nolla. Perustuslakivaliokunta on ottanut kan- taa elinkeinovapauteen ja sen rajoittamiseen muun muassa lausunnossa PeVL 31/2006 vp (taksiliikennelaki). Luvanvaraistamista on pidetty mahdollisena sellaisista hyväksyttä- vistä syistä kuin henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Rajoituksista on säädettävä laissa ja rajoitusten on täytettä- vä perusoikeuden rajoitusta koskevat tarkka- rajaisuuden ja täsmällisyyden vaatimukset.

Julkisen vallan on perustuslain 22 §:n mu- kaisesti turvattava perusoikeuksien, kuten

turvallisuuden, toteutuminen. Perustuslakiva- liokunta on linjannut, että perusoikeutta on mahdollista rajoittaa tavallisessa lain säätä- misjärjestyksessä. Rajoituksen on perustutta- va lakiin ja oltava täsmällinen ja tarkkarajai- nen. Perusteen on oltava perusoikeusjärjes- telmän kannalta hyväksyttävä ja välttämätön tavoitellun tarkoituksen saavuttamiseksi.

Tarkoitus turvata yhtä perusoikeutta voi täl- löin rajoittaa toista perusoikeutta. Esityksessä tiukennettaisiin taksinkuljettajan ammatin- harjoittamisen vaatimuksia yleisen liikenne- turvallisuuden ja eri matkustajaryhmien tur- vallisuuden ylläpitämiseksi.

Perustuslain 6 §:ssä säädetään kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Pykälän 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa iän, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perus- tuslain 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus muun muassa henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen. Taksinkuljettajan uudet vaa- timukset asetettaisiin turvallisuusperustein huomioon ottaen eri matkustajaryhmien tar- peet.

Säännökset olisivat oikeasuhtaisia ja tark- karajaisia asetettuun tavoitteeseen nähden.

Säännösehdotuksia olisi myös elinkeinova- pauden kannalta pidettävä perustuslain mu- kaisina.

Esitystä ei edellä olevan perusteella ole pi- dettävä perustuslain kannalta ongelmallisena.

Tämän johdosta katsotaan, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lain säätämis- järjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:

(16)

Lakiehdotus

Laki

taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain (695/2009) 2 §:n 1 mo- mentti, 3 §:n 2 momentti, 4 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta ja 2 momentti, 5 §, 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 10 §:n 1 ja 4 momentti, 12 §:n 1 momentti, 13 §, 15 §:n 2 mo- mentti, 17 §:n 3 kohta, 18 §:n 2 momentti, 23 §:n 1 momentti, 24 §:n 1 momentti, 26 §:n 2 momentti ja 35 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 5 § osaksi laeissa 1320/2009 ja 390/2011, 23 §:n 1 momentti lais- sa 1320/2009 ja 18 §:n 2 momentti laissa 390/2011,

lisätään: 4 §:ään uusi 3 momentti ja 17 §:ään uusi 2 momentti, seuraavasti: 2 §

Ammattipätevyys

Taksinkuljettajalla on oltava kuljetettavan ajoneuvon ajo-oikeus ja tehtävän edellyttämä ammattitaito. Hänen on oltava muutenkin tehtävään sopiva.

— — — — — — — — — — — — —

3 §

Taksinkuljettajan ajolupa

— — — — — — — — — — — — — Oikeus taksinkuljettajana toimimiseen al- kaa kun ajolupa luovutetaan hakijalle.

4 §

Ajoluvan myöntämisen edellytykset Taksinkuljettajan ajoluvan myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hakijalla on voimassa oleva muu kuin lyhytaikainen auton ajo-oikeus tai muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroo- pan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa an- nettu auton ajokortti ja hän täyttää mainittua ajo-oikeutta tai ajokorttia koskevat tarkem- mat vaatimukset;

2) hakija ei ole ajokiellossa tai väliaikaises- sa ajokiellossa;

— — — — — — — — — — — — — —

Jos yhteiskunnan järjestämien opetus-, so- siaali- tai terveystoimen sopimuksenvaraisten kuljetusten tai muiden säännöllisten kuljetus- ten keskeytymättömyyden turvaamiseksi on tarpeen, ajolupa voidaan poikkeustapaukses- sa koulutuksen tai paikallistuntemuskokeen saatavuuteen liittyvien erityisten vaikeuksien vuoksi myöntää 1 momentin 4 ja 5 kohdassa säädetystä poiketen ehdolla, että hakija osoit- taa lupaviranomaisen asettamassa enintään kuuden kuukauden määräajassa täyttävänsä säädetyt vaatimukset. Valtioneuvoston ase- tuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä menettelystä, joka koskee ajolu- van myöntämistä poikkeustapauksessa.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan säännökset 1 momentin 1 kohdassa tarkoite- tuista ajo-oikeutta tai ajokorttia koskevista vaatimuksista.

5 § Terveys

Taksinkuljettajan on täytettävä ajokorttilain (386/2011) 18 §:ssä säädetyt ryhmän 2 ajo- korttilupaa koskevat terveysvaatimukset ja hänellä on muutenkin oltava sellainen toi- mintakyky, joka on tarpeen matkustajien tur- vallisuuden ylläpitämiseksi ja heidän avus- tamisekseen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen terve- ysvaatimusten täyttyminen on osoitettava lääkärin antamalla lausunnolla ajolupaa haet- taessa ja, jos hakija on täyttänyt 45 vuotta tai

(17)

hän täyttää mainitun iän hänellä jo olevan ajoluvan voimassaoloaikana, ajoluvan voi- massaolon jatkamista haettaessa. Ryhmän 2 terveysvaatimusten täyttymistä koskevasta lääkärinlausunnosta on voimassa mitä ajo- korttilain 100 §:ssä säädetään. Lääkärinlau- sunnossa on otettava huomioon ajokorttilain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetut ikääntymisen vaikutukset, jos ajolupa myönnetään 68 vuot- ta täyttäneelle tai 68 vuotta täyttäneen ajolu- van voimassaoloa jatketaan. Lausunto tak- sinkuljettajan toimintakyvystä annetaan Lii- kenteen turvallisuusviraston lomakkeella.

Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määrä- ykset toimintakyvyn tutkimisesta.

Poliisi voi muulloinkin vaatia kuljettajan määräajassa osoittamaan 2 momentin mukai- sesti, että terveysvaatimukset täyttyvät, jos on syytä epäillä, ettei ajoluvan haltija enää täytä säädettyjä vaatimuksia. Terveydentilaa koskevasta lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ajokorttilaissa.

6 § Koulutus

Koulutuksessa on annettava perustiedot ja käytännön valmiudet taksinkuljettajan am- matin harjoittamisen sekä matkustajien avus- tamisen ja heidän turvallisuudestaan huoleh- timisen vaatimuksista huomioon ottaen eri matkustajaryhmien erityistarpeet ja taksilii- kennelaissa säädetyt taksipalvelujen laatu- vaatimukset sekä perustiedot muista kuljetus- ten ja liikenteen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tarkemmat säännökset koulutuk- sen sisällöstä sekä säännökset koulutuksen vähimmäismäärästä ja toteutuksesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

— — — — — — — — — — — — — 8 §

Paikallistuntemus

Taksinkuljettajalla on oltava kokeella osoi- tettu taksilupaan asemapaikaksi merkityn kunnan tai kunnan, johon asemapaikka kuu- luu, paikallistuntemus. Paikallistuntemuk- seen sisältyy asemapaikan ja sen lähiympä-

ristön katu- ja tieverkoston, reittien ja erilais- ten hallinto- ja palvelulaitosten ja muiden tunnetuimpien käyntikohteiden tuntemus se- kä muun lähialueen yleispiirteinen tuntemus.

— — — — — — — — — — — — — — 10 §

Ajoluvan myöntäminen

Ajolupa myönnetään viideksi vuodeksi tai, jos hakija on täyttänyt 68 vuotta, kahdeksi vuodeksi.

— — — — — — — — — — — — — Poliisi voi antaa väliaikaisen ajoluvan, joka on voimassa yhden kuukauden, jos hakija täyttää ajoluvan myöntämisen edellytykset.

Väliaikainen ajolupa voidaan antaa myös 4

§:n 2 momentissa tarkoitettuja ajoja varten lupaviranomaisen mainitun momentin nojalla asettamaksi määräajaksi. Väliaikainen ajolu- pa annetaan Liikenteen turvallisuusviraston lomakkeella. Mitä muutoin säädetään ajolu- vasta, koskee myös väliaikaista ajolupaa.

12 § Jatkokoulutus

Ammatinharjoittamisen edellytysten ylläpi- tämiseksi ja parantamiseksi sekä liikennetur- vallisuuden lisäämiseksi taksinkuljettajan on saatava jatkokoulutusta kuljettajan tehtävän kannalta keskeisissä taksinkuljettajan koulu- tuksen oppiaineissa. Jatkokoulutukseen on aina sisällytettävä opetusta eri matkustaja- ryhmien erityistarpeiden sekä matkustajien avustamiseen ja turvallisuuden ylläpitämi- seen liittyvien valmiuksien ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin jatkokoulutuksen sisällöstä.

— — — — — — — — — — — — — — 13 §

Ajoluvan voimassaolon jatkaminen Ajoluvan voimassaoloa jatketaan 10 §:n 1 momentissa säädetyksi ajaksi kerrallaan.

Ajoluvan voimassaoloa jatketaan kaksi vuot- ta myös siinä tapauksessa, että hakija täyttää

(18)

68 vuotta hänellä jo olevan ajoluvan voimas- saoloaikana.

Ajoluvan voimassaolon jatkamisen edelly- tyksenä on, että hakija täyttää 4 §:n 1 mo- mentissa säädetyt ajoluvan myöntämisen edellytykset ja osoittaa saaneensa säädetyn jatkokoulutuksen. Ajoluvan voimassaoloa voidaan kuitenkin jatkaa, vaikka ajolupa olisi ollut peruutettuna 9 §:n 2 momentissa tarkoi- tetun rikoksen johdosta tai hakijalla olisi al- kolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetus- sa laissa (439/2008) tarkoitettu ajo-oikeus.

Ajoluvan voimassaoloa ei voida kuitenkaan jatkaa, jos rikos on poikkeuksellisen vakava tai siihen on muu erityinen syy ja hakija on syyllistynyt rikokseen hakemista edeltänei- den viiden vuoden aikana.

Jos ajolupaa ei ole pidetty voimassa, uusi ajolupa myönnetään tätä pykälää soveltaen.

Ajoluvan voimassaoloa jatkettaessa voi- daan antaa väliaikainen ajolupa siten kuin 10

§:n 4 momentissa säädetään. Valtioneuvos- ton asetuksella säädetään tarkemmin ajolu- van voimassaolon jatkamisesta ja siinä nou- datettavasta menettelystä.

15 §

Perusteet ajoluvan peruuttamiselle

— — — — — — — — — — — — — — Ajolupaa ei kuitenkaan 1 momentin 1 koh- dan perusteella peruuteta, jos hakijalle on luovutettu muu kuin väliaikainen ajolupa ja 4

§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun ajo- oikeuden tai ajokortin voimassaoloaika päät- tyy siksi, ettei sitä ole uudistettu. Ajoluvan peruuttaminen on otettava viivytyksettä tut- kittavaksi, jos muu 1 momentissa tarkoitettu peruste luvan peruuttamiselle ilmenee.

17 §

Ajoluvan peruuttaminen toistaiseksi Ajolupa peruutetaan toistaiseksi, jos luvan haltija:

— — — — — — — — — — — — — — 3) ei ole asetetussa määräajassa toimittanut todistusta 2 §:n 2 momentissa tarkoitetusta taksinkuljettajan kokeen tai 8 §:n 1 momen- tissa tarkoitetusta paikallistuntemuskokeen

suorittamisesta hyväksytysti taikka muuta selvitystä, jonka poliisi on tämän lain nojalla määrännyt esitettäväksi.

Ajolupa on peruutettava toistaiseksi myös silloin, jos hakijalle on annettu väliaikainen ajolupa ja ennen ajoluvan luovuttamista ajo- oikeuden tai ajokortin voimassaoloaika on päättynyt syystä, ettei sitä ole uudistettu.

18 §

Ajoluvan peruuttaminen määräajaksi

— — — — — — — — — — — — — Jos ajoluvan haltija on syyllistynyt 9 §:n 2 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tekoon, ajolupa peruutetaan vähintään kuu- deksi kuukaudeksi.

— — — — — — — — — — — — — 23 §

Ajoluvan lomake ja mukana pitäminen Ajolupa annetaan Liikenteen turvallisuus- viraston lomakkeella. Valtioneuvoston ase- tuksella säädetään ajoluvan lomakkeen tieto- sisällöstä ja muista vaatimuksista.

— — — — — — — — — — — — — 24 §

Ajoluvan kaksoiskappale

Jos ajolupa on kadonnut, tuhoutunut tai anastettu tai siihen merkityissä haltijan tie- doissa on tapahtunut muutos, kuljettajalle voidaan antaa ajoluvan kaksoiskappale. An- nettaessa väliaikaisen ajoluvan kaksoiskap- pale sovelletaan, mitä 10 §:n 4 momentissa säädetään. Tarkemmat säännökset ajoluvan kaksoiskappaleen antamisesta annetaan val- tioneuvoston asetuksella.

— — — — — — — — — — — — — — 26 §

Koulutuslupa

— — — — — — — — — — — — —

(19)

Koulutusluvan saajaksi hyväksytään yritys, yhteisö tai säätiö, jolla on toiminnan edellyt- tämät opetukselliset, ammatilliset, taloudelli- set ja muut voimavarat.

— — — — — — — — — — — — — 35 §

Rangaistussäännökset Joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) toimii taksinkuljettajana ilman 3 §:ssä tarkoitettua oikeutta,

2) toimii taksinkuljettajana, vaikka hänellä ei ole 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua auton taksilupaan merkityn asemapaikan paikallis- tuntemusta,

3) jättää luovuttamatta ajoluvan poliisille 10 §:n 3 momentissa, 20 §:ssä tai 24 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa,

4) rikkoo 23 §:n 2 momentin säännöksiä ajoluvan mukana pitämisestä, esittämisestä ja näkyvillä pitämisestä tai

5) luovuttaa taksin kuljetettavaksi vastoin 25 §:ssä säädettyä,

on tuomittava kuljettajan ammattipätevyys- säännösten rikkomisesta sakkoon, jollei teos- ta muualla laissa säädetä ankarampaa ran- gaistusta.

— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———

20 .

Jos taksinkuljettajan ajoluvan tai tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen henkilöauton ammat- tiajoluvan voimassaolo on päättynyt yläikära- jan saavuttamisen takia ennen tämän lain voimaantuloa, uuden ajoluvan myöntämiseen sovelletaan ajoluvan voimassaolon jatkamis- ta koskevaa 13 §:ää.

Tässä laissa säädetyssä perus- ja jatkokou- lutuksessa saadaan 31 päivään joulukuuta 2014 käyttää tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti hy- väksyttyä koulutusohjelmaa.

—————

Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2014

Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri

JUTTA URPILAINEN

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Perustuslain 10 §:n 1 momentissa sääde- tään yksityiselämän ja henkilötietojen suojas- ta. Säännöksen mukaan henkilötietojen suo- jasta säädetään tarkemmin

Muu asia: Valtioneuvoston asetus valmiuslain 95 §:n 2 momentissa säädetyn toimivaltuu- den käytön ja 96–103 §:n soveltamisen jatkamisesta..

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 110 a §:ssä tarkoitetun valtioneuvoston päätöksen valmistelussa noudatettavista aikamääristä ja seikoista, jotka on

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 §:n nojalla on annettu valtioneuvos- ton asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoit- tamisesta (931/2000). Asetuksen

Mo- mentin nojalla valtioneuvoston asetuksella säädetään velvoitteiden ja rajoitusten soveltamisalan rajoittamisesta tilanteessa, jossa rajoitukset eivät ole koko

Lain 5 §:n 1 momentin mukaan arkistolaitoksen tehtävistä ja järjes- tysmuodosta säädetään tarkemmin valtioneu- voston asetuksella.. Pykälän 2 momentin mu- kaan

Esityksessä ehdotetaan 5 lukuun lisättäväksi uusi 4 a §, jonka 1 momentissa säädetään palkkatuetun työn työssäoloehtoon lukemisesta ja 2 momentissa nykyistä 4 §:n 1

Ympäristönsuojelulain 154 b §:ssä sääde- tään talousjätevesien perustason puhdistusvaatimuksesta sekä säädetään siitä, että valtioneuvoston asetuksella voidaan