Orkesterimuusikot ja orkestereiden toimintaympäristöt 2008

(1)

Orkesterimuusikot ja orkestereiden toimintaympäristöt 2008

Selvitys orkestereiden toimintaympäristöjen ja muusikkojen osaamisen tulevaisuusnäkymistä

Musiikkialan toimintaympäristöt ja osaamistarve – Toive | Osaraportti 4 | Ulla Pohjannoro & Mirka Pesonen

(2)

Ulla Pohjannoro & Mirka Pesonen

Orkesterimuusikot ja orkestereiden toimintaympäristöt 008.

Selvitys orkestereiden toimintaympäristöjen ja muusikkojen osaamisen tulevaisuusnäkymistä Musiikkialan toimintaympäristöt ja osaamistarve – Toive, osaraportti 4

Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja /009 Sibelius-Akatemia

Helsinki 009

ISBN 978-95-551-70-1 (pdf) ISSN 1798-5455

Tämä tutkimus on toteutettu osana Sibelius-Akatemian koordinoimaa, opetushallituksen hal- linnoimaa ja Euroopan Sosiaalirahaston ja Metropolia ammattikorkeakoulun osarahoittamaa Toive-hanketta. Hanke on toteutettu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Kulttuu- ripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen ja Suomen Konservatorioliitto ry:n kanssa.

Kannen kuva: Heikki Tuuli

(3)

SiSältö

1 Johdanto ... 4

1.1 Selvityksen toteutus ...4

1. Aineiston kuvailua ...5

1. Orkestereiden ominaislaatu ja rahoittajien niille asettamat odotukset ja tavoitteet ...6

1.4 Orkesterimuusikoiden ja kapellimestareiden roolit ...7

2 Orkesterimuusikot ... 8

.1 Määrä ...8

. Opiskelutaustat ...8

. Muusikoiden osaaminen ja täydennyskoulutus tällä hetkellä ...11

.4 Orkesterimuusikkojen rekrytointi ...11

.5 Orkesterin henkilöstön määrän kehitys ...1

3 Orkestereiden itsearviointi ... 14

.1 Vahvuudet ...14

. Haasteet ...15

. Mahdollisuudet ...16

.4 Uhat ...17

.5 Yhteenvetoa SWOT-analyysistä ...18

4 Käsitykset orkesterin toiminnan jatkuvuudesta ... 21

5 toimintaympäristön muutos ... 23

5.1 Taiteellinen ja yleisösuhteeseen liittyvä muutos ...4

5. Taloudellinen tai hallinnollinen muutos ...6

5. Yleinen kulttuurinen muutos ...8

5.4 Yhteenvetoa toimintaympäristöjen muutoksesta ...0

6 Orkesterimuusikoiden osaamistarpeiden muutos ... 32

6.1 Musiikillinen ydinosaaminen ...4

6. Soveltava musiikillinen osaaminen ...4

6. Ulkomusiikillinen osaaminen ...5

6.4 Yhteenvetoa tulevaisuuden osaamistarpeista ...7

7 tulosten yhteenvetoa ... 37

lähteet ... 40

Liitteet...41

(4)

1 Johdanto

Tämän selvityksen kohteena on suomalainen orkesterilaitos ja sen tulevaisuuden näkymät erityisesti orkesterimuusikon osaamisen näkökulmasta. Raportti kuuluu laajaan Toive-hankkeen selvityskokonaisuuteen ollen sen neljäs osaraportti. Toive-hankkessa selvitetään musiikkialan toimintaympäristöjen muutoksia ja näistä johtuvia tulevaisuuden osaamistarpeita. Sen tarkoi- tuksena on välittää tietoa ammattikuvien muutoksista koulutuksen rahoittajille, järjestäjille, toimintaa sääteleville tahoille ja koko koulutuksen kansalliselle ennakointitoimialalle. Selvityksen kohteena ovat orkesterien ja seurakuntien musiikkitoiminta, koulujen ja musiikkioppilaitosten musiikinopetus sekä kevyen musiikin sektori niiden itsensä näkökulmasta ja tulevaisuudenku- vasta käsin. Selvityksen avulla musiikin ammatillisin koulutuksen järjestäjät voivat kehittää koulutuksensa rakenteita ja sisältöä. Alalle hakeutuvat ja siellä opiskelevat saavat selvityksistä tietoa työelämän vaatimuksista ja rakennusaineita omalle ammatilliselle suuntautumiselleen. Käsillä oleva osaraportti on orkestereiden intendenteille tai muille johtajille tehtyyn kyselyaineistoon perustuva orkestereiden tulevaisuusnäkymiä kartoittava osaselvitys, jota tullaan myöhemmin täydentämään kapellimestareiden haastattelulla.

Sibelius-Akatemia hallinnoi ESR-rahoitteista laadullista ennakointihanketta Musiikkialan toi- mintaympäristöt ja osaamistarve – Toive. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ja Suomen konservatorioliitto ry. Rahoittajaa edustaa hankkeessa Opetushallitus. Tämä raportti on valmistunut Toive-hankkeen ohjausryhmän ohjauksessa. Ohjausryhmän jäsenet on luettavissa liitteessä 6.

1.1 Selvityksen toteutus

Kyselyssä selvitettiin suomalaisten orkestereiden toimintaympäristön ja orkesterimuusikkojen osaamistarpeiden muutosodotuksia orkesterin hallinnollisten johtajien arvioimana. Se toteutet- tiin nettikyselynä Webropol-ohjelmalla syksyllä 008 (VOS, eli valtionosuuden piirissä olevat orkesterit) ja keväällä 009 (puolustusvoimien sotilassoittokunnat). Kysely testattiin neljällä alan ammattilaisella, joista kolme oli intendenttejä tai muuta alan hallintohenkilökuntaa ja yksi orkesterimuusikko. Kyselylomakkeeseen tehtiin tarvittavat muutokset palautteen perusteella. Ky- selylomake on raportin liitteenä 5.

Osoite kyselyn verkkosivulle lähetettiin sähköpostilinkkinä kaikille Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n (Suosio) ja muille valtionapua nauttiville orkestereille sekä puolustusvoimien sotilassoitto- kunnille. Kysely oli osoitettu orkestereiden intendenteille ja soittokuntien päälliköille tai kapel- limestareille.

Vastaaminen oli kohtalaisen vaisua. Kahden muistutuksen jälkeen vastausprosentit muodostui- vat seuraaviksi (ks. taulukko 1 seuraavalla sivulla):

(5)

Taulukko 1. Perusjoukot, vastausten määrät ja vastausprosentit koko aineistossa ja ryhmiteltynä VOS- tai Suosio-orkestereihin ja puolustusvoimien soittokuntiin.

Kyselyjä Vastauksia Vastausprosentti

VOS-/Suosio-orkesterit 32 17 53,1

Puolustusvoimien soittokunnat 13 8 61,5

Yhteensä 45 25 55,6

1.2 Aineiston kuvailua

Orkesterin ylläpitäjän suhteen tarkasteltuna aineisto on kohtalaisen edustava (ks. taulukko alla).

Taulukko 2. Vastanneet orkesterit ja perusjoukot orkesterin ylläpitäjän perusteella..

Orkesterin ylläpitäjä Vastausten lukumäärä % Perusjoukko %

Osakeyhtiö, yhdistys tai säätiö 7 28 15 33,3

Kunta 10 40 17 37,8

Valtio/ Puolustusvoimat 8 32 13 28,9

Yhteensä 25 100 45 100,0

Lääneittäisessä tarkastelussa (ks. taulukko ) Lapin läänin orkestereilla on aineistossa lievä ali- edustus ja Etelä-Suomen orkestereilla lievä yliedustus.

Orkesterit luokiteltiin kolmeen luokkaan huolimatta siitä, että jako ei ole yksiselitteinen. Läh- tökohtana on ollut Suosio ry:n tyypittely siten, että joukkoon on lisätty sotilas- ja rytmiorkes- tereiden luokka. Vastaavasti ”muiden orkestereiden” luokka on poistettu, sillä tämän ryhmän orkesterit toimivat käytännössä kamari-, runko- tai sinfoniaorkestereiden kokoonpanoissa. Puo- lustusvoimain orkesterit ja rytmimusiikkiorkesterit yhdistettiin yhdeksi luokaksi. Tosin yksi vastanneista sotilassoittokunnista ilmoitti ominaislaadukseen ”sinfonisen puhallinmusiikin”. Lisäk- si on huomattava, että varsinaisia rytmimusiikkiorkestereita luokassa on vain muutama. Suurin osa rytmimusiikkialan muusikoista toimii ilman valtionapua ja muunlaisissa kuin tyypillisissä työsuhteissa, esimerkiksi freelance- pohjalla tai yritystyyppisesti. Orkesterityypin perusteella tarkasteltuna aineisto on varsin edustava (ks. taulukko 4).

Taulukko 3. Vastanneet orkesterit ja perusjoukot orkesterin lääneittäin.

Läänit Vastausten lukumäärä % Perusjoukko %

Etelä-Suomen lääni 10 40 21 46,6

Länsi-Suomen lääni 7 28 13 28,9

Itä-Suomen lääni 3 12 5 11,1

Oulun lääni 2 8 3 6,7

Lapin lääni 3 12 3 6,7

Yhteensä 25 100 45 100,0

(6)

Taulukko 4. Vastanneet orkesterit ja perusjoukot orkesterityypeittäin.

Orkesterin tyyppi Vastausten lukumäärä % Perusjoukko %

Sotilas- tai rytmimusiikkiorkesteri 10 40 17 37,8

Kamari- tai runko-orkesteri 6 24 12 26,7

Sinfoniaorkesteri 9 36 16 35,6

Yhteensä 25 100 45 100,0

1.3 Orkestereiden ominaislaatu ja rahoittajien niille asettamat odotukset ja tavoitteet

Kyselyssä selvitettiin, millaisia odotuksia sen ylläpitäjä asettaa sen toiminnalle. Orkesterit kuvai- livat vastauksissaan myös ominaislaatuansa.

Suomen orkesterilaitos, jota on kutsuttu yhdeksi maailman runsaslukuisimmista väestömäärään suhteutettuna,¹ näyttäytyy selvityksen valossa erittäin monimuotoisena. Orkestereiden koot vaihtelevat runko-orkesterien keikkamuusikoilla täydennettävästä ytimestä (esim. kvartetti) täy- siin ooppera- ja sinfoniakokoonpanoihin. Ohjelmistot vaihtelevat nyky-, rytmi-, barokki- tai lastenmusiikkipainotuksista perinteiseen klassiseen ja sotilasmusiikkiin. Myös orkesterien tä- män hetken toiminta ja olosuhteet edustavat taiteellisen ja alueellisen vaikuttavuuskehityksen eri vaiheita. Osa orkestereista käyttää säännöllisesti konserteissaan avustajina musiikkiopistojen pitkälle edenneitä opiskelijoita, kun toiset ovat puhtaasti ammattiorkestereita ulkomaisine kier- tueineen ja säännöllisine tallennetoimintoineen. Joku orkestereista kokee vielä vakiinnuttavansa asemaansa ja konserttitoimintaansa, tai muuten vain vahvistavansa asemaansa alueellisena kult- tuuritoimijana, ja toinen haluaa kehittää yleisöpohjaansa, esimerkiksi lapsille ja nuorille suunna- tulla toiminnalla. Moni orkesteri korostaa myös monipuolisuutta ohjelmistossaan, ja muutama mainitsee kasvatus- tai muun yleisölähtöisen toiminnan osana ominaislaatuaan.

Selvästi muista poikkeava ryhmä ovat puolustusvoimien ylläpitämät ensi sijassa seremoniatarkoi- tuksiin perustetut sotilassoittokunnat. Niiden ohjelmisto on erityisen monipuolista. Osaamista tarvitaan pienissä ja isoissa kokoonpanoissa klassisesta musiikista marssimusiikkiin ja jazziin.

Muutama sotilassoittokunta mainitsee lisäksi myös kuviomarssin.

Suuri osa orkestereista on kunnallisia toimijoita. Kuntien yleisin vaatimus orkesterilleen on eri kohderyhmien tavoittaminen (7 mainintaa), joka usein tarkoittaa myös ohjelmistollista monipuolisuutta. Neljä kunnallisista orkestereista ei katsonut kunnan asettaneen erityisiä tavoitteita orkesterilleen, pois lukien korkeata laatua ja tiettyjä määrällisiä tavoitteita.

1 Vertailun vuoksi esitetään, että Berliinin lukuisissa orkestereissa lasketaan olevan n. 1100 muusikkoa (tiedot vuodelta 00;

http://www.kurt-singer-institut.de/; tieto haettu 8.8.009 ja muusikkojen kokonaislukumäärä tarkistettu samana päivänä kaupungin neljän oopperan ja neljän orkesterin verkkosivuilta). Kaupungin väkiluku on n. ,4 miljoonaa, ja sitä ympäröivän Brandenburgin osavaltion väkimäärä on lisäksi n. ,6 miljoonaa. Pinta-alaltaan koko alue on vajaa kymmenesosa Suomesta.

Berliinin suhteen on todettava, että historiallisista syistä Berliinin tilanne on erityinen myös kulttuurilaitosten osalta. Lähes 7,5-miljoonaisessa Suur-Lontoossa (Lontoon lähialueilla asukkaita on yhteensä n. 1 miljoonaa) kahdessa oopperassa

(7)

Sotilassoittokunnat ovat Suomen puolustusvoimien ylläpitämiä perinteitä kunnioittavia pu- hallinorkestereita, joiden soittajaluku vaihtelee 1 ja 17 välillä. Lisäksi varusmiehinä palvelee vuosittain 50−80 soittajaa Varusmiessoittokunnassa. Soittokuntien erityistehtävä puolustusvoimien erilaisissa tilaisuuksissa määrittää melko pitkälle näiden orkestereiden toimintaa, mutta pääsääntöisesti vain kyseisissä erityistilanteissa. Sotilassoittokuntien esiintyminen ja konsertointi puolustusvoimien tilaisuuksien ulkopuolella on varsin laajaa yltäen myös ulkomaille, vaikkakin esiintymisten määrä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut laskeva. Vuonna 007 soittokunnat esiintyivät yhteensä 1849 tilaisuudessa. Puolustusvoimien orkesterit esiintyvät erilaisissa kokoonpanoissa, pienyhtyeissä ja big bändeinä riippuen soittokunnan koosta.

Puolustusvoimat rahoittajana edellyttää soittokunniltaan ”maanpuolustustyötä tukevaa” ohjelmistoa sekä laatua ja monipuolisuutta (viimeksi mainituista mainintaa). Toisaalta uusia ideoi- takin mainitaan mahdolliseksi toteuttaa taiteellisella puolella.

1.4 Orkesterimuusikoiden ja kapellimestareiden roolit

Kapellimestarien rooli ja asema vaihtelee eri orkestereissa riippuen hallintosäännöstä ja sopimuk- sista ylikapellimestarin tai taiteellisen johtajan ja ylläpitäjän välillä. Selvityksessä ei pyritty niin- kään käsittelemään intendentin ja kapellimestarin suhdetta ja työnjakoa kuin kapellimestarin ja orkesterin välistä rajapintaa. Ajateltiin tämän avaavan näkymiä selvityksen päätavoitteeseen, orkesterimuusikon tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin: mitä enemmän kapellimestari ottaa vastuuta yhtäältä orkesterin tasosta ja sen kehittämisestä ja toisaalta taiteellisesta profiilista ja suunnittelusta, sitä vähemmän jäisi orkesterimuusikoille tilaa tällä saralla, ja päinvastoin.

Ylikapellimestarilta odotetaan usein erityistä panosta orkesterin harjoittamisessa ja osaamisen tason kohottamisessa. Aina tämä ei kuitenkaan toteudu. Yksi vastaaja kirjoittaa taiteellisen johtajan tehtävien muutoksesta: ”Trendi on näyttänyt olevan, että kun taiteelliset johtajat yhä vähemmän viettävät aikaansa orkesterin kanssa samalla paikkakunnalla, kehittäminen ei ole niin pitkäjänteis- tä ja orkesterin etua ajavaa aina kuin se voisi olla.” (Sinfoniaorkesterin vastaus.). Selkeästi ke- hittämisvastuuta ottavia kapellimestareita on kuitenkin vielä kohtalaisen monissa orkestereissa.

Muissa tapauksissa puhutaan enemmänkin ”taiteellisen vastuun” kantamisesta, joka tarkoittanee lähinnä ohjelmistosuunnittelua, jossakin tapauksessa myös solisti- tai kapellimestarikiinnityksiä.

Vastanneista valtionapuorkestereista tai Suosio-orkestereista 10:ssä tulkittiin kapellimestarin roolin olevan erittäin suuri. Kolmessa orkesterissa oli ylikapellimestarin lisäksi olemassa taiteellinen toimikunta, mikä käytännössä tarkoittaa muusikkojen osallistumista ohjelmistosuunnitteluun.

Jossain orkesterissa taiteellinen johtaja johtaa ”sisältöä” (ohjelmistoa, solisti- ja vierailukapelli- mestarikiinnityksiä).

Neljässä valtionosuuden piirissä (VOS) olevassa orkesterissa tulkittiin vastausten perusteella muusikkojen roolin olevan suuri, kolmessa orkesterissa katsottiin roolin kasvavan tulevaisuudessa. Kahdessa roolin katsottiin olevan varsin pieni. Lopuissa orkestereissa muusikkojen vaiku- tusmahdollisuudet olivat usein edustukselliset. Muutamassa vastauksessa muusikoilta odotettiin enemmän aktiivisuutta ja osallistumista orkesterin tulevaisuuden suunnitteluun. Yhdessä vastauk-

Ks. http://www.mil.fi/sotilasmusiikki/esiintymiset/tilastot/index.dsp; tieto haettu 8.8.009.

(8)

sessa odotettiin muusikkojen kantavan vastuuta myös markkinoinnissa ja tiedottamisessa osana orkesterin julkisuuskuvan muotoutumista ja olemassaolon oikeutusta: ”Lisäksi epämuodolliset tilaisuudet, ’jalkautumisesiintymiset’ ja muut uutta yleisöä etsivät tilaisuudet tulevat lisääntymään”.

Vastauksista saa käsityksen, jonka mukaan orkesterin on saatava toiminnalleen entistä enemmän oikeutusta ”eikä tuudittauduttava siihen, että orkestereita ’vaan kuuluu olla’ ja joku muu saa huo- lehtia siitä.” (Sinfoniaorkesterin vastaus.) Kaksi intendenttiä mainitsi muusikkojen omaehtoisen vastuun ammattiosaamisensa ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Sotilassoittokunnissa kapellimestarin rooli kattaa myös hallinnollisen puolen. Tämä tarkoittaa käytännössä sekä taiteellista että esimiesvastuuta. Yksi vastaaja kirjoittaa kaksoisroolin hyvistä ja huonoista puolista: ”Tämä yhdistelmä on hyvin raskas, mutta se antaa myös suuret mahdollisuudet kehittää asioita ja antaa vapauden suunnitella asioita.” Kolmessa vastauksessa mainittiin apuna ole- va muusikoista koostuva ”ohjelmistotoimikunta”. Kahdessa vastauksessa mainittiin muusikkojen suuri vastuu lukuisissa pienissä kokoonpanoissa ja yhdessä vastauksessa kerrottiin uudesta äänen- johtajakäytännöstä, jonka odotetaan lisäävän muusikkojen vastuunottoa. Kaiken kaikkiaan puolustusvoimien muusikkojen roolissa näyttäisi olevan käynnissä melko selkeä vastuutason nosto.

2 OrKeSterimuuSiKOt 2.1 määrä

Koko selvityksen kohteena olevien orkestereiden muusikkovakansseista tavoitettiin 61 %, 748 muusikkoa (ks. taulukko 5). Näistä klassisen musiikin orkestereissa (kamari-, runko- ja sinfoniaorkesterit) soittaa 601 muusikkoa. Muusikkovakanssien lukumäärissä on vastanneiden orkestereiden kuukausipalkkaiset muusikot: jotkut orkestereista toimivat keikkapohjaisesti ilman kuukausipalkkaisia muusikoita.

Taulukko 5. Orkestereiden muusikkovakanssit orkesterityypeittäin selvityksessä ja koko maassa.

Orkesterin

tyyppi Luku-

määrä Muusikko-

vakanssit % % koko maan

vakansseista Lukumäärä

(koko maa) Muusikko- vakanssit (koko maa) Sotilas- tai rytmi

musiikki

10 147 (n=9) 19,6 55,9 17 263

Kamari- tai runko 6 25 (n=3) 3,3 31,6 12 79

Sinfonia 9 576 (n=9) 77,0 65,0 16 886

Yhteensä 25 748 (n=21) 100,0 60,9 45 1228

2.2 Opiskelutaustat

Kuusi 5 vastaajasta ei ollut täyttänyt kyselyn kohtaa, jossa tiedusteltiin orkesterimuusikkojen opiskelutaustoja ja tutkintoja. Lisäksi jotkut vastanneista kertoivat lukujen olevan summittaisia, sillä hallinnolla ei ole aina tietoa tai tilastoja työntekijöiden opintotaustoista. Edellä selostettu

(9)

vahvistaa käsitystä, jonka mukaan orkestereiden rekrytoinneissa soittamisen taso ratkaisee ohi tutkintojen. Kuviot (1–) ovatkin siten lähinnä suuntaa antavia, mitä tulee orkesterimuusikkojen opiskelutaustoihin. Myöskään ei saatu kovin luotettavaa tietoa siitä, miten suuri osa muusikoista on suorittanut tutkinnon opiskelupaikassaan; arviolta valmistumattomien osuus on noin neljännes.

Kuvio 1. Orkesterimuusikoiden opiskelupaikat. Pylväiden sisällä merkattuna ao. opiskelupaikoissa opiskel- leiden määrä, sekä osuus kaikista vastanneiden ilmoittamista opiskelupaikoista.

VOS-orkestereiden muusikoista valtaosa (5 %) on opiskellut Sibelius-Akatemiassa (ks. kuvio ). Melko suuri konservatoriotaustaisten soittajien osuus (19 %) viitannee käytännössä van- hemman ikäluokan soittajiin. Tietyissä orkestereissa näitä lähiaikoina eläköityviä soittajia on varsin suuri osuus, mikä on kyselyn avoimissa vastauksissa mainittu tulevana rekrytointihuolena.

Ammattikorkeakouluista valmistuneiden osuus on vielä varsin pieni. Aika näyttää, korvaavatko sieltä valmistuneet entisten konservatorioissa opiskelleiden osuuden orkestereissa, ja kuinka suu- reksi ulkomaalaistaustaisten muusikkojen osuus kasvaa.

Tässä tutkimuksessa ei pystytty erottelemaan, kuinka moni ulkomaalaistaustainen muusikko on opiskellut tai saanut tutkintonsa Sibelius-Akatemiassa eikä sitä, kuinka monta syntyjään suo- malaista muusikkoa on suorittanut opintonsa ulkomailla. Sibelius-Akatemiassa tehtiin kevääl- lä 008 pienimuotoinen kysely Suosio ry:n jäsenorkestereille aiheena ulkomaalaiskiinnitykset edellisen viiden vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 17 jäsentä – mukana olivat kaikki suurimmat orkesterit, ja sen avulla tavoitettiin kaikkiaan199 koesoittoa. Näistä 14 (7 %) onnistui ja or- kesteriin pestattiin uusi muusikko. Voittajista 7 (19 %) oli ulkomaalaistaustaisia, joista 8, siis melkein kolmasosa, opiskeli Sibelius-Akatemiassa. (Djupsjöbacka 008.)

Orkesterimuusikoiden opiskelupaikat

29740

588

10515 98

14% 80

11 84

12%

0 50 100 150 200 250 300

Sibelius-

Akatemia AMK Konservatorio, II

aste Sotilas-

musiikkikoulu Ulkomainen musiikkialan oppilaitos

Jokin muu oppilaitos

Muusikoiden opiskelupaikat (sotilassoittokunnat)

78

7 25 32

0 72

Sibelius-Akatemia AMK

Konservatorio, II aste Sotilasmusiikkikoulu

Ulkomainen musiikkialan oppilaitos Jokin muu oppilaitos

Muusikoiden opiskelupaikat (VOS / Suosio)

12 20

33 98

265

80 Sibelius-Akatemia

AMK

%

% %

(10)

Kuvio 2. Valtionosuuden piirissä/Suosio-orkestereissa soittavien orkesterimuusikoiden opiskelutaustat.

Sotilasammattimuusikoista vain kohtalaisen pieni osa (15 %) on opiskellut Sibelius-Akatemi- assa; oletettavasti ensisijaisesti kapellimestarit, joiden koulutuksen Sibelius-Akatemia järjestää (ks. kuvio ). Ainoastaan Kaartin soittokunnassa on hieman merkittävämpi määrä sibeliusaka- temialaisia, vaikka suurin osa heistä ei olekaan suorittanut tutkintoa. Pääosa sotilasmuusikoista on saanut koulutuksensa ammattikorkeakoulusta, konservatoriosta tai puolustusvoimien omasta sotilasmusiikkikoulusta, joista viimeksi mainittu musiikillis-teknisessä mielessä tarkoittanee käy- tännössä musiikkiopistotasoista taustaa.

Kuvio 3. Sotilassoittokunnissa soittavien orkesterimuusikoiden opiskelutaustat.

29740

588

10515 98

14% 80

11 84

12%

0 50 100 150 200 250 300

Sibelius-

aste Sotilas-

78

7 25 32

0

72

12 20

33 98

265

AMK

%

% %

29740

588

10515 98

14% 80

11 84

12%

0 50 100 150 200 250 300

Sibelius-

aste Sotilas-

78

7 25 32

0

72

12 20

33 98

265

AMK

%

% %

(11)

2.3 muusikoiden osaaminen ja täydennyskoulutus tällä hetkellä

Vain kahdeksan intendenttiä oli vastannut avoimeen kysymykseen, jossa tiedusteltiin muusikkojen tämän hetken osaamisen puutteita. Yksi vastaajista kirjasi, että taso on riittävä. Tästä voitaisiin päätellä, että suuria puutteita osaamisessa ei olisi – ellei päätelmä olisi ristiriidassa kyselyn muissa kohdissa raportoitujen rekrytointihuolista kertovien kommenttien kanssa. Myös erityisesti pääkaupunkiseudun ammattiorkesterit ovat eri yhteyksissä ilmaisseet huolensa orkesterimuusikkojen tasosta ja kertoneet tähän liittyen, että yhä useammin ulkomainen muusikko voittaa koesoiton suomalaisen ohi. Juuri tällaisten lausumien johdosta Sibelius-Akatemian reh- tori Gustav Djupsjöbacka selvitti Suomeen rekrytoitujen ulkomaalaisten orkesterimuusikkojen taustoja saatuaan aiheeseen liittyvän esitelmäkutsun valtakunnallisille orkesteripäiville. Selvityk- sessä kävi ilmi mm. se, että 199 koesoitossa kiinnitetyistä 7 ulkomaalaistaustaisesta muusikosta 8 (0 %) oli löydettävissä Sibelius-Akatemian opiskelijarekisteristä. (Djupsjöbacka 008) Yksi vastaaja (sinfoniaorkesteri) kaipasi muusikoilta enemmän esimiestaitoja – tarkoittaen mah- dollisesti äänenjohtajan tehtäviin kuuluvia vastuita, yksi vastaaja (sotilassoittokunta) puolestaan valo- ja äänialan osaamista. Yksi vastaaja kaipasi lisää valmiuksia yleisön kohtaamiseen. Yhden soittokunnan vastaaja ei katsonut kaikkien soittajien soittotaidon olevan riittävä ja toinen kaipasi lisää solistisia valmiuksia.

Vain kolme VOS-orkesteria ilmoitti kyselyssä orkesterin budjetissa käytettävissä olevan muusikkojen täydennyskoulutusmäärärahan suuruuden. Se vaihteli 1 000 eurosta (pieni orkesteri) 10 000 euroon (suuri orkesteri). Sotilassoittokuntien (n=8) vastausten vaihteluväli oli 000 € –1 000 €. Kaikkien orkestereiden vastaajista 55 % arveli täydennyskoulutusrahoituksen kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana. 45 % vastaajista arvelee rahoituksen säilyvän ennallaan, eikä kukaan usko rahoituksen vähenemiseen. Sotilassoittokuntien ja muiden orkestereiden vastaajien vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja.

2.4 Orkesterimuusikkojen rekrytointi

Orkesterimuusikkojen rekrytointi näyttää tutkimuksen valossa enemmän vaikealta kuin hel- polta (ks. kuvio 4). Kaikkien puhaltajien (paitsi huilujen) ja kaikkien äänenjohtajien (paitsi sellon) pestien täyttäminen on suuremmaksi osaksi melko tai erittäin vaikeaa. Suurimmat on- gelmat ovat alttoviulun äänenjohtajien ja fagotistien löytämisessä, eivätkä viulujen, vaskien tai puupuhaltimien äänenjohtajat jää näistä paljoa jälkeen. Sen sijaan klarinetistien, sellon äänen- johtajien ja soolosellistien, viulistien, sellistien ja kontrabasistien, huilujen, lyömä- ja kosketin- soitinten sekä kitaristien rekrytoinneissa on enemmän mainintoja rekrytoinnin helppoudesta kuin vaikeudesta. Missään soitinryhmässä kitaraa ja kosketinsoittimia lukuun ottamatta ei tilanne ole kuitenkaan täysin auvoinen; kaikkien näiden soitinten rekrytoinnissa on raportoitu myös ongelmia.

Kaikissa orkesterityypeissä vaikeimpia rekrytointeja ovat äänenjohtajien (konserttimestareiden) vakanssit. Vastaajat eivät yleensä eritelleet vastauksiaan avoimissa kysymyksissä. Kaksi mainintaa oli kuitenkin siitä, että jotkut paikat oli täytetty vasta toisella koesoitolla. Muutama vastaaja kertoi, että koesoittoja ei ole viime aikoina ollut. Kuviossa 4 ei ole eritelty sotilassoittokuntia ja

(12)

2 5 2 2 2 1 1 1 2 1

2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

6 2 5 4 4 5 4 4

2 3

1 2 2 3

3 3 3 3 3 3 2 0 0

1 5 4 4

5 9 9 4

5 6 3

4 4 3

3 0

2 3

9 7 2

4 2

2 1 2 1

3 0 0 4

3 5 4

1 0

4 3 6

3

7 0 4 1

1 1

0 0 0 0

0 0

1 0

0 0 0

0 0

1 0 1 0

0 0

9 7 7 9

6 5

4 7

6 5 9 10 12

9 9

9 10

6 8

7 13

15 15

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alttoviulun äänenjohtajat

Fagotit Pasuunat Viulun äänenjohtajat ja konserttimestarit

Käyrätorvet Vaskisoitinten äänenjohtajat Puupuhaltimien äänenjohtajat Trumpetit

Oboet Klarinetit Sellon äänenjohtajat ja soolosellistit

Kontrabasson äänenjohtajat Saksofonit

Viulut Alttoviulut Sellot Kontrabassot Huilut Tuubat Lyömäsoittimet Harppu Kosketinsoittimet Kitarat

Erittäin vaikeaa Melko vaikeaa Ei helppoa eikä vaikeaa Helppoa Erittäin helppoa Ei vakansseja

rytmimusiikkiorkestereita muista orkestereista, mikä merkitsee esimerkiksi paljon mainintoja kohdassa ”ei vakansseja”, erityisesti jousisoittimissa sekä kitarassa.

Vakinaisten muusikkojen lisäksi suuressa osassa orkestereiden konsertteja tarvitaan myös tilapäi- siä avustajia. Avustajien rekrytointiongelmia kommentoi 11 vastaajaa, etupäässä sotilassoittokunnista. Ongelmia esiintyi erityisesti fagotistien (neljä mainintaa) kohdalla. Keikkaklarinetis- tien ja -käyrätorven soittajien rekrytointiongelma oli tuotu julki kahdessa vastauksessa, oboistit ja baritonitorvistit mainittiin kummatkin kerran. Yksi kapellimestari kommentoi seuraavasti:

”Kaikkiin puhaltimiin on melko vaikea saada soittajia siten, että hakijoita olisi enemmän kuin yksi tai kaksi. Lisäksi hakijat ovat muodollisesti epäpäteviä.” Saksofoninsoittajien puute mainittiin yh- dessä sotilassoittokuntavastauksessa; kyselyssä ei ollut erillistä kohtaa saksofonin soittajille.

Syitä rekrytointiongelmiin oli arvioitu vain muutamissa avoimissa vastauksissa, jotka tulivat lä- hinnä sotilassoittokunnista. Yleensä viitattiin syrjäiseen paikkakuntaan tai siihen, että alueella ei ole alan koulutusta.

Kuvio 4. Orkesterimuusikkojen rekrytoinnin sujuvuus suomalaisissa orkestereissa (koko aineisto). Huom.

2 5 2 2 2 1 1 1 2 1

2 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

6 2 5 4 4 5 4 4

2 3

1 2 2 3

3 3 3 3 3 3 2 0 0

1 5 4 4

5 9 9 4

5 6 3

4 4 3

3 0

2 3

9 7 2

4 2

2 1 2 1

3 0 0 4

3 5 4

1 0

4 3 6

3

7 0 4 1

1 1

0 0 0 0

0 0

1 0

0 0 0

0 0

1 0 1 0

0 0

9 7 7 9

6 5

4 7

6 5 9 10 12

9 9

9 10

6 8

7 13

15 15

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alttoviulun äänenjohtajat

Fagotit Pasuunat Viulun äänenjohtajat ja konserttimestarit

Käyrätorvet Vaskisoitinten äänenjohtajat Puupuhaltimien äänenjohtajat Trumpetit

Oboet Klarinetit Sellon äänenjohtajat ja soolosellistit

Kontrabasson äänenjohtajat Saksofonit

Viulut Alttoviulut Sellot Kontrabassot Huilut Tuubat Lyömäsoittimet Harppu Kosketinsoittimet Kitarat

Erittäin vaikeaa Melko vaikeaa Ei helppoa eikä vaikeaa Helppoa Erittäin helppoa Ei vakansseja

(13)

2.5 Orkesterin henkilöstön määrän kehitys

Suomalaisten orkestereiden päätoimisten muusikkojen määrä kasvoi 40 vuodessa 1960-luvulta vuosituhannen vaihteeseen 50:stä 966:een (Vikström 005). Vuonna 008 vastaavasti laskettu muusikkojen määrä oli edelleen kasvanut, vaikkakin vain hieman, lukumäärään 981.

Kuviossa 5 on esitetty yhteenveto vastaajien näkemyksistä orkesterinsa henkilömäärän kehityk- sestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Intendentit ja sotilaskapellimestarit ennakoivat kaikissa orkesterin eri henkilöstöryhmissä tapahtuvan yhä edelleen kasvua, muusikkojen määrässä jopa kohtalaisen merkittävää kasvua.

Huolimatta siitä, että vastaajia pyrittiin varsin yksiselitteisesti arvioimaan tulevaisuuden tosi- asiallista tilannetta, tuloksien voidaan otaksua kertovan ehkä enemmän vastaajien toiveita kuin realistista näkemystä heijastaviksi. Onhan orkesterilakkautuksista ollut puhetta niin kotimaassa (Mikkelin orkesteri keväällä 008⁴) kuin ulkomaillakin (Kanadan ja Itävallan radio-orkesterit⁵).

Toisaalta kymmenen vuotta on taloustaantumienkin mittasuhteessa varsin pitkä aikakausi. Or- kesterit – etenkin Suosio ry:n jäsenorkesterit – kokevat olemassaolonsa kyselyn mukaan varsin turvatuiksi (ks. 4. luku). Avoimissa vastauksissa moni intendentti on maininnut toiveikkuutensa tulevien ja suunniteltujen kuntaliitosten suhteen. Nämä lisäävät monen orkesterin kotialueen asukasmääriä, ja samalla myös potentiaalisia kuulijoita varsin merkittävästi. Orkesterin koti- kunnan asukasmäärän kuntaliitoksista johtuva kasvu tulee laskemaan näiden kasvukuntien yk- sittäisen veronmaksajan tukipanosta orkesterin ylläpitämisessä (ks. Suomen sinfoniaorkesterit ry 008). Uuskunnan orkesteri tulee ylläpitäjälleen asukaskohtaisesti laskettaessa halvemmaksi verrattuna alkuperäisen ylläpitäjäkunnan tilanteeseen.

Kuvio 5. Orkestereiden erilaisten vakanssien ja tilapäisen henkilökunnan määrän kehitys seuraavien 10 vuoden aikana orkestereiden hallinnollisten johtajien arvioimana.

4 ks. esim. Pullinen & Värtö 008 – yhteenveto Mikkelin kaupunginhallituksen tapahtumista ks.

5 Ks. CBC News, 009; Karmeier 009. Itävallan RSO selvisi kuitenkin lakkautusuhasta uuden lain avulla (YLE:n kulttuuriuutiset .11.009). Mikkelin kaupunginhallitukselle esitelty kansalaisaloite www-osoitteessa <https://webdom.

mikkeli.fi/kunnari%5Cinternet_mikkeli.nsf/luettelo/B09D7FC9B49B995C5745D00FD74?OpenDocument>, haettu 8.8.009

14 5

4 7

8 16

19 15

1 3

2

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Muusikkovakanssien lukumäärä

Keskimääräinen konserttikohtainen avustajien lukumäärä Vakituisen hallintohenkilöstön määrä

(henkilötyövuodet)

Tilapäisen hallintohenkilöstön määrä (henkilötyövuodet)

Määrä kasvaa

Määrä pysyy ennallaan Määrä vähenee

(14)

3 OrKeStereiden itSeArviOinti

Intendentit ja kapellimestarit arvioivat SWOT-analyysin mukaisesti orkesterinsa nykyisiä vah- vuuksia ja haasteita, sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Kussakin arviointialueessa ky- syttiin järjestyksessä kolme tärkeintä seikkaa. Avoimet vastaukset luokiteltiin kukin SWOT-osio omalla luokittelullaan: vahvuudet, mahdollisuudet ja uhat kuudella ja haasteet seitsemällä eri luo- kalla. Raportin tekijät luokittelivat vastaukset toisistaan riippumatta. Rinnakkaisluokittelussa luo- kitus osoittautui varsin luotettavaksi: yksimielisyysprosentti oli keskimäärin 91,5 % (vaihteluväli 67,9−100 % eri luokissa), eikä merkittäviä eroja luokituksessa korrelaatioanalyysien perusteella havaittu. Esimerkkejä luokitelluista avoimista vastauksista on lueteltu raportin liitteessä 1.

SWOT-tarkastelussa aineistoa on käsitelty kokonaisuutena (n=5) tai monissa tapauksissa or- kesterityypeittäin (sotilas- tai rytmi-, kamari- ja sinfoniaorkesterit), mikäli eri orkesterityyppien vastauksissa on erovaisuuksia.

3.1 vahvuudet

Vastaajat pitävät suurimpana orkesterinsa vahvuutena ammattitaitoaan ja osaamistaan (taulukko 6). Henkilökunta on sitoutunutta ja yhteishenki hyvä. Toiseksi tärkein vahvuus on sinfoniaorkesterilla orkesterin imago, alueellinen vaikuttavuus tai yleisön tuki. Myös ylläpitäjän tuki merkitsee sinfoniaorkesterille paljon esimerkiksi konsertti- ja harjoitustilojen muodossa tai vakanssikehityksen takaamisessa. Sotilas- ja rytmimusiikkiorkesterit pitävät toiseksi tärkeimpänä vahvuutenaan monipuolisuutta imagon ollessa kolmanneksi tärkein vahvuus. Kamariorkestereil- la joustavuus on toiseksi ja monipuolisuus kolmanneksi tärkein vahvuus. Sinfoniaorkestereille imagotekijät ja alueelliset seikat olivat toisiksi tärkein vahvuus, kun ylläpitäjän tuki (suuri osa sinfoniaorkestereista on kuntien ylläpitämiä) oli kolmanneksi tärkein vahvuustekijä.

Taulukko 6. Erityyppisten orkestereiden tärkeimmät vahvuudet orkestereiden hallinnollisten johtajien ar- vioimana.

Kaikki Sotilas- tai

rytmiorkesterit Kamariorkesterit Sinfoniaorkesterit Ammattitaito ja

sitoutuneisuus, yhteishenki

Ammattitaito ja sitoutuneisuus, yhteishenki

Ammattitaito ja sitoutuneisuus, yhteishenki Imago, alueellisuus,

yleisön tuki

Monipuolisuus (esim.

ohjelmisto)

Joustavuus, muuntautumiskyky

Imago, alueellisuus, yleisön tuki Monipuolisuus (esim.

ohjelmisto) Imago, alueellisuus,

yleisön tuki Monipuolisuus (esim.

ohjelmisto) Ylläpitäjän tuki (tilat, vakanssit)

Kun vertaillaan orkestereiden SWOT-taulukoita niiden ylläpitäjän perusteella, kuva on hieman toinen (ks. taulukko 7). Julkishallinnollisille orkestereille (kunnalliset ja puolustusvoimien yllä- pitämät) imago on niiden tärkein vahvuus. Kunnallisilla orkestereilla lisäksi ylläpitäjän tuki oli tärkeä. Puolustusvoimat ja ei-julkishallinnolliset orkesterit pitivät vahvuutenaan monipuolisuut-

(15)

Taulukko 7. Orkestereiden tärkeimmät vahvuudet ylläpitäjän suhteen tarkasteltuna.

Ei-julkishallinnolliset orkesterit Kunnalliset orkesterit Puolustusvoimat Ammattitaito ja sitoutuneisuus,

yhteishenki

Ammattitaito ja sitoutuneisuus, yhteishenki

Joustavuus, muuntautumiskyky Imago, alueellisuus, yleisön tuki Monipuolisuus (esim.

ohjelmisto) Monipuolisuus (esim. ohjelmisto)

Erikoistuminen, omaleimaisuus (esim. ohjelmisto)

Ylläpitäjän tuki (tilat, vakanssit) Imago, alueellisuus, yleisön tuki

3.2 Haasteet

Klassisen musiikin (kamari- ja sinfoniaorkesterit) orkestereiden tärkein tämän hetken haaste liittyy rahoitukseen (taulukko 8). Sotilas- tai rytmimusiikkiorkesterit taas kokevat suurimpia ongelmia rekrytoinnissa, kun rahoitus on niille vasta neljänneksi suurin haaste.⁶ Henkilöstön osaamiseen, kehittymiseen ja jaksamiseen liittyvät haasteet ovat toiseksi merkittävimpiä sinfoniaorkestereille.

Sinfoniaorkestereiden vastauksissa painottuivat ikääntymisen, työssä jaksamisen ja fyysiseen ter- veyteen liittyvät seikat, vaikka joissain orkestereissa toivottiin myös parempaa soittotaitoa tai viitattiin avustajien (opiskelijat) ja vakituisten orkesterilaisten tasoeroihin. Myös sotilas-/rytmi- ja kamarimusiikkiorkesterit kokivat muusikkojen osaamisen haasteeksi, mutta niissä ei puhuttu juurikaan jaksamiseen tai työergonomiaan liittyvistä ongelmista.

Sinfoniaorkestereiden kolmanneksi tärkein huoli oli salin täyttäminen niin vanhalla kuin uu- dellakin yleisöllä. Vastausten perusteella sotilas-/rytmi- ja kamariorkesterit eivät kokeneet ylei- sön mielenkiinnon säilyttämistä ongelmalliseksi. Sen sijaan vakanssikehitys koettiin niissä haas- teelliseksi, toisin kuin sinfoniaorkestereissa, joista monet ovat saavuttaneet joko (lähes) täyden sinfoniaorkesteri- tai sinfonietta-kokoonpanon edellyttämät soittajamäärät. Sotilas-/rytmi- ja kamariorkesterit sekä jonkin verran myös sinfoniaorkesterit kokivat molemmat myös paineita orkesterin toiminnan kehittymiseen. Tämä voi tarkoittaa levytyksiä, kansainvälisiä kiertueita tai organisatorista kehittymistä.

Taulukko 8. Erityyppisten orkestereiden tärkeimmät haasteet niiden hallinnollisten johtajien arvioimana.

rytmiorkesterit Kamariorkesterit Sinfoniaorkesterit

Rahoitus Rekrytointi Rahoitus Rahoitus

Henkilöstön osaaminen, kehittyminen ja jaksaminen

Kehittyminen (levytykset, kansainvälinen toiminta, organisatorinen)

Henkilöstön osaaminen, kehittyminen ja jaksaminen Kehittyminen (levytykset,

kansainvälinen toiminta, organisatorinen)

Yleisö (kilpailu vapaa- ajasta)

Rekrytointi Rahoitus

Vakanssit

Tilat Vakanssit

6 Näin siitä huolimatta, että kysymys sotilassoittokuntien tarpeellisuudesta herää esille aina silloin tällöin (ks. esim. Ilkko 009).

(16)

Omistusmuotoon perustuvassa tarkastelussa sekä kunnallisilla että ei-kunnallisilla orkestereilla rahoitus esiintyi haasteissa tärkeimpänä (taulukko 9). Puolustusvoimien orkestereissa tärkein haaste oli rekrytoinnissa. Kaikkien orkestereiden yhteisiä haasteita olivat orkesterin yleinen kehittyminen, henkilöstön osaaminen ja jaksaminen. Kunnalliset orkesterit painiskelevat näiden lisäksi vielä yleisön tavoittamisen sekä vakanssimäärän kehittämisen kanssa.

Taulukko 9. Orkestereiden tärkeimmät haasteet ylläpitäjän suhteen tarkasteltuna.

Ei-julkishallinnolliset orkesterit Kunnalliset orkesterit Puolustusvoimat

Rahoitus Rahoitus Rekrytointi

Henkilöstön osaaminen, kehittyminen ja jaksaminen Kehittyminen (levytykset, kansainvälinen toiminta, organisatorinen)

Yleisö (kilpailu vapaa-ajasta)

Henkilöstön osaaminen,

kehittyminen ja jaksaminen Vakanssit Kehittyminen (levytykset,

kansainvälinen toiminta, organisatorinen)

3.3 mahdollisuudet

Kaikki orkesterit näkevät suurimpana tulevaisuuden mahdollisuutenaan orkesterin kasvun ja kehittymisen, jonka erityinen kohde voi olla osaamisen tasossa tai vakanssikehityksessä tai mo- lemmissa näissä (taulukko 10). Yleisöpohjan tai yleisömäärien kasvattaminen nousi esiin vain sinfoniaorkestereilla. Imagon kehittyminen ja alueellisuuden merkitys on vastausten perusteella orkestereiden toiseksi tärkein mahdollisuus, paitsi sinfoniaorkesterilla, joista vain harvat olivat maininneet sen mahdollisuudekseen; olihan se niiden vastauksissa mainittu tärkeäksi vahvuudek- si. Toiseksi tärkeimpänä tulevaisuuden mahdollisuutenaan sinfoniaorkesterit näkevät kansainvä- listymisen, levytyksen ja Internetin kaltaiset avautumiset. Sotilas-/rytmi- ja kamariorkestereissa kolmannella sijalla on yhteistyö, jota puolestaan sinfoniaorkesterit eivät koe kovin merkittävänä mahdollisuutena.

Taulukko 10. Erityyppisten orkestereiden tärkeimmät mahdollisuudet niiden hallinnollisten johtajien ar- vioimina.

rytmiorkesterit Kamariorkesterit Sinfoniaorkesterit Kasvu ja kehittyminen

(taso, vakanssit) Kasvu ja kehittyminen

(taso, vakanssit) Kasvu ja kehittyminen (taso, vakanssit) Imago, alueellisuus Imago, alueellisuus Imago, alueellisuus Kansainvälisyys,

levytykset, Internet

Yhteistyö Yhteistyö Yhteistyö Yleisön kehittäminen

Kansainvälisyys, levytykset, Internet

(17)

Orkesterin ylläpitäjän suhteen tarkasteltuna niiden tulevaisuuden mahdollisuudet näyttävät varsin samankaltaisina (taulukko 11). Orkesterit panostavat imagonsa vahvistamiseen ja kasvuun niin tasossa, vakanssimäärissä, kansainvälisyydessä kuin erilaisissa tallenneprojekteissakin. Kui- tenkin puolustusvoimien sotilassoittokunnissa kansainvälisyys ja tallenteet eivät näytelleet kovin suurta roolia. Ylläpitäjän suhteen tarkasteltuna yhteistyö ei noussut esiin mahdollisuutena samoin kuten kamari- ja sotilas-/rytmimusiikkiorkestereilla orkesterityypeittäisessä tarkastelussa.

Taulukko 11. Orkestereiden tärkeimmät mahdollisuudet ylläpitäjän suhteen tarkasteltuna niiden hallin- nollisten johtajien arvioimina.

Ei-julkishallinnolliset orkesterit Kunnalliset orkesterit Puolustusvoimat Kasvu ja kehittyminen (taso,

vakanssit) Kasvu ja kehittyminen (taso,

vakanssit) Kansainvälisyys, levytykset,

Internet Kansainvälisyys, levytykset,

Internet Imago, alueellisuus

Imago, alueellisuus Imago, alueellisuus

3.4 uhat

Keskeinen orkestereiden tulevaisuuden uhkakuva liittyy talouteen (taulukko 1). Ainoastaan sotilas-/rytmiorkesterit kokivat henkilöstöön liittyvät kysymykset vieläkin uhkaavampina. Pie- nempiä orkesterityyppejä yhdistävät organisatoriset uhkakuvat, jotka voivat tarkoittaa esimerkiksi liian vähäistä hallinto- tai tuottajahenkilökuntaa, tai erityisesti sotilassoittokunnilla ongelmia liittyen hankaukseen puolustusvoimien perustehtävän ja -rakenteiden ja toisaalta taiteellisen toiminnan arvomaailman ja toimintakulttuurin välillä. Sinfonia- ja kamariorkesterit kokivat myös yleisön tavoittamisen tulevaisuudessa uhkaavaksi. Sinfoniaorkestereiden vastauksissa myös kulttuurinen muutos mainittiin uhkaavana tekijänä, kuten seuraavassa lainauksessa todetaan:

”Helposti tuotteistettavien taidemuotojen suosiminen sinfoniaorkesterien kaltaisten sivistyslaitosten sijasta.”

Taulukko 12. Erityyppisten orkestereiden keskeisimmät uhat niiden hallinnollisten johtajien arvioimina.

rytmiorkesterit Kamariorkesterit Sinfoniaorkesterit

Talous Henkilöstön osaaminen,

kehittyminen ja jaksaminen

Talous Talous

Henkilöstö (osaaminen,

rekrytointi) Talous Organisatoriset vaikeudet Yleisö (laajentaminen,

pelko kadosta) Organisatoriset vaikeudet Organisatoriset vaikeudet Yleisö (laajentaminen,

pelko kadosta) Kulttuurinen muutos (klassisen musiikin asema, tuotteistaminen ym.)

(18)

Sekä kunnalliset että ei-julkishallinnolliset orkesterit kokevat taloustilanteen ja yleisöjen käyt- täytymisen mahdolliset muutokset suurimmaksi uhkakseen (taulukko 1). Kunnallisilla orkestereilla myös henkilöstön osaaminen ja kehittyminen ja erityisesti ikääntymiseen ja jaksamiseen liittyvät uhat nousevat myös esiin. Sen sijaan puolustusvoimien ylläpitämillä sotilassoittokunnilla organisatoriset vaikeudet ovat keskeisin uhkatekijä. Vasta toisena ja kolmantena tulevat henkilöstöön ja talouteen liittyvät uhkakuvat.

Taulukko 13. Orkestereiden keskeisimmät uhat ylläpitäjän suhteen tarkasteltuna.

Ei-kunnalliset orkesterit Kunnalliset orkesterit Puolustusvoimat

Talous Talous Organisatoriset vaikeudet

Yleisö (laajentaminen, pelko

kadosta) Yleisö (laajentaminen, pelko

kadosta) Henkilöstön osaaminen,

kehittyminen ja jaksaminen Henkilöstön osaaminen,

kehittyminen ja jaksaminen

Talous

3.5 Yhteenvetoa SWOt-analyysistä

Yhteenvedossa esitetään kokoava yhteenveto SWOT-taulukoista eri orkesterityyppien ja erilaisten ylläpitäjien kannalta tarkasteltuna.

Sinfoniaorkesterit näyttäytyvät vastauksien perusteella korkeatasoisina, asemaltaan niin alueel- lisesti kuin ylläpitäjänsä suhteen vakaina laitoksina (ks. taulukko 14). Tämän hetken haasteina ovat määrärahojen riittävyys ja henkilöstön ikääntyminen, ja siihen osin liittyvät jaksamisen on- gelmat. Osassa sinfoniaorkestereista (pienimmissä) myös osaamisen taso mietityttää. Orkesterit kokevat haasteellisiksi myös suurehkojen saliensa täyttämisen kaudesta toiseen, sekä yleisöpoh- jan laajentamisen. Myös levytykset ja kansainväliset kiertueet tuottavat orkestereille päänvaivaa.

Tulevaisuudessa sinfoniaorkesterit näkevät mahdollisuuksinaan taiteellisen tason nostamisen, osin myös vakanssikehityksen. Myös avautuminen kansainvälisesti sekä levytysten ja Internetin kautta tunnettuuden ja yleisöpohjan kasvattaminen koetaan mahdollisuuksina. Uhkaavina teki- jöinä sinfoniaorkesterit kokivat talouteen liittyvät haasteet, joihin yleinen kulttuurinen muutos – esimerkiksi kuntapäättäjän arvomaailman muodossa – voi aiheuttaa lisäpaineita. Eräs intendentti kirjaa tästä voivan olla seurauksena ”helposti tuotteistettavien taidemuotojen suosiminen sin- foniaorkesterien kaltaisten sivistyslaitosten sijasta”.

(19)

Taulukko 14. Sinfoniaorkestereiden SWOT hallinnollisten johtajiensa arvioimina.

Sinfoniaorkestereiden SWOT

Vahvuudet Haasteet

• Ammattitaito ja sitoutuneisuus, yhteishenki

• Imago, alueellisuus, yleisön tuki

• Ylläpitäjän tuki (tilat, vakanssit)

• Rahoitus

• Henkilöstön osaaminen, kehittyminen ja jaksaminen

• Yleisö (kilpailu vapaa-ajasta)

• Kehittyminen (levytykset, kv-toiminta, organisatorinen)

Mahdollisuudet Uhat

• Kasvu ja kehittyminen (taso, vakanssit)

• Kansainvälisyys, levytykset, Internet

• Yleisön kehittäminen

• Talous

• Yleisö (laajentaminen, pelko kadosta)

• Kulttuurinen muutos (klassisen musiikin asema, tuotteistaminen ym.)

Myös kamariorkesterit luottavat muusikoiden ammattitaitoon ja osaamiseen (ks. taulukko 15).

Vahvuuksina niiden vastauksissa pidetään myös näiden pienehköjen kokoonpanojen joustavuut- ta ja muuntautumiskykyä sekä monipuolista ohjelmistoa. Haasteet löytyvät rahoituksen lisäksi orkesterin toiminnan kehittymisessä, henkilöstön osaamisessa ja jaksamisessa, sekä esiintymis- paikoissa ja vakanssikehityksessä. Tulevaisuuden mahdollisuudet kamariorkesterit näkivät kasvun tai kehittymisen mahdollisuudessa, imagon kehittämisessä sekä yhteistyössä muiden toimi- joiden kanssa. Uhkana koettiin talouden lisäksi erilaiset organisatoriset vaikeudet sekä yleisön säilyttäminen ja kasvattaminen.

Taulukko 15. Kamariorkestereiden SWOT hallinnollisten johtajiensa arvioimina.

Kamariorkestereiden SWOT

Vahvuudet Haasteet

• Ammattitaito ja sitoutuneisuus, yhteishenki

• Joustavuus, muuntautumiskyky

• Monipuolisuus (esim. ohjelmisto)

• Rahoitus

• Kehittyminen (levytykset, kv-toiminta, organisatorinen)

• Henkilöstön osaaminen, kehittyminen ja jaksaminen

• Tilat

• Vakanssit

Mahdollisuudet Uhat

• Kasvu ja kehittyminen (taso, vakanssit)

• Imago, alueellisuus, yleisön tuki

• Yhteistyö

• Talous

• Organisatoriset vaikeudet

• Yleisö (laajentaminen, pelko kadosta)

Myös sotilas-/rytmimusiikkiorkesterit luottavat muusikkojensa osaamiseen ja sitoutumiseen ja pitävät kamariorkestereiden tavoin monipuolisuutta vahvuutenaan, kuten myös imagoaan (ks.

taulukko 16). Haasteissa samoin kuin uhkissakin henkilöstöön liittyvät tekijät näyttävät kuitenkin toisessa valoissa. Orkestereilla on rekrytointiongelmia, ja tulevaisuudessa muusikoiden