Asiakaslähtöiseen osaamiseen
yhteydessä olevat ja siihen vaikuttavat tekijät Suomessa
Opiskelijoiden itsearviointi
Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja
Opinnäytetyö 27.04.2010 Susa Hiltunen Nina Kaasalainen Satu Keskinen Jaana Kouvalainen
Metropolia ammattikorkeakoulu Terveys- ja hoitoala
Koulutusohjelma
Hoitotyön koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehto
S aira anhoitaja AMK
Tekijä/Tekijät
Su s a Hiltunen, Nina Ka a salainen, S atu Ke skinen ja J a a na Kouvalainen
Työn nimi
Asiaka slähtöise e n o s a a mis e e n yht eyde s sä olevat ja siihen vaikuttavat t ekijät suo me s s a –Opiskelijoiden itse arviointi
Työn laji
Opinnäytetyö
Aika
Kevät 2010
Numeroidut sivut + liitteiden sivut
40 + 4 liitettä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia kahd en Suomen a mmattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden asiaka slähtöisyyttä ja koulutuksen tuke a a siaka slähtöise e n kehittymis e e n. Opinnäytetyön aihe liittyi suuremp a a n kokonaisuute en, Suomen ja Viron yhteistyössä toteuttama a n Asiaka slähtöinen o s a a minen –projektiin. Projekti on o s a iso mpaa hanketta Patient-/Client -centredness in Adult Intensive Care, Elderly care and Health Care Education. Aiemmin toteutetuss a opinnäytetyös sä aineisto oli kerätty Keski- Po hjanma a n ammattikorke akoulust a. Tähän opinnäytetyöhön kerättiin aineisto Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijoilta ja yhdist ettiin Keski-pohjanma a n opiskelijoilta kerätyn aineiston kans s a. Tavoitteen a mme oli kerätä tieto a opiskelijoide n a siak a slähtöisyyde stä, jotta jatkos s a tätä tietoa voitaisiin hyödyntää koulutuks e n kehittämise s sä a siaka slähtöisyyden o s alta.
Opinnäytetyömme aineisto kerättiin vuode n 2009 aikana valmistuvilta hoitotyön opisk elijoilta kahde st a Suo men ammattikorke akoulust a; Keski- Pohjanma a n a mmattikorkeakoulust a ja Metropolia ammattikorkeakoulust a. Aineisto kerättiin strukturoidulla kys elylomakke ella. Kys elylomakke e s e en va st a si 195 opisk elijaa.
Lomakke en avulla opiskelijat arvioivat a siaka s-lähtöistä os a a mist aan ja koulutuks e n a nt ama a tuke a, teoria-opetuksen ja käytännön harjoitte-lun kautta. Aineisto analysoitiin S P S S tilasto -ohjelmalla, s ekä induktiivisella päättelyllä.
Pääsääntöise sti opiskelijat kokivat itsensä asiaka slähtöisiksi. Teoriaopetuksen ja käytännön harjoittelun ko ettiin tukevan pääsääntöise sti hyvin opiskelijoide n a siak a slähtöisyyttä.
Opinnäytetyön tuloksia voitaisiin jatkos sa hyödyntää Suome s s a suunta a ant avina hoitotyön ammattikorkeakoulutuksen kehittämis e s sä a siaka slähtöise mpään suunt a an.
Avainsanat
a siaka s, potilas, a siaka slähtöisyys, hoitotyö
1 JOHDANTO 1
2 KIRJALLISUUSHAUT 2
3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 2
3.1 Asiakkuuden määrittelyä 2
3.2 Asiaka slähtöisyys 3
3.3 Asiaka slähtöisyyden ulottuvuudet 4
3.4 Asiaka slähtöisyys toiminnan arvoperust ana 4
3.5 Asiaka systävällisen ilmapiirin ylläpito 4
3.6 Ta savertainen hoitosu hd e 5
3.7 Hoitotyö ja a siaka slähtöisyyden oppiminen 5
3.8 Hoitotyön asiaka slähtöisyys tulevaisuude s s a 6
4 OPINNÄYTTETYÖN TARKOITYS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 7
5 TUTKIMUSMENETELMÄT 8
5.1 Tutkimusaineiston keruu ja kyselylomake 8
5.2 Määrällisen aineiston käsittely ja analysointi 11
6 TUTKIMUSTULOKSET 11
6.1 Tutkittavien taust atiedot 12
6.2 Opisk elijoiden kokemukset a siaka slähtöisyyde stään 13
6.2.1 Asiaka slähtöisyyden arvoperust a 13
6.2.2 Asiaka systävällisen ilmapiirin ylläpito 15 6.2.3 Henkilökohtaiset toiminta edellytykset 17
6.2.4 Tasavertainen hoitosuhde 19
6.3 Opisk elijoiden kokemukset koulutuks en tue st a a siaka slähtöise en o s a a mis e e n. 21
6.3.1 Asiaka slähtöisyyden arvoperusta, teoriaopetuksen ja käytännön
harjoittelun tuki 21
6.3.2 Asiaka systävällisen ilmapiirin ylläpito, teoriaopetuksen ja käytännön
harjoittelun tuki 22
6.3.3 Henkilökohtaiset toiminta edellytykset t eoriaopetuksen ja käytännön
harjoittelun tuki 25
6.3.4 Tasavertainen hoitosuhde, teoriaopetuks e n ja käytännön
harjoittelun tuki 28
6.4 Huomioitava a opiskelijoiden a siaka slähtöisyyde stä ja koulutuksen
vaikutukse st a 32
7 POHDINTA 35
7.1 Johtopäätökset 35
7.2 Tutkimuksen luotettavuus ja e ettisyys 36
7.3 J atkotutkimus- ja kehittämisha a st e et 37
LÄHTEET 39
LIITE 1: Asiaka slähtöisyys hoitotyössä -mittari LIITE 2: Tutkimuslupa
1 LIITE 3: Sa atteet
LIITE 4: Kuvio 1
1 JOHDANTO
Opinnäytetyömme tarkoituks ena on tutkia kahden Suo me n a mmattikorkeakoulun hoitotyön opisk elijoiden asiaka slähtöisyyttä ja koulutuks e n tukea a siaka slähtöisyyden kehittymise e n. Opinnäytetyömme on o s a Asiaka slähtöinen o s a a minen hoitotyön koulutukse s s a Suo me s s a ja Viros s a - projektia. Projekti on o s a iso mpa a hanketta Patient-/Client-centredne s s in Adult Intensive Care and He alth Care Education. Asiaka slähtöinen os a a minen - projektiin o s allistuvat Virost a 2 ammattikorke akoulua ja Tarton yliopisto.
Suo me st a o s allistuvat Metropolia AMK (entinen Stadia) ja Keski-Pohjanma a n AMK. Koko hankkeen päätavoitteena on s a ad a aika an hankke e s e e n o s allistuvien maiden terveydenhuoltojärjestelmien ja koulutuksien käyttöön a siaka slähtöistä os a a mist a vahvist ava toimint amalli ja a siakkaide n o sallistamis en vahvistamis eksi tarvittava a tieto a, jolla on myös yhteiskunnallist a hyödynnettävyyttä. Tämän projektin perust aminen po hjaa sille, että hoitotyön koulutuksen aikaist a a siaka slähtöisen o sa a mis en kehittymistä ei ole tutkittu.
(Asiaka slähtöinen o s a a minen projektisuunnitelma 2008: 3.)
Opinnäytetyömme tavoitteena on tuottaa uutta tietoa opisk elijoide n a siaka slähtöisyyde stä, jotta jatko ssa tätä tietoa voitaisiin hyödyntää koulutuks e n kehittämis e s sä asiaka slähtöisyyden o s a lta. Hoitotyön opisk elijoide n a siaka slähtöisyyttä ja koulutuksen vaikutusta siihen ei ole juurikaan tutkittu. Aihe onkin projektin kannalta tärkeä, koska sillä sa a da an projektille tärkeää tietoa siitä, miten opisk elijat oppivat a siaka slähtöisyyttä hoitotyön koulutukse s s a ja mit en s e n opett amista tulisi kehittää.
Tutkimus aineisto kerättiin kahd e st a Suo me n ammattikorke akoulust a vuode n 2009 aikana valmistuneilta hoitotyön (AMK) opiskelijoilta. Opiskelijoide n näkemyst en kartoittamise e n ja tarka stelemise e n käytimme erillistä Asiak a slähtöisyys hoitotyössä -mittaria, joka on kehitelty tätä projektia varten.
Aineiston analysointi ja raportointi tapahtui kevään 2010 aikana.
2 KIRJALLISUUSHAUT
Käytimme tiedonhau ss a s ekä suomen- että englanninkielisiä tietokantoja.
Suo malaisist a tietokannoist a käytimme Metcat:ia ja Medic:iä. Hakus analla a siaka slähtöisyys löytyi us eita hoitotiete ellisiä artikkeleita, mutta myös paljon muiden alojen viitteitä. Hakutuloksia tiivistääkse mme yhdistelimme s ana a n
”asiaka slähtöisyys” myös muita sanoja (”opetus”, ”kehittäminen”, ”oppiminen”,
”sairaanhoitaja”, ”koulutus”, ”hoitotyö”). Lisäksi haimme termiin
”asiaka slähtöisyys” läheise sti liittyviä s anoja, kuten ”a siaka ske skeisyys”,
”potilaan ohjau s”, ”hoidonlaatu” ja ”potilaslähtöisyys”.
Englanninkielisistä tietokannoist a käytimme Cochrane a ja Cinahlia, joista löytyi myö s monien muiden alojen viitteitä. Hakus a noina käytimme mm. “patient cent ered”, “patient-centered”, “nursing and patient cent ered”, “client cent ered”
a nd “nursing student”.
Kaikki haut rajattiin vuo siin 2000 - 2009. Käytimme työs sämme myös vanhe mpia tutkimuksia, jo s niiden tietoperu st a oli työmme kannalta tärkeää ja ajan tas alla oleva a.
3 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 3.1 Asiakkuuden määrittelyä
Potilaalla tarkoitetaan a siaka st a, jolla on terveydentilaan liittyvä ongelma (So sia ali- ja terveydenhuollon a siaka s- ja potilas s a na sto 2002). Varsinkin avohuollon piiriin kuuluvat palveluiden käyttäjät ovat jo lähe s poikkeuksett a a siakkaita. Asiakka a s e e n liitetään potilast a aktiivisempi, itseohjautuvampi ja modernimpi roolikäsitys. (Kinnunen 1995: 37.)
3.2 Asiaka slähtöisyys
Asiaka slähtöisyyttä voida an kuvata ihmisoikeu s-, perusoikeus- ja vapau soikeu snäkökulma st a. Tällöin on tärkeää, että a siakkaan arvokkuud e n
3 tunne säilyy ja että asiakka an yksilölliset tarpe et ja omat toivomuks et otet a a n huo mioon, kun tehdään häntä ko skevia päätöksiä. (Väestöliitto 2008.)
Merkitystä on myös sillä, että anneta an paino a a siakka an tunnevaltais elle ja tiedolliselle oma e htoisuudelle s a moin kuin hänen henkilökohtais elle vak aumuks elleen. Asiaka slähtöisyyttä on sekin, että pyydettäe s sä suo stumu st a määrättyihin toimenpiteisiin – kuten a siaka st a koskevien arkaluonteist en tietojen luovuttamise en – a siakkaalle kerrot aan tarkoin, mihin hänen suo stumuks e n s a todella ant aa luvan. (Väestöliitto 2009.)
Laki potilaan a s e ma st a ja oikeuksista suunt aa a siaka slähtöisyyte en. Jokaisella Suo me s s a pysyvästi a suvalla henkilöllä on oikeu s ilman syrjintää häne n terveydentilans a ed ellyttämään terveyde n- ja s aira anhoitoon niide n voimavarojen rajois s a, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä.
Potilaalla on oikeus la adulta an hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Häne n hoitons a on järjest ettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvo a a n loukata s ekä että hänen vakaumu st aan ja hänen yksityisyyttään kunnioiteta an.
(Laki potilaan a s e ma st a ja oikeuksist a 17.8.1992/785.)
Hoitohenkilökuntaa ohja avat eettiset arvot. Valtakunnallinen terveydenhuollon e ettinen neuvottelukunta ETENE on la atinut terveydenhuollos s a työskent eleville yhteiset e ettiset periaatteet. Näiden arvojen mukaan ke skeistä on itsemääräämisoikeud en ja ihmis arvon kunnioitta minen. (ETENE 2001.)
Asiaka slähtöisyys on periaatte ena moniulotteinen ja vivaht eika s toimintoja linja ava kannanotto, joka ed ellyttää henkilökunnan syventymistä asia an.
S aira anhoitajat tuntevat a siaka slähtöisyyde n johtavana periaatteena an.
Todellinen ja aito a siaka slähtöisyys joht aa siihen, että kukin a siaka s s a a itselle en räätälöidyn tarkoituksenmukais en hoito- ja palvelukokonaisuud en.
Näkemys arvoista, a siakkaa st a, a siaka slähtöise stä työstä ja työntekijästä muodo st avat yhde s sä kannanoton, joka on so sia ali- ja terveystoimen johtava periaat e ja ontologinen peru st a. (Kiikkala 2000: 119-120.)
3.3 Asiaka slähtöisyyden ulottuvuudet
Kiikkala on jakanut a siaka slähtöisyyden eri ulottuvuuksiin. Niiden mukan a a siaka slähtöisyys ilmene e so sia ali- ja terveydenhuollos s a a) toiminna n arvoperust ana b) näkemyksenä a siakka a st a c) näkemyks enä hoito- ja palvelutoiminnon luonte e st a s ekä d) näkemyks e nä työntekijästä. (Kiikkala 2000:
116-119.) Mead ja Bower ehdottavat kirjallisuu skat s aukse s s a a n viisi ulottuvuutta, joilla voitaisiin kuvat a potilaske skeisyyttä lääketieteen puolella.
Ulottuvuudet sisältävät näkökulman potila a st a fyysisenä, psyykkisenä, so sia alisena kokonaisuutena, s ekä ajatuksen potilaa st a ihmisenä, eikä pelkästään sairaud en kohte ena, idean terap e uttise st a yhteyde stä ja suhte e st a, va stuun ja vallan jakamise st a potilaan ja häntä hoitavan ke sk en, s ekä ajatuks e n potilaa st a hoitava st a henkilöstä ihmis enä, ei pelkästään taitoteknikkona. (Mead - Bower 2000: 1087 -1110.)
3.4 Asiaka slähtöisyys toiminnan arvoperust ana
Asiaka slähtöisyyttä kuvata an painottamalla, että jokainen a siaka s kohdat a a n omana yksilönään. Ihminen kohdat a an aina kokonais ena eikä pelkkänä s airaut ena. Lisäksi asiaka st a kunnioiteta an, sa moin hänen tapoja an, uskonto a an ja kulttuuriaan. Asiaka slähtöisyyden arvoperusta sisältää arvoja kuten ihmisarvo, itse määrääminen, yhdenvertaisuu s, yksilöllisyys ja aktiivisuus.
(Kiikkala 2000:116.) Asiaka slähtöinen toiminta va st a a a siakka an tarp eisiin hänen oma st a näkökulma st a an, jolloin toiminta a ei suunnitella aino a st a a n organis a ation lähtökohdist a käsin (So sia ali- ja terveydenhuollon laadunhallint a 2000-luvulle 1999: 11). Saira anhoitaja n e ettiset ohjeet ohjaavat terveydenhuollos s a työskent eleviä kohtaa ma a n potilaan yksilönä ja kunnioittama a n potilaan itsemääräämisoikeutta s ekä mahdollistamalla potila a n o sallistumis en o ma a n hoitoon koskeva a n päätöksent ekoon. Saira anhoitaja kohtele e toista lähimmäisenä. Hän kuuntele e potilast a ja eläytyy tämän tilante e s e e n. Saira anhoitajan ja potilaan väline n hoitosuhd e perustuu avoime e n vuorovaikutukse e n ja ke skinäis e en luottamuks e en. (Saira anhoitajan e ettiset ohjeet 1996.)
3.5 Asiaka systävällisen ilmapiirin ylläpito
5 Hoidon laadun mittaamis e e n kehitellyn HYVÄ HOITO –mittarin yksi hoido n laadun arvioinnin kriteerinä käytetty kat egoria on hoitoympäristö. (Leino – Kilpi 1994: 94 - 98.)
Hoitajan on tärkeää omaksu a va st avuoroise n o s allistumisen puhekäytäntöjä, kuten arkirupattelu, tuntemu skysymyst en ja o s allistumist arjouks en e sittäminen, tunnust eleva puhe, reflektiiviset kysymyks et, po sitiivinen rohkaisu s ekä epäsuoruus. (Kettunen 2001: 72.)
3.6 Ta s avertainen hoitosuhd e
Voimavarake skeinen neuvontake skust elu on tulokseka s mutta ha a st ava auttamiskeino. Se perustuu potilaan oma a n aktiivise en o s allistumis e en. Jotta potilas voi oma a n hoitoonsa ja ke skust eluun o s allistua, edellytetään hoitajan ja potilaan välistä tas avertaist a vuorovaikutus suhd etta (Karhila, Kettunen &
Po skiparta 2002: 214).
3.7 Hoitotyö ja a siaka slähtöisyyden oppiminen
Hoitotyö on laaja käsite. Täs sä työssä rajaa mme s en terveyden- ja s aira anhoidon paris s a työskent eleviin ihmisiin, joilla on hoitotyön tieto- ja taitoperust a ja jotka opiskelevat ammattikorkeakouluta solla.
Hoitamist a on kaht a eri lajia: luonnollist a ja ammatillista hoitamist a.
Luonnollinen hoitaminen on sitä, kun ihmine n hoitaa itseään tai e simerkiksi kumppanit toisiaan tai vanhemmat lap siaa n. Ammatillinen hoitaminen o n terveydenhuollon ammattilaisen toteuttama a hoitoa: hoitaja hoitaa potilast a hänen sa a ma n koulutuksen, tiedon ja taidon mukaan hoidettavan terveyd e n edistämiseksi. Hoitaminen perustuu hoitajan ja a siakkaan yht eistyölle ja autt a a hoidettava a käyttämään omia voimavaroja an mahdollisuuksien muka an.
(Kiikkala 2000: 118-120.)
S almelan tutkimuksen muka an opisk elijat ovat kokene et opetussisällöt liian teore ettisiksi, päällekkäisiksi, pirstaleisiksi ja käytännön kannalta o sittain epäolennaisiksi (S almela 2004: 33).
Opiskelijat kuva avat opettajien olevan hyvin orientoituneita hoitotiete e s e e n, toisin kun käytännön hoitotyöhön. Lisäksi opiskelijat haluaisivat oppia erilaisia kädentaitoja, sekä hoitama a n erilaisia s airauksia s aira st avia potilaita.
Puolest aan opettajat korost avat opetuks e s s a an vuorovaikutuks ellisia taitoja.
Opetussisällöissä koettuja ongelmia on opisk elijoiden miele stä opetuks en sisältö, joss a on liikaa abstraktia teoriaa, kun he its e haluaisivat enemmän opetust a a natomia st a, fysiologia st a ja lääketiet ee stä. Opiskelijoiden miele stä käytännön työssä tarvittavien taitojen opettamiselle pa nna a n koulutukse s s a liian vähän arvo a. (S almela 2004: 33-34.)
Eräässä tutkimuks e s s a selvitettiin muuttuivatko lääketieteen opiskelijoide n a s ent e et kliinisten opintojen aikana potilaslähtöise mpään vai lääkärikeskeis e mpään suunt a an. Tutkimuks e s s a käytettiin kaht a ulottuvuutta, jakaminen ja huolenpito. Mukana olleiden opiskelijoiden a s ent e et olivat merkittävästi lääkärikeskeis empiä kliinist en opintojen loppupuolella, liittyen o s a a n jakaminen (informa atio ja päätöksent eko). Lääketieteen opiskelijoiden as e nte et liittyen o s a a n huolenpito (potilaan elämäntilante en, odotust en ja tunteide n huo mioiminen) pysyivät potilaslähtöisinä kliinisten opintojen ajan. (Tsimtsiou ym.
2007: 432-439.)
Erään lääketiete en opiskelijoille tehdyn tutkimuks en (Noble - kubacki - Martin - Lloy 2007: 432-439) muka an koulutuksen sisällöllä on huomattavia vaikutuksia opiskelijoiden a siaka slähtöisyyden kehittymise e n. Esimerkiksi potilaslähtöisyyden on todettu kehittyvän pare mp a an suunta an koulutuks e n e nsimmäist en kahd en vuoden aikana, jo s koulutus sisältää kommunikaatiotaitoja, kliinisiä taitoja, terveyden edistämistä ja etiikkaa s ekä lainsäädäntöä liittyen ammatin harjoittamise e n. Tämän myötä myös opisk elijoide n rohkeu s kommunikoida potilaiden kanss a, s ekä itseluottamu s ka svavat.
3.8 Hoitotyön a siaka slähtöisyys tulevaisuude s s a
Väestöön liittyvistä muutoksist a merkittävin on väe stön ikääntyminen. Väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien siirtymine n eläkkeelle muuttaa radika alisti niin hoidettavien kuin ikääntymise e n liittyvien s airauksienkin määrää. Muutoks e n
7 s eurauksena so siaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta, henkilökuntarakennetta ja -määrää sekä henkilökunnan toimenkuvia ja uudelle enkohdentumist a jouduta an uudist ama a n. Väestön terveydentila on kohentunut voimakka a sti viime vuo sikymmeninä ja s en odoteta an kohentuva n ed elleen. Tämän kehityksen ansio st a väe stön keskimääräinen elinikä nous e e ja ikääntyneiden terveys, toimintakyky ja toime entulo paranevat.
Kansainvälistyminen tuo Suo me e n ma aha nmuuttajia. P akolaist en määrä voi muuttua äkillise stikin ja näiden uusien käyttäjäryhmien palvelutarpeisiin on pystyttävä va st a a ma a n. Teknologian ja tietoteknologian kehittyminen on ollut viime vuo sina nope a a. Yhteiskunta on muuttunut teollisuusyht eiskunna st a tieto- ja informa atioyhteiskunnaksi, jolle on tyypillistä tiedon ja tietotekniikan merkityksen korostuminen. So sia ali- ja terveydenhuollos s a tietoteknologia a nt a a hyviä välineitä tiedonsa antiin ja välityks e en, s ekä tietojen käsittelyyn.
Uuden teknologian käyttöönotto luo uusia mahdollisuuksia myö s hoitomenet elmis sä. (Hilden 2002: 9-12.)
Annikki Jauhiainen e sittää artikkeliss a a n tutkimuksen tuloks et, joiden muka a n on syntynyt kolme skena ariota tulevaisuuden hoitotyöhön: hoitotyön tiedonhallinta ja kehittäminen, a siaka slähtöisyys ja itsehoito s ekä tekniikka vai ihminen. (J auhiainen 2006: 29-30.)
Hoitotyön tiedonhallinta ja kehittäminen skena ario s s a ke skeistä on, että tieto- ja viestintätekniikan avulla tuet a an potila an kokonaisvaltaist a hoitoa.
S aira anhoitajat käyttävät tekniikoita potilaan ohjauks e s s a, hoitotyön kirjaamise s s a ja palautteiss a. Päätökse nteo s s a heillä olisi apuna a n päätöksenteko a helpottavia ohjelmia ja hoitajat konsultoisivat kollegojaan s ekä moni ammatillista tiimiä tietoverkkojen avulla. (J auhiainen 2006: 36-37.)
Skena arion muka an terveydenhuollos s a tulisi olla riittävästi ajanmukaisia ja helppokäyttöisiä laitteita vuonna 2010. Tietokoneita tulisi olla potilashuoneis sa ja potilaiden tulisi o sat a käyttää niitä. Hoitotyön ohjelmat olisivat visua alisia ja työntekijät tunnistettaisiin biometrise sti, e simerkiksi sormenjälkien avulla. ( J auhiainen 2006: 37.)
4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia kahden Suo me n a mmattikorkeakoulun hoitotyön opisk elijoiden asiaka slähtöisyyttä ja koulutuks e n tukea a siaka slähtöise en kehittymise e n.
Tavoitteena mme on tuottaa tieto a opiskelijoiden a siaka slähtöisyyde stä, jotta jatko ssa tätä tieto a voitaisiin hyödyntää koulutuksen kehittämise s sä a siaka slähtöisyyden o s alta.
Tutkittavina olivat viimeis en lukukauden s aira anhoitaja-, terveydenhoitaja-, kätilö- ja ensihoitajaryhmät. Näillä ryhmillä opiskelut olivat siinä vaihe e s s a, että heille oli ehtinyt kertyä kokemu st a a siak a slähtöisyyde stään ja teoriaopetuksen, kuin käytännönharjoittelust a s a adu st a tue st a.
Tutkimusong elmat:
1) Millaiseksi Suo men ammattikorkeakoulujen opiskelijat kokevat a siaka slähtöisyytensä ?
2) Miten Suo men a mmattikorkeakoulujen opisk elijat kokevat koulutukse n s a vaikuttane e n a siaka slähtöisen o s a a mis ens a ke hittymis e e n
a) teoriaopetuks e s s a
b) käytännön harjoittelu s s a ? 5 TUTKIMUSMENETELMÄT
5.1 Tutkimusaineiston keruu ja kyselylomake
Aineistot kerättiin hoitotyön- ja ensihoidon koulutusohjelmien valmistuvilta opisk elijoilta kahd e st a Suo men ammattikorke akoulust a vuoden 2009 aikana.
Kyselylomakke e s e e n va st a sivat Keski-Pohja nma a n a mmattikorkeakoulun ja Metropolia ammattikorkeakoulun valmistuvat opiskelijat.
Aineistoon valittiin vain valmistuvia opiskelijoita, sillä he olivat suorittane et kaikki
9 opinto suunnitelma ans a kuuluvat opinnot ja ovat näin kykeneviä kokemuks e n s a pohjalta arvioima a n koulutuksen tarjoama a asiaka slähtöisyyden opettamist a.
Aineisto kerättiin erillisellä projektille kehitetyllä kys elylomakke ella, Asiaka slähtöisyys hoitotyössä – mittarilla. Mittarin on kehittänyt Asiaka slähtöine n o sa a minen -projektin projektipäällikkö Ly Kalam-Salminen.
Tutkimusluvan saimme hankkeen puole st a. La adimme s a at ekirjeen (Ks. Liite 3), jos sa kerrottiin tutkimuks en tarkoitus, anonyymiuden säilyminen ja tutkijoide n yhteystiedot. J aoimme s a at ekirjeen ja kys elylomakke en (Ks. Liite 1) va st a ajille suljetussa kirjekuore s s a.
Vast a aminen kys elylomakkeisiin Metropolia ammattikorkeakoulus s a tapahtui opisk elijoiden oppituntien alus s a. Sovimme etukäteen opettajien kan s s a ajankohdat kys elylomakkeiden täyttämise e n. Olimme itse myös kys eisillä oppitunneilla paikalla kertoma s s a projektista ja va st a ama s s a projektiin sekä lomakke e s e en liittyviin kysymyksiin.
Keski-Pohjanma a n ammattikorkeakouluun kys elylomakke et lähetettiin po stitse.
Yhteyshenkilö huolehti siitä, että kys elylomakke et tavoittivat valmistuvat hoitotyön opiskelijat. Lomakkeisiin va st a amine n oli opiskelijoille vap a a e htoista, vaikka va st au stilanne oli järjest etty oppitunnin yhteyte en. Aikaa lomakke e n täyttämise en kului ke skimäärin 30min/opiskelija.
Kyselylomake oli tuotettu jo aiemmin projektille, joten tutkimus menet elmä oli tiedo ssa. Kvantitatiivinen o sio koo stui neljästä kokonaisuude st a:
Asiaka slähtöisyyden arvoperust a (6 väittämää), Asiaka slähtöisen ilmapiirin ylläpito (8 väittämää), Henkilökohtais et toimintaed ellytyks et (14 väittämää) sekä Tas avertainen hoitosuhd e (18 väittämää). Jokaisen väittämän kohdalla mitattiin opiskelijan oma a kykyä a siaka slähtöisyyte en (a st eikolla 1-5, 1 = täysin eri mieltä, 2 = joks e enkin eri mieltä, 3 = ei sama a eikä eri mieltä, 4 = joks e enkin s ama a mieltä, 5 = täysin s a ma a mieltä) s ekä opiskelija n mielipidettä koulutuks en tue st a a siaka slähtöisyydellensä (a st eikolla 1-5, 1 = huono, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4
= hyvä, 5 = erinomainen). Koulutus -o sios s a haluttiin s a ad a s elville s ekä käytännön harjoittelun että teoriaopetuksen anta ma tuki.
Kyselytutkimus on käytännön järjest elyiden puole st a helppo tot euttaa ja sillä voi kysyä runsa a sti kysymyksiä. Kys elylomaketutkimuks ella tutkija ei vaikut a läsnäolollaan va st a ajan va st auksiin ja luotettavuutta paranta a myös s e, että kysymys on kaikille tutkittaville sama s s a muodo s s a. Väärinymmärtämis e n mahdollisuus on ongelma, sillä va st a aja ei voi sa ad a tarkent ava a informa atiot a epäs elvien kysymyst en yht eyde s sä. (Valli 2001: 31.)
Vuoden 2009 aikana keräsimme va st aukset valmistuvilta opiskelijoilta.
Metropolia ammattikorke akoulun kevään 2009 valmistuvist a opiskelijoist a e nsimmäisenä saimme kätilöiden ryhmät va st aa ma a n kyselyyn. Heitä oli paikalla 49:stä valmistuva sta 33, joista 29 va st a si kys e lyyn. Ensihoitaja ryhmästä paikalla oli 13 opiskelijaa 28:st a valmistuva st a. Kaikki 13 paikallaolijat vast a sivat.
S eura avana vuoros sa olivat s airaanhoitajaopiskelijat, joista nuoriso a st e e n opisk elijoiden alkuperäinen kyselyn suorittamispäivä oli 11.5.2009 ja aikuis a st e en 12.5.2009, nuoriso a st e en opisk elijoista 11 va st a si kys elyyn.
Yritimme kerätä opiskelijoilta kyselyä uudelleen, mutta heillä ei ollut enää opetust a koululla. Aino a mahdollisuus oli tavoittaa s aira anhoitaja opiskelijat OPALA-palaute-tunniltaan, mutta heidät oli pääst etty aikais e mmin pois, joten kukaan ei ollut enää paikalla. Koska o sallistujien määrä oli niin pieni, s aimme projektin va st a avalta luvan lähettää kys e lyn ja sa at ekirjeen sähköise sti opisk elijoille. Pyysimme heitä jättämään vast auks et joko koulumme vahtime st arille kirjekuoress a tai sähköisellä lomakkeella sähköpo stitse.
Valmistuvista 118:stä sairaanhoidon opiskelijoista aino a st a an 11 va st a si kyselyyn. Viimeisenä tavoitimme terveyde nhoitaja opisk elijat, joita oli 20 opisk elijaa 25:st a valmistuva st a. Kaikki 20 va s tasivat kys elyyn.
Jo uluna 2009 valmistuvist a 63 s airaanhoidon opiskelijast a kys elyyn va st a si 61 opiskelijaa. Kahd elta valmistuvalta ensihoidon opiskelijalta emme va st auksia s a ane et, ko ska emme olleet sa a ne et tieto a että ensihoitajia valmistuisi jouluna 2009. Valmistuvista 22 terveydenhoidon opiskelijast a kys elyyn va st asi 15 opiskelijaa. Jouluna valmistuneilta kätilöryhmältä vast auks et jäivät sa a matta. He olivat syksyn aikana paljon harjoittelussa ja ehdottama mme päivämäärät eivät heille kiireisen aikataulun takia sopine et. Vast auksia s aimme kaiken kaikkiaa n Metropolia ammattikorkeakoulust a 149 kappaletta, joista tyhjiä
11 va stau slomakkeita oli 2 kapp aletta. Hylättyjä va st au slomakkeita oli 2 kapp aletta.
Metropolia ammattikorkeakoulun tulokset on esitetty tauluko s s a 1.
TAULUKKO 1. Vuoden 2009 valmistune et ja va st anne et opiskelijat (Metropolia).
Kevät 2009 Kevät 2009 Syksy 2009 Syksy 2009 Vastaus
Valmistuneet Vastanneet Valmistuneet Vastanneet % Sairaanhoidon
opiskelijat 118 11 63 61 39,78
Ensihoidon
opiskelijat 28 13 2 0 43,33
Terveydenhoidon
opiskelijat 25 20 22 15 74,47
Kätilö opiskelijat 46 29 29 0 38,67
Yhteensä 217 73 116 76
Keski-Pohjanma a n ammattikorkeakoulust a valmistui keväällä 2009 31 opiskelijaa, joist a kaikki vast a sivat kys elyyn. Terveydenhoitajaopiskelijoita valmistuvist a oli 17 ja saira anhoitajaopiskelijoita 14. Syksyllä 2009 valmistui 19 s aira anhoitajaopiskelijaa, joista kaikki vast asivat kys elyyn. Yhteensä Keski- Po hjanma a n ammattikorkeakoulust a va st auksia sa atiin 50 kappaletta, ja va stau spro sentti oli 100.
5.2 Tutkimus aineiston käsittely ja analysointi
Tutkimuslomakke et numeroitiin juoksevin numeroin, jotta yksittäise stä havaintoyksiköstä tallennetut tiedot voitiin tarkista a. Hylättyjä vast au slomakk eit a oli 2 kpl ja tyhjiä va st auslomakkeita oli 2 kpl. Hylkäyskriteerinä oli se, että lomakke et olivat vain o s aksi täytettyjä. Aineiston an alysointiin käytimme tilastollise en analysointiin tarkoitettua SP S S (St atistical Packag e for the Social S cienc e s) ohjelma a.
Tutkimusaineiston määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menet elmin S P S S-tilasto-ohjelma a apuna käyttäen. Kaikki tiedot jokais e st a havaintoyksiköstä kirjattiin ja tallenne ttiin käytettävään taulukkoon, havaintomatriisiin. Aineiston syöttämis en jälkeen tarkistettiin, että muuttujien nimet ja arvot va st asivat kys elylomakkeen a sioita, jotta vältyttäisiin tulkintavirheiltä. Sa moin tarkist ettiin se, ettei tietoja syöttäes sä ollut tullut tallennu svirheitä. Aineiston kuvailus s a käytettiin apuna tunnuslukuja, kut en e simerkiksi keskiarvo a, ke skihajonta a, moodia ja pro s enttilukuja s ekä yksittäisten muuttujien että mittarin o sioista te htyjen summa muuttujien ta solla.
(Vilkka 2007: 103-133.) Työs sä havainnollistamme näitä taulukoin. Mikäli pyritään mahdollisimman tarkkaan ja yksityiskohtaise en tietoon, taulukko on para s vaihtoehto. Jo s ta a s haluta an säästää lukijan aika a, mutta ant aa silti nop e a kokonaiskuva ilmiöstä, kuvio on sopivin. (Valli 2001: 47.)
6 TUTKIMUSTULOKSET
6.1 Kyselyyn va st anneiden taust atiedot
Kyselyyn va st anne e st a 195 opiskelijasta eniten oli sairaanhoitajaopiskelijoita, 51,8 %. Toiseksi eniten oli terveydenhoitajaopisk elijoita, 26,7 %. Vähemmistö vasta ajista oli kätilöitä, 14,9 %, ja ensihoitajia, 6,7 %.
Vast a ajist a suurin o s a, 94,4 %, oli naisia ja loput 5,6 % miehiä. Vast aajien keski-ikä oli 29 vuotta, ja ikäjakauma vaihteli 21 vuode st a 53 vuote en.
Miehistä 5 opiskeli saira anhoitajaksi, 5 ensihoitajaksi ja yksi terveydenhoitajaksi.
Vast anneist a 93,8 % äidinkieli oli suomi. Ruotsin äidinkielekse e n ilmoitti 2,1 % va stanneist a, 0,5 % puhui äidinkielenään engla ntia ja 0,5 % viroa. Vast anneist a 1 % ilmoitti äidinkieleks e en jonkin muun kiele n, 2,1 % oli jättänyt va st aa matt a tähän kysymykse e n.
Suurin o sa va st aajista (94,9 %) koki luonte e ns a sopivan tuleva an ammattiins a joko hyvin tai täydellise sti. Vast a ajista 5,1 % koki luonte ens a olevan vain tyydyttävästi sopiva tuleva an ammattiinsa.
13 Vast anneist a 74,9
% ilmoitti pohjakoulutukseks e en lukion tai ylioppilastutkinnon ja 22,6 % tois e n a st e en a mmattitutkinnon.
Vast anneist a 1,5
%:lla oli jokin muu opiskeluoikeuden antava syy. Vast a ajista 54,9 %:lla ei ole aikais emp a a a mmatillista tutkintoa.
Aikaise mma n terveydenhuoltoalan tutkinnon va st a ajista oli suorittanut 33,8 %.
Jo nkin muun tutkinnon va st aajist a oli suorittanut 9,7 %. Kysymyks e e n va sta a matta jättäneitä oli 1,5 % va st a ajist a.
Vast a ajist a 9,7 %:lla ei ollut ollenkaan työkokemu st a terveydenhuoltoalalla, 34,9
%:lla työkokemu st a oli alle vuo si, 34,9 %:lla 1-5 vuotta, 9,7 %:lla 6-10 vuotta ja 9,7 %:lla yli 10 vuotta. Vast a ajist a 1 % oli jättänyt vast a a matta kysymyks e e n.
Noin puolet va st anneista opiskelijoista työskenteli koulutuks en aikana vähintään 16 tuntia viikos s a. (Ks. Kuvio 1.)
Tutkinnolle määrätyssä aja ss a opiskelijoista valmistui 79,5 %. Pidemmäs sä aikatauluss a valmistui 20 %. Vast a a matta tähän kysymyks e en jätti 0,5 %.
Tutkinnolle määrätyssä aja ss a valmistui e niten s airaanhoitajaopiskelijoita.
Vähiten määrätys sä aja s s a valmistui ensihoitajia.
Olet valmistumassa
muuhun terveydenhuollon
ammattiin kätilöksi
terveydenhoitajaksi sairaanhoitajaksi
Count
100
80
60
40
20
0
Bar Chart
valmistun pidemmässä ajassa
valmistun tutkinnolle määrätyssä ajassa
Opintoihin käytetty aika
KUVIO 2. Opisk elijoiden valmistuminen määrätys sä aja s s a, eroteltuna s aira anhoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt ja ensihoitajat.
6.2 Opisk elijoiden kokemukset a siaka slähtöisyyde stään 6.2.1 Asiaka slähtöisyyden arvoperusta
Asiaka slähtöisyyden arvoperust a -kokonaisuude s s a va st a ajien va st auksie n keskiarvo oli 4,50 ja ke skihajonta 0,65 a st eikolla 1 = täysin eri mieltä… 5 = täysin s a ma a mieltä. Yksi vast a ajist a oli täysin eri mieltä väittämis sä, jos s a haluttiin arvioida sitä että opisk elija ei ke skust ele asiakkaiden a sioista ulkopuoliste n kuullen. Vast au sska ala oli väittämästä riippue n välillä 1-5. Eniten väittämiin oli va stattu ”täysin sa ma a mieltä”. Kahde s s a väittämäs sä eniten oli vast attu ” joks e enkin sa ma a mieltä”. Nämä väittämät koskivat
opisk elijan toiminta a pohjat en a siakka an yksilöllisiin tarpeisiin ja a siakkaiden ja opisk elijoiden ta s avertaist a yhteistyökumppa nuutta. Pro s entua alis e sti vähän oli väittämiä arvioitu a st eikolla 1-3. (Taulukko 2.)
Vähiten hajontaa va st au st en välillä oli väittämän kohdalla, jos s a arvioitiin opisk elijoiden kunnioittamista a siakkaan oikeude st a päättää oma st a hoido sta a n (keskihajonta 0,61). Eniten hajonta a va staust en välillä oli väittämän kohdalla, jos sa opiskelijat pohtivat väittämää ”kaikki a siakkaat ovat opiskelijalle yhtä tärkeitä” (keskihajonta 0,70). (Taulukko 2.)
15 TAULUKKO 2. Asiaka slähtöisyyden arvoperust a
1=täysin eri mieltä 2=jokseenkin eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=jokseenkin samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä Keskiarvo (1-5) Moodi (1-5) Keskihajonta (1-5)
Asiakaslähtöisyyden arvoperusta F % F % F % F % F %
20. Kaikki asiakkaat ovat
opiskelijalle yhtä tärkeitä - - 5 2,6 8 4,1 71 36,4 111 56,9 4,48 5 0,70
21. Opiskelijan toiminta pohjaa jokaisen asiakkaan yksilöllisiin
odotuksiin ja tarpeisiin. - - 2 1 11 5,6 103 52,8 79 40,5 4,33 4 0,63
22. Opiskelija on asiakkailleen heitä koskevissa asioissa avoin ja
rehellinen - - 2 1 9 4,6 63 32,3 121 62,1 4,55 5 0,64
23. Opiskelija kunnioittaa jokaisen asiakkaan oikeutta päättää
hoidostaan. - - 1 0,5 9 4,6 70 35,9 115 59 4,53 5 0,61
24. Opiskelija ei keskustele asiakkaiden asioista ulkopuolisten
kuullen. 1 0,5 2 1 5 2,6 38 19,5 149 76,4 4,7 5 0,62
25. Asiakkaat ovat heitä koskevissa asioissa opiskelijan tasavertaiset
yhteistyökumppanit - - 5 2,6 10 5,1 97 49,7 83 42,6 4,32 4 0,70
6.2.2 Asiaka systävällisen ilmapiirin ylläpito
Asiaka systävällisen ilmapiirin ylläpito -kokona isuude s s a va st aajien va st auksie n keskiarvo oli 4,20 ke skihajonnan olless a 0,69. (Taulukko 15.) Kaikkiin va stau svaihtoehtoihin oli va st attu, eli vast au s ska ala oli 1-5. Väittämistä pro sentua alis e sti eniten oli va st attu joko jokse enkin s a ma a mieltä tai täysin s a ma a mieltä. Huomattava o sa (20,5 %) opiskelijoista ei ollut sa ma a eikä eri mieltä väittämän ”opiskelija huolehtii siitä, ettei hoito vaikeuta tarpe ettoma sti a siakkaiden perhe-, työ- ja muiden roolien hoita mist a”. (Taulukko 3.)
Vast auksien ke skiarvo oli selkeästi alhaisin väittämän ”opiskelija kehittää jatkuva sti palveluitaan a siaka spalautte en perust e ella”, mis sä ke skiarvoksi s a atiin 3,33 moodin olless a 3. Vast auksien ke skiarvo oli korkein väittämän
”opiskelija huolehtii siitä, että asiakkaat tuntevat olons a hoido s s a kaikin tavoin turvalliseksi”, mis sä ke skiarvoksi sa atiin 4,54 moodin olles s a 5. (Taulukko 3.) Vähiten hajonta a oli väittämän ”opiskelija huolehtii siitä, että asiakka at tuntevat olonsa hoido ss a kaikin tavoin turvalliseksi” (keskihajonta 0,57). Huomattava sti e niten hajonta a oli väittämän ”opiskelija kehittää jatkuva sti palveluita a n a siaka sp alautteen perust eella” (ke skihajonta 0,95). (Taulukko 3.)
17 TAULUKKO3. Asiaka systävällisen ilmapiirin ylläpito
1=täysin eri mieltä 2=jokseenkin eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=jokseenkin samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä Keskiarvo (1-5) Moodi (1-5) Keskihajonta (1-5)
Asiakas ystävällisen ilmapiirin
ylläpito F % F % F % F % F %
26. Opiskelija huolehtii siitä, että asiakkaat tuntevat itsensä
tervetulleiksi. 1 0,5 1 0,5 10 5,1 76 39 107 54,9 4,47 5 0,67
27. Opiskelija huolehtii siitä, että
hoitoympäristö on asiakkaille viihtyisä. - - 3 1,5 34 17,4 105 53,8 53 27,2 4,07 4 0,71 28. Opiskelija huolehtii siitä, että
asiakkaat tuntevat olonsa hoidossa
kaikin tavoin turvalliseksi - - - - 7 3,6 75 38,5 113 57,9 4,54 5 0,57
29. Opiskelija huolehtii siitä, ettei hoito vaikeuta tarpeettomasti asiakkaidensa perhe-, työ- ja muiden
rooli hoitamista. 2 1 5 2,6 40 20,5 103 52,8 44 22,6 3,94 4 0,80
30. Opiskelija huolehtii siitä, että hän ja muu henkilökunta ovat
vaivattomasti asiakkaiden
tavoitettavissa. - - 2 1 22 11,3 94 48,2 77 39,5 4,26 4 0,70
31. Opiskelija kannustaa, tukee ja rohkaisee asiakkaidensa itsenäisyyttä
itsensä hoitamisessa. - - 1 0,5 5 2,6 81 41,5 108 51,4 4,52 5 0,58
32. Opiskelija huolehtii siitä, että asiakkailla on ajantasaiset tiedot
hoidostaan. - - - - 9 4,6 91 46,7 95 48,7 4,44 5 0,58
33. Opiskelija kehittää jatkuvasti palveluitaan asiakaspalautteen
perusteella. 7 3,6 24 12,3 82 42,1 61 31,3 21 10,8 3,33 3 0,95
6.2.3 Henkilökohtaiset toiminta edellytykset
Henkilökohtaiset toimintaed ellytyks et -osioon va stanneiden va st auk sie n kokonaisk e skiarvo oli 3,95 ja keskihajonta 0,77. (Taulukko 15.) Väittämiin va st attiin ska alalla 1-5 joka kohtaan. Yhtee nsä 14 opisk elijaa oli va st annut väittämien va st au s vaihtoehtoon ”täysin eri mieltä”. Nämä va st auks et jakautuivat kahdeks a n väittämän kohdalle. Joks e enkin eri mieltä va st aus vaihto ehto oli s a anut va st auksia jokaisen väittämän kohdalle. Huomattava o s a (23,1 %) oli joks e enkin eri mieltä väittämän ”opiskelija tunte e terveydenhuoltoala n palvelutarjonnan niin hyvin, että pystyy ohja ama a n a siakkait a tarkoituks enmukaist en palvelujen käytössä” kans s a. Vastau svaihtoehto a ”ei s a ma a eikä eri mieltä” e siintyi kaikiss a va stauksis s a, va stau spro s entti vaihteli 6,2 % ja 37,4 % välillä. (Taulukko 4.)
Vast au st en pääpaino oli vaihtoehdois sa ”joks e enkin sa ma a mieltä” tai ”täysin s a ma a mieltä”. Vaihto ehtoon ”jokse enkin s a ma a mieltä” oli va st annut kolme a väittämää lukuun ottamatta pro sentua alis e sti suurin määrä opiskelijoista.
Suurimman va st auspro sentin (61,5 %) oli s a a nut vaihtoehto ”joks e e nkin s a ma a mieltä” väittämän ”opiskelijalla on riittävästi tieto a hoitamis e st a, jota hän työs sään tarvitsee” kohdalla. ”Täysin sama a mieltä” vaihtoehtoon oli vain yhde ssä kohda s s a va st annut yli 50 % opiskelijoista. Tämä väittämä oli ”opiskelijalla on riittävästi vuorovaikutustaitoja pystyäks e e n toimima an vaikeis s akin tilanteiss a”
(51.3 %). (Taulukko 4.)
Vast auksien ke skihajonta oli suurin (0,89) kohda s s a ”opisk elijalla o n riittävästi työssään tarvittavien muiden alojen tieto a”. Alhaisin keskihajonta (0,63) oli väittämän ”opiskelija kykene e a s ettuma a n a siakkaiden a s e ma a n ja olema a n aido sti läsnä” kohdalla. (Taulukko 4.)
19 TAULUKKO 4. Henkilökohtais et toiminta ed ellytyks et
1=täysin eri mieltä 2=jokseenkin eri mieltä 3=ei samaa eikä eri mieltä 4=jokseenkin samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä Keskiarvo (1-5) Moodi (1-5) Keskihajonta (1-5)
Henkilökohtaiset
toimintaedellytykset F % F % F % F % F %
34. Opiskelijalla on riittävästi tietoa
hoitamisesta, jota hän työssään tarvitsee. 4 2,1 19 9,7 24 12,3 120 61,5 28 14,4 3,76 4 0,89 35. Opiskelijalla on riittävästi
työssään tarvittavien muiden alojen
tietoa. 2 1 38 19,5 65 33,3 78 40 12 6,2 3,31 4 0,89
36. Opiskelija tuntee terveyden-huoltoalan palvelutarjonnan niin hyvin,
että pystyy ohjaamaan asiakkaita tarkoituksenmukaisten palvelujen
käytössä. 1 0,5 45 23,1 73 37,4 68 34,9 8 4,1 3,19 3 0,86
37. Opiskelija tuntee lainsäädännön ja muut ohjeet, jotka ohjaavat toimintaa terveydenhuollon asiakkaiden
kanssa. 2 1 17 8,7 50 25,6 112 57,4 14 7,2 3,61 4 0,79
38. Opiskelija hankkii uusinta tutkittua tietoa aina kun tietoa työssään
tarvitsee. 1 0,5 4 2,1 36 18,5 92 47,2 62 31,8 4,08 4 0,79
39. Opiskelijalla on riittävästi vuorovaikutustaitoja pystyäkseen
toimimaan vaikeissakin tilanteissa. - - 2 1 13 6,7 80 41 100 51,3 4,43 5 0,67
40. Opiskelija kykenee asettumaan asiakkaiden asemaan ja olemaan
aidosti läsnä - - 1 0,5 12 6,2 85 43,6 96 49,2 4,42 5 0,63
41. Opiskelija kykenee koordinoimaan yhteistyötä asiakkaiden hoidossa (esim. toisten ammattiryhmien
ja hoitopaikkojen kanssa). - - 3 1,5 40 20,5 103 52,8 49 25,1 4,02 4 0,72
42. Opiskelija kehittää kaikkia ammatillisessa vuorovaikutuksessa tarvitsemiansa taitoja aina kun
havaitsee niissä puutteita. - - 2 1 46 23,6 96 49,2 51 26,2 4,01 4 0,74
43. Opiskelijalla on riittävästi asiakkaiden hoidossa tarvittavia
kädentaitoja. 1 0,5 13 6,7 25 12,8 111 56,9 45 23,1 3,95 4 0,82
44. Opiskelija kehittää kädentaitojaan
aina kun havaitsee niissä puutteita. 1 0,5 1 0,5 18 9,2 82 42,1 92 47,2 4,36 5 0,71 45. Opiskelija osaa käyttää asiakkaiden
hoidossa tarvittavia hoitovälineitä
ja teknisiä laitteita. 2 1 12 6,2 42 16,4 111 56,9 35 17,9 3,86 4 0,82
46. Opiskelija osaa käyttää asiakkaiden hoidossa tarvittavaa informaatio- teknologiaa (esim. ATK-ohjelmat,
sähköiset viestimet) - - 2 1 23 11,2 105 53,8 62 31,8 4,18 4 0,67
47. Opiskelija kehittää teknisiä taitojaan aina kun havaitsee niissä
puutteita. 1 0,5 7 3,6 27 13,8 89 45,6 67 34,4 4,12 4 0,82
6.2.4 Tasavertainen hoitosu hde
Tasavertainen hoitosuhd e – o sio ssa va st auksien koko naiske skiarvo oli 4,51 ja keskihajonta 0,73. (Taulukko 15.) Väittämiin va st attiin sk a alalla 1-5 joka kohta an. Vast aust en pääpaino oli vaihtoehdoiss a 4 ja 5. (Taulukko 5.)
Vaihto ehtoon ”täysin eri mieltä” oli vast attu s eits e män väittämän kohdalla, va sta ajia oli yhte ensä 15. Vaihtoehtoon ”jokse e nkin eri mieltä” oli vast attu kaht a väittämää lukuun ottamatta joka kohda s s a. Nämä kaksi väittämää ko skivat opiskelijan rehellisyyttä asiakkaan kysymyksiä kohta an ja opiskelijan päätöksentekokykyä yhteisymmärrykse s sä a siakkaan kans s a. (Taulukko 5.) Vaihto ehdo ss a ”ei sama a eikä eri mieltä” vast au spro s entit vaihtelivat suure sti (1.5 % - 23,6 %). Tämä suurin va stau spro s entti oli sa atu väittämästä ”jo s opiskelijan asiaka s ei kykene ilmais e ma a n t ahto a an, hoitoa ohja a häne n omaist ensa tahto”. (Taulukko 5.)
Vast au st en painopist e oli vaihto ehdois s a 4 ja 5. Vaihtoehdo s s a ”joks e enkin s a ma a mieltä” va st au spro s entit vaihtelivat 26,4 % - 56,4 %. Vaihtoehdo s s a
”täysin sa ma a mieltä” pro sentua alinen vaihtelu oli suuremp a a (22,6 % - 65,6
%). Viide s sä väittämäs sä yli 90 % va st a si ”täysin s a ma a mieltä”. (Taulukko 5.) Keskihajonta oli suurin (0,90) väittämän ”opiskelija huolehtii, että asiakka a n elämäntilannetta ja terveyttä koskeva a siantuntemus vaikuttaa hänen hoitoons a”
kohdalla. Pienin keskihajonta (0,60) oli väittämäs sä ”jos opiskelijan ja a siakka a n näkemyks et a siakka an parha a st a ero avat, keskust elee opiskelija a sia st a kunnioittava sti asiakka an kans s a. (Taulukko 5.)
Väittämien ke skiarvo oli yli neljä, lukuun ottamatta kaht a väittämää. Väittämissä
”opisk elija suunnittele e hoidon a siakkaan ka ns s a neuvotellen” ke skiarvo oli 3,97 ja ”jo s opisk elijan a siaka s ei kykene ilmais e ma an tahto aan, hoitoa ohja a hänen omaist ensa tahto” ke skiarvo 3,91. Suurin ke skiarvo (4,61) oli väittämäs sä
”jos opiskelijan a siantuntemu s ei riitä vast a ama an a siakka an tiedon tarpe e se e n, huolehtii opiskelija siitä, että asiak a s sa a t arvits e ma ns a tiedon”. (Taulukko 5.)
21 TAULUKKO 5. Tas avertainen hoitosuhde
1=täysin eri mieltä 2=jokseenkin eri mieltä 3=ei samaa eikä erii mieltä 4=jokseenkin samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä Keskiarvo (1-5) Moodi (1-5) Keskihajonta (1-5)
Tasavertainen hoitosuhde F % F % F % F % F %
48. Opiskelija kuuntelee vilpittömästi
kiinnostuneena kaiken, mitä asiakas
haluaa hoitoonsa koskien kertoa. 1 0,5 7 3,6 15 7,7 110 56,4 60 30,8 4,15 4 0,75
49. Opiskelija kirjaa asiakkaan odotukset hoidolle ja hoidon lopputuloksen sellaisena kuin
asiakas ne kertoo. 4 2,1 3 1,5 20 10,3 84 43,1 81 41,5 4,22 4 0,85
50. Opiskelija suunnittelee hoidon
asiakkaan kanssa neuvotellen. 2 1 5 2,6 33 6,9 108 55,4 44 22,6 3,97 4 0,78
51. Opiskelija huolehtii, että asiakkaan elämäntilannetta ja terveyttä koskeva asiantuntemus
vaikuttaa hänen hoitoonsa. 4 2,1 3 1,5 33 16,9 77 39,5 74 37,1 4,12 4 0,90
52. Opiskelija vastaa asiakkaan
kysymyksiin rehellisesti. 1 0,5 - - 11 5,6 75 38,5 104 53,3 4,47 5 0,66
53. Jos opiskelijan asiantuntemus ei riitä vastaamaan asiakkaan tiedon tarpeeseen, huolehtii opiskelija siitä, että asiakas saa tarvitsemansa
tiedon. 2 1 1 0,5 3 1,5 57 29,2 128 65,6 4,61 5 0,65
54. Opiskelija varmistaa asiakkaalta, että hänellä on tarvitsemansa tieto hoitoaan koskevien päätösten
tekemiseksi. - - 3 1,5 20 10,3 81 41,5 87 44,6 4,32 5 0,72
55. Jos opiskelijan ja asiakkaan näkemykset asiakkaan parhaasta eroavat, keskustelee opiskelija asiasta kunnioittavasti asiakkaan
kanssa. - - 1 0,5 8 4,1 93 47,7 92 47,2 4,42 4 0,60
56. Opiskelija tekee asiakasta koskevat päätökset yhteis-
ymmärryksessä asiakkaan kanssa. - - - - 17 8,7 109 55,9 68 34,9 4,26 4 0,61
57. Opiskelija selvittää miten ja missä määrin asiakas kykenee ja
haluaa osallistua hoitoonsa. - - 3 1,5 25 12,8 98 50,3 68 34,9 4,19 4 0,71
58. Opiskelija ottaa asiakkaan omaiset mukaan hoitoon tavalla, josta he ovat asiakkaan kanssa
sopineet. - - 3 1,5 29 14,9 83 42,6 79 40,5 4,23 4 0,76
59. Opiskelija toteuttaa hoitotoimet
asiakkaan kanssa sovitulla tavalla. - - 2 1 16 8,2 85 43,6 90 46,2 4,36 5 0,70
60. Opiskelija varmistaa
ohjaustilanteissa, että hän ja asiakas
ovat ymmärtäneet toisensa oikein. - - 1 0,5 17 8,7 73 37,4 100 51,3 4,42 5 0,68
61. Opiskelija tukee ja ohjaa asiakkaalle ja/tai hänen omaisille tärkeiden itsehoitokykyjen
saavuttamista. - - 2 1 22 11,3 98 50,3 71 36,4 4,23 4 0,69
62. Opiskelija ohjaa juuri niitä asioita, joita kyseinen asiakas ja/tai
hänen omaisensa kokee tarvitsevan. - - 1 0,5 25 12,8 105 53,8 62 31,8 4,18 4 0,66 63. Opiskelija kirjaa asiakkaan
arviot hoidon toteutumisesta ja
vaikuttavuudesta. 1 0,5 9 4,6 33 16,9 77 39,5 71 36,4 4,09 4 0,88
64. Jos opiskelijan asiakas ei kykene ilmaisemaan tahtoaan, hoitoa ohjaa
hänen omaistensa tahto. - - 8 4,1 46 23,6 94 48,2 45 23,1 3,91 4 0,80
65. Opiskelija varmistaa hoidon
päättyessä, että asiakas pärjää - - 1 0,5 19 9,7 74 37,9 99 50,8 4,4 5 0,69
jatkossa itsenäisesti tai avun turvin.
6.3 Opisk elijoiden kokemukset koulutuksen tue st a a siaka slähtöise en o s a a mis e e n.
6.3.1 Asiaka slähtöisyyden arvoperu st a: teoriaopetuks en ja käytännön harjoittelun tuki.
Teoriaopetuks en tukea arvioitiin ast eikolla 1-5. Vast auksien kokonaiske skiarvo oli 4,20 ja ke skihajonta 0,77 (Taulukko 16.). Asiaka slähtöisyyden arvoperust a - o sio s sa käytännön harjoittelun arvioitiin tukevan a siaka slähtöisyyttä välttävästi, tyydyttävästi, hyvin tai erinomais e sti. Vain yksittäiset opiskelijat (0,33 %) arvioivat teoriaopetuks en tukevan a siaka s lähtöisyyttä huono sti, kun t a a s va st anneist a 42.8 % koki teoriaopetuks en vaikuttavan a siaka slähtöisyyt e e n hyvin. Parhaiten teoriaopetuksen ko ettiin tukevan sitä, ettei opiskelija ke skust ele a siakkaiden a sioista ulkopuolisten kuullen 64,1 %. Kun taa s eniten huono a tai tyydyttävää arviota s ai kohta ” opisk elija on a siakkailleen heitä ko skevis s a a siois sa avoin ja rehellinen” (4,1 %). Suurin keskihajonta 0,83 oli kohda s s a
”opisk elija on a siakkailleen heitä ko skevis s a a sioiss a avoin ja rehellinen”.
(Taulukko 6.)
TAULUKKO 6. Asiaka slähtöisyyden arvope rust a, teoriaopetuksen tuki
1=huono 2=välttävä 3=tyydyttävä 4=hyvä 5=erinomainen Keskiarvo (1-5) Moodi (1-5) Keskihajonta (1-5)
Asiakaslähtöisyyden arvoperusta
Teoriaopetuksen tuki F % F % F % F % F %
20. Kaikki asiakkaat ovat minulle yhtä
tärkeitä 1 0,5 4 2,1 33 16,9 88 45,1 68 34,9 4,12 4 0,80
21. Opiskelijan toiminta pohjaa jokaisen asiakkaan yksilöllisiin odotuksiin
ja tarpeisiin. 1 0,5 4 2,1 36 18,5 95 48,7 57 29,2 4,05 4 0,78
22. Opiskelija on asiakkailleen heitä
koskevissa asioissa avoin ja rehellinen 1 0,5 7 3,6 32 16,4 89 45,6 63 32,3 4,07 4 0,83 23. Opiskelija kunnioittaa jokaisen asiakkaan
oikeutta päättää hoidostaan. - - 6 3,1 18 9,2 83 42,6 86 44,1 4,29 5 0,76
24. Opiskelija ei keskustele asiakkaiden
asioista ulkopuolisten kuullen. 1 0,5 1 0,5 14 7,2 52 26,7 125 64,1 4,55 5 0,70
25. Asiakkaat ovat heitä koskevissa asioissa
opiskelijan tasavertaiset yhteistyökumppanit - - 3 1,5 29 14,9 94 48,2 66 33,8 4,16 4 0,73
23
Käytännön harjoittelun tuke a arvioitiin ast eikolla 1-5. Vast ausvaihto ehdot olivat
”huono, välttävä, tyydyttävä, hyvä ja erinomaine n”.
Vast auksien kokonaisk e skiarvo oli 4,04 ja ke skihajonta 0,78 (Taulukko 17.).
Eniten ”huono a tai välttävää” vast auksia (4,1 %) s ai kohta ”a siakka at ovat heitä koskevis sa a siois sa opiskelijan ta savertais et yhteistyökumppanit”. Tämän kysymyksen ke skiarvo (1-5) oli myös huonoin 3,91. Erinomais eksi opisk elijat olivat arvioine et kohdan ”opiskelija ei keskust ele a siakkaiden a sioist a ulkopuolisten kuullen” kans s a (50,8 %). Tässä kohda s s a oli myös suurin keskihajonta 0,85. (Taulukko 7.)
TAULUKKO 7. Asiaka slähtöisyyden arvoperus ta, käytännön harjoittelun tuki
1=huono 2=välttävä 3=tyydyttävä 4=hyvä 5=erinomainen Keskiarvo (1-5) Moodi (1-5) Keskihajonta (1-5)
Asiakaslähtöisyyden arvoperusta
Käytännön harjoittelun tuki F % F % F % F % F %
20. Kaikki asiakkaat ovat minulle yhtä
tärkeitä 1,00 0,50 4,00 2,10 27,00 13,80 106,00 54,40 57,00 29,20 4 4 0,74
21. Opiskelijan toiminta pohjaa jokaisen asiakkaan yksilöllisiin odotuksiin
ja tarpeisiin. - - 5,00 2,60 42,00 21,50 108,00 55,40 39,00 20,00 3,93 4 0,72
22. Opiskelija on asiakkailleen heitä
koskevissa asioissa avoin ja rehellinen - - 7,00 3,60 34,00 17,40 98,00 50,30 54,00 27,70 4,03 4 0,78 23. Opiskelija kunnioittaa jokaisen
asiakkaan oikeutta päättää hoidostaan. - - 6,00 3,10 36,00 18,50 92,00 47,20 60,00 30,80 4,06 4 0,79 24. Opiskelija ei keskustele asiakkaiden
asioista ulkopuolisten kuullen. - - 8,00 4,10 26,00 13,30 61,00 31,30 99,00 50,80 4,29 5 0,85 25. Asiakkaat ovat heitä koskevissa
asioissa opiskelijan tasavertaiset
yhteistyökumppanit 1,00 0,50 7,00 3,60 44,00 22,60 99,00 50,80 43,00 22,10 3,91 4 0,80
6.3.2 Asiaka systävällisen ilmapiirin ylläpito, teoriaopetuks en ja käytännön harjoittelun tuki.
Asiaka systävällisen ilmapiirin ylläpito teoriaopetuks en ja käytännönharjoittelun tuki on arvioitu ”huono, välttävä, tyydyttävä, hyvä ja erinomainen”.
Asiaka systävällisen ilmapiirin ylläpitoa arvioitiin a st eikolla 1-5. Teoriaopetuks e n tuen huo noksi koki 2,1 % va st anneist a. Va st a ajista 41,48 % koki hyväksi teoriaopetuksen tue st a a siaka s ystävällisen ilmapiirin ylläpitoon. Suurimma n
