Joni Tikkala
ATK-POHJAINEN HUOLLON JA KUNNOSSAPIDON SEURANTAOHJELMA ASD-HINAAJA M/S ARIEKSEEN
Merenkulun koulutusohjelma Insinööri
2011
ATK-POHJAINEN HUOLLON JA KUNNOSSAPIDON SEURANTAOHJELMA ASD-HINAAJA M/S ARIEKSEEN
Tikkala, Joni
Satakunnan ammattikorkeakoulu Merenkulkualan koulutusohjelma Elokuu 2011
Ohjaaja: Pauli Rantala Sivumäärä: 46
Liitteitä: 9
Asiasanat: hinaajat, huolto, kunnossapito, Excel
____________________________________________________________________
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda edullisesti yksinkertainen ja helppokäyttöinen huollon ja kunnossapidon seurantaohjelma Oy Yxpila Hinaus-Bogsering Ab:n omis- tamaan ASD-hinaaja M/S Ariekseen. Ohjelmalla on tarkoitus helpottaa aluksen huol- totöitä, niiden ennakointia sekä mahdollistaa näiden reaaliaikainen seuranta. Ohjelma on lähtökohtaisesti suunniteltu palvelemaan yksinomaan kyseessä olevan aluksen tarpeita, mutta pienillä muutostöillä sovellusta voidaan hyödyntää myös muihin sa- mankaltaisiin kohteisiin.
Seurantaohjelman toteuttamistavaksi valittiin Microsoft Office Excel 2007. Ohjel- malta vaadittu selkeys, vaivaton käytettävyys sekä opinnäytetyön tekijän vähäinen kokemus ohjelmoinnista olivat ratkaisevia tekijöitä sopivaa sovellusta valittaessa.
Ohjelmassa esiintyvät huoltointervallit noudattavat pääpiirteittäin laitevalmistajien asettamia vaatimuksia, jotka on poimittu käyttö- ja huolto-ohjekirjoista. Kuitenkin verrattain vähäiset käyttötunnit sekä kokemuksen tuoma tietotaito joistakin huolto- kohteista edellytti jo olemassa olevien ohjearvojen soveltamista. Joillekin laitteille tuntien perusteella tehtävät toimenpiteet muutettiin seuraamaan kalenteria, sillä muu- toin huoltovälit olisivat venyneet suhteettoman pitkiksi. Huolto-ohjeisiin varsinaisia muutoksia ei tehty, lukuun ottamatta ohjelman seurantasivulle ”NOTES”-osioon li- sättyjä hyväksi havaittuja toimintatapoja sekä vihjeitä työtä helpottamaan.
Tätä raporttia kirjoitettaessa ohjelma on ollut käytössä vasta muutamia viikkoja, mut- ta tähänastisten käyttökokemusten perusteella voidaan todeta, että se on varsin toimi- va tämän kokoluokan kohteisiin. Kaupallisilta markkinoilta saatavat huolto- ja kun- nossapito-ohjelmat ovat toki kattavampia ja monikäyttöisempiä, mutta juuri moni- mutkaisuutensa vuoksi huomattavasti paljon kalliimpia. Työn prioriteettina oli luoda helppokäyttöinen seurantaohjelma minimikustannuksilla, ja siinä onnistuttiin.
ADP-BASED MAINTENANCE MONITORING PROGRAM FOR ASD-TUG M/S ARIES
Tikkala, Joni
Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Marine Engineering
August 2011
Supervisor: Pauli Rantala Number of pages: 46 Appendices: 9
Keywords: tugs, service, maintenance, Excel
____________________________________________________________________
The purpose of this thesis was to create a simple ADP-based maintenance monitoring program with low costs for the ASD-tug M/S Aries. The vessel is owned by Oy Yx- pila Hinaus-Bogsering Ab. The most important goal is to make the maintenance and repairing easier for engineers working on the vessel. The program also helps engi- neers in real-time monitoring and anticipating the forthcoming overhauls. The pro- gram has been developed to this exact vessel, but with small changes it can also be used for other vessels.
The monitoring program has been done by using Microsoft Excel 2007. When choos- ing which computer program to use the key features speaking for Excel were; user- friendliness, clearness and the fact that the students did not have much experience of programming.
Maintenance cycles appearing in the program do mainly follow recommendations given by component manufacturers. These recommendations have been picked up from user manuals and instruction books. In some of the maintenance objects, regu- lations have been slightly modified due to low operation hours and the skills and ex- perience of the engineers. Maintenance operations for certain objects were changed to follow calendar, instead of hours because otherwise the maintenance intervals would have been too long. No major changes, however, were made to the mainten- ance instructions, as such, however, some useful hints and well-tried methods were added to help the engineer’s work. These exceptions are mentioned in the “NOTES”- part of the monitoring page.
When writing this thesis the program had only been in use for some weeks, but based on the experiences and feedback given so far, it can already be said that the program is useful and functional in vessels of this size. Maintenance programs available in markets are of course more extensive and multipurpose, but also much more expen- sive. The priority of this thesis was to create a monitoring program which is easy to use, with low costs.
SISÄLLYS TIIVISTELMÄ
ABSTRACT
1 JOHDANTO ... 5
2 TAUSTAA ... 7
2.1 Oy Yxpila Hinaus-Bogsering Ab ... 7
2.2 ASD-Hinaaja M/S Aries ... 8
2.2.1 Yleistä ... 8
2.2.2 Aluksen toiminta ja tehtävät ... 9
2.2.3 Aluksen tekniset tiedot ... 10
2.2.4 Laitteiden tekniset tiedot ... 11
3 TEKNISTEN LAITTEIDEN HUOLTO JA KUNNOSSAPITO ... 27
3.1 Entiset huolto- ja kunnossapitorutiinit sekä niiden seuranta ... 27
3.2 Uusi ATK-pohjainen huolto- ja kunnossapidon seurantaohjelma ... 27
3.2.1 Ohjelman tekemisen perusteet ... 27
3.2.2 Ohjelman suunnittelu ja sisältö ... 27
3.2.3 Ohjelman laatiminen ja toteutus ... 28
3.2.4 Ohjelman käyttö ja toiminta ... 30
3.3 Varaosat sekä niiden hankinta ... 31
4 KÄYNNISTYS-, KÄYNNISSÄPITO- SEKÄ PYSÄYTYSRUTIINIT ... 33
5 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET ... 35
LÄHDELUETTELO ... 37 LIITTEET
1 JOHDANTO
Ajatus tämän opinnäytetyön tekemisestä sai alkunsa kevättalvella 2010 käydessäni tutustumassa Oy Yxpila Hinaus-Bogsering Ab:n aluksiin, joihin olin menossa töihin kesäksi. Toukokuussa aloittaes- sani työt sovimme työnantajani kanssa, että ideaa ATK-pohjaisesta huoltojen ja kunnossapidon seu- rannasta alettaisiin toteuttaa.
Tähän asti yhtiön alusten kaikki teknisten laitteiden huollot ja niiden seuranta on dokumentoitu ai- noastaan ruutuvihkolle ja konepäiväkirjaan. Näin huoltojen ja kunnossapidon seuranta on verrattain työlästä, ja tulkinnallisten virheiden mahdollisuus on suuri. Tämä puolestaan saattaa johtaa vaka- viinkin laiterikkoihin. Näin etenkin tilanteessa, kun miehistö vaihtuu ja dokumentointi on puutteel- lista tai epäselvää.
Tällaisen lähtötilanteen pohjalta heräsi ajatus ATK-pohjaisesta huoltojen ja kunnossapidon seuran- taohjelmasta, jonka avulla helpotettaisiin ja selkeytettäisiin konehenkilökunnan työskentelyä aluk- sella. Ohjelma ilmoittaisi suoraan huoltojen ja kunnossapitotehtävien ajankohdat, ja ohessa olisi vihjeitä niiden suorittamiseen. Käytännössä sovellus vastaisi markkinoilta jo saatavien huolto- ja kunnossapito-ohjelmien toimintaperiaatetta. Suurimmat erot olisivat todennäköisesti sovelluksen laajuudessa ja hinnassa.
Aloittaessani kesätyöt toukokuussa minulla ei vielä ollut työhön vaadittavaa pätevyyskirjaa, joten työskentelin alkuajan harjoittelijana muiden konemestareiden opissa. Tuona aikana sainkin arvokas- ta taustatietoa. Käytönaikainen seuranta sekä kyselyt kokeneemmilta konemestareilta ohjelman tar- peellisuudesta ja sen sisällöstä antoivat hyvin pohjaa työn tekemiselle. Oli otettava huomioon van- ha, kokenut henkilökunta, mutta myös uudet työntekijät, itseni mukaan lukien. Näinpä ohjelman tulisikin olla yksinkertainen ja mutkaton käyttää. Sen tulisi sisältää myös käytännöllistä, niin sanot- tua ”hiljaista tietoa”, jota myös uudemmat työntekijät voisivat hyödyntää. Niinpä ohjelma sisältää- kin osioita, joissa on ajallisen seurannan lisäksi myös erilliset ohjeistukset määrätyille huoltokoh- teille.
Opinnäytetyön toteutus alkoi kartoittamalla lähtötilanne ja haastattelemalla työnantajaani sekä yhti- ön konepäälliköitä. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden toiveet koskien ohjel- maa ja sen käyttöominaisuuksia sekä työnantajan projektille asettamat reunaehdot. Keskeisimmiksi
tavoitteiksi muodostuivat ohjelman selkeys, helppokäyttöisyys sekä kaupallisiin huolto-ohjelmiin verrattuna edullisemmat hankintakustannukset. Sen pohjalta oli mahdollista rajata työn laajuus jär- keviin mittasuhteisiin ja alkaa kerätä tarvittavaa materiaalia. Mittavimmaksi tehtäväksi arvioinkin kaikkien laitevalmistajien käyttö- ja huolto-ohjekirjojen informaation siirtämisen ohjelmaan sekä itse ohjelman saattamisen toimivaksi.
2 TAUSTAA
2.1 Oy Yxpila Hinaus-Bogsering Ab
Oy Yxpila Hinaus-Bogsering Ab on yritys, joka toimii pääsääntöisesti Kokkolan kanta- ja syväsa- tamassa sekä niiden lähialueilla. Tehtäviin kuuluvat muun muassa tulevien ja lähtevien alusten avustukset sekä talviaikaan jään murtaminen molemmissa satama-altaissa. Lisäksi on vielä olemas- sa sopimus, että yhtiön aluksia voidaan käyttää apuna erilaisissa meripelastustehtävissä tarpeen niin vaatiessa.
Yhtiö on perustettu vuonna 1984. Sen perusti kokkolalainen Anton Bäckström. Tuolloin laivalii- kenne Kokkolan satamassa oli vähäistä, joten hinaajiakin oli vain yksi (M/S Akke). Vuonna 1994 laivaliikenne satamassa oli jo sitä luokkaa, että yhtiön silloiset omistajat Mauri Harju ja Ralf Här- mälä päättivät laajentaa yhtiön toimintaa ja hankkivat toisen hinaajan (M/S Orion). Se hankittiin Kanadasta, Halifaxista.
Vuonna 1997 yhtiö siirtyi Mauri Hannulan ja Raimo Kedon omistukseen. Kedon vetäydyttyä pois työelämästä vuonna 2004 yhtiö siirtyi kokonaan Hannulan omistukseen. Oy Yxpila Hinaus- Bogsering Ab on koko olemassaolonsa ajan ollut osakeyhtiö, vaikkakin on tätä nykyä perheyritys.
Vuonna 2006 kalusto kasvoi jälleen yhden hinaajan verran, kun yhtiö hankki tähän opinnäytetyö- hönikin vahvasti liittyvän ASD-hinaaja M/S Arieksen. Alus hankittiin Singaporesta.
Vuonna 2009 tehtiin yhtiön viimeisin hinaajainvestointi M/S Cetus. Alus on peräisin Norrköpingis- tä Ruotsista. Tämän hankinnan seurauksena on yhtiössä pisimpään palvelleen M/S Akken käyttöas- te laskenut olemattomiin. Tämä johtuu siitä, että Kokkolan satamassa sovelletaan niin sanottua 10 prosentin sääntöä avustustilanteessa. Se tarkoittaa käytännössä, että hinaajien paaluvetovoimien summan on oltava vähintään 10 prosenttia avustettavan laivan DWT:stä. Kokkolan satamassa käy- vät alukset ovat pääasiallisesti sitä kokoluokkaa, että kolmen hinaajaan paaluvetovoimat riittävät avustukseen. Näin ollen tarvetta Akkelle on käytännössä enää vain satunnaisiin avustuksiin ja yksit- täisiin proomujen siirtoihin.
Yhtiössä on tällä hetkellä yhdeksän vakituista työntekijää, kolme päällikköä, kolme konepäällikköä sekä kolme kansimiestä. Lisäksi ulkopuolisina aliurakoitsijoina ovat paikallinen puusepänliike, kak- si metallialan yritystä sekä yksi LVI-asentaja (M. Hannula 2010).
2.2 ASD-hinaaja M/S Aries
2.2.1 Yleistä
M/S Aries on rakennettu Donghai Shipyardsin telakalla Kiinassa vuonna 1996. Sen rakennutti aluk- sen entinen omistaja Maju Maritime Ltd. Alkuperäinen nimi, M/S Maju Cepat on siis myös ko. va- rustamon peruja.
Aluksen toiminta-alue oli Singaporen satama ja sen lähialueet. Käyttöaste oli tuolloin monin verroin suurempi. Nykyään käyttötunteja kertyy vuodessa saman verran kuin Singaporessa kertyi kuukau- dessa. Tämä antaa myös hyvän kuvan siitä, kuinka suuri kokoero vallitsee satamien välillä.
Aluksessa on Azimuth-tyyppinen propulsiojärjestelmä, nimeltään Kawasaki Rexpeller. Suulakkeel- liset potkurit on sijoitettu aluksen peräosaan, josta juontaa myös nimi ”ASD- hinaaja” (Azimuth Stern Drive). Azimuth-järjestelmä saa käyttövoimansa aluksen pääkoneista, nivelletyn akselin ja vaihdelaatikon välityksellä. Tällainen järjestelmä eroaa normaalista potkuri-peräsin- kombinaatiosta siten, että aluksen peräosassa on kaksi kartion muotoista suulaketta, joiden keskellä on säätölapa- potkurit. Näitä suulakkeita on mahdollista ohjailla portaattomasti 360 asteen säteellä. Tämä helpot- taa sekä nopeuttaa aluksen ohjailua huomattavasti.
Normaalisti operoitaessa aluksen miehistö koostuu päälliköstä, konepäälliköstä sekä kansimiehestä (1+1+1). Ainoastaan operoitaessa muualla kuin oman sataman alueella päälliköitä ja konepäälliköi- tä on kaksi. (2+2+1). (J. Hannula, 2010)
Raportin lopussa on aluksen kuva sekä rakennekuvat (Liite 6, 7, 8).
2.2.2 Aluksen toiminta ja tehtävät
Johtuen M/S Arieksen rakenteellisista ominaisuuksista sen operointi rajoittuu vuodenaikoihin, jol- loin meri ei ole jäässä. Koska alus on rakennettu Kiinassa sikäläisiin olosuhteisiin, sillä ei ole riittä- vää jääluokkaa täkäläiseen talviaikaiseen operointiin. Alusta pitäisi vahvistaa siten, että se vastaisi luokituslaitoksen vaatimuksia. Mutta koska yhtiöllä on kolme muuta hinaajaa, jotka voivat operoida jääolosuhteissa, olisi tämä toimenpide silkkaa rahan tuhlausta. Niinpä keskitalven aikaan avustukset ja jäänmurtamiset suoritetaan jollakin muulla näistä kolmesta hinaajasta, ja Arieksen suurimmat kausittaiset huollot keskitetään tälle seisonta-ajalle.
Suurin ero M/S Arieksen ja yhtiön muiden hinaajien välillä on sen propulsiojärjestelmässä. Se on ohjailtavuudeltaan huomattavasti monipuolisempi ja nopeampi kuin esimerkiksi tavallinen säätöla- papotkurilla ja peräsimellä varustettu alus. Tämän vuoksi avustustilanteessa se pyritäänkin sijoitta- maan aina sellaiselle paikalle, jossa sen ominaisuuksia päästään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Se tarkoittaa käytännössä positiota, jossa se voi tarvittaessa sekä vetää että työntää avustettavaa laivaa lähes mihin suuntaan tahansa.
Oman alueen lisäksi tulee toimeksiantoja toisinaan myös muilta lähialueiden satamilta. Näitä ovat Pietarsaaren ja Kalajoen satamat. Pietarsaaren satamalla on ainoastaan yksi hinaaja, joten suurempi- en laivojen saapuessa satamaan on lisäapu välttämätöntä. Sama pätee myös Kalajoen satamaan.
Vaikka siellä on omasta takaa kaksi hinaajaa, suurimmat puutuotteita kuljettavat laivat ovat sitä ko- koluokkaa, että silloin pyydetään lisäapua Kokkolasta. Olosuhteiden niin salliessa M/S Aries on siis se hinaaja, joka ensimmäisenä lähtee, kun satamalaitokselta tai vastaavalta toimeksiantajalta toi- meksianto otetaan vastaan (M. Hannula 2010).
2.2.3 Aluksen tekniset tiedot
Tässä osiossa on kerrotaan olennaisimmat tiedot koskien aluksen yleisiä järjestelyjä, rakenteellisia ominaisuuksia sekä sen teknisiä laitteita.
Pituus 32,83 m
Leveys 9,5 m
Syväys 4,3 m
Pollariveto 41 t eteen; 39 t taakse
Nopeus 12 solmua
Pääkoneet Daihatsu 6DLM-26, 2 kpl Apukoneet Caterpillar 3304, 2 kpl Generaattorit Caterpillar SR4, 2 kpl
Polttoaine Kevyt dieselöljy
Propulsio Kawasaki Rexpeller KST-165 FA, 2 kpl Hinausvinssi Plimsoll Robertson
Hinauskoukku Naka Iron NM - 50 T
Miehistö 3 (päällikkö, konepäällikkö, kansimies) Hytit 7 kpl (4 päällystön, 3 miehistön hyttiä)
IMO numero 9154892 (Keppelsmit Towagen kotisivut 2011)
2.2.4 Laitteiden tekniset tiedot Pääkoneet
Aluksen propulsiojärjestelmän voimanlähteenä toimii kaksi Daihatsu 6DLM-26-pääkonetta. Ohessa koneiden tekniset tiedot sekä kuva pääkoneesta numero 1 (kuva 1).
- 2 kpl Daihatsu 6DLM-26 - Tahtisuus: 4-tahti
- Käyttövoima: kevyt polttoöljy - Jäähdytys: vesi
- Pyörimisnopeus: 750 rpm - Teho: 2*1176 kW
- Sylinterien lukumäärä: 6 - Männän halkaisija: 260 mm - Iskunpituus: 340 mm
- Sytytysjärjestys: 1-5-3-6-2-4 - Ahdin: pakokaasukäyttöinen - Käynnistys: paineilma
- Pyörimissuunta: myötäpäivään (vauhtipyörältä katsottuna) - Pituus: 3290 mm
- Leveys: 1335 mm - Korkeus: 2495 mm
(Daihatsun käyttö- ja huolto-ohjekirja.)
Kuva 1. Pääkone 1
Apukoneet
Aluksen generaattoreita pyörittävät Caterpillar 3304B-apukoneet. Ohessa koneiden tekniset tiedot sekä kuva apukoneesta numero 1 (kuva 2).
- 2 kpl Caterpillar 3304B - Tahtisuus: 4-tahti
- Käyttövoima: kevyt polttoöljy - Jäähdytys: vesi
- Pyörimisnopeus: 1500 rpm - Teho: 87 kW
- Sylinterien lukumäärä: 4 - Männän halkaisija: 121 mm - Iskunpituus: 152 mm - Iskutilavuus: 7.0 litraa - Puristussuhde: 15:1 - Sytytysjärjestys: 1-3-4-2 - Ahdin: pakokaasukäyttöinen - Käynnistys: akku/sähkö
- Pyörimissuunta: vastapäivään (vauhtipyörältä katsottuna)
Generaattorit
Aluksen sähköntuotosta vastaa kaksi Caterpillarin SR4 generaattoria. Ohessa laitteiden tekniset tie- dot sekä kuva generaattorista numero 1 (kuva 2).
- 2 kpl Caterpillar SR4 - Teho: 95 kVa, 75 kW - Jännite: 380 V
- Virta: 142 A - Taajuus: 50 Hz
(Caterpillarin käyttö- ja huolto-ohjekirja)
Kuva 2. Apukone ja generaattori
Voiteluöljyseparaattori
Pääkoneiden voiteluöljyn puhdistamiseen käytetään WSK Krakowin valmistamaa voiteluöljysepa- raattoria, joka teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaa lähes täysin Alfa Lavalin samanmallista laitetta.
Ohessa tekniset tiedot sekä kuva ko. laitteesta (Kuva 3).
- WSK Krakow MAB-104B24 - Käyttökapasiteetti: 2 m3/h
- Separoitavan aineen lämpötila: 0-100 °C - Pyörimisnopeus: 7500 r/min
- Käynnistysaika: 3 min
- Pysäytysaika: jarrulla 2 min, ilman jarrua 9 min - Sähkömoottori: 1,5 kW, 3-vaihe, 50 Hz, 1500 r/min - Paino: 149 kg
(Separation Equipmentin kotisivut.)
Kuva 3. Voiteluöljyseparaattori
Polttoaineseparaattori
Aluksessa käytettävän kevyen polttoöljyn puhdistamiseen käytetään kooltaan hieman pienempää Alfa Lavalin polttoaineseparaattoria. Ohessa tekniset tiedot sekä kuva ko. laitteesta (kuva 4).
- Alfa Laval MAB-103B24 - Käyttökapasiteetti: 1,15 m3/h
- Separoitavan aineen lämpötila: 0-100 °C - Pyörimisnopeus: 8570 r/min
- Käynnistysaika: 3 min
- Pysäytysaika: jarrulla 2 min, ilman jarrua 6 min - Sähkömoottori: 0,75 kW, 3-vaihe, 50 Hz, 1500 r/min - Paino: 75 kg
(Super centrifugasin kotisivut 2011.)
Kuva 4. Polttoaineseparaattori
Levylämmönvaihdin
Alfa Lavalin valmistamaa levylämmönvaihdinta käytetään pääkoneissa kiertävän ns. makean veden jäähdytykseen merivedellä. Ohessa tekniset tiedot sekä kuva ko. laitteesta (kuva 5).
- Alfa Laval M10-MFM - Pinta-ala: 6,16 m2 - Käyttöpaine: 4/4 bar - Käyttölämpötila 94/94 °C
Kuva 5. Levylämmönvaihdin
Hydrauliikkakoneikko
Aluksen hydrauliikkajärjestelmän voimanlähteenä toimii Plimsoll Robertsonin valmistama hyd- rauliikkakoneikko. Koneikon käyttökohteita ovat aluksen keulakannella sijaitseva hinausvinssi sekä takakannella sijaitseva kapstaani. Raportin lopussa olevasta kaaviosta selviää paremmin koko aluk- sen hydrauliikkajärjestelmä (Liite 9). Ohessa tekniset tiedot sekä kuva ko. laitteesta (Kuva 6).
- Plimsoll Robertson
- Sähkömoottori ”Slow” teho: 15 kW
- Uppopumppu ”Slow: T6C Vakiotilavuuspumppu - Uppopumpun ”Slow” paine: 220 bar
- Uppopumpun ”Slow” tuotto: 32+32 l/min - Sähkömoottori ”Fast” teho: 3,7 kW
- Uppopumppu ”Fast”: ZL-0-F66-01/Y-44-0-M96 Vakiotilavuuspumppu - Uppopumpun “Fast” paine: 50 bar
- Uppopumpun “Fast” tuotto: 16 l/min - Öljysäiliö: 450 l
- Käytettävä öljy: Shell Tellus 68 (tai vastaava) (Plimsoll Robertsonin käyttö- ja huolto-ohjekirja.)
Kuva 6. Hydrauliikkakoneikko
Kattila
Aluksen lämmönlähteenä toimii Arimaxin E 75 K kevytpolttoöljykäyttöinen yläpalokattila varustet- tuna Oilonin KP-6L-tyypin polttimella. Kattilan lämmittämällä vedellä pidetään pääkoneet halutus- sa lämpötilassa seisonta-aikana sekä lämmitetään tavallinen käyttövesi. Ohessa tekniset tiedot sekä kuva ko. laitteesta (Kuva 7).
- Arimax E 75 K - Tilavuus: 0,150 m3 - Paino: 355 kg - Tyyppi: Levykattila - Käyttöpaine: 1-4 bar - käyttölämpötila: 20-120 °C - Teho: 75 kW
Poltin
- Oilon KP-6L - Teho: 42-120 kW
- Suutin: kesällä 1,25 gal/h; talvella 1,75 gal/h - Polttoaine: kevyt polttoöljy
Kuva 7. Kattila ja poltin
Kompressori
Paineilmakompressorilla tehdään nimensä mukaisesti paineistettua ilmaa startti-ilmaksi, ohjausil- maksi sekä työkäyttöön erilaisia paineilmatyökaluja varten. Ohessa tekniset tiedot sekä kuva ko.
laitteesta (Kuva 8).
- Atlas Copco
- Käyttöpaine: 15 bar
- Pyörimisnopeus: 1500 r/min - Ilman tuotto: 6,4 l/s
- Varoventtiilin avautumispaine 16 bar - Jäähdytys: ilma
(Atlas Copcon käyttö- ja huolto-ohjekirja.)
Kuva 8. Kompressori
Propulsio
Aluksen propulsiojärjestelmä on Azimuth-tyyppinen potkurilaitteisto, joka saa käyttövoimansa ak- selin välityksellä pääkoneesta. Näitä laitteistoja on kaksi, molempien pääkoneiden perässä. Ohessa potkurilaitteistojen tekniset tiedot sekä kuva potkurilaitteistosta numero 1 (Kuva 9).
- 2 kpl Kawasaki Rexpeller KST-165ZF/A
- Tyyppi: 2 suulakkeellista säätölapapotkuria, joiden kääntökulma 360°
- Akseliteho: 1176 kW - Potkurin halkaisija: 1,95 m - Lapojen määrä: 4
- Potkurin pyörimisnopeus: 331,5 rpm
- Potkurin pyörimissuunta: myötäpäivään (eli sama kuin pääkoneella) - Kytkinakselin pyörimisnopeus: 750 rpm
- Ohjailun hallinta: mikroprosessoriohjattu magneettiventtiili, jota ohjataan sähkötoimisella ohjainsauvalla komentosillalta
- Kytkimen hallinta: mikroprosessoriohjattu pumppu, jota ohjataan sähkötoimisesti komen- tosillalta
- Pumput: ohjailuun akselivetoinen hydrauliikkapumppu, kytkimelle sähkömoottorikäyttöinen hydrauliikkapumppu
- Ohjailunopeus: n. 17 sekuntia/360°
(Kawasakin käyttö- ja huolto-ohjekirja.)
Kuva 9. Kawasaki Rexpeller-propulsiojärjestelmä
Fire Fighting-pumpun moottori
Palopumppu saa käyttövoimansa Isuzun UM6SD1TCX-moottorista. Polttomoottorikäyttö tällaises- sa kohteessa on luonnollinen ratkaisu, koska se on riippumaton sähköstä. Näin ollen esimerkiksi Black out -tilanteessa, jolloin aluksella on sähkökatkos, vesipaineen tuotto ei esty tai keskeydy.
Toinen olennainen syy on sähkön kulutus. Jotta pumpulle saataisiin riittävästi voimaa, tarvittaisiin niin suuri sähkömoottori, että sille pitäisi olla oma generaattori. Ohessa tekniset tiedot sekä kuva ko.
moottorista (Kuva 10).
- Isuzu UM6SD1TCX - Tahtisuus: 4-tahti
- Käyttövoima: kevyt polttoöljy - Jäähdytys: vesi
- Pyörimisnopeus: 1500 rpm - Sylinterien lukumäärä: 6 - Männän halkaisija: 117,5 mm - Iskunpituus: 145 mm
- Puristussuhde: 16:1
- Sytytysjärjestys: 1-5-4-6-2-4 - Ahdin: pakokaasukäyttöinen - Käynnistys: akku/sähkö
- Pyörimissuunta: vastapäivään (vauhtipyörältä katsottuna) (Isuzun käyttö- ja huolto-ohjekirja.)
Kuva 10. Fire Fighting –pumpun moottori
Apukoneiden käynnistysakut
Apukoneet saavat käynnistysvirtansa akuista, jotka on kytketty sarjaan. Molemmille apukoneille on yksi akkupari. Ohessa tekniset tiedot sekä kuva akuista (Kuva 11).
- 4 kpl Exide - 110 Ah
- 12 V (sarjassa, 24 V käyttöjärjestelmä)
Kuva 11. Apukoneiden käynnistysakut
Hätäakut
Tärkeimpien toimintojen säilyttämiseksi Black out-tilanteessa on aluksen välitilaan, komentosillan alle sijoitettu Fukudan hätäakut. Tällaisia 24 voltin akkupareja on kaksi. Ohessa tekniset tiedot sekä kuva akuista (Kuva 12).
- 4 kpl Fukuda - 200 Ah
- 12 V (sarjassa, 24 V käyttöjärjestelmä)
Kuva 12. Hätäakut
Hinausvinssi
Arieksen kaltaisessa hinaajassa keulaan sijoitettu hinausvinssi on kaikkein toimivin. Avustustilan- teessa hinaajan monipuolinen ja ketterä ohjailtavuus korostuu, kun kiinnitys avustettavaan laivaan tapahtuu hinaajan keulasta. Ohessa tekniset tiedot sekä kuva vinssistä (Kuva 13).
- Plimsoll Robertson
- Rummun kapasiteetti: 100 m*90 mm nylonköysi - Rumpuvoima: 2 t x 13 m/min
- Jarruvoima: 50 t
- Kauko-ohjausyksikkö komentosillalla
- Manuaalinen paikallisajo hydrauliikan ohjausventtiilillä vinssiltä - Moottori: STAFFA B030
- Moottorin tilavuustuotto: 0,44 l/kierros - Vaihteen välityssuhde: 7,44:1
- manuaalisesti kytkettävä 2-hampainen kytkin (Plimsoll Robertsonin käyttö- ja huolto-ohjekirja.)
Kuva 13. Hinausvinssi
Hinauskoukku
Aluksen ahterikannella on myös hinauskoukku, mutta nykyisissä tehtävissä käyttöaste on lähes olematon. Hinauskoukkua käytetään yleisimmin esimerkiksi proomujen siirroissa tai pelastustehtä- vissä kun jotain hinataan perässä. Hätätilanteita varten koukussa on oltava hätälaukaisu, jolloin köy- si voidaan irrottaa koukusta vaikka kesken vedon. Ohessa tekniset tiedot sekä kuva koukusta (Kuva 14).
- Naka Iron NM - 50 T - Pneumaattinen hätälaukaisu
Kuva 14. Hinauskoukku
Kapstaani eli vetopyörä
Arkikielessä paremmin tunnetulla kapstaanilla voidaan esimerkiksi kiristää aluksen köysiä, kun kiinnitytään laituriin. Se on hydrauliikalla toimiva vetopyörä, johon köysi kierretään ja näin pyörää pyörittämällä saadaan alus kiinnittymään halutulla tavalla. Ohessa tekniset tiedot ja kuva ko. lait- teesta (Kuva 15).
- Vetopyörä: 318 mm halkaisija - Teho: 2,5 t*10 m/min
- Moottori: CHARLYN 104-1217 - Moottorin tilavuustuotto: 0,1 l/kierros - Vaihde: 6SB1325K2
- Vaihteen välityssuhde 25:1
- Ohjaus: paikallisesti 3-tieventtiilillä
(Plimsoll Robertsonin käyttö- ja huolto-ohjekirja)
Kuva 15. Kapstaani eli vetopyörä
3 TEKNISTEN LAITTEIDEN HUOLTO JA KUNNOSSAPITO
3.1 Entiset huolto- ja kunnossapitorutiinit sekä niiden seuranta
Kun aluksesta tehtiin kaupat vuonna 2006, sen entinen omistaja suoritti täydellisen huollon kaikille konehuoneen laitteille ennen luovutusta. Huoltodokumentit ovat aluksen konevalvomossa. Johtuen aluksen rakenteellisista ominaisuuksista sillä operoidaan näissä olosuhteissa vain noin 2/3 vuodesta, joten käyttötunteja on kertynyt verrattain vähän. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että myöskään suuremmille huolloille ei ole vielä ollut tarvetta. Niinpä kaikki tarpeelliseksi todetut huolto- ja kun- nossapitotehtävät sekä käyttötunnit on kirjattu vain erilliseen ruutuvihkoon sekä konepäiväkirjaan.
3.2 Uusi ATK-pohjainen huolto- ja kunnossapidon seurantaohjelma
3.2.1 Ohjelman tekemisen perusteet
Merkittävin syy tämän ohjelman tekemiselle oli tähän asti käytössä ollut epäluotettava ja hankalasti tulkittava dokumentointi, jonka seurauksena voi syntyä huoltojen ja kunnossapitotehtävien tahatto- mia laiminlyöntejä. Tämä taas puolestaan voi johtaa laitteiden rikkoutumisiin, mistä aiheutuu tar- peettomia taloudellisia kustannuksia.
Toinen varteenotettava seikka oli kyseessä olevasta sovelluksesta saatava hyöty suhteessa sen te- kemisestä koituviin, käytännössä olemattomiin valmistuskustannuksiin. Markkinoilta on saatavilla ominaisuuksiltaan vastaavanlaisia ja huomattavasti kattavampiakin sovelluksia, mutta hinnat ovat kohtuuttoman korkeat. Ottaen huomioon yhtiön koon tällainen edullinen, ei-kaupallinen versio huollon ja kunnossapidon seurantaohjelmasta on varsin oivallinen ratkaisu.
3.2.2 Ohjelman suunnittelu ja sisältö
Ohjelman suunnittelu lähti liikkeelle tutustumalla aluksen konehuoneen laitteisiin sekä niiden käyt- tö- ja huolto-ohjekirjoihin. Tämän perusteella pystyttiin kartoittamaan tehtävän sovelluksen laajuus ja siltä vaadittavat ominaisuudet. Lisäksi yhtiön johdon sekä aluksella työskentelevien konemesta-
reiden haastattelut antoivat viitteitä ohjelmalta vaadittavista ominaisuuksista. Ohjelman selkeys ja helppokäyttöisyys olivat toiveista päällimmäisinä. (J. Hannula 2010; M. Hannula, 2010.)
Näiden taustatietojen pohjalta päädyin toteuttamaan projektin Microsoft Excel -laskentataulukko- ohjelman avulla. Vaihtoehtona olisi ollut esimerkiksi Microsoft Office Access 2007, mutta päädyin toteuttamaan työn hieman helpommin lähestyttävällä tavalla. Koska työn prioriteetti oli saada ai- kaan helppokäyttöinen ja toimiva seurantaohjelma eikä minun oppimiseni ohjelmoijaksi, en nähnyt tarpeelliseksi toteuttaa työtä vaikeammalla tavalla, vain saadakseni ohjelman visuaalista ilmettä modernimmaksi. Lisäksi tästä olisi koitunut ylimääräisiä kustannuksia, koska olisin joutunut tukeu- tumaan ulkopuoliseen ammattiapuun.
3.2.3 Ohjelman laatiminen ja toteutus
Ohjelman varsinainen laatiminen ja sitä kautta koko projektin toteutus alkoi vasta pitkällisen suun- nittelun ja tuumailun jälkeen. Kun laitevalmistajien materiaali sekä haastattelujen perusteella il- menneet reunaehdot ja toiveet oli huomioitu, pääsin varsinaiseen ohjelman tekoon. Keräsin kaiken olennaisen tiedon huollettavista laitteista ja niihin liittyvistä seikoista Excel-taulukkoon, jonka jäl- keen muokkasin visuaalisen ilmeen selkeämmin tulkittavaksi.
Sovellus sisältää kaikki olennaisimmat konehuoneen huoltoa ja kunnossapitoa vaativat laitteet sekä kansikoneistot. Huoltokohteet on eritelty suurempiin laitekokonaisuuksiin, joiden alakategorioihin on lueteltu varsinaiset huoltokohteet.
Seurantataulukosta käyvät ilmi seuraavat seikat:
- laitekokonaisuudet
- laitekokonaisuuksien kokonaistuntimäärä - laite
- huoltointervalli - tehtävä toimenpide
- kohteen seuraava huoltoajankohta
- jäljellä oleva aika/tuntimäärä ennen seuraavaa huoltoa
- senhetkinen päivämäärä/tuntimäärä - kohteen viimeisin huoltoajankohta - mahdolliset huomiot huoltokohteesta.
Kun kohteet oli kerätty ja ulkoasu muokattu hieman helpommin tulkittavaksi, alkoi varsinainen oh- jelmointi. Ohjelmoinnin eri vaiheissa suurena apuna toimivat Outi Lammen kirjoittama käyttöohje- kirja Excel 2007 Laatua taulukoihin sekä kollegani Timo Lamminen, joka kaiken kiireen keskellä, omista projekteistaan huolimatta, oli valmis auttamaan sovelluksen haastavimmissa osioissa.
Huoltojen ja kunnossapitotehtävien seurannasta teki vaativan se, että ohjelman tulisi seurata sekä käyttötunteja että kalenteria reaaliajassa. Kuten edellä mainittu, osaan laitteista on sovellettu kausit- taista ennakoivaa huoltoa, vaikka käyttö- ja huolto-ohjekirjojen asettamat tuntirajat eivät täyt- tyisikään.
Seurantaohjelman toimintaperiaatetta ja sen toimivuutta miettiessäni kului monta iltaa. Hankalinta suunnittelussa oli se, ettei minulla ollut minkäänlaista pohjaa, jota voisi soveltaa tähän käyttötarkoi- tukseen, vaan koko projekti piti käytännössä suunnitella alusta lähtien. Pitkällisten mietintöjen jäl- keen sain lopulta aikaan luonnoksen, joka vaikutti toimivalta. Seuraavana oli vuorossa ohjelman saattaminen toimivaksi.
Toteutus lähti liikkeelle siten, että erottelin ne huoltokohteet, joiden tulisi seurata käytettävän tieto- koneen kalenteria. Käytännössä aina, kun sovellus käynnistetään, se päivittyy automaattisesti ja te- kee tarvittavat laskutoimitukset pitääkseen seurannan ajan tasalla. Sovellus ilmoittaa senhetkisen tilanteen, seuraavan huoltoajankohdan sekä sen, kuinka monta päivää ko. tapahtumaan on jäljellä.
Tuntien seuranta toteutettiin tekemällä etusivulle lista ainoastaan seurattavista laitekokonaisuuksis- ta, joihin lisättävät tunnit voitaisiin kirjata (Liite 1). Tällä tavoin pyrittiin korostamaan ohjelmalta vaadittua yksinkertaisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Kirjattaessa tunteja valittuun laitekokonaisuuteen uusi tuntimäärä päivittyy samalla kaikkiin laitekokonaisuuden seurantasivulta löytyviin vastaaviin huollettaviin laitteisiin. Näin ollen yhdellä kirjaamisella saadaan pidettyä kaikki laitekokonaisuu- teen sisältyvät huoltokohteet ajan tasalla (Liite 2). Kuten ohjelman käynnistyksessä myös tuntien seurannassa ohjelma ilmoittaa senhetkisen tilanteen, seuraavan huoltoajankohdan sekä sen, kuinka monta tuntia ko. toimenpiteen suorittamiseen on aikaa jäljellä.
Helpottaakseni edelleen huoltoajankohtien seurantaa ja ennakointia liitin jokaiseen seurantasivulla olevaan huoltokohteeseen väritunnuksen, joka muuttuu niille annettujen raja-arvojen mukaan. Väri- tunnuksia on kolmelle eri raja-arvolle.
Kun laitteen tunnus on vihreä, kohde ei tarvitse huoltoa. Kun tunnus muuttuu keltaiseksi, on se merkki siitä, että voidaan alkaa alustavasti suunnitella tulevaa huoltoa ja hankkia tarvittavat vara- osat. Tämä on tarpeellista siksi, että varaosien toimitusajat vaihtelevat huomattavasti toimittajan ja osan mukaan. Tällainen väliporras-raja-arvo on siis varsin tarpeellinen, jotta tarvittavat varaosat ovat käytettävissä sitten, kun niitä tarvitaan. Tunnuksen ollessa punainen merkitsee se sitä, että huollon aikaraja on ylittynyt ja kyseessä oleva huoltotoimenpide on suoritettava ensi tilassa.
Seurantasivun ”NOTES”-sarakkeeseen on lisätty eri laitteiden huoltoihin liittyviä olennaisia asioita, kuten esimerkiksi laitteissa käytettäviä öljyjä, kiristysmomentteja, tarvittavia erikoistyökaluja sekä vihjeitä työn suorittamiseen. Tämä helpottaa ja nopeuttaa työn tekijää sekä säästää turhalta manuaa- lien selaamiselta.
Aluksi tarkoituksena oli tehdä Word-tiedostoja huolto-ohjeita vaativille laitteille ja linkittää ne tau- lukkoon, mutta asiaa enemmän pohdittuani totesin Excelissä käytettävien kommentti-ikkunoiden olevan järkevämpi ratkaisu. Koska ohjeet/vihjeet ovat enimmillään muutaman lauseen mittaisia ko- konaisuuksia, tällaiset pienet, niin kutsutut ”infoikkunat” palvelevat käyttäjäänsä paremmin.
Käyttövarmuutta on pyritty lisäämään siten, että itse sovellusta ei edes asenneta käytettävään tieto- koneeseen, vaan se ja siihen liittyvät tiedostot ovat tallennettuna ulkoiseen muistiin, tässä tapauk- sessa varmuuskopio muistitikulle, johon päivitetty ohjelma aina suljettaessa tallentuu. Näin välty- tään tilanteelta, että jos esimerkiksi tietokone rikkoutuu, ohjelma sen sisältämine tietoineen on tur- vassa.
3.2.4 Ohjelman käyttö ja toiminta
Ohjelman käyttäjältä ei vaadita juurikaan aikaisempaa kokemusta Microsoft Excel -sovelluksen käytöstä, vaan se on pyritty toteuttamaan siten, että riittää, kun osaa käynnistää ohjelman ja osaa tulkita taulukkoa. Ainoita suoritettavia toimenpiteitä ovat käyttötuntien lisääminen etusivulle sekä tehdyn työn ajankohdan tallentaminen seurantasivun ”DONE”-kohtaan. Lisäksi seurantasivun
”NOTES”-sarakkeesta löytyy jokaiselle laitteelle oma linkki ”kommentti”-ikkunaan, josta käyttäjä voi tarkastella huoltokohteeseen liittyviä tietoja tai vastaavasti lisätä sinne omia huomioitaan tai vihjeitään laitteesta.
Johtuen verrattain vähäisistä käyttötunneista on päivittäinen tuntien lisääminen ohjelmaan turhaa.
Niinpä onkin sovittu, että ohjelma päivitetään kerran viikossa, jolloin siihen lisätään edellisen vii- kon tunnit ja muut mahdolliset huomiot. Yhtiössä työskennellään kolmessa vuorossa. On päivävuo- ro-, päivystysvuoro- ja vapaavuoroviikko. Näin ollen onkin selkeintä, että se konepäällikkö, joka on päivävuorossa, kirjaa tunnit joka maanantai.
Jotta seurantaohjelma toimisi ja pysyisi toimivana pitkälle tulevaisuuteenkin, pyrin tekemään seu- rantataulukon siihen muotoon, että virhelyöntien mahdollisuus olisi mahdollisimman pieni. Kaikki solut, joihin ohjelman käyttäjän ei tarvitse puuttua, on lukittu. Näin minimoitiin näppäilyvirheiden mahdollisuus ja maksimoitiin ohjelman toimivuus. Ainoa välttämätön paha ja virheen mahdollisuus piilee siis päivitettävien tuntien/päivien sekä tehtyjen huoltojen kirjaamistilanteessa. Koska kysees- sä on ohjelma, jota käyttää ihminen, on inhimillisen erehdyksen riski aina olemassa.
3.3 Varaosat sekä niiden hankinta
Koska yhtiön alukset eivät liikennöi pitkiä merimatkoja, on turhaa pitää valtavaa määrää varaosia mukana aluksella. Näin ollen varastossa pidetäänkin vain aluksen toiminnan kannalta välttämättö- mimmät varaosat. Muut tilataan vasta tarpeen niin vaatiessa. Yhtiön pääasiallisia varaosien toimitta- jia ovat Paraisilla toimiva, laivojen pää- ja apukoneisiin sekä propulsiolaitteisiin erikoistunut yhtiö nimeltään Nordparts AB sekä Liedossa toimiva, enemmänkin huoltopalveluihin keskittynyt Marine Diesel Finland Oy. Jälkimmäinen suorittaa myös yhtiön aluksien kiireellisimmät ja mittavimmat pääkoneille tehtävät huoltotyöt. Kokemuksen perusteella voidaan todeta, että Arieksen pääsääntöi- nen varaosatoimittaja on Nordparts Ab ja muiden yhtiön aluksien varaosatoimituksesta vastaa Ma- rine Diesel Finland Oy. Kuitenkin viime kädessä tavarantoimittajan valintaan vaikuttaa olennaisesti se, onko varaosan hankinnalla kiire ja kuka sen pystyy nopeimmin toimittamaan. (J. Hannula 2011.)
Varaosien varastotilanteen seuraamiseksi on sovelluksen etusivulla linkki, jota klikkaamalla aukeaa Word-tiedosto. Siitä käyvät ilmi alukselta löytyvät varaosat sekä niiden lukumäärä. Tällainen do- kumentointi selkeyttää varastointia ja helpottaa huoltojen ennakointia. Listan paikkaansa pitävyy-
den kannalta on ensisijaisen tärkeää, että aina varastotilanteen muuttuessa muutos päivitetään myös sovelluksen varaosaluetteloon. Kesällä 2011 aluksen varastotiloihin on tekeillä radikaaleja muutok- sia. Rexpeller-huoneessa sijaitseva ”varastohäkki” puretaan ja sen alla olevat tarpeettomat vaahto- tankit poistetaan. Näin vapautuvasta tilasta saadaan alukselle kunnon verstas ja varastohuone. Näi- den muutostöiden ohella on varaosille hyvä tehdä perusteellinen inventaario ja varmistaa, että vara- osalista on ajan tasalla viimeistä osaa myöten.
4 KÄYNNISTYS-, KÄYNNISSÄPITO- SEKÄ PYSÄYTYSRUTIINIT
Nämä sovelluksesta löytyvät osiot on suunnattu lähinnä uusille työntekijöille helpottamaan suoritet- tavien rutiinien omaksumista. Kaikissa aluksissa on jollain tapaa yksilölliset toimintatavat koskien laitteiden käynnistystä, käynnissäpitoa ja sammutusta. Näin ollen koin tarpeelliseksi tehdä ”muisti- listat” niistä tehtävistä, jotka ovat oleellisia muistaa operoinnin eri vaiheissa. Sovelluksen etusivulla on linkit, joita klikkaamalla saadaan esiin listat otsikon mukaisista tehtävistä. Nämä ohjeet löytyvät liitteinä raportin lopusta. (Liite 3, 4, 5.) Linkit on tehty ikään kuin ohjenuoraksi eikä niinkään seu- rattaviksi sanasta sanaan. Listasta käyvät ilmi kaikki ne välttämättömät toimenpiteet, joilla alusta voidaan operoida turvallisesti ja tehokkaasti.
Ajan myötä jokaiselle tulee oma tyyli ja järjestys, jolla toimenpiteet suorittaa. Varsinkin M/S Aries antaa siihen runsaasti vaihtoehtoja. Esimerkkinä mainittakoon vaikka aluksen jäähdytysjärjestelmä.
Jäähdytys voidaan suorittaa kolmella eri tavalla. Jokaisella konepäälliköllä on oma tapansa, mutta menettelyyn vaikuttaa olennaisesti kulloisestakin vuodenajasta johtuva meriveden lämpötila. Meri- vettä voidaan ajaa suoraan lämmönvaihtimien kautta ulkolaidasta takaisin mereen. Näin toimitaan yleensä ajon loppupuolella, jolloin halutaan tehostaa koneiden jäähdytystä ja nopeuttaa sammutus- rutiinien aloittamista. Myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä, kun merivesi on kylmää, voidaan en- nen lähtöä kierrättää merivesi lämmönvaihtimen jälkeen takaisin samaan pohjakaivoon, josta jo osittain lämmennyt vesi otetaan uudestaan kiertoon. Näin kierrättämällä saadaan voiteluöljyn läm- pötila nopeammin vaadittavalle tasolle ja koneet lähtövalmiiksi. Sama käytäntö on tarpeen myös, jos meressä on jäistä sohjoa. Tällä keinolla estetään pohjakaivojen tukkeutuminen. Apukoneilla ja pääkoneilla on erilliset pohjakaivot. Myös tässä tapauksessa voidaan käyttää erillisiä kaivoja tai ot- taa jäähdytysvesi samoista kaivoista.
Ongelmatilanteessa, jossa esimerkiksi pääkoneiden omat merivesipumput hajoavat, voidaan ottaa käyttöön erilliset sähkömoottorikäyttöiset merivesipumput. Tämä muutos merivesijärjestelmään tehtiin talven 2010-2011 aikana, joten uusien pumppujen toimintaa käytännössä ei ole päästy vielä testaamaan. Ainakin laskennallisesti pumppujen tuoton pitäisi riittää jäähdyttämään pääkoneet täy- dellä kuormalla.
Toinen mahdollinen ongelmatilanne voisi olla esimerkiksi pääkoneiden omien makeavesipumppu- jen hajoaminen. Tällaisessa tilanteessa jäähdytys on mahdollista suorittaa ajamalla merivesi suoraan makeavesilinjaan. Tämä ei varsinaisesti ole vaihtoehto, vaan lähinnä pakon sanelema toimenpide hätätilanteessa, jossa muuta keinoa jäähdyttämiseen ei ole. Apukoneiden merivesipumppujen vi- kaantuessa taas on mahdollista yhdistää pää- ja apukoneiden jäähdytysvesivesijärjestelmät ja tällä tavoin kierrättää pääkoneiden jäähdytysvesi myös apukoneille.
5 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Työn tavoitteena oli laatia yksinkertainen ja helppokäyttöinen huoltojen ja kunnossapidon seuranta- ohjelma kyseessä olevaan alukseen. Pohtiessani tämän projektin toteuttamista keväällä 2010 suurin huolenaiheeni oli itse seurantaohjelman saattaminen toimintakykyiseksi. Tilanne arvelutti, koska minulla ei ollut koulutusta eikä kokemusta ohjelmoinnin saralta. Tutustuin Theseus - verkkokirjastosta löytämääni, samankaltaiseen kunnossapidon seurantaohjelmasta tehtyyn raport- tiin. Itse ohjelmaan en luonnollisestikaan päässyt käsiksi, mutta lukiessani tekijän raportin kyseises- tä aiheesta totesin, että haaveet kokonaan uuden ohjelman tekemisestä voitaisiin haudata saman tien. Tämä Windows-pohjainen ohjelmisto oli nimittäin toteutettu yhteistyössä ohjelmointiin pereh- tyneen tietotekniikan insinöörin kanssa. Minulla tämän tasoiseen, ulkopuoliseen apuun ei ollut mahdollisuutta. Niinpä päätinkin lähestyä asiaa enemmän ruohonjuuritasolta ja pohdin niitä oleelli- sia asioita sekä ominaisuuksia, joita sovelluksen tulisi sisältää. Koska prioriteettina olivat edulliset toteutuskustannukset sekä mahdollisimman yksinkertainen ja helposti tulkittava sovellus, jonka avulla voitaisiin seurata huolto- ja kunnossapitotehtäviä ja niiden aikatauluja, päädyin toteuttamaan työn Microsoft Office Excel 2007 -ohjelman avulla. Entisen tietotekniikan opettajani, Samuli Jussi- lan kurssi Excelin käytöstä osoittautui sillä hetkellä varsin tarpeelliseksi. Suuri apu oli myös lai- naamastani Outi Lammen Excel 2007 -laatua taulukoihin -käyttöoppaasta, josta löytyivät ratkaisut moneen pulmaan. (Lammi 2007, s.30-64.)
Kaiken kaikkiaan koen, selvinneeni projektin toteutuksesta onnistuneesti. Kaikki ne tavoitteet, joita sovellukselle ja sen tekemiselle asetettiin, pystyttiin toteuttamaan. Jo alkutilanteessa oli selvää, että tämä sovellus tultaisiin tekemään yksinomaan M/S Ariesta silmällä pitäen, joten ohjelman moni- käyttöisyydestä tai kilpailukyvystä suhteessa muihin kaupallisilta markkinoilta saataviin sovelluk- siin ei varsinaisesti voida puhua. Yhtiön kolmessa muussa hinaajassa ovat kaikissa niin radikaalisti toisistaan eroavat tekniset järjestelyt, että helpompaa on tehdä jokaiseen erilliset seurantaohjelmat.
Varsinkin nyt, kun otetaan huomioon, että on jo olemassa toimiva sovellus, johon tarvitsee vain liit- tää kyseisen aluksen laitteet ja niiden tiedot.
Tätä raporttia kirjoittaessani laatimani sovellus on ollut käytössä vasta muutamia viikkoja, ja näin kesäaikana ei muutenkaan suoriteta mitään mittavampia huoltoja, joten varsinaisia pitkän aikavälin käyttökokemuksia ei vielä ole raportoitavaksi. Tähänastinen palaute on ollut positiivista, mutta pa-
rannusehdotuksiakin varmasti käytön myötä tulee. Lähtökohtaisesti sovellus antaa kuitenkin täydet edellytykset onnistuneeseen huoltojen ja kunnossapidon reaaliaikaiseen seurantaan.
LÄHDELUETTELO
Atlas Copcon käyttö- ja huolto-ohjekirja. Atlas Copco LT 7, Instruction book.
Caterpillarin käyttö- ja huolto-ohjekirja. Caterpillar 3304B Operation & Maintenance Manual.
Daihatsun käyttö- ja huolto-ohjekirja. Daihatsu Diesel MFG. CO., LTD Operating & Maintenance Manual.
Hannula, Jani. Arieksen konepäällikkö, Kokkola. Haastattelut 1.5.2010-1.2.2011.
Hannula, Mauri. Oy Yxpila-Hinaus Ab:n omistaja, konepäällikkö, Kokkola. Haastattelut 1.5.2010- 1.2.2011.
Isuzun käyttö- ja huolto-ohjekirja. Isuzu Marine Diesel Engine UM6SDITCX, Instruction Manual.
Kawasakin käyttö- ja huolto-ohjekirja. Kawasaki Heavy Industries, Kawasaki Rexpeller Ma- nual/Finished plan.
Keppelsmit Towagen kotisivut 2011. Viitattu 20.6.2011. www.keppelsmit.com.sg.
Lammi, Outi 2007. Excel 2007. Laatua taulukoihin. Helsinki: WSOYpro.
Plimsoll Robertsonin käyttö- ja huolto-ohjekirja. Plimsoll Operational Manual of Deck Machinery.
Separation Equipment Companyn kotisivut 2011. Viitattu 20.6.2011.
www.separationequipment.com.
Super Centrifugasin kotisivut 2011. Viitattu 20.6.2011. www.supercentrifugas.com.br.
LIITE 1
Kirjattavat käyttötunnit
LIITE 2
Seurantasivulle kopioituvat käyttötunnit
LIITE 3
Käynnistysrutiinit
LIITE 4
Sammutusrutiinit
LIITE 5
Päivittäiset rutiinit
LIITE 6
M/S Aries
LIITE 7
M/S Arieksen rakennekuva 1
LIITE 8
M/S Arieksen rakennekuva 2
LIITE 9
Kaaviokuva hydrauliikkajärjestelmästä
