”Jos ihmiset ihmettelee sitä ni senku ihmettelevät”. Senkun-yhdyspartikkelin sisältävät konstruktiot Suomi24-verkkokeskusteluissa

(1)

”JOS IHMISET IHMETTELEE SITÄ NI SENKU IHMETTELEVÄT”

Senkun-yhdyspartikkelin sisältävät konstruktiot Suomi24-verkkokeskusteluissa

Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Essi Vuori Maaliskuu 2020

(2)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – Faculty Filosofinen tiedekunta

Osasto – School Humanistinen osasto Tekijä – Author

Essi Vuori

Työn nimi – Title

”Jos ihmiset ihmettelee sitä ni senku ihmettelevät”. Senkun-yhdyspartikkelin sisältävät konstruktiot Suomi24-verkkokeskusteluissa

Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä –

Date Sivumäärä – Number of pa- ges

Suomen kieli Pro gradu -tutkielma x ^23.3.2020 ¹⁰⁰

Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan arkikieliseksi mielletyn senkun-yhdyspartikkelin sisältäviä senkun-konstruktioita sekä niiden käyttöä Suomi24-keskusteluissa. Aineisto koostuu 200:sta senkun-partikkelin sisältävästä lausumasta, jotka on koottu satunnaisotannalla Kielipankin Suomi24-verkkokeskustelukorpuksesta. Nämä keskustelut on käyty Suomi24-palvelussa ajalla 1.1.2001–24.9.2016.

Senkun-lausumia on haettu korpuksesta kolmella yhteenkirjoitetulla senkun-variantilla, jotka ovat senkun, senku ja senkus.

Tutkimuksessa hyödynnetään digitaalisen keskustelunanalyysin menetelmiä ja käsitteistöä. Tutkimusote on osin konstruk- tiokieliopillinen ja osin vuorovaikutuslingvistinen, sillä senkun-lausumia lähestytään analyysissä tarkastelemalla niitä myös osana vuorovaikutustapahtumaa. Luonteeltaan tutkimus on laadullinen, ja analyysi on aineistolähtöistä sekä kehämäistä.

Analyysi lähtee liikkeelle senkun-lausumien muodon tarkastelusta: millaisista osista senkun-lausumat sekä senkun-lauseet rakentuvat, mikä on senkun-partikkelin lauseasema, minkä muotoisia finiittiverbejä sekä millaisia subjekteja senkun-lauseissa käytetään, ja ovatko senkun-lauseet myöntö- vai kieltomuotoisia. Lausumat luokitellaan muodon ja merkityksen perusteella eri ryhmiin, ja näiden luokitusten pohjalta esitetään viisi erilaista senkun-konstruktiota. Konstruktioiden merkityksiä sekä funktioita keskustelussa selvitetään tarkastelemalla esiintymiä osana verkkokeskustelun viestiä sekä keskusteluketjua.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että senkun-partikkelia käytetään Suomi24-keskustelun viesteissä monenlaisissa kon- struktioissa. Lausumat jaetaan muodon ja merkityksen perusteella viiteen konstruktioryhmään: Konstruktiot (ja) S senkun V (esim. usko senkun lujittuu) ja S V senkun kerkiää (esim.hän tuhlaa senkun kerkiää) ovat merkitykseltään tapahtuman tai toiminnan jatkuvuutta tai toistuvuutta kommentoivia. Konstruktiot senkun V (esim. senkus jauhatte) sekä jos–niin senkun V (esim. jos joku haluu ajaa 200 ohi mi senku menee) ovat direktiivisiä tai näennäisen direktiivisiä ja konstruktio [– –], senkun V (esim.

Pöytäkoneessa se on helppoa, senkun vaihtaa kovon) tapahtuman tai toiminnan helppoutta kuvaileva. Kaikissa konstruktioissa S viittaa senkun-lauseen subjektiin ja V finiittiseen verbiin.

Senkun-konstruktion sisältäviä lausumia käytetään Suomi24-keskusteluissa affektisesti. Niitä käytetään useimmiten kritii- kin tai paheksunnan osoittamiseen (esim. TUOMIOJA paskantaa ja sotkee suomen asioita senku kerkiää), mutta niiden avulla voidaan esittää myös neuvoja (esim. senkus alat myymään osaamistasi) tai ohjeita (esim. senkus maalaat hiirellä linkin). Lisäksi konstruktion lausumilla voidaan ilmaista huumoria (esim. Ite pellaan golffia, Risto ei tee mittää ja Mika senku lihhoo) tai luoda vaikutelmia dramaattisuudesta (esim. Niiden määrä on nykypäivänä valtava ja allergiat senkun lisääntyvät), rentoudesta tai huo- lettomuudesta (esim. tsemppiä ja senkun sänkyyn siit). Tekstissä senkun-lausumat voivat myös osoittaa viestin päätäntöä tai keskustelijan asennonvaihdosta ja/tai luoda viestiin moniäänisyyttä sekä vuorovaikutteisuutta.

Senkun-lausumat ovat aina reaktiivisia eli toimivat kontekstissaan reaktioina johonkin. Mikäli senkun-lausuma esiintyy osana vierusparia, on se prototyyppisesti vierusparinsa jälkijäsen eli vastaus edeltävään vuoroon. Verkkokeskusteluissa senkun- lausumilla voidaan reagoida joko edeltävään viestiin tai siinä esitettyyn lausumaan, edeltävään keskusteluun yleisesti tai johonkin omassa viestissä ilmaistuun, kuten linkattuun uutiseen, siteeraukseen tai itse esitettyyn kysymykseen tai väitteeseen.

Avainsanat – Keywords

Suomen kieli, verkkokeskustelu, affektiset konstruktiot, kielioppi, keskustelunanalyysi

(3)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – Faculty

Philosophical Faculty Osasto – School

School of Humanities Tekijä – Author

Essi Vuori Työn nimi – Title

”Jos ihmiset ihmettelee sitä ni senku ihmettelevät”. The use of grammatical constructions containing Finnish particle senkun on Suomi24 online discussion forum

Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä –

Date Sivumäärä – Number of pages Finnish language Pro gradu -tutkielma x ²³^rd March, 2020 100

Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma Tiivistelmä – Abstract

This Master’s thesis aims to examine grammatical constructions containing the grammatical particle senkun (perceived as collo- quial language and often understood as ‘just, simply’; consists of separate words sen (genetive singular form of se ‘it’) and kun

‘when, as’) and particularly its use in online discussions at Suomi24 website. The material of this thesis consists of 200 utterances containing the said particle senkun which have been compiled as a random sample from the Suomi24 online discourse corpus of Kielipankki. This discourse has taken place on Suomi24 online discussion forum between 1.1.2001–24.9.2016. The utterances containing the word senkun have been searched by three compound variances of senkun, which are senkun, senku and senkus.

This study utilises the methods and concepts of digital discourse analysis. The scientific approach is based on both grammatical constructions and interaction of linguistics, as utterances containing senkun are also surveyed as a part of an occasion involving interaction. In its nature the study is qualitative in which the analysis is circular and based on collected data.

The premise of this analysis is the examination of senkun particle’s form: Defining the components of which senkun particle and senkun clause consist of, clarifying senkun particle’s grammatical position in a clause, defining the form of the finite verbs and subjects used in clauses containing the word senkun and also finding if the said clauses are found in connegative or positive form. The utterances are categorised by form and meaning to different groups and based on these groups, five different senkun constructions are presented. The meaning and function of these constructions in discourse are then clarified by analysing them as a part of an online forum’s messages and discussion threads.

The results show that in the Suomi24 discourse senkun particle is used in various grammatical constructions. Utterances have been categorised by form and meaning to five different construction groups: Constructions (ja) S senkun V (e.g. usko senkun lujittuu ‘faith just keeps getting stronger’) and S V senkun kerkiää (e.g. hän tuhlaa senkun kerkiää ‘he spends as much as he can’) are used in commenting the continuity or repetitiveness of the occasion or actions. Constructions senkun V (e.g. senkus jauhatte

‘just keep on talking’) and jos–niin senkun V (e.g. jos joku haluu ajaa 200 ohi mi senku menee ‘if someone wants to overtake driving 200, just go ahead) are directive or seemingly directive and construction [– –], senkun V (e.g. Pöytäkoneessa se on helppoa, senkun vaihtaa kovon ‘It’s easy with a desktop computer, you just change the hard drive’) describes the ease of the occasion or action. In all of the constructions S refers to the subject and V to the verb of a senkun clause.

Utterances in Suomi24 discourse containing a senkun construction are used affectively. They are usually used to convey critique or disapproval (e.g. TUOMIOJA paskantaa ja sotkee suomen asioita senku kerkiää ‘Tuomioja (surname) just keeps on screwing around and messing up on Finland’s affairs’) but can also be used in giving advice (e.g. senkus alat myymään osaamis- tasi ‘just start offering your expertise’) or instructions (e.g. senkus maalaat hiirellä linkin ‘just highlight the link with the mouse’).

In addition, constructions can be used to convey humour (e.g. Ite pellaan golffia, Risto ei tee mittää ja Mika senku lihhoo ‘I just play golf, Risto does nothing and Mika just gets fatter’) and make a certain scenario seem dramatic (e.g. Niiden määrä on nykypäivänä valtava ja allergiat senkun lisääntyvät ‘the quantity of them nowadays is enormous and the allergic reactions just keep on increasing’), casual or carefree (e.g. tsemppiä ja senkun sänkyyn siit ‘good luck and just get to bed’). In writing, senkun utterances can mean the end of a certain message or a change in the commentator’s tone, attitude or point of view and furthermore, create interactivity in the message.

Senkun utterances are always reactive as they are reactions to something in the particular context. If a senkun utterance occurs as a part of an adjacency pair, in a prototypical sense it is characterised as a second pair part of its adjacency pair; ergo, a reply to the previous response. In an online discussion, senkun utterances can be used to either react to a previous message or to an utterance presented in it, to the previous conversation in general or to something expressed in the commentator’s own message such as linked news article, citation, self-presented question or claim.

Avainsanat – Keywords

Finnish language, online discussion, affective constructions, grammar, conversation analysis

(4)

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 1

1.1 Tutkimuksen aihe ja tutkimuskysymykset ... 1

1.2 Aineisto ja menetelmä ... 6

1.3 Verkkokeskustelu tutkimuskohteena ... 9

1.4 Suomi24-keskusteluista ... 10

2 TEORIATAUSTA ... 14

2.1 Konstruktiot ... 14

2.1.1 Konstruktiokielioppi ja konstruktion käsite ... 14

2.1.2 Affektisuus ja affektiset konstruktiot ... 16

2.2 Keskusteluntutkimus ja vuorovaikutuslingvistiikka ... 18

2.2.1 Vuorovaikutuslingvistiikka ja digitaalinen keskustelunanalyysi ... 18

2.2.2 Vuoro ja viesti verkkokeskusteluissa ... 20

2.2.3 Lausuma ... 22

3 SENKUN-LAUSUMIEN MUOTO ... 27

3.1 Lausumien rakenne ... 27

3.2 Yhdyspartikkelin lauseasema senkun-lauseissa ... 33

3.3 Finiittiverbin muoto senkun-lauseissa ... 35

3.4 Senkun-lauseet ja kielto ... 39

4 SENKUN-LAUSEIDEN SUBJEKTIT ... 41

4.1 Elollistarkoitteinen 3. persoonan subjekti ... 41

4.1.1 Yleistävä ja spesifi elollinen tekijä ... 42

4.1.2 Avoin nollasubjekti ... 45

4.1.3 Elollistarkoitteisen subjektin kanssa käytetyt finiittiverbit ... 47

4.2 Elotontarkoitteinen subjekti ... 49

4.2.1 Abstrakti ja konkreettinen elotontarkoitteinen subjekti ... 49

4.2.2 Elotontarkoitteisen subjektin kanssa käytetyt finiittiverbit ... 51

4.3 Subjektireferentit 1. ja 2. persoonan sekä passiivin sisältävissä senkun-lauseissa ... 54

4.3.1 Ilmisubjektittomat senkun-lauseet ... 54

4.3.2 Subjektireferentit ... 56

4.4 Kokoavaa tarkastelua senkun-lauseiden subjekteista ... 61

(5)

5 SENKUN-KONSTRUKTIOT VERKKOKESKUSTELUISSA ... 64

5.1 (Ja) S senkun V ... 65

5.1.1 Muoto ja merkitys ... 65

5.1.2 Käyttö keskusteluissa ... 69

5.2 Senkun V ... 72

5.3 Jos–niin senkun V ... 80

5.4 S V senkun kerkiää ... 83

5.5 [– –], senkun V ... 85

5.6 Lisämerkitystä tuova VAAN ... 86

5.7 Kokoavaa tarkastelua senkun-konstruktioiden käytöstä Suomi24-keskusteluissa... 88

6 LOPUKSI ... 90

6.1 Keskeisimmät tutkimustulokset ... 90

6.2 Tutkimustulosten tarkastelua ... 94

LÄHTEET ... 97

(6)

1 JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen aihe ja tutkimuskysymykset

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen arkikieliseksi mielletyn senkun-yhdyspartikkelin käyttöä Suomi24-keskusteluissa. Tarkoitukseni on kuvata senkun-yhdyspartikkelin sisältävien kielellisten rakenteiden muotoa, merkitystä sekä funktioita verkkokeskusteluympäristössä, jossa vuorovaikutus perustuu kirjoitettuihin viesteihin. Analysoimalla senkun-partikkelin sisältäviä lausumia ja viestejä pyrin esittämään, millaisia konstruktioita senkun-yhdyspartikkelin ympärille muodostuu ja kuinka näitä käytetään Suomi24-keskusteluissa. Aineistoni on koottu Kielipankin Suomi24-kes- kustelufoorumin aineistosta. Olen tarkastellut aineistoani pääasiassa aineistolähtöisesti; soveltuvin osin olen hyödyntänyt analyysissäni vuorovaikutuslingvistiikan tutkimusmenetelmiä sekä digitaalista keskustelunanalyysiä. Kerron aineiston keruusta ja käsittelystä johdantoluvun alaluvussa 1.2.

Käytän tutkimastani senkun-yhdyspartikkelista myös lyhyempää nimitystä senkun-partikkeli.

Senkun-partikkelia käytetään lähinnä puhekielessä tai epämuodolliseen ilmaisuun pyrki- vässä kirjoitetussa kielessä. Hakutulosten perusteella senkun-ilmauksia käytetään paljon (ks. luku 1.2), ja ilmausten elinvoimaisuutta todistaa myös niiden käyttö sananparsissa ja laulunsanoissa.

Yleisesti tunnettu sananlasku Heikot sortuu elontiellä, mutta jätkä sen kun porskuttaa on tuttu myös Väinö Linnan (1954) Tuntemattomasta sotilaasta. Sananlaskun muunnelmia löytyy aineistostani- kin, mitä käsittelen tutkielmassani myöhemmin. Laulunsanoissa taas yhdyspartikkelia on käyttänyt muun muassa suomalainen pop-artisti Antti Tuisku kappaleessaan Blaablaa vuodelta 2015: Moi teille kaikille / Senkun huutelette, harmi kun en kuule sanaakaan. Näillä kahdella esimerkillä on keskenään sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Molempiin liittyy merkitys asiantilan jatkuvuudesta, mutta sananlaskussa tämä implikaatio on vahvemmin läsnä: heikompien sortuessa jätkä yhä vain jatkaa eteenpäin porskuttamistaan. Kappaleessa Blaablaa jatkuvuuden implikaatio kytkeytyy huu- teluun, johon senkun-lausuman esittäjällä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vaikuttaa. Näin ollen ensisilmäyksellä direktiiviltä vaikuttavan lausuman senkun huutelette funktio ei olekaan kehotus jatkaa huutelua, vaan pikemminkin sen avulla kritisoidaan huutelijoita sekä osoitetaan välinpitä- mättömyyttä kyseistä toimintaa kohtaan. Myös jatko harmi kun en kuule sanaakaan on osoitus välinpitämättömyydestä.

(7)

Edellä mainitsemieni kontekstien lisäksi affektista senkun-partikkelia esiintyy jonkin verran myös uutisotsikoissa, joilla pyritään herättelemään mielikuvia lukijassa:

(1) Montrealin vaikeudet senkuin kasvavat (Helsingin Sanomat 20.12.1998)

(2) Vuosi loppuu, Pukin maalitalkoot senkuin jatkuvat — ”Nämä ovat massiiviset kolme pistettä” (Kymen Sanomat 22.12.2018)

(3) Julma murhapaikka, ja kissa sen kun kehrää tyytyväisenä – Viikon kirjana Alan Bradleyn suositun dek- karisarjan viimeisin osa ”Kolmasti naukui kirjava kissa” (Helsingin Sanomat 17.3.2018)

(4) Pirkka senkun jyrää (Uusi Suomi 19.3.2019)

Senkun-ilmauksia ei juuri näe muodollisessa kielessä, sillä ne kuuluvat puhekielisiin asennetta vä- littäviin kielellisiin keinoihin. Uutisotsikot näyttävät kuitenkin olevan poikkeus (esimerkit 1–4).

Puhekielisyys selittää sen, ettei partikkelille näytä vakiintuneen yhtenäistä kirjoitusasua. Edellä kuvaamani uutisotsikot osoittavatkin, että partikkelilla on kirjoitetussa kielessä ortografista variaatiota; esimerkkien 1–4 otsikoissa senkun-partikkelia edustavat variantit senkuin, sen kun ja senkun.

Senkun-yhdyspartikkeli on syntynyt yhdistymällä kahdesta sanasta: totaaliobjektin asemai- sesta genetiivimuotoisesta¹ se-pronominista ja kun-konjunktiosta². Ison suomen kieliopin (§ 806) mukaan yhdyspartikkelia senkun ~ sen kun käytetään joko ilmaistaessa myönnytystä taikka suostumusta ehdotukseen tai kommentoitaessa jatkuvaa tapahtumaa, jolloin senkun on merkityksessä

’ei muuta kuin’ tai ’vain’. Myös Suomen murteiden sanakirja (SMS s. v. ei; kuin) sekä Kielitoimis- ton sanakirja (KS s. v. sen) esittävät sen kuin -muodolle merkitystä ’ei muuta kuin’. Tästä annetaan Kielitoimiston sanakirjassa esimerkit Hän sen kuin nukkuu sekä Kaikki on valmista, sen kuin läh- detään vain. Näiden käyttötapojen lisäksi Kielitoimiston sanakirjan mukaan muotoa käytetään myös silloin, kun annetaan lupa kuitenkin samalla osoittaen välinpitämätöntä suhtautumista tähän.

Tästä on annettu esimerkki Jos tarvitset lomaa, niin sen ku(i)n pidät (mp.).

Vaikka senkun-yhdyspartikkeli on suomen puhekielessä taajaan käytetty affektinen ilmaus ja sitä on jonkin verran kuvailtu eri sanakirjoissa, ei sen käyttöä varsinkaan nykysuomessa ole juuri tutkittu. Tiettävästi vanhin merkintä kyseisestä yhdyspartikkelista on U.T. Sireliuksen teoksessa Lauseopillinen tutkimus Jääsken ja Kirvun kielimurteesta vuodelta 1894. Sireliuksen käyttämä suomen kieli on vanhaa, joten selvyyden vuoksi siteeraan häntä suoraan:

Senku sanaa käytetään alkamaan lausetta, jossa ikään kuin sen lisäksi, mutta samalla vastakohdaksi, mitä edellä on senku-lauseen subjektista sanottu, esitetään työ, seikka, jota sama subjekti yksistään toimittaa. Ku on jo melkein kokonaan kielitunteessa kadottanut konjuktsioonimerkityksensä ja yhtymä senku sentähden ruvennut tuntumaan adverbille, jolla on melkein sama merkitys kuin sanalla vain. Ku on kuitenkin alkuaan ollut eksplikatiivikonjunktsiooni, joka on selittänyt sanan sen; tämä puolestaan on taas ollut tavallaan objekti

1 Aiemmin puhuttu akkusatiivista (ks. esim. VISK, määritelmät).

2 Ero konjunktioiden kun ja kuin välille on alun perin luotu kuitenkin vain kirjakieltä varten. Vertailurakenteelle on vakiinnutettu muoto kuin, vaikka puhekielessä tällaista eroa ei ole alkuaan ollut. (VISK § 1172.)

(8)

ajatellulle, mutta lausuttaissa pois heitetylle predikaatille, jolla on tunnustettu se todeksi, mitä senku-lauseessa subjektista sanotaan. Esm. Siihehä Työ siitt meile virkatta, vaikk oiś kui tarvis – senku kärsittä vaa. – – Hää ei virkkant tytöle – senku kysel’, mingä verr niill ol’ rahhaa. (Sirelius 1894: 140.)

Lainaamassani tekstikatkelmassa Sirelius (mts. 140) on analysoinut senkun-yksikön kehitystä ja esittää sen olevan merkitykseltään lähellä vain-sanaa.³ Katkelmassa Sirelius (mts. 140) myös selit- tää senkun-partikkelin kieliopillistumispolkua: alun perin konjunktiona toiminut kun on selittänyt lauseen predikaatin objektia sen, mutta ajan saatossa senkun-yksikkö on alkanut tuntua kielenkäyt- täjistä adverbilta, jonka merkitys on sama kuin vain-sanalla. Sireliuksen huomioista voidaan myös päätellä, että senkun-yhdyspartikkeli on ollut käytössä 1800-luvun lopulla ainakin kaakkoismur- teissa. Rakenteen kaakkoista levikkiä osoittavat myös sekä Suomen murteiden sanakirjan levikkikartta (kartta 1) että Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sananparsikokoelmassa olevat 1930- luvulta Kurkijoelta muistiinmerkityt esiintymät, joissa senkun-partikkelia on käytetty (esimerkit 5–

7).

(5) Hyvä tulee mummon jalasta, sen kun anna pyöriä vaan! (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) (6) Tästä Luoja lapsensa löytää, sen kun vaan korjatkoon. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932)

(7) Mikä minulla oikein lienee, kun pala sen kun vaan pyörii suussa ja - - pyrkii alaa. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932)

3 Myös Ilona Herlin (1998: 246) on suomen kielen kun-konjunktiota ja sen monia käyttötapoja koskevassa tutkimuksessaan esittänyt senkun-partikkelin olevan merkitykseltään lähellä adverbia vaan. Herlin katsoo senkun-partikkelin olevan kontekstissaan eräänlainen aspektuaalinen merkitsin (mts. 246).

(9)

Kartta 1. Sen kuin -muodon levikki Suomen murteiden sanakirjan (SMS s. v. kuin) mukaan.

Levikkikartta (25.7.2019).

(10)

Tutkielmani tarkoituksena on siis kuvata mahdollisimman kattavasti senkun-partikkelin si- sältäviä rakenteita sekä niiden muotoa, merkitystä ja funktioita Suomi24-keskusteluissa. Tutkimus- kysymykset olen jakanut kahden pääkysymyksen alle, joista ensimmäinen käsittelee senkun-rakenteen muotoa ja toinen merkityksiä sekä funktioita verkkokeskusteluissa.

1. Senkun-konstruktion muoto

a. Millaisissa rakenteissa senkun-partikkeli esiintyy? Millaisia ovat rakenteeltaan senkun-lausumat?

b. Millaisia ovat senkun-lauseet? Mistä lauseenjäsenistä senkun-lauseet koostuvat, ja millaisessa lauseasemassa senkun-partikkeli on lauseenjäseniin nähden? Minkä muotoisia ovat senkun-lauseiden finiittiverbit?

c. Millaisia subjekteja senkun-lauseissa käytetään?

d. Millaisia ovat finiittiverbittömät senkun-rakenteet, ja miten ne eroavat senkun- lauseista?

e. Mitä lisämerkitystä tuovia kielenaineksia senkun-rakenteisiin kasautuu? Millaisia konstruktioita senkun-partikkelin ympärille muodostuu?

2. Senkun-konstruktiot verkkokeskustelussa

a. Missä vuoron osassa senkun-rakenteita käytetään?

b. Kuinka senkun-rakenteen sisältävä lausuma suhteutuu toimintaan? Aloittaako senkun-lausuma oman toiminnallisen jaksonsa vai toimiiko se reaktiona johonkin aiemmin ilmaistuun?

c. Mitä senkun-konstruktioiden lausumilla tehdään vuorossa ja koko keskustelussa?

Millaista asennoitumista lausumilla välitetään?

Lähden tutkielmassani liikkeelle kartoittamalla senkun-konstruktioiden muotoa, minkä jälkeen tarkastelen konstruktioita esiintymiskonteksteissaan Suomi24-foorumin keskusteluissa. Tutkimusky- symykseen 1a vastaan analyysiluvun alaluvussa 3.1, jossa selvitän, millaisissa rakenteissa senkun- yhdyspartikkelit esiintyvät aineistoni lausumissa ja millaisia nämä rakenteet ovat syntaktisesti. Tut- kimuskysymystä 2 käsittelen luvuissa 3.2–3.4: luvussa 3.2 tarkastelen senkun-yhdyspartikkelin lauseasemaa, luvussa 3.3 senkun-lauseen finiittiverbin muotoa ja luvussa 3.4 senkun-lauseiden myöntömuotoisuutta. Tutkimuskysymykseen 1c vastaan subjekteja käsittelevissä luvuissa 4.1–4.4.

Finiittiverbittömiä senkun-lausumia (tutkimuskysymys 1d) tarkastelen sekä lausumien rakennetta

(11)

käsittelevässä luvussa 3.1 että luvun 5 alaluvuissa, joissa esittelen esimerkkien avulla senkun-konstruktioiden käyttöä verkkokeskusteluissa. Senkun-konstruktioita sekä niiden käyttöä Suomi24- keskusteluissa (tutkimuskysymys 2) tarkastelen analyysiluvussa 5, jonka alaluvuissa konstruktioiden yhteydessä kartoitan myös senkun-lausumiin lisämerkitystä tuovia kielenaineksia (tutkimus- kysymys 1e).

1.2 Aineisto ja menetelmä

Tutkimukseni aineisto käsittää 200 lausumaa, jotka sisältävät senkun-yhdyspartikkelin. Lausumat on koottu satunnaisotannalla Kielipankin Suomi24-verkkokeskustelukorpuksesta. Nämä keskustelut on käyty Suomi24-palvelussa ajalla 1.1.2001–24.9.2016. Lausumien lisäksi olen tarkastellut myös niiden esiintymiskonteksteja eli viestejä sekä viestiketjuja, joista senkun-lausumat ovat pe- räisin. Näitä keskusteluketjuja olen tarkastellut niiden alkuperäisessä esiintymisympäristössään Suomi24-sivustolla. Aineistooni kerätyt senkun-lausumat olen koonnut Excel-tiedostoksi, johon olen merkinnyt ja luokitellut lausumissa ilmeneviä yhtäläisyyksiä.

Olen hakenut korpuksesta esiintymiä senkun-yhdyspartikkelista eri hakusanoilla – sekä yhteen että erikseen kirjoitettuina. Osalla hakusanoista osumia löytyy jopa kymmeniä tuhansia, kuten haettaessa hakusanoilla senkun ja sen kun. Senkun-varianttien sekä näillä löytyvien hakutulosten osumien suuren määrän vuoksi tarkastelen senkun-yhdyspartikkelia kolmen variantin avulla: sen- kun, senku ja senkus⁴. Kielenkäytössä senkun-variantteja on kuitenkin todellisuudessa paljon enem- män. Kielipankin Suomi24-korpuksesta löytyy valitsemieni varianttien lisäksi tuloksia ainakin hakusanoilla sen kun, sen ku, sen kus, senko, sen ko, senkuin ja sen kuin. Lisäksi osumia löytyy yhteen kirjoitetuilla varianteilla, joihin on liittynyt fokuspartikkeli vain ~ vaan: senkunvaan, senkunvain, senkuvain, senkunvaa ja senkuvvaa. Näiden lisäksi kielenkäytössä on todennäköisesti myös muita variantteja kyseisestä yhdyspartikkelista. Hakutulosten suuren määrän vuoksi olen rajannut osan varianteista tutkimukseni ulkopuolelle. Osan äänteellisistä varianteista olen jättänyt pois tutkimuk- sesta tarkkarajaisen puhujakuntansa vuoksi. Tällaisia ovat murteelliset variantit senko ja sen ko.

Olen rajannut tutkimukseni ulkopuolelle myös variantit senkuin ja sen kuin, sillä todennäköisin syy

4 Senkus voidaan katsoa muodostuvan variantista senku sekä tähän kiinnittyneestä s-liitepartikkelista. Olen tutkielmassani kuitenkin käsittänyt muodon senkus omaksi yhdyspartikkelin variantikseen.

(12)

näiden varianttien käyttöön on kirjakielisemmän muodon hakeminen puhekieliselle senkun-yhdys- partikkelille.

Kaikki korpuksen hakutulokset eivät edusta tutkimaani yhdyspartikkelia, vaikka ovatkin kirjoitusasultaan samanlaisia. Nämä homonyymit olen rajannut tutkimukseni ulkopuolelle. Erik- seen kirjoitetuilla varianteilla etsittäessä myös homonyymejä sattuu osumiin enemmän, ja tästä syystä tutkielmaan valitsemani variantit ovat kaikki yhteen kirjoitettuja. Seuraavaksi esittelen kaksi esimerkkiä (8 ja 9), joista ensimmäisessä on tutkimani senkun-yhdyspartikkeli, vaikkakin kirjoi- tusasultaan tutkimistani varianteista poikkeava. Toisessa esimerkissä taas on homonyymi, jossa sen on verbin tietäähän genetiivimuotoinen totaaliobjekti ja kun adverbiaalikonjunktio. Esimerkit eivät kuulu aineistooni, mutta ovat peräisin samasta Suomi24-korpuksesta, josta aineistonikin on koottu.

(8) Sanovat että hyttyskesä sen kun petraantuu.

(9) No, tietäähän sen kun kunnanvaltuustoon äänestetään samoja tyyppejä kuin kirkkovaltuustoon.

Tutkimukseni tarkoituksena on kartoittaa, millaisia muodoltaan, merkitykseltään ja funk- tioiltaan erilaisia senkun-konstruktioita käytetään ja millaista affektisuutta niiden käyttöön liittyy.

Tavoitteenani ei siis ole tutkia perusteellisesti jokaisen senkun-konstruktion muodon variaatiota, merkityksiä, lisäsävyjä tai käyttötapoja. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen, ja analysoin aineistoani aineistolähtöisesti. Lausetason analyysissä olen kiinnittänyt huomiota senkun-lausumien syntaktiseen rakentumiseen; analysoidessani senkun-lausumia vuorovaikutuksessa olen tarkastellut, millainen lausuman paikka on viestissä ja viestiketjussa sekä kuinka lausuma suhteutuu toimintaan eli mihin lausumalla pyritään.

Olen aloittanut aineistoon tutustumisen tarkastelemalla, millaisista rakenneosista lausumat muodostuvat, mistä lauseenjäsenistä senkun-lauseet koostuvat ja millaisia ovat muodoltaan finiit- tiverbittömät senkun-rakenteet. Senkun-lauseita analysoidessani olen tarkastellut finiittiverbin lauseasemaa suhteessa yhdyspartikkeliin ja subjektiin sekä verbin persoona- ja aikamuotoa sekä mo- dusta. Käytännössä aineistolähtöinen analyysi on ollut sitä, että olen kirjannut lausumissa esiinty- viä kieliopillisia yhteneväisyyksiä Excel-tiedostoon ja muodostanut ryhmiä lausumista, joilla on keskenään yhteisiä piirteitä. Analyysi on ollut kehämäistä: lausumien väliset yhteydet ja niiden perusteella tehdyt ryhmittelyt ovat osoittaneet muita lausumien välisiä suhteita, jotka taas edelleen ovat jalostaneet analyysiäni tarkemmaksi. Tarkastellessani senkun-partikkelin käyttöä verkkokeskusteluissa osana vuorovaikutusta on tutkimusotteeni ollut soveltuvin osin vuorovaikutuslingvisti-

(13)

nen. Olen käyttänyt analysoinnin apuna myös keskustelunanalyysin käsitteistöä sekä Liisa Kään- nän (2016) kehittelemää digitaalista keskustelunanalyysiä, joista kerron tarkemmin luvussa 2.2.

Senkun-lausumien konstruktioitumista olen tarkastellut analysoimalla lausumien muotoa ja merki- tystä. Lausumista tekemäni havainnot olen koonnut Excel-tiedostoon, jossa olen myöhemmin myös luokitellut lausumat muodon ja merkityksen mukaisesti eri konstruktioryhmiin.

Jotta aineisto ei olisi tutkimukselleni liian laaja, olen tehnyt satunnaisotannan valitsemieni varianttien osalta siten, että tarkasteltavaksi koottu aineisto käsittää yhteensä 200 senkun-lausumaa.

Ennen varsinaista aineistonkeruuvaihetta selvitin valitsemieni varianttien senkun, senku ja senkus määrät koko Suomi24-korpuksessa. Hakusanalla senkun osumia löytyi yhteensä 22 259, hakusa- nalla senku 1 711 ja hakusanalla senkus 2 777. Senkun-variantin esiintymien suuren määrän vuoksi olen ottanut satunnaisotannan korpuksesta seuraavin painotuksin: senkun-varianttia on aineistos- sani 80, varianttia senku 60 ja varianttia senkus 60 lausumaa. Satunnaisotannassa olen huomioinut, että Suomi24-korpus on jaettu kymmeneen osakorpukseen, jotka ovat keskenään erikokoisia. Osu- mien satunnaisuus ilmenee kuitenkin vain osakorpusten sisällä, eikä niitä voi järjestää satunnaiseen järjestykseen pääkorpuksen sisälle. Tämän vuoksi olen tehnyt satunnaisotannan jokaiseen osakorpukseen erikseen. Tutkimukseni kannalta menettelytapa on ollut aiheellinen, sillä näin hakemani senkun-lausumat ovat suuremmalla todennäköisyydellä eri Suomi24-keskusteluista ja eri käyttä- jien viesteistä. Vaikka osakorpukset ovat keskenään erikokoisia, laskelmieni mukaan senkun-varianttien määrät eivät merkittävästi vaihdelleet osakorpusten välillä. Varianttia senkun olen ottanut jokaisesta osakorpuksesta kahdeksan ja variantteja senku ja senkus molempia jokaisesta osakor- puksesta kuusi lausumaa. Näin kymmenestä osakorpuksesta kerätty aineistoni on kokonaisuudes- saan 200 lausuman laajuinen. Aineistonkeruuvaiheessa keräsin satunnaisotannalla myös ylimää- räisiä lausumia, joista olen täydentänyt aineistoani, kun olen poistanut siitä homonyymejä tai epä- selvyytensä vuoksi muuten tarkasteltavaksi kelpaamattomia lausumia.

Aineistolähtöiseen analyysiin lausumien määrä on sopiva, sillä jo tämän kokoisessa aineistossa on selvästi havaittavissa senkun-lausumien konstruktioituminen ja siitä on mahdollista ana- lysoida konstruktioiden yleisimpiä merkityksiä ja funktioita. Senkun-konstruktioiden lähempi tar- kastelu kuitenkin vaatisi suuremman aineiston, sillä määrällisesti aineistoni lausumat eivät riitä kvantitatiivisten menetelmien soveltamiseen.

(14)

1.3 Verkkokeskustelu tutkimuskohteena

Digitaalisen teknologian kehitys on muuttanut ja monipuolistanut viime vuosikymmenien aikana vuorovaikutusta – ja erityisesti kirjoitettua viestintää. 1900-luvulla suureen suosioon nousi teksti- viestittely, joka seurasi matkapuhelinten keksimisestä. Internetin läpimurto taas mahdollisti kirjoi- tetulle kommunikaatiolle uudenlaisten alustojen, kuten sähköpostin tai reaaliaikaisten verkkokeskustelujen, syntymisen. Sosiaalisen median kehittyminen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymme- nellä edisti ennestään muun muassa kaverusten välisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä verkossa Facebookin kaltaisilla alustoilla. Sosiaalisen median aikakautena vuorovaikutteisuus on lisäänty- nyt myös muunlaisilla sivustoilla. Esimerkiksi verkkolehdet tarjoavat käyttäjilleen mahdollisuuk- sia muun muassa kommentoida sekä jakaa uutisia sosiaalisen median alustoilla. Lisäksi monet verkkokaupat sekä virastot, kuten Kela, tarjoavat asiakkaillensa vaihtoehtoisesti chat-asiakaspal- velua, mikä niin ikään kertoo vuorovaikutuksen moninaisuudesta (Virtanen, Rahtu & Shore 2018:

12–21).

Verkkovuorovaikutuksen ja verkkokeskustelujen monipuolistuessa myös kiinnostus tutkia niitä on lisääntynyt. Verkkokeskusteluja ja verkkokeskustelujen viestejä onkin tutkittu paljon ja monen eri tutkimusalan piirissä erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi Eronen (2015) on tarkastellut viestintätieteiden alan väitöskirjassaan suomen- ja englanninkielisten, julki- suuden henkilöitä arvostelevien keskustelijoiden itseilmaisullista retoriikkaa verkkokeskusteluissa.

Ojala (2018) taas on tutkinut markkinoinnin alan väitöstutkimuksessaan automerkkifoorumien verkkokeskusteluja markkinoinnin näkökulmasta. Nikolovskan (2020) tietojenkäsittelytieteen alan väitöstutkimus taas käsittelee verkkokeskusteluja ja verkon erityispiirteitä verkkorikollisuuden, erityisesti verkossa tapahtuvan lasten hyväksikäytön, näkökulmasta.

Suomen kielen alalta verkkokeskusteluja ovat tutkineet muun muassa Lahti (2019), joka on väitöskirjassaan tarkastellut maahanmuuttoaiheisia keskusteluja Suomi24-keskustelufoorumilla.

Kääntä (2006) puolestaan on tutkinut opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta institutionaalisessa verkkokeskustelussa. Verkkokeskusteluja on tarkasteltu myös useissa suomen kielen pro gradu -tutkielmissa, esimerkiksi Vitikan (2014) vihapuhetta käsittelevässä sekä Värren (2019) yk- sikön toisen persoonan kielteisen imperatiivin käyttöä kartoittavassa tutkielmassa.

Verkkokeskustelu voi olla synkronista tai asynkronista. Asynkronisuudella tarkoitetaan verkkovuorovaikutuksessa sitä, että keskusteluun osallistujien ei tarvitse olla keskustelualustalla samanaikaisesti, minkä vuoksi vuoronvaihto on usein hidastempoisempaa. Synkronisissa keskusteluissa taas keskustelijat osallistuvat keskusteluun samanaikaisesti samalla alustalla. (Virtanen,

(15)

Rahtu & Shore 2018: 23). Suomi24-keskustelut voivat toteutua joko synkronisesti tai asynkronisesti. Vaikka foorumilla on useita vakiokäyttäjiä, jotka käyvät hidastempoisempaa asynkronista keskustelua omilla vakiokeskustelualueillaan, on suuri osa käydyistä keskusteluista kuitenkin no- peatempoista ja samaan aikaan foorumia käyttävien henkilöiden välistä. Tähän voi vaikuttaa muun muassa se, että käyttöliittymä nostaa esille aktiivisimmat keskusteluketjut. Ketjuihin kuitenkin tulee vastauksia myös pidempien aikojen jälkeen, kun keskusteluketju löydetään esimerkiksi Google- hakujen avulla. (Lagus, Pantzar, Ruckenstein & Ylisiurua 2016: 32.)

1.4 Suomi24-keskusteluista

Keskustelufoorumina Suomi24 on asiakeskeinen; foorumilla käytyä keskustelua ohjaavat jaetut kiinnostuksenkohteet, toisin kuin esimerkiksi Facebookissa, joka perustuu kaveriverkostoihin (La- gus, Pantzar, Ruckenstein & Ylisiurua 2016: 5). Foorumilla kävijöitä ovat kirjoittajien ohella myös lukijat. Kirjoittaakseen keskustelufoorumille kävijä tarvitsee kuitenkin nimimerkin. Rekisteröity- mällä palvelun käyttäjäksi kävijä voi varata itselleen haluamansa nimimerkin, jota muut kävijät eivät voi käyttää. Rekisteröitymistä ei kuitenkaan vaadita, vaan kävijä voi halutessaan valita nimimerkin myös viestin kirjoittamishetkellä rekisteröitymättä palvelun käyttäjäksi. Näin ollen sama kävijä voi kirjoittaa useammalla eri nimimerkillä, ja toisaalta saman rekisteröimättömän nimimerkin takana voi olla useampi eri käyttäjä. (Mts. 9.) Rekisteröimättömälle nimimerkille tarkoitettua kenttää hyödynnetään kuitenkin toisinaan myös jo itse viestin aloituksessa.

Keskustellakseen Suomi24-palvelussa kävijä voi joko aloittaa uuden keskustelun tai jättää kommentin jo olemassa olevaan keskusteluketjuun. Aloittaessaan uuden keskustelun on kirjoitta- jan ensin valittava keskustelunsa teema-alue, jolle hän haluaa julkaista viestinsä. Teema-alueet jakautuvat edelleen hierarkkisesti pienemmiksi aihealueiksi, jopa kuudenteen alatasoon asti (esim.

Terveys > Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys > Yksinäisyys). (Lagus ym. 2016: 6.) Keskuste- lujen aihealueet toimivat osaltaan kontekstina keskustelulle ja voivat selittää näin myös viestin sisältöä. Tarkastelen aihealueita tutkielmassani kuitenkin vain silloin, jos keskusteluviesti itsessään ei tarpeeksi selitä lausuman kontekstia tai se jää muuten epäselväksi.

Suomi24-keskusteluissa vastausviestit linkittyvät niihin viesteihin, joihin ne toimivat vastauksina. Näin ollen myös satunnaiset kävijät voivat nähdä, mihin viesteihin toiset viestit on osoi- tettu vastauksiksi. Keskustelut voivat poikia useita erillisiä keskusteluketjuja, jotka järjestäytyvät vastausviestien alle. Toiminto helpottaa kävijöitä seuraamaan keskustelujen etenemistä ja toisaalta

(16)

ohjaa myös niihin keskusteluihin, joihin aloitusviesti on toiminut virittäjänä. Tutkielmassani tarkastelen viestejä, joissa esiintyy senkun-lausuma sekä viestejä, joihin senkun-lausuman sisältävä viesti toimii vastauksena, mikäli senkun-lausuma esiintyy vastausviestissä. Tarkastelen myös jonkin verran viestejä, jotka toimivat vastauksina senkun-lausuman sisältävälle viestille; viestien suuren määrän vuoksi en kuitenkaan tutki kaikkia näitä viestejä. Viestiketjut voivat olla parhaimmassa tapauksessa useiden satojen viestien mittaisia.

Oheinen esimerkkikuva (kuva 1) on Suomi24-keskustelusta. Olen kuitenkin poistanut viestien välissä esiintyvät mainokset. Kuvan ylälaidassa on esitetty keskustelun teema-alue sekä sen hierarkisesti pienemmät aihealueet (Keskustelu24 > Viihde ja kulttuuri > Musiikki > Artistit > Ko- timaiset artistit > Ari Koivunen). Kuva osoittaa Suomi24-keskustelun rakentumista: aloitusviestin lisäksi myös vastausviestit voivat saada alleen vastauksia, jolloin hierarkisesti alemman tason vastaukset ovat sijoittuneet muihin viesteihin nähden sisemmäksi. Tämän viestiketjun aloittaa nimi- merkillä näkyy kirjoittava aloitusviestillään, joka on otsikoitu Heikki Kovalainen. Aloitusviestin perässä on esitetty vastausten määrä koko keskustelussa (tässä keskusteluketjussa neljä vastausta).

Ensimmäisen tason vastaukset (aloitusviestiin suoraan vastaavat viestit) on muotoiltu puhekuplaan;

toisen tason vastaukset (vastausviestien saamat vastaukset) esitetään sisennettynä sen viestin alla, jolle viestit toimivat vastauksina. Myös toisen tason vastauksiin voidaan vastata, mutta tällöin vastaukset ovat hierarkisesti samalla tasolla ja vastausta osoittaa referoitu jakso (keskustelijan diggas myös viesti).

(17)

Kuva 1. Kuvakaappaus Suomi24-keskustelusta (https://keskustelu.suomi24.fi/t/6060727/heikki-kovalainen#com- ment-31807668%20 2.8.2019).

Kuva 1 havainnollistaa myös Suomi24-keskustelijoiden tapaa hyödyntää otsikolle sekä nimimerkille osoitettua kirjoitusalustaa: esimerkiksi aloitusviesti alkaakin jo otsikosta Heikki

(18)

Kovalainen, jatkuu nimimerkissä näkyy ja loppuu varsinaiseen viestiin diggaavan stormwindiä.

Myös muut keskusteluketjuun osallistujat hyödyntävät foorumin rakennetta ja aloittavat viestinsä jo nimimerkille suunnatusta kentästä. Tätä mahdollistaa muun muassa se, ettei Suomi24-keskustelua käyttääkseen osallistujien tarvitse rekisteröityä, vaan keskustelijat voivat halutessaan osallistua keskusteluun kertakäyttöisen nimimerkin turvin.

(19)

2 TEORIATAUSTA

Tässä luvussa esittelen tutkielmani kannalta merkittävää teoriataustaa. Luvussa 2.1 kuvaan konstruktion käsitettä ja konstruktiokieliopin periaatteita (luku 2.1.1) sekä konstruktioihin liittyvää aiempaa tutkimusta (2.2.2). Luvussa 2.2 käsittelen keskusteluntutkimusta esittelemällä ensin vuorovaikutuslingvistiikan, keskustelunanalyysin ja digitaalisen keskustelunanalyysin näkökulmia (2.2.1), tarkastelemalla sitten verkkokeskustelun vuoroa ja viestiä sekä näiden välistä yhteyttä (2.2.2) sekä määrittelemällä tutkielmalleni keskeisen lausuman käsitteen (2.2.3).

2.1 Konstruktiot

Tarkastelen tutkielmassani senkun-partikkelin ympärille muodostuvia konstruktioita sekä niiden muotoa, merkitystä sekä käyttöä Suomi24-keskusteluissa. Konstruktion käsite onkin näin ollen tutkielmani kannalta keskeinen. Luvussa 2.1.1 taustoitan konstruktion käsitettä sekä konstruktiokieliopin periaatteita ja luvussa 2.1.2 esittelen konstruktioihin liittyvää aiempaa tutkimusta.

2.1.1 Konstruktiokielioppi ja konstruktion käsite

Konstruktiokielioppi on yksi kognitiivisen kieliopin tutkimussuuntauksista⁵. Sen avulla pyritään kuvaamaan muodon, merkityksen, sävyn ja tilanteen välistä yhteyttä – olennaista onkin kielen pragmaattisuus. Konstruktiokieliopin mukaan kielen ilmaukset eivät ole vain rakenteita, vaan ne kuuluvat juuri tietynlaiseen kielenkäyttötilanteeseen tai tekstilajiin. Katsotaan, että näitä ilmaisu- tapoja ihminen omaksuu juuri kielenkäyttötilanteissa. (Alho & Kauppinen 2008: 21–22.)

Konstruktiolla tarkoitetaan yleisimmän käsityksen mukaan vakiintunutta muodon ja mer- kityksen yhteenliittymää (esim. Goldberg 1995, Kotilainen 2007b). Kun tietylle kieliopilliselle ra- kenteelle vakiintuu tietty merkityssisältö sekä kielellinen muoto, syntyy konstruktio (Honkanen &

5 Konstruktiokieliopin perustajana pidetään Charles J. Fillmorea, joka on tehnyt tutkimuksia myös yhdessä Paul Kayn kanssa (ks. esim. Östman & Fried 2004). Konstruktiokieliopin kehitykseen on vaikuttanut myöhemmin myös Adele Goldberg.

(20)

Leino 2015: 551). Rakenteen muodon muuttuessa muuttuu samalla myös tämän merkitys⁶ (Herlin

& Kotilainen 2007: 8). Fraasinomaiset lausemallit on katsottu konstruktioiksi silloin, kun jokin niiden merkityksessä tai muodossa ei ole suoraan ennustettavissa lauseen rakenneosista (Goldber- gin 1995: 4). Lauseen kokonaismerkitystä ei näin ollen voidakaan tulkita vain yksittäisten sanojen tai niiden merkityksen perusteella. Konstruktioilla onkin usein oma tilanteisiin sidottu funktionsa, ja ne jäävät kielenkäyttäjien mieleen juuri tietynsävyisinä. Esimerkiksi konstruktio ei X:n X:ää (ei marjan marjaa, ei tahran tahraa) sisältää ihmetyksen sävyn, vaikka rakenteessa käytettäisiin mitä sanoja tahansa. Laajuudeltaan konstruktio voi olla yksittäinen sana tai lauseke tai jokin laajempi kokonaisuus, kuten lause. (Alho & Kauppinen 2008: 22–23.)

Konstruktiota on selitetty myös skeeman käsitteen avulla, jolloin konstruktiota on verrattu skeeman kaltaiseen hahmoon, johon liittyy käyttötilanteeseen kuuluva funktio ja sävy (Alho &

Kauppinen 2008: 26). Ison suomen kieliopin (VISK, määritelmät) mukaan taas konstruktio on

”muotti tai jokin muu useammasta osasta koostuva kielen rakenne”. Muotti taas itsessään merkitsee rakennehahmoa tai kehikkoa, jonka avulla muodostetaan uusia kielellisiä ilmaisuja. Kun verbien käytölle toimii mallina sellainen muotti, joka rakentuu tietynlaisen verbityypin ja sille ominaisten täydennysten varaan, puhutaan täydennysmuotista. Tästä Iso suomen kielioppi antaa esimerkin pä- ristää pihaan, joka on muodostettu ajaa pihaan -muotin avulla. (VISK, määritelmät.) Muottina voi toimia myös sanahahmo (VISK § 148) tai syntaktinen lausetyyppi (VISK § 891–906). Muotille läheinen käsite on Anneli Kauppisen (1998) käyttämä termi puhekuvio, jolla hän tarkoittaa kielen- käytössä toistuvia puhejaksoja, esimerkiksi kohteliaisuutta ilmaisevia fraaseja (Saako olla lisää?).

Konstruktioiden avulla on muun muassa pyritty selittämään tiettyjen kielellisten muotojen olemassaoloa. Ilona Herlin (2012) on tutkimuksessaan tarkastellut ilmaustyyppiä alkaa tekemään, jonka hän katsoo hyödyntävän siirtymisskeemaa. Tällaiseen konstruktioon, jossa alkamisverbin täydennyksenä on MA-infinitiivin illatiivi, liittyy Herlinin sanoin ajatus ”siirtymisestä väylää pit- kin prosessiin”, jossa infinitiiviverbi osoittaa päätepisteen, johon siirtyminen suuntautuu (Herlin 2012: 163). Seuraavassa luvussa 2.1.2 tarkastelen lähemmin muutamaa konstruktioihin syventyvää – ja erityisesti affektisiin konstruktioihin keskittyvää – tutkimusta.

6 Lari Kotilainen (2007: 39–71) myös esittää, että konstruktiot muodostavat yhdessä verkon ja ovat näin dynaamisessa vuorovaikutuksessa keskenään käyttäen hyödykseen toistensa rakenteita ja tukien toisiaan. Konstruktioiden verkko muodostuu samankaltaisista toisilleen läheisistä rakenteista, joita Kotilainen kutsuu lähikonstruktioiksi (mts. 203, 232).

(21)

2.1.2 Affektisuus ja affektiset konstruktiot

Ison suomen kieliopin (VISK § 1707) mukaan affektisilla ilmauksilla tarkoitetaan vakiintuneita konstruktioita ja muita kielenaineksia, joilla puhuja osoittaa asennoitumistaan käsiteltävää asiaa tai keskustelukumppaniaan kohtaan. Useimmiten affektisia ilmauksia syntyy vastaanottajalle kohdis- tuvissa pyynnöissä ja kehotuksissa, hellittelyissä tai kiusoitteluissa tai esitettäessä puhuteltavalle arkaluontoinen asia tai tähän kohdistuva syytös. Asiantiloihin kohdistuvista affektisista ilmauksista esimerkkejä taas ovat muun muassa arviot, kannanotot sekä päivittelyt ja sadattelut. Affektisuutta voidaan ilmaista kaikilla kielen tasoilla⁷. (VISK § 1707.)

Tietyt rakenteet ovat ajan saatossa kiteytyneet affektisiksi konstruktioiksi, joiden pääasial- linen tehtävä on välittää keskustelijan asennoitumista. Tällainen on esimerkiksi kysyvä mutta toisaalta myös paheksuntaa osoittava partitiivimuotoisen kysymyssanan ja voimasanan liitto: Mitä hittoa? (ks. VISK § 1713). Paheksuntaa voidaan esittää muun muassa myös kieltohakuisten mo- daaliverbien ympärille muodostuneiden lausekonstruktioiden avulla: että kehtaatkin, että viitsitkin (Kiuru 1977: 80–81).

Suomen kielen affektisia konstruktioita on tutkittu jonkin verran. Kotilainen (2007a) on tutkinut muun muassa kieltoverbitöntä kieltokonstruktiota (esim. sulla muutaka tyätä o), jolla il- maistaan kieltoa ilman varsinaista kieltoverbiä. Kotilainen esittää, ettei kieltoverbin puuttumista kuitenkaan ole osuvaa tulkita kieltoverbin ellipsiksi, sillä muotoa käytetään juuri tiettyyn tarkoi- tukseen – affektiseen kiistämiseen. Lisäksi kieltoverbittömyys yhdistyy kielenkäytössä juuri tietynlaiseen sanajärjestyksen⁸ sekä polaaristen pronominien ja adverbien käyttöön. Nämä kaikki ovat omiaan perustelemaan, että kyseessä on vakiintunut konstruktio, jota käytetään Kotilaisen mukaan ainakin chat-kielessä. Konstruktiossa käytetään usein myös lauseenalkuista kirosanaa (esim. Vittu- täällä mikään kesä ole). (Mts. 133.)

7 Affektisuutta ilmaistaan myös ei-kielellisillä keinoilla kuten ilmeillä ja eleillä. Prosodisista keinoista erityisesti ää- nensävyllä on suuri merkitys ilmaisujen affektisuudelle: äänensävyä muuttamalla mikä tahansa ilmaus voidaankin sä- vyttää affektiiviseksi. (VISK §1709.) Verkkokeskusteluissa prosodisten keinojen puuttuessa asennoitumista osoitetaan ei-kielellisesti erilaisilla ekstralingvistisillä symboleilla, kuten tunneikoneilla, välimerkeillä ja isojen kirjainten käy- töllä (Ahti 2011: 14). Ekstralingvististen symbolien käytön ei ole kuitenkaan katsottu olevan vain tapa korvata puuttu- via prosodisia keinoja verkkokeskustelussa, vaan niiden avulla käyttäjät ilmaisevat todellisia tunteitaan ja pyrkivät saamaan aikaan reaktion vastaanottajassa (mts. 21).

8 Kotilaisen (2007a: 99–100) aineistossa 85 prosenttia kieltokonstruktio-tapauksista toteuttaa XV-sanajärjestystä, jossa V viittaa lauseen pääverbiin ja X verbin täydennyksiin ja määritteisiin, esimerkiksi objektiin, predikatiiviin ja verbin adverbiaalisiin määritteisiin (esim. mä mitään kuule).

(22)

Forsberg (2019) taas on tarkastellut paheksuntaimperatiiviksi nimeämäänsä affektista lau- sekonstruktiota sekä sen käyttöä puhutusta ja kirjoitetusta kielestä koostuvassa aineistossaan. Pa- heksuntaimperatiivin tunnusmerkit ovat lauseenalkuinen imperatiivi, jota seuraa konstruktiossa partikkeli, partikkeliketju tai 2. persoonan pronomini: repikää nyt se mun hame siinä (Forsberg 2019: 13–21). Vaikka konstruktio sisältää nimensä mukaisesti imperatiivimuotoisen verbin, sen direktiivisyys on Forsbergin mukaan kuitenkin epäsuoraa, minkä vuoksi se jää usein taka-alalle.

Vaikka paheksuntaimperatiivin käyttöön liittyy Forsbergin mukaan toimintaa ohjaileva tehtävä, puhetilanteessa lausumat tulkitaan kannanotoiksi, joihin liittyy eriasteinen paheksunta.

Omaa tutkimusaihettani lähellä on Ihanaisen (2010) pro gradu -tutkielmassaan tarkastelema ei (muuta) kun X -konstruktio⁹ (esim. ei muutako hae pankin kautta vauhtia ja hae pois). Tutkiel- massaan Ihanainen analysoi konstruktion ei (muuta) kun X muotoa ja funktioita aineistossa, jonka hän on koonnut osin Internet-teksteistä, osin sanomalehti- ja aikakauslehtiteksteistä. Analyysissään Ihanainen esittää, että konstruktio koostuu kahdesta elementistä, kiteytyneestä alkuosasta ei (muuta) kun sekä muuttujaosasta X, joka voi lausumassa olla substantiivilauseke, verbi-ilmaus tai jokin muu ilmaus, esimerkiksi adverbilauseke. Myös konstruktion alkuosa voi Ihanaisen mukaan varioida, ja siitä hän esittääkin muun muassa pitkät variantit ei muutakuin ja ei muutako sekä lyhyet variantit ei ku ja eikun. Ihanaisen mukaan monille ei (muuta) kun X -konstruktion lausumille on ominaista direktiivisyys, ja ne toimivatkin kontekstissaan muun muassa kehotuksina (esim. Nyt kun sinulla on tuo broadband, niin eikuin juttelemaan vaan foorumiin aktiivisesti) tai neuvoina (Ei kun kiipeät latvaan ja alat sahata pätkinä ylhäältä päin). Toisaalta konstruktiota voidaan käyttää myös tervehyksissä tai toivotuksissa (esim. Ei muuta ko hyvää kesää kaikille!!) taikka affektisissa toteamuksissa (esim. Ei muuta kuin oma perhe cityjyrään ja muusta viis). Ihanainen on havainnut konstruktiolla olevan myös tekstuaalisia funktioita: ei (muuta) kun X -konstruktio voi muun muassa ilmaista tekstin päätäntää tai uuteen asiaan siirtymisestä, sitä voidaan käyttää kertomuksissa osoittamaan siirtymää tai muutosta tai luomaan dramaattista vaikutelmaa. Vertailen ei (muuta) kun X -konstruktion sekä tutkimieni senkun-konstruktioiden välisiä yhteneväisyyksiä ja eroja omassa analyysissäni luvussa 5.7.

9 Ei muuta kuin -rakennetta on verrattu merkitykseltään senkun-partikkeliin. Ison suomen kieliopin (§ 806) mukaan yhdyspartikkelia senkun ~ sen kun käytetään joko ilmaistaessa myönnytystä taikka suostumusta ehdotukseen tai kommentoitaessa jatkuvaa tapahtumaa, jolloin senkun on merkityksessä ’ei muuta kuin’ tai ’vain’. Myös Suomen murteiden sanakirja (SMS s. v. ei; kuin) sekä Kielitoimiston sanakirja (KS s. v. sen) antavat sen kuin -muodolle merkityksen

’ei muuta kuin’.

(23)

2.2 Keskusteluntutkimus ja vuorovaikutuslingvistiikka

Tutkimusotteeni on vuorovaikutuslingvistinen: tarkastelen senkun-lausumia osana vuorovaikutustapahtumaa, verkkokeskustelua, ottaen huomioon myös kulttuurisen kontekstin, johon katson kuu- luvaksi myös Suomi24-foorumin. Analysoidessani senkun-lausumien funktioita käytän apunani keskustelunanalyysin sekä digitaalisen keskustelunanalyysin menetelmiä ja käsitteitä. Alaluvussa 2.2.1 esittelen lyhyesti vuorovaikutuslingvistisen kielentutkimuksen periaatteita, perinteistä kes- kustelunanalyysiä sekä internet-aineiston analysointiin sovellettua digitaalista keskustelunanalyy- siä. Alaluvussa 2.2.2 kuvaan keskustelunanalyyttistä käsitettä vuoro sekä sen suhdetta verkkokeskusteluissa esiintyviin viesteihin. Alaluvussa 2.2.3 määrittelen tutkimuksessani keskeistä lausu- man käsitettä, ja esittelen esimerkkien avulla, kuinka olen määritellyt sen omassa aineistossani.

2.2.1 Vuorovaikutuslingvistiikka ja digitaalinen keskustelunanalyysi

Vuorovaikutuslingvistiikassa tarkastellaan kielen rakennetta ja käyttöä kielen luonnollisessa ym- päristössä eli itse vuorovaikutuksessa. Tutkimussuuntaus ei keskity tarkastelemaan vain kielen kie- lioppia, vaan se tutkii kaikkia kielen aspekteja eli muun muassa fonetiikkaa, fonologiaa, morfolo- giaa, syntaksia, semantiikkaa, pragmatiikkaa sekä kielen variaatiota. Vuorovaikutuslingvistiikassa hyödynnetään funktionaalista kielitiedettä, joka on ensi sijassa kiinnostunut siitä, mitä kielellisellä muodolla ja sen käytöllä pyritään saamaan puhetilanteessa aikaiseksi, antropologista lingvistiikkaa, joka tarkastelee kieltä aina osana kulttuuria, sekä keskustelunanalyysiä (Couper-Kuhlen & Selting 2001: 1–3.)

Keskustelunanalyysiä on käytetty perinteisesti vain puhutun keskustelun tutkimiseen, esimerkiksi tarkasteltaessa Kelan tiskillä käytyjen asiointitilanteita (ks. Sorjonen & Raevaara 2006) tai analysoitaessa lääkärin ja potilaan välisiä keskusteluja (ks. Sorjonen, Peräkylä & Eskola 2001).

Menetelmän avulla pyritään pääasiallisesti selvittämään, mitä puheenvuoroilla saadaan aikaiseksi keskusteluissa: kuinka siis esimerkiksi osoitetaan, että puheenaihe on arkaluontoinen tai kuinka haetaan vastapuolen ymmärrystä. Keskustelunanalyyttinen tutkimus on kiinnostunut myös siitä, kuinka puheenvuorojen tulkitseminen tapahtuu yhteistoiminnallisesti. Ei siis ole yksin vain puhu- jasta kiinni, millaisen tulkinnan puheenvuoro saa, vaan useimmiten vasta keskustelukumppanin

(24)

reaktiosta voidaan päätellä, kuinka esitetty vuoro on tulkittu. Keskustelunanalyysiä varten puheenvuorot kerätään aidoista keskustelutilanteista, jotta näin saataisiin selville ihmisten spontaanisti toimiessaan käyttämät toiminnot. Keskustelunanalyysi ei tutki keskustelun sisällöllistä ainesta, joka arkiajattelussa mielletään keskusteluksi, vaan keskiössä on keskustelun yhteistoiminnallisuus ja tämän mekanismin toimiminen: tarkemmin ottaen se, miten merkitykset syntyvät keskusteluissa sekä puhujan että puhuteltavan yhteistyönä. (Hakulinen 1997a: 15–17.)

Keskustelunanalyysin perusajatuksena on, että vuorovaikutus on puhujien yhteistyönä syn- tyvää toimintaa, joka perustuu jäsentyneisyyteen. Jäsentyneisyys on olennaista keskusteluun osal- listuvien keskinäiselle ymmärrykselle, ja sitä on samanaikaisesti keskustelussa ainakin kolmen- laista: vuorottelujäsennys, sekvenssijäsennys ja korjausjäsennys.¹⁰ Vuorottelujäsennys on ikään kuin säännöstö siitä, kuinka puheenvuorot jakautuvat ja vaihtuvat keskustelijoiden kesken (Hakulinen 1997b: 32) eli milloin kukakin keskustelijoista on äänessä. Sekvenssijäsennys taas osoittaa, kuinka peräkkäiset puheenvuorot liittyvät toisiinsa ja muodostavat näin erilaisia toimin- nallisia jaksoja esimerkiksi vieruspareittain (Raevaara 1997: 75). Korjausjäsennyksellä tarkoitetaan kaikkia niitä käytänteitä, joiden avulla keskustelijat käsittelevät keskustelutilanteessa ilmene- viä puhumiseen, kuulemiseen tai ymmärtämiseen liittyviä ongelmia (Sorjonen 1997: 111). Kaikki nämä jäsennykset toimivat vuorovaikutuksen edellytyksenä, mutta ovat samalla myös tausta, jota vasten keskustelijat tulkitsevat toisiaan (Hakulinen 1997a: 16).

Verkkokeskustelujen luonteen takia (mm. asynkronisuus, keskustelun rakenne, vuorovaikutuksen nonverbaalisten keinojen puuttuminen) jäsennykset toimivat eri tavalla verkkoaineistossa kuin suullisessa vuorovaikutuksessa. Ensinnäkin verkkokeskusteluissa vuorot tulevat keskusteluihin eri aikoihin, minkä vuoksi vuorojen peräkkäisyyttä ja vierusparitoimintaa on pidetty jopa kei- notekoisena (mm. Markman 2006: 70–71). Rikkoutunut vuorottelu¹¹ (eng. disrupted adjacency) saa aikaan sen, että verkkokeskustelut voivat näyttäytyä epäkoherentteina, ja varsinkin jos keskustelussa on useampi osallistuja, voi rikkoutunut vuorottelu aiheuttaa monitulkintaisuutta sekä se- kaannusta, mihin viestit toimivat vastauksina (Herring 2013: 249). Verkkokeskusteluja tarkasteltaessa joutuukin jossain määrin luopumaan käsityksestä vuoronvaihdon temporaalisuudesta, ja sen sijaan analysoimaan viestejä niiden keskusteluaiheiden välisten suhteiden perusteella (Markman 2006: 70). Kun sovelletaan keskustelunanalyysin metodeita digitaalisen vuorovaikutuksen tutkimukseen, toimivat ne parhaiten esimerkiksi verkkojuttelun tutkimuksessa, jossa vuorovaikutus on

10 Lisäksi myös preferenssijäsennys, jolla tarkoitetaan jälkijäsenen odotuksenmukaisuutta suhteessa etujäseneen (ks.

Liisa Tainio 1997).

11 Suomennos lainattu Käännältä (2016).

(25)

reaaliaikaista ja vuorot lyhyitä (Helasvuo, Johansson & Tanskanen 2014: 22). Asynkronisen eli eriaikaisen verkkokeskustelun ja sen rikkoutuneen vuorottelun tutkimukseen on kuitenkin pyritty löytämään soveltuvia välineitä keskustelunanalyysistä. Yksi tällainen sovellus on digitaalinen keskustelunanalyysi, jota on kehitellyt muun muassa Liisa Kääntä (2016) omassa tutkimuksessaan.

Seuraavaksi tarkastelenkin, kuinka digitaalinen keskustelunanalyysi poikkeaa perinteisestä keskus- telunanalyysistä, ja kuinka sovellan menetelmää omassa tutkielmassani.

Verkkokeskusteluissa vuorot ovat useimmiten pidempiä kuin puhutussa keskustelussa ja jäsennykset toimivat niissä eri tavoin (ks. esim. Virtanen & Kääntä 2018). Tämän vuoksi muun muassa sekventiaalisuus käsitetään eri tavalla verkkokeskusteluissa. Kun perinteisessä keskuste- lunanalyysissä sekventiaalisuus nähdään keskustelussa toisiinsa kytkeytyvien toimintojen muo- dostamina jaksoina (Raevaara 1997: 75), esimerkiksi kysymys–vastaus-vieruspareina, on sekventiaalisuus katsottu verkkokeskusteluissa myös muun muassa progressiivisena jatkumona (Kääntä 2016: 34). Progressiivisuus näyttäytyy verkkokeskusteluissa sekä vuoronsisäisenä että vuorojen välisenä asteittaisena etenemisenä, joka sallii keskustelulle vapaamman esittämisen ilman kiinteää vierusparisuhdetta. Vuorojen välistä sekventiaalisuutta kuitenkin voidaan osoittaa progressiivisen jatkumon lisäksi myös mukailemalla perinteistä vierusparia (mts. 34–42). Otan aineistoni lausumien analyysissä huomioon sekventiaalisuuden monimuotoisuuden verkkokeskusteluissa. Osa aineistoni senkun-lausumista esiintyy kontekstissaan osana kiinteää jaksoa, esimerkiksi kannanotto–

vastakannanotto-vierusparia. Keskustelija voi kuitenkin senkun-lausumalla myös reagoida johon- kin omassa vuorossa ilmaistuun, esimerkiksi itse esittämäänsä kysymykseen, jolloin rakenne vaikuttaa vierusparilta, mutta ei toteudu keskustelijoiden välisenä dialogina.

Huomioidakseni verkkokeskusteluille luontevan sekventiaalisuuden analysoin aineistoni senkun-lausumia osana vuorovaikutustapahtumaa ja suhteessa toimintaan: aloittavatko lausumat keskustelussa oman toiminnallisen jaksonsa, vai toimivatko ne reaktioina johonkin keskustelussa tai vuorossa aiemmin ilmaistuun lausumaan? Tarkastelen aineistoni lausumia näin sekä osana toiminnan jatkumoa että mahdollisuuksien mukaan vieruspareittain.

2.2.2 Vuoro ja viesti verkkokeskusteluissa

Vuorolla tarkoitetaan keskusteluntutkimuksessa keskustelunosaa, jota erottaa toisista vuoroista puhujanvaihdos (VISK, määritelmät). Verkkokeskusteluissa tällaisia puhujanvaihdoksia ei varsi-

(26)

naisesti kuitenkaan tapahdu, sillä vuorot tulevat keskustelualustalle eriaikaisesti (ks. esim. Mark- man 2006). Näin ollen puhutun keskustelun vuorot eroavat myös rakenteeltaan verkkokeskustelun vuoroista. Tutkielmassani olen määritellyt vuoroksi verkkokeskustelussa julkaistun viestin koko- naisuudessaan; käytänkin käsitteitä vuoro ja viesti synonyymisesti. Keskustelu aloitetaan aloitus- vuorolla, johon vastataan vastausvuorolla.¹² Vastausvuorot voivat kuitenkin myös poikia uusia keskusteluketjuja, kun aloitusvuoroon esitetty vastaus saa alleen omia vastauksia.¹³

Vuoro voi muodostua vain yhdestä sanasta, tai se voi sisältää useampia lauseita (Hakulinen 1997b: 36–38). Käännän (mts. 38) mukaan verkkokeskustelun asynkroninen vuoro on usein pidempi kuin puhutun keskustelun vuoro. Osa tarkastelemistani Suomi24-keskusteluista on synkro- nisia, mikä selviää viestien julkaisuajankohdasta, osa taas on käyty asynkronisesti. Tästä johtuen aineistossani senkun-lausumat esiintyvät hyvin erimittaisissa vuoroissa: toisinaan vuoron muodostaa yksin senkun-partikkeli, kun taas joissakin tapauksissa vuorot muistuttavat kirjeitä. Tarkastel- lessani senkun-lausumaa osana pitkiä ja rakenteeltaan moniosaisia vuoroja, käytän analyysissäni apuna Herringin (1996) käsitystä teknologiavälitteisen viestinnän¹⁴ viestin kolmiosaisesta raken- teesta.

Herringin (1996: 91) mukaan tavanomaisin verkkoviesti on kolmiosainen sisältäen aloituksen, keskiosan sekä lopetuksen. Aloituksen avulla keskustelija kytkee viestinsä edeltävään vies- tiin, keskiosa sisältää keskustelijan ilmaukset omista näkemyksistä ja lopetusten avulla keskustelijat herättelevät muita osallistujia ja muun muassa tarjoavat keskusteluvuoroa toisille keskusteli- joille. Herringin mukaan kytkökset edeltäviin viesteihin ovat verkkovuoroissa yleisiä, sillä osallis- tujilla on tarve vahvistaa keskustelun koherenssia niiden avulla. Viestin lopetusten avulla keskustelijat pyrkivät ylläpitämään keskustelua: lopetus voi olla esimerkiksi haaste osallistua keskusteluun tai toimintaan, tai se voi olla anteeksipyyntö, tarjous, nuhtelu tai muu vuorovaikutteinen pu- heakti. Kaikki viestit eivät kuitenkaan välttämättä sisällä näitä kaikkia osia, kun taas toisissa vies- teissä voi olla jopa useampia sisältöosia. (Mts. 87–90.) Hyödynnän Herringin (1996) tutkimustu- loksia tarkastellessani, missä osassa verkkokeskustelun viestiä senkun-lausuma esiintyy. Näin pyrin selvittämään, millaisia toistuvia konteksteja ja tekstuaalisia sekä vuorovaikutteisia funktioita senkun-lausumilla ja senkun-konstruktioilla on verkkokeskusteluissa.

12 Käytän näistä synonyymisesti kuitenkin myös käsitteitä aloitusviesti ja vastausviesti.

13 Viittaan tällä Suomi24-keskustelun rakenteeseen, jossa vastausviestit sijoittuvat julkaisujärjestyksessä sisennettyinä sen viestin alle, jolle ne toimivat vastauksina.

14 Herring (1996) käyttää itse käsitettä tietokonevälitteinen viestintä, joka on kuitenkin kapean kirjaimellisen merki- tyksensä vuoksi harhaanjohtava ja rajaa tutkimuksen ulkopuolelle muiden teknologisten laitteiden kuin tietokoneen välityksellä tapahtuvan viestinnän (mm. Helasvuo, Johansson & Tanskanen 2014: 11).

(27)

2.2.3 Lausuma

Vuoron lisäksi toinen tutkimuksessani tärkeä keskustelunanalyyttinen käsite on lausuma. Yleisesti lausumalla tarkoitetaan puheessa havaittavia jaksoja, jotka erottuvat toisistaan usein prosodisesti.

Yksikkönä lausumaa on verrattu kirjoitetun tekstin jaottelussa käytettyyn virkkeeseen, joka voi olla esimerkiksi huudahdus tai yksittäinen lause, tai se voi muodostua useammasta perättäisestä tai si- säkkäisestä vain pilkulla toisiinsa liitetystä lauseesta. (Hakulinen 1997b: 34–37.) Lausumiksi kut- sutaan kaikkia puheessa esiintyviä erimuotoisia jaksoja, mutta käytännössä myös puheessa lause on käytetyin syntaktinen kokonaisuus (VISK § 1052).

Vaikka lausuman käsitettä on hyödynnetty lähinnä puhutun kielen analysoinnissa, sopii se pienin sovelluksin myös digitaalisen keskusteluaineiston käsitteeksi. Tutkielmassani tarkoitan lausumalla sellaista verkkokeskustelun viestin toiminnallista jaksoa, joka voidaan erottaa muusta teks- tistä esimerkiksi välimerkkien tai rivinvaihdon avulla. Sen lisäksi että lausumilla on omat puhetoimintonsa, koostuvat ne usein myös syntaktisista jaksoista¹⁵. Joissain tapauksissa olen katsonut lausumaksi kuitenkin myös sellaisen syntaktisesti löyhemmän lauseiden muodostaman ketjun, jossa toinen lause täydentää tai tarkentaa edeltävää lausetta. Lausuman ei tarvitse kuitenkaan olla muodoltaan lause, sillä senkun-partikkeli voi muodostaa lausuman myös yksin. Lausumien määrittelyä tarkastelen esimerkkien avulla vielä tämän luvun sisällä. Senkun-lausumalla tarkoitan lausumaa, joka sisältää senkun-yhdyspartikkelin.

Suomi24-keskustelut ovat hyvin puheenomaisia, eikä välimerkkejä aina käytetä systemaat- tisesti tai kirjakielen mukaisesti¹⁶, vaan ne saattavat toimia myös erottamassa toisistaan puheen- vuoron osia, jotka puhutussa vuorovaikutuksessa erottuisivat prosodisesti. Koska kirjoitetussa keskustelussa näitä prosodisia piirteitä ei ole ja välimerkkejäkin käytetään vaihtelevasti, on lausuman määritteleminen joskus hyvinkin tulkinnanvaraista. Selitän seuraavaksi esimerkkien avulla, millä periaatteilla olen tutkielmassani määritellyt senkun-lausumat. Senkun-lausumien rakennetta tar- kemmin analysoin kuitenkin vasta luvussa 3.1.

Selvimmin lausumaksi on määriteltävissä sellainen vuorossa esiintyvä kokonaisuus, jolla on oma puhetoimintonsa, jonka syntaktiset jaksot ovat toisiinsa sidoksissa ja joka on muotoiltu

15 Lausumat koostuvat syntaktisista jaksoista eli lauseista; lause taas on rakenteellinen kokonaisuus, jonka ytimenä on finiittinen verbi (VISK, määritelmät). Toisaalta syntaktisiksi jaksoiksi voidaan katsoa myös monet finiittiverbittömät rakenteet, joissa on syntaktisia riippuvuussuhteita (esim. Saunaan ilman uimapukua).

16 Esimerkiksi pilkkua käytetään suomen kirjakielessä erottamaan toisistaan saman virkkeen lauseita, rinnasteisia lauseen osia sekä irrallaan olevia lisiä (Leino 2015: 162).