Elinvoimaa puutarhasektorin uudistumiseen ja kasvuun : Voimakas-hankkeen (2015–2017) tulokset, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Luonnonvara- ja

Voimakas-hankkeen (2015–2017) tulokset, johtopäätökset ja

toimenpide-ehdotukset

Taina Eriksson, Hilkka Halla, Kari Jokinen ja Terhi Suojala-Ahlfors (toim.)

Elinvoimaa

puutarhasektorin

uudistumiseen ja

kasvuun

2

Taina Eriksson ¹⁾, Hilkka Halla ¹⁾, Kari Jokinen ²⁾, Leena Jokinen ¹⁾, Helka Kalliomäki ¹⁾, Saila Karhu ³⁾, Anu Koivisto ²⁾, Aki Koponen ¹⁾, Tiina Mattila ⁴⁾, Riikka Saarimaa ¹⁾, Terhi Suojala-Ahlfors ³⁾, Liisa Särkkä ³⁾, Vilja Varho ²⁾

1) Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku, etunimi.sukunimi@utu.fi

2) Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, etunimi.sukunimi@luke.fi

3) Luonnonvarakeskus, Itäinen Pitkäkatu 4A, 20520 Turku

4) Luonnonvarakeskus, Vuorimiehentie 2, 02150 Espoo

Kirjoittajat:

Lukijalle

Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiön rahoittama Voimakas – Elinvoimaa puutarhasektorin uudistumiseen ja kasvuun -hanke käynnistyi vuonna 2015 tarkoituksenaan edistää suomalaisen puutarhatuotannon kilpailukykyä ja analysoida uusia mahdolli- suuksia kannattavaan liiketoimintaan. Hankkeen toiminnan keskeiset lähtökohdat ovat olleet laaja-alaisuus ja innovaatioiden ha- vainnointi. Voimakas on kahden eri aloja edustavan tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston kauppakorkea- koulun, yhteinen hanke. Hankkeen tutkijat edustavat moninaista osaamista puutarhatuotannon eri sektoreilta sekä kauppatietei- den ja tulevaisuudentutkimuksen aloilta.

Tavoitteemme on ollut yhteiskunnallinen ja tutkimuksellinen monialaisuus. Olemme pureutuneet yritysten liiketoimintaan eri nä- kökulmista ja pyrkineet ymmärtämään toimialan, teknologian, kysynnän, ympäristön ja yhteiskunnan muutoksia. Olemme käsi- telleet näitä ilmiöitä ja tulevaisuuden menestystekijöitä eri foorumeilla pidetyissä puheenvuoroissa ja tuoneet lähes viikoittain niitä näkyville esimerkiksi hankkeen verkkosivuilla (www.voimakas.fi). Voimakkaan tulevaisuusverstaissa ja Versoo! -tilaisuu- dessa haastoimme eri tavoin menestyneitä alan yrittäjiä kertomaan liiketoiminnastaan. Hankkeessa on haastateltu yrityksiä ja sidosryhmiä. Erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota innovaatioihin liiketoiminnan eri osa-alueilla, kuten kysynnän ja asiak- kuuksien hallinnassa, tuotannollisissa prosesseissa, organisoitumisessa ja muussa liiketoimintaosaamisessa. Haastattelemam- me yritykset ovat paitsi uudistaneet omaa liiketoimintaansa, usein myös vaikuttaneet arvoketjunsa uudistumiseen tai jopa laa- jemmin koko alan kehitykseen.

Hankkeessa on rohkaistu yrittäjiä murtamaan raja-aitoja. Kokemuksia vaihtamalla voi löytyä kumppaneita liiketoimintaan. Voi- makas-hankkeen tutkimustiimi pitää merkittävänä kolmen vuoden oppimisprosessia. Eri alojen tutkijoina olemme havainneet vuorovaikutustaitojen merkityksen ratkottaessa alan haasteita. Olemme saaneet tärkeitä eväitä hankkeeseen osallistuneilta yrit- täjiltä ja muilta toimijoilta. Kiitämme teistä jokaista.

Esitämme lämpimät kiitokset Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiölle mahdollisuudesta paneutua laaja-alaisesti puutarha-alan tulevaisuuteen. Tässä raportissa esitämme huomioita ja johtopäätöksiä siitä, miten rakennetaan entistä elinvoimaisempaa puu- tarha-alaa. Tarjoamme myös linkkejä lisätiedon lähteille syvempää perehtymistä varten. Liitteessä on esitelty hankkeessa hyö- dynnetyt aineistot ja tutkimusmenetelmät. Toivomme raportin tavoittavan monipuolisen joukon lukijoita yrittäjistä rahoittajiin ja järjestöihin.

Tekijät

4

Sisällys

1. Puutarha-alasta on moneksi ... 5

2. Alaa muokkaavat muutosvoimat ... 7

3. Puutarha-alan tulevaisuuskuvat ... 11

4. Menestystekijät ... 18

5. Johtopäätökset – tulevaisuuden kilpailukyvyn ajurit ... 24

6. Jatkotoimet ... 27

Lähteet ... 32

Kuva: Taina Eriksson / TY

5

Puutarhatuotanto on monimuotoinen toi- miala, joka luo lisäarvoa ihmisille ja yh- teiskunnalle. Puutarhayritykset tarjoavat ravintoa, hyvinvointia ja elämyksiä kansa- laisille alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Samalla puutarha-alan yritykset kasvattavat kansantaloutta.

Puutarha-alan rakenne ja liiketoimintamallit ovat viimeisen 15 vuoden aikana voimakkaasti muut- tuneet. Yritysten lukumäärä on vähentynyt ja yri- tysten koko kasvanut. Kokonaistuotanto sekä avomaalla että kasvihuoneissa on pysynyt mel- ko muuttumattomana. Perheyrittäjyys on edelleen alalla vallitseva toimintamuoto. Kasvihuoneyrityk- set ovat avomaayrityksiä useammin osakeyhtiöitä.

1. Puutarha-alasta on moneksi

Suurin neljännes osakeyhtiömuotoisis- ta avomaa- ja kasvihuoneyrityksistä saavuttaa lähes 2 miljoonan euron liike- vaihdon. Kannattavuuskirjanpidon mukaan liikevaihto kasvihuoneyrityksillä oli 2015 keskimäärin noin 550 000 euroa ja avo- maatuotannon yrityksillä noin 105 000 eu- roa. Yritysten liiketulos vaihtelee negatiivi- sesta yli 12 % positiiviseen.

• Puutarhatuotanto on osa maata- loustuotantoa (noin 15 % maata- louden tuotosta).

• Vuosittaisen tuotannon arvoon vaikuttavat eri kasvien satotaso ja markkinahinnat.

• Vuonna 2016 puutarhayrityksiä oli yhteensä 3 631 kappaletta ja niiden markkinahintainen tuotto oli noin 520 M€ (Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/2017)

• Puutarha-alaan kuuluu myös viherala (suunnittelu, rakentami- nen, ylläpito), jonka kokonaisarvo on noin 2 miljardia euroa

Lisäarvo (engl. added value): ostajan koke- mus siitä, mitä hyötyä ja iloa tuote tai palve- lu hänelle tarjoaa ja miten sen laatu vastaa hänen odotustaan (Grönroos 2015).

Asiakkaan mielikuva laadusta syntyy itse palvelusta tai tuotteesta ja siihen liittyväs- tä prosessista, joka tarvitaan tuotteen käyt- töön saamiseksi (esim. pakkaus, kuljetus, myyntikanava).

Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili

Avomaa 12,5 4 1

Kasvihuone 13 8 1

0 2 4 6 8 10 12 14

Liiketulos %

Llähde: Toimialaonline.fi, Finnveran tilinpäätöstilastot 2015

Avomaa ja kasvihuoneyritysten liiketulos % vertailu

Yläkvartiili lv Mediaani lv Alakvartiili lv

Avomaa 1898 492 253

2000 400600 1000800 12001400 16001800 2000

Liikevaihto 1000 e

Avomaa- ja kasvihuoneyritysten liikevaihdon vertailu

Lähde: Toimialaonline.fi, Finnveran tilinpäätöstilastot 2015

Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili

Avomaa 12,5 4 1

Kasvihuone 13 8 1

0 2 4 6 8 10 12 14

Liiketulos %

Llähde: Toimialaonline.fi, Finnveran tilinpäätöstilastot 2015

Avomaa ja kasvihuoneyritysten liiketulos % vertailu

Yläkvartiili lv Mediaani lv Alakvartiili lv

Avomaa 1898 492 253

Kasvihuone 1557 650 230

2000 400600 1000800 12001400 16001800 2000

Liikevaihto 1000 e

Lähde: Toimialaonline.fi, Finnveran tilinpäätöstilastot 2015

Avomaa- ja kasvihuoneyritysten liikevaihdon vertailu

Lähde: Toimialaonline.fi, Finnveran tilinpäätöstilastot 2015

6

Avomaantuotannon yritysten määrä on puolittunut 2000-luvun aikana. Suurimmat 370 yritystä (=30 % alan yrityksistä) vastaavat 80 % tuotannosta.

Yrityskohtaisen pääoman määrä on kasvanut huo- mattavasti, ja vastaavasti tehdyt työtunnit ovat vähentyneet. Kehitys kertoo sekä yrityskoon kas- vusta että ihmistyön korvaamisesta koneilla ja laitteilla. Voimakkainta kasvu on ollut kasvihuo- netuotannossa, jossa keskimääräinen yrityskoh- tainen liikevaihto on kaksinkertaistunut kymme- nen vuoden aikana. Vastaavasti kasvihuoneyri- tysten omavaraisuus on alentunut selvästi, mikä voi rajoittaa lähitulevaisuuden investointeja. Avo- maatuotannossa kasvu on ollut selvästi maltilli- sempaa. Siellä omavaraisuusaste on pysynyt kes- kimäärin hyvin korkeana, mikä luo vahvan pohjan investoinneille tuotannon kehittämiseen. Toisaal- ta kasvihuonetuotannon parempi kannattavuus avomaatuotantoon verrattuna kompensoi alhai- sempaa omavaraisuusastetta.

Puutarhatuotannossa hinnat reagoivat herkäs- ti tarjonnan määrään. Niukkuuden vallitessa tuot- teen hinta nousee, ja jos tarjonta ruuhkautuu, hin- ta laskee. Juuri muuhun ainakaan jalostamatto- mien puutarhatuotteiden hinnat eivät vielä tois- taiseksi reagoi. On vaikeaa saada lisähintaa tuo- tantoalueen, brändin tai vaikkapa tuottajan ima- gon perusteella.

Alalla on vahvoja alueellisia tuotantokeskittymiä.

Pohjanmaa, varsinkin Närpiön seutu, on kasvihuo- nevihannestuotannon ydinaluetta. Avomaakasve-

ja tuotetaan koko Suomessa, mutta vihannesvil- jelystä noin puolet sijoittuu Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Marjakasvien tuotantokeskittymiä on etenkin Pohjois-Savossa, Pohjois- Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Omenan viljely sijoittuu pää- osin Ahvenanmaalle ja Varsinais-Suomeen.

Kasvihuone- ja avomaatuotanto työllistivät vuon- na 2013 Luken työvoimatilastojen mukaan noin 22 000 ihmistä, joista yrityksen omistajia ja per- heenjäseniä on viidennes. Ulkomaisten työntekijöi- den osuus on ollut viime vuosina reilusti yli puolet palkatusta työvoimasta. Alan työllistävä vaikutus on

yhtä suuri kuin LVI-huoltoalalla. Viheralalla työs- kenteli vuonna 2015 ympärivuotisesti 8 600 henki- löä, ja kesäaikaan työntekijämäärä kolminkertais- tuu (Viheralan tunnusluvut).

Menestys puutarha-alalla vaatii monipuolista osaamista. Luken vuonna 2017 toteuttaman kyse- lyn mukaan 41 % yrittäjistä toivoi eniten lisää tie- toa viljelymenetelmistä ja tekniikasta. 59 % vas- taajista toivoi lisää muuta liiketoimintaosaamis- ta. Tärkeimmiksi tiedon lähteiksi yrittäjät näkivät neuvonta- ja tuottajajärjestöt sekä toiset viljelijät.

Kuva: Kari Jokinen / Luke

Suomalaisiin puutarha-alan yrityksiin vai- kuttavat lukuisat ulkopuoliset tekijät ja trendit. Niistä syntyy yrityksille sekä haas- teita että mahdollisuuksia. Tähän lukuun on koottu keskeisiä muutosvoimia, joiden ristipaineessa alan yritykset toimivat.

Kysynnän muutokset

Tutkimustulokset ja ravitsemussuositukset ko- rostavat kasviperäisten tuotteiden käyttöä. Kas- visten monipuolinen käyttö edistää hyvinvoin- tia ja terveyttä. Myös ympäristöajattelun vahvis- tuminen lisää puutarhatuotteiden kysyntää, sil- lä kasvisten runsas käyttö vähentää ruokavalios- ta aiheutuvaa ympäristökuormitusta (Rikkonen ja Rintamäki 2015). Tähän liittyy kuluttajien kiinnos- tus mm. vaihtoehtoisia proteiinin lähteitä kohtaan, jolloin kasviproteiinien kulutus kasvaa. Myös luo- muruoan kysyntä on kasvanut, ja kyselytulosten mukaan kasvu jatkuu.

Kotitarveviljelyn ja yleisen viherryttämisen suosio lisääntyy, mikä kasvattaa viljelyssä tarvittavien tuotteiden kuten siementen, taimien, kasvualusto- jen ja muiden oheistuotteiden myyntiä. Vihreä si- sustaminen voidaan tarjota erilaisilla liiketoimin- tamalleilla. Esimerkiksi Plantui hyödyntää puu-

2. Alaa muokkaavat muutosvoimat

tarhainnostuksen tarjoamalla keittiöön valmiin älypuutarhan.

Kotipuutarhoissa luonnollisuuden ja esteettisten arvojen korostuminen lisää koristepuiden, pensai- den ja kukkien taimien kysyntää. Puutarhaan kai- vataan myös design-tuotteita ja sisustuselement- tejä, joista esimerkkinä olemme tutustuneet Be- lightful Designin perhoskeitaaseen.

Kysynnän lisääntymisen ohella kuluttajien tarpeet erilaistuvat. Esimerkiksi lisääntyvä pientalouksien määrä edellyttää tuoretuotteilta pienempää pak- kauskokoa. Myös helppokäyttöisyyttä arvoste- taan entistä enemmän.

Kuva: Timo Taulavuori / Puutarhaliitto

8

ten myyntiaikoja. Uuden teknologian käyttöönot- to ei yksin johda parempaan tuottavuuteen, vaan usein onnistuminen edellyttää, että myös proses- seja, toimintatapoja ja osaamista päivitetään.

Teknologia mahdollistanee lähivuosien tai vuosi- kymmenten sisällä myös elintarvikkeiden tuotta- misen kokonaan teollisena prosessina bioreakto- reissa laboratoriossa tai jopa kotona (Reuter 2017).

Mahdollisuus irrottaa ruoan tuottaminen maasta ja paikasta asettaa puutarha-alan erityisen haas-

Teknologian hyödyntäminen

Uuden teknologian käyttöönotto yleensä heiken- tää vanhaa teknologiaa käyttävien yritysten kilpai- luasemaa. Esimerkiksi pienikin edistysaskel ener- giatehokkuudessa parantaa merkittävästi suoma- laisen kasvihuoneyrityksen kannattavuutta, sil- lä energian osuus tuotantokustannuksista on jo- pa 50 %. Teknologian avulla myös vesi, ravinteet ja valo voidaan optimoida kasvurytmiä vastaaviksi kuten Juntin puutarhalla Piikkiössä.

Automaation ja robotiikan käyttö on tehnyt hollan- tilaisesta kukkatuotannosta maailman tehokkaim- man. Robotiikka on vahvasti korvaamassa ihmis- työtä myös salaattien ja yrttien tuotannossa, mikä parantaa työn tuottavuutta ja kannattavuutta.

Myös kasvinjalostuksen avulla luodaan lisäarvoa sekä tuotantoon että lopputuotteisiin. Esimerk- ki tuotannollisesta lisäarvosta ovat uudet kurkku- lajikkeet, jotka ovat entistä taudinkestävämpiä ja pystyvät hyödyntämään ympärivuotisen tekova- lotuksen aiempaa tehokkaammin. Monivuotisten kasvien tuotannossa kasvinjalostuksen merkitys on ratkaiseva, sillä esimerkiksi lajikkeen heikko talvenkestävyys tulee erittäin kalliiksi.

Uusien tietojärjestelmien onnistunut käyttöönotto mahdollistaa suorat asiakaskontaktit esimerkik- si ravintoloihin ja vähentää tuotantoketjun kus- tannuksia. Uusien pakkausmateriaalien ja -me- netelmien avulla lisätään tuotteiden säilyvyyttä, mikä pidentää esimerkiksi marjojen ja vihannes-

teen eteen. Jos kasvispohjainen ravinto voidaan tuottaa muutoin kuin viljelemällä, perinteiset, vil- jellyt puutarhatuotteet voivat nousta korkean li- säarvon vaihtoehdoiksi biomassoille ja solukoille.

Tämä kehitys edellyttää, että tieto koko tuotteen elinkaaresta todennetaan ja voidaan helposti esit- tää arvoverkostolle ja loppukäyttäjälle.

Kaupungistuminen

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka koskettaa myös suomalaista puutarha-alaa.

Maapallon kasvava väestö tarvitsee lisää ruokaa ja energiaa. Näiden tuottamiseen on käytössä kui- tenkin yhä vähemmän pinta-alaa, joten uusia vil- jelytapoja tarvitaan. Asumistiheyden voimakkaasti kasvaessa ihmisten suhde luontoon muuttuu, mi- kä voi olla sekä uhka että mahdollisuus. Toive viih- tyisästä ympäristöstä, turvallisesta ja ekologises- ta ruoasta sekä yhteisöllisyyden tarve kannusta- vat asukkaiden omiin viljelyratkaisuihin.

Viherrakentamisen merkitys kaupunkisuunnitte- lussa kasvaa, ja viheralueet ovat oleellinen osa kaupunkirakentamista. Tiiviin rakentamisen mu- kanaan tuomia ongelmia on pitkään ratkottu tek- niikan keinoin, mutta nykyisin on jälleen oivallet- tu luontoon perustuvat ratkaisut. Viherrakenteil- la voidaan vaikuttaa positiivisesti ilman laatuun, meluun, hulevesien hallintaan ja asukkaiden viih- tyvyyteen. Selkeä trendi viherrakentamisessa on pyrkimys entistä kestävämpään ja luonnonmukai- sempaan rakentamiseen.

Kuva: Pixabay

Ruoantuotannon palaaminen kaupunkeihin on osa urbaania puutarhatuotantoa. Kaupunkitilojen luo- va uusiokäyttö ammattimaiseen kaupunkivilje- lyyn, esimerkiksi konttiviljelyn muodossa, sekä katetun viljelyn riippumattomuus kasvupaikasta ja vuodenajasta mahdollistavat uusia yhteisöllisiä ja liiketoiminnallisia avauksia.

Voimakas aluerakenteen keskittyminen suurten kaupunkiseutujen ympärille saattaa vaikuttaa pe- rinteisen puutarhatuotannon toimintamahdolli- suuksiin harvaan asutulla maaseudulla. Työvoi- man saatavuus ja kuljetusten järjestäminen saat- tavat muuttua entistä haasteellisemmiksi, kun toimitaan etäällä asutuskeskuksista. Uutta kasvi- huoneyrittäjyyttä ilmestyy kaupunkitaajamien lä- heisyyteen tai jopa niiden sisään, tavoitteena mm.

logistiikkakustannusten väheneminen ja arvoket- jun lyheneminen: aamulla poimitut tomaatit ovat saman tien kuluttajan kotona. Parhaimmillaan kaupunkiympäristöön integroitu tuotantokokonai- suus voi olla myös energiatehokkaampi, mikä vä- hentää tuotantokustannuksia (Rasi ym. 2015).

Uudet tavat tehdä liiketoimintaa

Puutarha-alalla nähdään jo uudenlaisia liiketoi- mintamalleja. Ajurina uusille toimintamalleil- le ovat tyypillisesti olleet perinteisen toiminnan heikko kannattavuus tai alan ulkopuolelta tulleet ideat, joille puutarha-ala on tarjonnut mielekkään toteutusympäristön.

Yksi muutosta ajavista tekijöistä on Suomessa voimakkaasti keskittynyt päivittäistavarakaup- pa, jonka vastapainoksi tuottajat ovat alkaneet et- siä vaihtoehtoisia myynti- ja jakelukanavia: lyhyet toimitusketjut kiinnostavat. Reko- ja suoramyynti houkuttelevat osaa asiakkaista (Borgelin 2017). Li- säksi tuotteiden myynti Reko-torilla voi olla yrittä- jälle keino saada palautetta tuotekehitystä varten.

Suoramyynnin merkitys on kasvanut ja sen arvel- laan yhä lisääntyvän, sillä 48 % vihannestiloista arvioi harjoittavansa suoramyyntiä vuonna 2020 (Rikkonen ym. 2017). Suoramyynnin ohessa voi- daan myydä elämyksiä ja palveluita. Toisaalta toi- mijat ovat alkaneet kehittää tuotteitaan kohti kor- keampaa lisäarvoa esimerkiksi jalostamalla ja ke- hittämällä uusia tuotteita sekä brändäämällä.

Nouseva liiketoiminnan malli on myös kumppa- nuusmaatalous, joka yhdistää tuottajan ja kulut- tajan rooleja. Tässä toimintamallissa kuluttajat maksavat satotuotteista etukäteen ja pääsevät it- se vaikuttamaan ja osallistumaan oman ruokansa tuottamiseen.

Joukkorahoitusta käytetään myös puutarha-alalla ja alkutuotannossa investointien rahoittamiseen.

Asiakkaan sitoutuminen yritykseen lisääntyy, kun hän odottaa sijoittamalleen pääomalle tuottoa.

Sitoutuminen lisää asiakkaan halua pitää yritys- tä esillä sosiaalisessa mediassa ja näin vahvistaa yrityksen markkinointia. Erityisesti ekologisuutta korostavaan tuotantoon on löytynyt sijoitushaluk- kaita asiakkaita.

Minun Omenapuuni – on Espoolaisen Rå- bäckin maatilan Rikard Korkmannin kehit- tämä toimintamalli, jossa asiakas ostaa verkkokaupan kautta osuuksia eri lajikkeita oleviin omenapuihin ja maksaa osuutensa etukäteen. Sadon kypsyttyä asiakas noutaa osuuttaan vastaavasti puunsa sadon. Ha- lutessaan hän voi myös itse poimia sadon.

Sosiaalisen median avulla asiakas seuraa satonsa kehitystä ja voi vaikuttaa palvelun kehittymiseen. Vastaavasti asiakas ottaa vastatakseen osan yrittäjän riskistä ja kor- juun sekä kuljetuksen kustannuksista.

Kuva: Katja Borgelin

10

Kansainvälisyys

Puutarha-alan tuotteita kulutetaan globaalisti, mutta Suomessa tuotetaan lähes pelkästään koti- maan kulutusta varten. Nopea teknologinen kehi- tys ja kysyntä ovat avanneet alan teknologiayrityk- sille ovia vientimarkkinoille. Myös viljelyosaaminen on tutkimuksen ja teknologisten mahdollisuuksien myötä kehittynyt tasolle, joka mahdollistaisi me- netelmien tai erityislaatuisten tuotteiden viennin.

Ilmaston muuttumisen ja globaalien vesivarojen ehtymisen vuoksi Suomen puutarhatuotannolle avautuu lisää mahdollisuuksia. Myös pitkän päi- vän vaikutus tuotteiden aromipitoisuuksiin pitää pystyä hyödyntämään. Tämä edellyttää kuitenkin kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä sopivien asiakasryhmien löytämiseksi ja osaamista toimin- nan organisoimiseksi.

Toimialarajojen hämärtyminen

Kaikkiin edellä esiteltyihin muutosvoimiin liittyy yhteistyö eri aloilta tulevien toimijoiden kanssa.

Monet puutarha-alan liiketoimintamahdollisuudet edellyttävätkin lisää yhteistyötä eri toimialojen vä- lillä. Monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan eri alojen asiantuntijoita esimerkiksi tek- nologiaan, logistiikkaan, markkinointiin ja kunnos- sapitoon liittyen. Toisaalta esimerkiksi digitalisaa- tion mahdollisuudet ja logistiikan ratkaiseminen koskettavat jokaista yritystä. Myös tuotteisiin pe- rustuvan liiketoiminnan muuttaminen palveluk-

si, eli palvelullistaminen, lisää tarvetta tehdä yh- teistyötä uudenlaisten kumppaneiden kanssa. Asi- akkaalle voi olla mielekkäämpää tai edullisempaa vuokrata haluamansa tuote ja ostaa siihen liittyvää palvelua, eikä investoida itse tuotteeseen.

Arvoverkosto: Palvelun arvo syntyy eri toi- mijoiden yhteistyön avulla ilman erillisiä so- pimuksia vastuista ja tehtävistä. Arvover- kosto koostuu yritysten toimintojen ris- teyskohdista ja niiden välisistä linkeistä (Möller ym. 2005).

Suomalainen Naava tuottaa sisäilmaa pa- rantavia aktiivisia viherseiniä ja niiden yllä- pitopalvelua yritysasiakkaille. Toiminnassa hyödynnetään useiden eri alojen asiantun- temusta, mm. biotransformaatioon liitty- vää osaamista, puutarhaviljelyn tietotaitoa, muotoilua ja kehittynyttä mittausteknolo- giaa. Myös markkinoinnissa hyödynnetään yhteistyökumppaneita eri toimialoilta.

Kuva: Taina Eriksson / TY

Tarkastelimme puutarha-alan tulevai- suutta kahdella eri menetelmällä (lisä- tietoa liitteessä). Tulevaisuusverstaissa puutarha-alan toimijat laativat vaihtoeh- toisia tulevaisuuskuvia, aikaperspektiivi- nä vuosi 2050. Toisaalta haastattelimme puutarha-alan sidosryhmien edustajia tu- levaisuuden näkymistä seuraavan kym- menen vuoden aikana.

Voimakkaasti puutarha-alan tulevaisuuteen vuonna 2050

Tulevaisuuden kuvitteleminen auttaa ihmisiä poh- timaan omien valintojensa vaikutuksia sekä ku- luttajina että liiketoiminnan kehittäjinä. Voima- kas-hankkeen tulevaisuusprosessissa teim- me aikaloikan pitkälle vuoteen 2050. Se on riittä- vän kaukana, ettei nykyhetken taloudellinen, tek- nologinen tai kulttuurinen tilanne rajoita ajoitte- lua, mutta kuitenkin niin lähellä, että voidaan poh- tia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tavoitteena oli laatia oivalluksia ruokkivia, toivottavia ja vaihto- ehtoisia tulevaisuuskuvia puutarha-alalle seuraa- vien kysymysten valossa:

− Millaisille puutarha-alan tuotteille, palveluille ja yrityksille on tulevaisuudessa kysyntää?

3. Puutarha-alan tulevaisuuskuvat

− Millaista verkottumista ja yhteistyötä tulevai- suuden visioiden toteuttaminen edellyttää?

Puutarha-alan toimijat voivat tulevaisuuskuvien avulla hahmottaa, miten oman yrityksen liiketoi- mintaa tai organisaation toimintaa voisi kehittää ja millaista lisäarvoa tuotteet tai palvelut tuottavat asiakkaille. Tärkeää on myös pohtia, millaista ver- kostoa toimijat tarvitsevat ympärilleen ja millaisia resursseja eri toiminnot vaativat.

Työssä nousi esille kuusi tulevaisuuskuvaa. Niis- sä kuvatut uudenlaiset tuotteet, palvelut ja toi- mintamallit edellyttävät vanhojen ja uusien taito- jen ja osaamisen yhdistymistä. Tulevaisuuskuvi- en perusviesteinä on tuottajien ja kuluttajien roo- lien hämärtyminen sekä erilaisten osaamisaluei- den yhteen saattaminen. Toimenpiteissä korostu- vat innovaatiokeskittymät – fyysiset ja virtuaaliset alustat, joilla erilaiset toimijat voidaan saattaa yh- teen. Tulevaisuuden rakentamiseksi tarvitaan ko- keiluja ja pilotteja.

Kuva: Pixabay

12

Vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia

1) Täsmä- ja teemapuutarhat

Terveyttä, hyvinvointia, ympäristön puhdistamista ja viherryttämistä tuottaville tuotteille ja palveluille on kysyntää. Täsmä- ja teemapuutarhat tarjoavat terapiaa, rauhoittumista, ikuista kesää, fantasiamaailmoja ja hyvinvointia ylläpitävää toimintaa eri ikäryhmille. Niiden kehittämiseen osallistuvat palvelumuotoilu, viherala, matkailu- ja ravintola-ala, terveysala ja teemojen mukaan erilaiset palveluntarjoajat. Palveluja voi saada myös lääkärin reseptillä.

2) Viherrakennukset, -tilat ja -ympäristöt

Viherseinät ja -katot ovat oleellinen osa rakennuk- sia. Asuinympäristöt koostuvat vihertiloista ja eri- laisista biotoopeista, joilla varmistetaan luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Vihertiloja kehite- tään yhdistämällä korkea teknologia luontoa kun- nioittavaan suunnitteluun, ja niistä voidaan raken- taa myös vientituote. Vihertilat edellyttävät myös uudenlaisia liikkumisen tapoja, jolloin liikenne- suunnittelun ja liikkumisen tulee sulautua vihe- rympäristöön.

3) Energiaa keräävät kasvit ja puutarhat

Puutarhat keräävät aurinkoenergiaa virasto- ja lii- kekiinteistöjen katoilla. Energian lisäksi kulutta- jat saavat sivutuotteina tuoretta ruokaa, kukkia tai muita tuotteita. Vesiviljelyn avulla tuotetaan bio- massaa, kuten levää. Aurinkoenergian tehokas hyödyntäminen edellyttää ammattiviljelijöiden se- kä kaupunkien, kuntien ja taloyhtiöiden yhteistyö-

tä. Lisäksi mukaan tarvitaan teknologia- ja ener- gia-alan yrityksiä sekä riski- tai joukkorahoitusta.

4) Uudet talouden mallit ja tuottaja-kuluttaja -yhteistyö

Uuden talouden mallin tavoitteena on hyvinvoin- nin maksimointi nykyisen voiton tavoittelun sijas- ta. Keskeistä on tuottajan ja kuluttajan

roolien hämärtyminen esimerkik- si yhteisyrityksissä. Esimerkki- nä mallista ovat omavaraiset alueet, joissa energia ja ra- vinteet kiertävät ja ruoan- tuotannon läpinäkyvyys ja jäljitettävyys koros- tuvat.

5) Monimuotoinen kau- punkiviljely, kiertota- lous ja palvelut

Monimuotoisen kau- punkiviljelyn ajureita ovat energia- ja jätekierron tarve sekä kaupunkimaiseen elämän- tyyliin liittyvä palveluntarve. Kau- punkiviljely-palvelujärjestelmän asiak-

kaita ovat yritykset, taloyhtiöt ja ihmiset kaupun- geissa ja maaseudulla. Palveluita tuottavat kulut- tajat, insinöörit ja robotit, ja ne edellyttävät tek- nologisia ratkaisuja. Keskeistä on kaupunkivilje- lyn ymmärtäminen palveluna, joka synnyttää uut- ta työtä.

6) Energiatehokkaat kasvitehtaat

Kasvitehtaassa viljellään monipuolisesti vihan- neksia, marjoja, hedelmiä ja leviä robotisoidulla liukuhihnalla hyödyntäen energiatehokasta kei- novaloa. Myös kasvien haihdutuksen tuottamas- ta kosteudesta otetaan energia talteen. Asiakkai- na ovat urbaanit kasvukeskusten asukkaat, jot- ka saavat tuotteet noutopisteistä tai

kotiinkuljetuksena nettikaupan kautta lennokkien toimittami-

na. Uusi ammatti, IT-puutar- hainsinööri, yhdistää alku- tuotannon, robotiikan ja

IT-osaamisen.

Tulevaisuuskuvien jat- kokehityksessä mää- riteltiin puutarha-alan tulevaisuuden strategi- nen visio, jota alan toi- mijat voivat hyödyntää suunnittelussa ja tulevai- suuden ennakoinnissa:

Asiakkaiden tarpeet ja asenteet monipuolistuvat.

Yritykset lisäävät yhteistyötä, hyödyntävät digi- talisaatiota sekä kehittävät ja lyhentävät toimi- tusketjuja.

Lisää tietoa tulevaisuusverstaista on julkaistu eril- lisessä raportissa.

Piirros: Antti Törmälä/MAK Media Oy

Miten puutarha-ala ja asiakkaiden toiveet kehittyvät 10 vuodessa?

Edellä kuvattiin tulevaisuuspajoissa luotuja pitkän tähtäimen mahdollisuuksia. Tässä luvussa esitel- lään kymmenen vuoden päähän ulottuvia tule- vaisuuskuvia, jotka perustuvat puutarha-alan si- dosryhmien edustajien haastatteluihin. 20 haas- tateltua toimivat mm. kaupan, teollisuuden, neu-

vonnan, etujärjestöjen, tutkimussektorin ja viran- omaisten parissa. Haastateltavat arvioivat erilais- ten puutarha-alaan vaikuttavien muutosten suun- taa ja voimakkuutta.

Tutkimuksessa kysyttiin tiettyjen tekijöiden mer- kityksestä kuluttajille kymmenen vuoden päästä.

Vastaajat arvioivat, miten luomu, lähiruoka, koti- maisuus ja mielikuvat ”maalta aitoa tai maalaisro-

mantiikka” näkyvät kulutuskysynnässä. Jokainen tulevaisuuskuva on useamman vastaajan näke- myksistä muodostettu kokonaisuus.

Asiantuntijat olivat melko yksimielisiä muutamista kehityssuunnista:

• Puutarhayrittäjien uudet ansaintamuodot, kuten elämyspalvelut, lisääntyvät.

• Markkinointi- ja kaupankäyntitavat monipuo- listuvat.

• Verkostoituminen ja tilabrändäys on tarpeen.

• Puutarha-ala on monipuolinen, eikä sen kaikkiin osa-alueisiin liitetä samoja käsityksiä. Esimer- kiksi lähitulevaisuudessa luomun suosio kos- kee vain ruokaa eikä koristekasvien tuotantoa.

• Taloudellisten tukien ei uskota kasvavan.

• Paikallisen tuotannon suosiminen niin julkisissa hankinnoissa kuin yksityisten kuluttajien kes- kuudessa lisääntyy.

• Kuluttajien toiveet ja odotukset pirstaloituvat ja erilaistuvat edelleen. Samat tuotteet, toimitus- tavat tai palvelut eivät sovellu kaikille.

Kuva: Pixabay

14

Pientä kasvua

Pientä kasvua -tulevaisuuskuvassa kasvavat jon- kin verran niin lähiruoan, luomun kuin kotimaisuu- den kysyntä. Kasvisruokavaliot yleistyvät, help- pous, ja nopeus ovat yhä tärkeämpiä kriteere- jä ja vihanneksia myydään enemmän lajikkeit- tain. Vain maalaisromantiikka menettää merkitys- tään. Mikään muutos ei silti ole erityisen merkittä- vä. Vihannesten lisääntynyt myynti lajikkeittain sai haastatelluilta melko ristiriitaisen vastaanoton, koska kuluttajan täytyy ensin olla tietoinen siitä, miten eri lajikkeet toisistaan eroavat.

Kasvisruoan nousu

Kasvisruoan nousu -tulevaisuuskuvassa koros- tuu kasvisruokavalioiden yleistyminen. Kasvisruo- kavalioilla tarkoitetaan koko kirjoa veganismista säännöllisiin kasvisruokapäiviin tai ylipäänsä kas- visten lisäämistä ruokavaliossa. Myös helppous ja nopeus ovat kasvava trendi. Tämä on kiireisten ih- misten tulevaisuuskuva, jossa kuitenkin pyritään entistä terveellisempään ruokavalioon.

"Kasvisruokavalio tulee nousemaan yhä nykysestä ...Se vaatii myös

tarjonnalta, että löytyy uusia nyhtökauroja ja muita tälläsiä. Sitä tarjontaa pitää olla. Sen pitää olla aika lailla

vieläkin nykystä monipuolisempaa."

"Tomaatti on

vähän niin kun viini, et niissä on aromieroja.

...Brix arvohan on yks, jolla voi informoida siitä, et miten makeaa

tää on. ...Ala ryhtyis käyttämään jotain tämmösiä, tiedottamaan

enemmän sen tuotteen luonteesta ja laadusta. Ja tietysti kuluttajan täytyy ymmärtää mitä

se Brix tarkottaa."

Kuva: Taina Eriksson / TY

"Kyllä varmasti tulee tän nuoren polven

kautta plus tän ympäristöajattelun

kautta."

Luomua läheltä ja helposti

Luomua läheltä ja helposti -tulevaisuuskuva hei- jastelee selvästi kasvussa olleita trendejä: luo- mua, lähiruokaa ja helppouden vaatimusta. Erityi- sesti kaupunkilaisten elämä koettiin kiireiseksi ja heidän ruokakulttuurinsa erilaiseksi kuin maaseu- dulla. Pakasteiden ja muiden jalosteiden kysyntä kasvaa. Luomuruokakin on yhä useammin valmii- ta luomujalosteita.

Kuluttajille helppous ja nopeus eivät aina merkitse eineksiä tai puolivalmisteita. Ravintolassa syömi- nen, ravintola-annosten kotiinkuljetus tai valmiit reseptikokonaisuudet ja raaka-aineet kotiin kulje- tettuina helpottavat kiireistä arkea. Helppoudelle vastakkainen trendi on ruokaharrastus ja halu teh- dä kaikki itse. Nämä trendit voivat toteutua saman- aikaisesti niin, että arkiruoka on nopeasti pöydäs- sä, mutta viikonloppuna kokkaillaan antaumuksel- la. Ateriakokonaisuuksien resepti- ja raaka-aine- palvelu vastaa yhtä aikaa molempiin trendeihin.

Kasvisruoka läheltä

Kasvisruoka läheltä -tulevaisuuskuvassa koros- tuvat kasvisruoan ja lähiruoan voimakas suosion kasvu. Sen sijaan kotimaisuus menettää merkitys- tään. Maahanmuutto ja nuorison kansainvälisty- minen nähtiin tekijöinä, jotka vähentävät suoma- laisuuden merkitystä kuluttajille.

Kotimaisen tuotannon ongelmina ovat ilmas- to-olosuhteet ja tuotteiden hinta. Moni vastaaja katsoi, että kotimaisen puutarhatuotannon suosi- misen eteen on tehtävä paljon töitä, että taso py- syisi edes nykyisenä eli ”täytyy itse asiassa juos- ta jo kovaa, että pysyy just tässä”. Kasvisten kor- keampi jalostusaste voi myös heikentää kotimai- sen kysyntää, sillä yksittäisen vihanneksen alku-

perämaa tunnistetaan helpommin kuin raaka-ai- neiden kotimaisuusosuudet jalosteissa.

Lähiruoan käsite on selkiintymätön. Onko kyse vain maantieteellisestä läheisyydestä vai ovatko tärkeämpiä kriteerejä kotimaisuus, pienimuotoi- suus, tunnistettavuus, ketjun läpinäkyvyys tai ket- jun lyhyys? Erilaisen suoramyynnin ja ruokapiirien uskottiin lisääntyvän jonkin verran, mutta kaupan asemaa ne eivät vastaajien mukaan haasta.

"Helppoutta ja nopeutta, joka liittyy esimerkiks tämmösiin ruokakassipalveluihin ...kuluttaja

säästää aikaa ja vaivaa myös siinä, että sen ei tarvitse miettiä, mitä se tekee ruuaksi. ...Ja samalla

se kuluttaja täyttää moraalisen velvotteensa tehdä itse

terveellistä ruokaa alusta asti."

"Kun vertaa sinne maailmalle, missä sekä vihannes että hedelmät

myydään valmiissa rasioissa pilkottuna. Niin se on enemmän kysymys siitä, miten me täytetään se

kysyntä."

"Mä uskon,

että siinä on aika isojakin kasvumahdollisuuksia, ...siihen

täytyy saada joku semmonen toimivampi ja tehokkaampi jakelusysteemi. Tarkottaa sitä, että

kaupan täytyy kehittää sitä omaa toimintaansa sillä tavalla, että se

paremmin mahdollistaa lähiruuan tuomisen

kauppaan."

16

Luomua Suomesta

Luomua Suomesta -tulevaisuuskuvassa luomun kysynnän kasvu on todella merkittävää, se jopa viisinkertaistuu nykyisestä. Voimakkaaseen kas- vuun uskoneet viittasivat usein muiden maiden, erityisesti Pohjoismaiden, Saksan ja Britannian, ti- lanteeseen. Tässä tulevaisuuskuvassa luomu yh- distyy vahvaan kotimaisuuden kysyntään. Joissa- kin tuoteryhmissä tai kaupoissa kotimaisuus voi- kin olla yhä kasvava trendi.

Kotimaisten tuotteiden kysyntää ylläpitäviä teki- jöitä ovat suomalaisen ruoan hyvä maine puhtaa- na ja turvallisena, tuoreus sekä muu laatu. Esimer- kiksi suomalaiset mansikat ovat pehmeämpiä ja voimakkaamman makuisia kuin ulkomaiset. Ruo- kaskandaalit ulkomailla voivat myös lisätä koti- maisen tuotannon suosiota, ellei vastaavia tapah- du Suomessa. Kotipuutarhuria kiinnostaa, että ko- timaiset taimet soveltuvat todennäköisemmin il- mastoomme.

Tulevaisuuskuvista yrityksen strategioihin

Tulevaisuuskuvissa tarkasteltiin edellä kulutuk- sen trendejä. Kun kulutuskäyttäytyminen erilais- tuu, yrityksen on valittava suuntansa.

Haastatteluissa kysyttiin myös arvioita puutar- ha-alan liiketoiminnallisten tekijöiden kehitykses- tä. Vastauksista muodostui kolme selvästi erottu- vaa tulevaisuuskuvaa.

Ensimmäisessä tulevaisuuskuvassa korostuvat laatu ja tuotekehityksen nousu: puutarhayritykset

pyrkivät kehittämään tuotteitaan yhä suurempaa lisäarvoa tuottaviksi. Toisessa tulevaisuuskuvas- sa painottuu tilojen erikoistuminen ja verkostojen rakentaminen. Tilojen erikoistuessa ne joutuvat rakentamaan verkostoja toisenlaista tuotantoa tai osaamista edustavien yritysten kanssa. Kolman- nessa tulevaisuuskuvassa hyönteisten kasvatus puutarhoissa lisääntyy huomattavasti ja puutar- ha-alan vienti alkaa vetää. Tämä kuvaa voimakas- ta murrosta tai laajenemista toimialalla, joka tä- hän asti on keskittynyt kasvien tuottamiseen ko- timarkkinoille. Tulevaisuuskuvia voi ajatella myös yritysten erilaisina strategioina.

"Ruuantuotantoon liittyvät asiat nousee koko ajan... Ihmisistä tulee tietoisempia näistä

asioista, jolloin näiden arvostus ja merkitys

kasvaa."

"Luomuruokahan on niin lyhyessä ajassa moninkertaistunu jo nytkin. Täytyy muistaa,

että se lähtötaso on edelleen aika pieni."

Kuva: Pixabay

Heikko kilpailukyky (ilmasto, korkeat tuotanto- kustannukset, tuonnin hintakilpailu, logistiikka- kustannukset)

Riittämättömät investoinnit kalustoon ja teknii- kaan (taustalla heikko kannattavuus ja pieni yri- tyskoko)

Kauppaan liittyvät haasteet (keskittyneisyys, ylivalta suhteessa viljelijään, logistiikka tukee massatuotannon tuotteita, riittämättömät kyl- mäketjut ja jakelukanavien hitaus, pienten kauppojen hidas kierto)

Rohkeuden ja osaamisen puute (markkinointi, yrityskokonaisuuden hallinta, urautuminen ko- ko alalla)

Verkostoitumisen puute (pirstaloitunut edun- valvonta ja järjestökenttä, viljelijöiden omaeh- toisuus ja mahdollinen kateus, huonot koke- mukset aiemmista yrityksistä esim. markki- nointiyhteistyössä)

Alan heikko arvostus (alan heikko tuntemus ku- luttajien parissa, kasvisten väheksyntä lihaan verrattuna, vaikeus saada jatkajia tiloille)

Yhteiskunnan tuki (tukijärjestelmän kankeus ja byrokraattisuus, heikko tuki ja rahoituksen puute alkuvaiheen ideointiin, uuden idean kypsytte- lyyn sekä yhteistyölle, pienenevät neuvonnan resurssit, tutkimuksen ja tutkimusinfrastruk- tuurin väheneminen).

Haastatellut sidosryhmien edustajat pitivät suomalaista puutarha-alaa melko elinvoimaisena.

Asiantuntijat tunnistivat seuraavat haasteet ja elinvoimaisuuden uhkatekijät:

18

Tässä luvussa esiteltävät menestystekijät perustuvat hankkeen tekemiin haastatte- luihin, joiden kohteena oli noin 40 yritys- tään ja alaansa uudistanutta yrittäjää. Yri- tysten toimintaan perehdyttiin Business Model Canvas -työkalun avulla (Osterwal- der 2004). Liiketoimintamalli koostuu ele- menteistä, joiden avulla yritys rakentaa toimintansa saavuttaakseen arvolupauk- sensa. Haastatteluissa painottuivat erityi- sesti yrittäjän osaamiseen, asiakasarvoon ja verkostoihin sekä tuotannon tekijöihin ja teknologian kehitykseen liittyvät tekijät.

Yrittäjyys ja yrittäjän osaaminen

Puutarha-alalla yrittäjän ominaisuudet korostu- vat nykyisin viljelytaitojen rinnalla. Aiemman tut- kimuksen ja hankkeessa tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan todeta, että menestyvillä yrittäjil- lä on usein tärkeitä yhdistäviä tekijöitä, kuten ris- kinottokyky, ennakoivuus, ylpeys omasta tekemi- sestä sekä innostus. Yrittäjämäinen ote korostui tutkittujen menestyvien yrittäjien keskuudessa. He kertoivat yhteiskunnan tukijärjestelmien antavan raamit toiminnalle, mutta liiketoimintaa ohjataan asiakaslähtöisesti.

4. Menestystekijät

Yrittäjähenkinen puutarha-alan toimija etsii aktii- visesti ja järjestelmällisesti uusia mahdollisuuk- sia. Hän tarttuu kuitenkin vain parhaiksi katso- miinsa mahdollisuuksiin. Hän haluaa tarttua toi- meen nopeasti ja on tarvittaessa valmis muutta- maan toimintaansa. Hän pyrkii myös sitouttamaan tarvittavat ihmiset ympärillään mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tutkitut alan yrittäjät tunnista- vatkin työntekijät yrityksensä tärkeimmäksi voi- mavaraksi.

"Me investoitiin aika pitkälti ihmisiin eli otettiin ihmisiä lisää, että saadaan tuotekehitystä ja muuta

vietyä eteenpäin."

"Se voi olla yksi osa viihtyvyyttä. Heillä on myös oppimismahdollisuus. Semmoiset

jotka haluavat kehittyä. meillä on harvinaisen älykkäitä ihmisiä suorit-

tavallakin puolellajoukossa aina.

Sen pääoman hyödyntämiseen pitäisi saada yrityksen toimintaan.

Se on varman yks osa tiimihommaa."

Kuva: Pixabay

Osaamisen kulmakivet

Yrittäjän kyvykkyys on avainasemassa, kun tarkastellaan yrityksen uudistumista ja me- nestystä. Kyvykkyys tarkoittaa yrittäjän osaamista, josta osa on koulutuksen tulos- ta ja osa käytännön työssä opittua. Kyvyk- kyyksiin vaikuttaa myös yrittäjän asentees- ta kumpuava kehittymisen halu.

Yrittäjän tärkeimmät kyvykkyydet kattavat neljä eri osa-aluetta: yrittäjyys, liiketoiminta, ihmissuhteet ja henkilöstöjohtaminen sekä asioiden johtaminen ja viestintä. Pohjan kai- kelle toiminnalle luo kyvykkyys toteuttaa toi- minnan ytimessä olevia tuotteita tai palveluja.

Liiketoiminta

Tuotanto-osaaminen ja teknologian hyö- dyntäminen

Arvon lisäämisen ajattelu (mm. tuotanto- tavat, jalostus)

Liiketoiminnallinen ajattelutapa valinnoissa (tuotto, kulut, kate)

Liiketoiminnan skaalautuvuuden ymmärrys/pohdinta

Tasapaino suunnitelmallisuuden ja joustavuuden välillä

Mittaaminen, palaute ja reagointi = Toiminnan seuranta

Markkinan luominen

Erikoismarkkinan valinta (niche) Kokonaisvaltainen katsantokanta toimintaan (vs. osaoptimointi) Ihmissuhteet, henkilöstöjohtaminen

Puutarha-alalla usein yrityksen sisäiset ihmissuhteet = perhesuhteet

Tunneside yritykseen – koti-/sukutila Yrittäjätiimi (me-ajattelu; sukua tai ei) Suhteet osaamisen kehittämisen kanavana – ajatusten jakaminen

Henkilöstön osaamisen arvostaminen:

Henkilöstön ideoiden kuuleminen

Kehittymismahdollisuuksien tarjoaminen Ihmisten johtaminen korostuu edelläkävi- jöissä – esim. vieraasta kulttuurista tulevan henkilöstön johtaminen

Asioiden johtaminen ja viestintä

Itsensä johtaminen (ajankäyttö, voimavarat) vs. toiminnan rönsyt

Brändin ja yrityksen tarinan rakentaminen Asiakassuhteiden rakentaminen

Avoimuus ideoiden kehittämiseen jakamalla Kansainväliset kontaktit – kielitaito

Kumppanuuksien kahdensuuntaisuuden ymmärrys - kumpikin vaatii ja saa vasti- netta panostuksilleen

Yrittäjyys

Mahdollisuuksien näkeminen muutoksessa ja mahdollisuuksiin tarttuminen (esim.

megatrendien ja muutosvoimien myötä) Kasvumahdollisuuksien etsiminen Avoimuus kokeiluille

Perusteltu rohkeus – riskinottokyky

Perusteltu sinnikkyys – tasapaino periksi an- tamattomuuden ja toimimattomaksi totea- misen välillä

Kyky ajatella eri tavoin kuin tavanomaisesti (vertaa ”näin on aina tehty”)

Halu kehittyä ja kehittää

Puutarha-yrittäjän tärkeimmät kyvykkyydet Voimakas-haastattelujen perusteella.

( vrt. Mitchelmore & Rowley 2010)

20

Vaikka liiketoiminnan menestys kumpuaa saman- laisista kyvykkyyksistä kuin muillakin aloilla, puu- tarha-alalla on myös omat erikoispiirteensä. Yri- tysten toimintaan Suomessa vaikuttavat väis- tämättä tukipolitiikka ja vähittäiskaupan vah- va keskittyminen. Kyvykäs yrittäjä kuitenkin ra- kentaa omilla valinnoillaan yrityksensä toiminnan niin, että pääsee hyödyntämään omia vahvuuk- siaan. Alan edelläkävijäyrityksissä korostuu pe- rusteltu rohkeus ja sinnikkyys. Rohkeita valintoja on tehtävä, mutta riskin pitää olla sopivassa suh- teessa odotettavissa olevaan hyötyyn ja onnistu- misen todennäköisyyteen. Yrittäjät nostivat esille myös tarpeen ja taidon luoda markkinoita. Tässä yhteistyö oman alan ja muiden toimijoiden kans- sa on tärkeää, sillä markkinoiden luominen on kal- lista toimintaa.

Monissa puutarha-alan yrityksissä ihmissuhteet yrityksen sisällä ovat samalla perhesuhteita, mi- kä antaa toiminnalle oman leimansa. Lisäksi yrit- täjällä on tyypillisesti poikkeuksellisen vahva tun- neside yritykseensä, kun kyseessä on kotitila tai suvun perintö. Kyvykäs yrittäjä pystyy hyödyntä- mään nämä yrityksen voimavaroina niin, että ne edistävät mm. asiakassuhteen rakentamista.

Koska suurin osa alan yrityksistä on pieniä, ihmis- ten väliset suhteet korostuvat kaikessa tekemi- sessä. Erityisesti ajatusten jakaminen ja kehittä- minen muiden yrittäjien kanssa on tärkeää, mut- ta myös suhteet muihin kuin saman ala yrityksiin ovat välttämättömiä.

Asiakasarvon ymmärtäminen

Kannattavan yrityksen perusedellytys on, että sen tuotteita tai palveluita ostetaan. Pelkkä taitava tuottaminen ei luo kannattavuutta. Yrityksen pitää pystyä tuottamaan jotakin, mistä on ostajalle hyö- tyä. Tärkeää on tietää, mihin tarkoitukseen ostaja tuotetta haluaa ja mitkä ominaisuudet ovat oleel- lisia juuri hänelle. Esimerkiksi laatu merkitsee eri ostajalle eri asioita.

Asiakkaan oppii tuntemaan parhaiten aktiivisen ja avoimen vuoropuhelun avulla. Asiakaspalau- te on tärkeä osa vuoropuhelua, ja se ohjaa yrityk- sen toimintaa. Asiakassuuntautuneella yrityksellä asiakkaan tavoitteleman hyödyn tuottaminen oh- jaa kaikkea yrityksen toimintaa asiakkuuden hal- linnasta tuotannon suunnitteluun ja myyntikana- vien valintaan asti.

Yrittäjä tarvitsee soveltuvat tietojärjestelmät pää- töstensä tueksi, sillä yrityksen toiminnasta kertyvä tieto auttaa ymmärtämään, miten yrityksen toimin- ta vastaa asiakkaiden käytöstä. Esimerkiksi ajan- tasainen myynnin seuranta kertoo asiakasvirroista ja kertaostoista, jolloin yritys voi sopeuttaa tuotan- non, kuljetukset ja työvuorot niin, että tuotteet ovat tuoreina oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

"Tää pyörii sosiaalisten suhteiden ympärillä

koko kaupanteko."

"Sosiaalinen media mahdollistaa sen.

Tavoitteena on, että olisi vakiasiakkaat, joille saataisiin asiakasrekisteri.

Sitä kautta pystyttäisiin infoamaan, missä mennään

tällä hetkellä."

"Tunnin tarkkuudella pystymme seuraamaan mitä myyntipisteissä on myyty. Sieltä

pystytään myös ennustamaan seuraavan päivän myyntiä.

Lisäksi on korttipäätteet ja kuitin pystyy tulostamaan

s-postiin."

kutus yrityksen maineeseen voi olla riittävä syy yhteistyöhön (Ahola 2016). Puutarha-alalla hyö- tyä syntyy esimerkiksi pienten vihannestuottaji- en markkinoidessa tuotteitaan yhteisellä brändillä tai viherrakentajan tehdessä palvelukehitystä yh- dessä ohjelmisto-alan yrityksen ja palvelumuotoi- lijan kanssa.

Toimivan verkoston rakentamisen perustana on kumppanin valinta. Edes menestyvillä alan edellä- kävijöillä ei ole takuuvarmaa sapluunaa kumppa- nin valintaan, vaan nopea kokeilu on todettu par- haaksi tavaksi.

Tarkoituksenmukainen valinta kuitenkin parantaa onnistumisen mahdollisuuksia. Liiketoiminnalli- sen toimivuuden lisäksi kumppanuuden täytyy toi- mia myös henkilöiden välillä.

Verkostoituminen

Verkostoituminen on tärkeä, mutta haastava osa yritysten toimintaa. Erityisesti puutarha-alan pienten yritysten on välttämätöntä tehdä yhteis- työtä muiden kanssa, sillä pienen toimijan resurs- sit eivät riitä kaikkeen.

Verkoston toimivuuden kannalta oleellisinta on, että kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Usein hyödyt ovat mitattavissa euroina, mutta myös vai-

Arvoverkosto, joka tuottaa asiakkaille tuotteita, palveluita tai näitä yhdistäviä ratkaisuja, on yk- si yrityksen tärkeimmistä verkostoista. Puutar- Alanteen marja- ja vihannestilan liiketoi-

mintamalli perustuu tiiviiseen vuorovaiku- tukseen kuluttaja-asiakkaan kanssa, mut- ta myös läsnäoloon vähittäiskaupoissa ja- lostettujen tuotteiden avulla. Kaupat koe- taan kumppaneiksi. Vuoropuhelua asi- akkaan kanssa käydään henkilökohtai- sesti myyntipisteissä, konsulenttipäivis- sä kaupoissa, facebookissa ja verkkosi- vuilla. Yritys kokee, että heidän tuotteen- sa ovat myös keinoja olla lähellä asiakasta mahdollisimman usein ja ympärivuotises- ti. Tilan brändiä kuvaa yrittäjän lause ”Nä- kyvyyttä ja yhteydenpitoa ympäri vuoden”.

Keinoja asiakkaiden tarpeiden vastaami- seen ovat mm. laaja tuotevalikoima, tun- neliviljely, verkkokauppa ja reaaliaikainen tilausten ja varastojen hallinta.

Vihreä Härkä on perustettu vastaamaan kasvisruokavalion proteiiniratkaisujen kas- vavaan kysyntään. Yrittäjä Juha-Pekka Ai- kolan pyörittämässä verkostossa osa yri- tyksistä tuottaa raaka-ainetta, mylläri hoi- taa jalostuksen, pakkauksiin ja kuljetuk- siin löytyy asiantuntemusta kumppaniyri- tykseltä. Suurkeittiöiden ja kauppojen ko- kemuksia kuunnellaan, jotta tuotekehitys etenisi oikeaan suuntaan.

"Pikku hiljaa on kokeil- tava ja rakennettava sitä luottamusta ja kokeiltava, mikä toimii toisen kanssa ja mitä ne osaa

ja kehittyy. Sitten jos homma ei toimi, niin pihalle. Kumppanitkin, jotka tekee bisnestä, ymmärtää sen,

että jos ei tule tulosta, niin ei se ole kenellekään

bisnestä."

"Vaikka kumppani kuulostaa hienolta sanalta, se on loppujen lopuks hyvin monesti, olkoon se sun asiakas

tai oletko sinä se asiakas siinä suhteessa tai miten vaan, mutta se on se yks henkilö, kehen sä

oot yhteydessä.

Tai kaks henkilöä."

Verkosto: yrityksen erilaisten suhteiden ja kumppanuuksien kokonaisuus (Möller ja Halinen 1999).

22

ha-alalla uudenlaisia arvoverkostoja on syntynyt mm. yritysten etsiessä vaihtoehtoja vähittäiskau- pan keskusliikkeiden kanssa toimimiselle.

Verkostolla on merkitystä myös liiketoiminnan uu- distamisessa. Vakiintuneella toimialalla on hyö- dyllistä hakea inspiraatiota uudistumiseen laa- jasta verkostosta. Yhteyksien rakentaminen toi- mialarajojen yli on yhä tärkeämpää puutarha-alan elinvoimaisuuden parantamiseksi.

Teknologiset ratkaisut

Puutarhatuotannon teknologinen osaaminen on Suomessa korkeatasoista. Sekä avomaa- että kasvihuoneviljelyssä hyödynnetään laajasti eri- koisteknologiaa viljelyssä, varastoinnissa, pak- kaamisessa ja tuotteiden jatkojalostuksessa. Yhä on kuitenkin paljon työvaiheita, joissa tarvitaan käsityötä. Työntekijöiden merkitys on siten suuri niin tuotannon talouden kuin ylipäätään yrityksen menestymisen kannalta.

Kehittyvän teknologian hyödyntäminen luo mah- dollisuuksia tuotannon tehostamiseen, työn tuot- tavuuden kasvattamiseen, tuotteiden ja tuotannon laadun varmistamiseen ja asiakkaan kokeman ar- von lisäämiseen. Tulevaisuuteen katsoen teknolo- gisilla valinnoilla tulee parantaa tuotannon koko- naiskestävyyttä – esimerkiksi vähentää ympäris- töön kohdistuvaa rasitusta tai kohentaa henkilö- kunnan työskentelyolosuhteita ja työturvallisuutta ja näin lisätä yrityksen taloudellista kilpailukykyä.

Puutarhatuotannon teknologisia mahdollisuuksia Tuotannon siirtyessä yhä isompiin yksiköihin in- vestoinnit koneisiin ja laitteisiin lisääntyvät. Kas- telun ja ravinnetilan hallintaan tullaan enenevässä määrin käyttämään sensoreita eli antureita, jot- ka mittavat esimerkiksi auringon säteilyä ja tuuli- suutta, maan kosteutta ja ravinnepitoisuutta. Nä- mä ohjaavat kastelua tai kastelulannoitusta jär- jestelmään kytketyn, viljelykasvien kehitysvai- heen mukaan optimoidun automatiikan avulla.

Haaste / mahdollisuus Keinot Vaikutukset

Viljely-ympäristön parempi

tuntemus ja hallinta Kasvualustan kosteutta, ravinnetilaa ja rakennetta mittaavat teknologiat ja niiden hyödyntäminen viljelyteknisis- sä päätöksissä, räätälöity valotuksen säätely kasvi- ja kasvuhuoneissa

Tuotteiden parempi laatu, re- surssitehokkuuden paranemi- nen, pienemmät ympäristövai- kutukset

Kasvintuhoojien hallinta Mekaaninen rikkakasvien torjunta, robotiikan hyödyntäminen, monimuo- toisuuden hyödyntäminen

Tuoteturvallisuuden varmista- minen, imagohyödyt, pienem- mät ympäristövaikutukset Viljelyjärjestelmän ekologi-

suuden lisääminen Ravinteiden kierrätys, suljettu ravinne- kierto, seosviljely, monimuotoisuuden lisääminen

Resurssitehokkuuden parane- minen, pienemmät ympäristö- vaikutukset, tuoteturvallisuus, imagohyödyt

Kustannustehokkuuden ja

työn tuottavuuden lisääminen Robotiikka ja automaatio Pienemmät tuotantokustannuk- set, parempi kilpailukyky, työ- turvallisuuden lisäys

Digiteknologia Tuotteiden markkinointi, logistiikka,

jäljitettävyys, pilvipalvelut, IoT Laadun varmistus käyttökoh- teen mukaan, kustannustehok- kuus, avoimuus, asiakkuuden parempi hallinta

Kasvihuoneviljelyssä suljetut kasvihuoneratkaisut ja räätälöity valaistus valtaavat alaa, sillä energian säästö ja talteenotto pienentävät tuotannon hiili- jalanjälkeä ja parantavat tuotannon tehokkuutta.

Teknologisesti pisimmälle viety viljelytapa on kas- vuhuone, jossa luonnonvaloa ei käytetä lainkaan.

Sadon ajoittamisen merkitys korostuu sekä vihan- nesten että marjojen tuotannossa. Tätä helpottaa nopeasti laajeneva tunneliviljely sekä perinteisten avomaakasvien viljely kasvi- ja jopa kasvuhuoneissa.

Kasvinsuojelussa hyödynnetään tulevaisuudessa entistä enemmän mekaanisia ja biologisia mene- telmiä sekä kasvien omia puolustuskeinoja. Lajik- keiden kehittyminen on muuttuvien ilmasto-olo- jen, viljelytekniikoiden ja myyntiketjujen takia välttämätöntä. Osittain muutosta vauhdittavat ku- luttaja-, työturvallisuus- ja ympäristönäkökulmat, osittain kemiallisten menetelmien tehokkuuden väheneminen tuhoojien torjunta-aineresistenssin lisääntyessä. Viljely-ympäristön ekosysteemien parempi tuntemus tuo uusia mahdollisuuksia kas- vintuhoojien hallintaan.

Kasvinravitsemuksessa hyödynnetään entistä enemmän maaperän luontaisia ravinnevaroja, bio- logista typensidontaa ja kierrätysravinteita. Tuot- teiden hävikkiä pyritään vähentämään, ja sivuvir- tojen materiaalit hyödynnetään tehokkaasti. Laa- jamittaisen ja taloudellisesti kannattavan kierto- talouden edistäminen edellyttää kuitenkin eri toi- mijoiden vahvaa verkostoitumista ja uudenlaisen yritystoiminnan esiinnousua.

Viljelytyöt koneistetaan yhä pidemmälle tekoälyn ja robotiikan kehittyessä. Esimerkiksi avomaatuo- tannossa kasvinsuojeluruiskutukset voidaan hoi- taa robotisoiduin traktorein. Sadonkorjuuseen so- veltuvia robotteja kehitetään edelleen. Samoin rik- kakasvit ja rivivälit hoidetaan enenevästi älyteknii- kalla. Sää- ja tuholaisennusteet tarkentuvat ja näi- hin liittyvät toimenpiteet pellolla automatisoituvat.

Tuotteiden laatuun kohdistuu jatkossa yhä ko- vemmat odotukset. Monet teknologiset ratkaisut

tähtäävät tuotelaadun parantamiseen. Monivuo- tisten kasvien viljelyssä viljelykierrot nopeutuvat, jotta sadon laatu pysyy korkeana esimerkiksi koko mansikan viljelykierron ajan. Osittain muutokseen vaikuttaa suurikokoisten, nopeasti satoa tuotta- vien taimityyppien yleistyminen esimerkiksi he- delmän viljelyssä.

Tuotelaatua pyritään parantamaan myös erilaisilla katetun viljelyn ratkaisuilla, kuten tunneli- ja muo- vihuonetuotanto. Uusia mahdollisuuksia tuottei- den tarjontakauden pidentämiseen tarjoaa sää- töilmavarastointi, jonka muunnellun kaasukoos- tumuksen turvin tuotteet säilyvät hyvälaatuisina entistä pidempään. Myös pakkausmenetelmien kehittyminen lisää laadukkaiden tuotteiden mark- kinointiaikaa ja -alueita.

Monimuotoiset digitaaliset markkinointiratkaisut ovat merkittäviä apuvälineitä, joilla puutarhayritys kykenee kertomaan oman tuotteen, palvelun tai brändin arvon asiakkaille sijainnista riippumatta.

Pienikin yritys voi tehokkaasti, joustavasti ja no- peasti tavoittaa valtaosan asiakkaistaan kaikkial- la maailmassa. Yrittäjä voi myös viestiä halutuil- le kuluttajaryhmille, miten ja missä ympäristössä tuotteet on tuotettu. Näin yrittäjä antaa tuotteil- lensa kasvot ja parantaa tuotteiden jäljitettävyyt- tä ja tuotantomenetelmien läpinäkyvyyttä.

24

Puutarha-alan yrittäjät rakentavat alan tulevaisuuden. Tässä luvussa kootaan yh- teen, miten yrittäjät voivat hyödyntää alaa muokkaavia muutosvoimia ja vaikuttaa it- se alan tulevaisuuteen. Johtopäätökset esitetään mallina, jonka pohjana on Por- terin (1990) esittämä timanttimalli kansal- lisen kilpailukyvyn selittämiseen. Tässä mallia sovelletaan toimialan ja sillä toimi- van yrityksen kilpailukyvyn analysointiin.

5. Johtopäätökset – tulevaisuuden kilpailukyvyn ajurit

Puutarha-alan yrityksen kilpailukykyyn vaikut- tavat erityisesti seuraavat tekijät

1. Yrityksen strategia kilpailussa pärjäämiseen 2. Tuotannontekijät

3. Kysyntä

4. Yhteiskunnan toimet 5. Muut toimialat 6. Yrittäjä itse

Yrityksen strategia tarkoittaa sitä, mihin yritys omassa toiminnassaan keskittyy ja missä se ha- luaa olla parempi kuin muut. Strategia on koko- naiskuva kaikista keskeisistä valinnoista, joita yrittäjä tekee yrityksensä toiminnan suhteen. Mitä tuotetaan ja kenelle, missä toimitaan, millä tavoin ja keiden kanssa tehdään yhteistyötä.

Strategiaan ja kilpailuun liittyy keskeisesti se, mil- laisissa verkostoissa yritys toimii ja miten se hyö- dyntää niitä. Yrityksen on tärkeää päästä osallis- tumaan sellaisiin verkostoihin, joista se saa hyö- tyä omaan toimintaansa. Verkostoitumisen hyöty voi liittyä markkinointiin ja yrityksen brändiin Suo- messa tai ulkomailla, aktiiviseen muutokseen, toi- minnan tehokkuuteen tai oppimiseen (Ahola 2016).

Vaikka verkostoitumisessa on riskinsä (kuten kriit- tisen tiedon vuotaminen kilpailijalle tai sitoutumi- nen tehottomaan toimintatapaan), yrittäjien koke- muksen mukaan se kuitenkin kannattaa. Vain jaka- malla ja yhdessä jalostamalla ideat voivat kehittyä.

Yrittäjä tarvitsee päätöstensä perustaksi sovellet- tavissa olevaa tietoa sekä omasta toiminnastaan että kysynnän, kilpailun ja muun toimintaympäris- tön muutoksesta. Parempi tiedon hallinta voi olla myös peruste kumppanin valinnalle.

Puutarha-alan kilpailukyky syntyy yrittäjän osaamisesta

Kuva: Annika Laakso / PoRes Communication

Tuotannontekijät viittaavat tuotannon mahdol- listaviin aineellisiin ja aineettomiin resurssei- hin. Puutarha-alalla tuotantoon liittyy usein tietty maantieteellinen paikka, työkoneita ja materiaale- ja. Tuotannon tekijöitä ovat myös ihmiset ja tieto, joka ohjaa toimintaa. Tiedon merkitys korostuu tu- levaisuudessa, ja erityisesti sen hyödyntämistä on kehitettävä. Edelleen monet alan yritykset seuraa- vat tuotantonsa kannattavuutta vain oman vuosit- taisen tilinpäätöksensä tai pankkitilinsä avulla, ei- kä analyyttistä arviointia prosessien tai tuotteiden kannattavuudesta tehdä.

Korkean työvoimakustannusten maassa, kuten Suomessa, yritysten on harkittava teknologisten ratkaisujen käyttöä käsityön vähentämiseksi ja ih- misestä johtuvien virheiden karsimiseksi. Puutar- ha-alalla yritystoiminta on usein pääomavaltais- ta, joten pääoma on tärkeä tuotannontekijä. Ra- hoitusmahdollisuudet ja vaihtoehtoiset toiminta- mallit (kuten leasing, palvelun ostaminen jne.) ovat yhä tärkeämpiä alan tulevaisuudelle.

Kysyntä määrittelee pitkälti yrityksen toimintaa.

Kestävän kilpailuedun taustalla on asiakasläh- töisyys, jolloin yrityksen toiminnan lähtökohta on asiakkaan tarpeeseen vastaaminen. Parhaimmil- laan yritys muokkaa tarjontaansa ennakoiden ky- synnän muutoksia ja voi onnistua luomaan tai oh- jaamaan kysyntää suotuisaan suuntaan. Palvelun

tai tuotteen paras kohdemarkkina voidaan raken- taa muuallekin kuin Suomeen. Toisaalta kotimai- nen kuluttaja ostaa muutakin kuin Suomessa tuo- tettua. Viennin mahdollisuuksiin tarttuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin tuonnin uhkien kans- sa taistelu.

Kuva: Pixabay

26

Kysynnän ennakointi perustuu asiakkaiden käyt- täytymisen seurantaan ja asiakasta ympäröivien muutosvoimien ja (mega)trendien vaikutusten ar- vioimiseen. Ennakoinnin lähtökohta on tieto, jota voidaan kerätä ja yhdistellä loputtomasti. Tärkein- tä on valita, mitä tiedon analysoinnilla haluaa saa- vuttaa, ja keskittyä oman yrityksen kannalta hyö- dylliseen tietoon.

Toimialarajat ylittävä yhteistyö on yksi keskei- simmistä tavoista rakentaa puutarhayritysten ja koko alan kilpailukykyä. Kevyimmillään toimiala- rajojen ylittäminen tarkoittaa palveluiden tai rat- kaisujen ostamista muilta toimialoilta. Pidemmäl- le vietynä rajojen ylittäminen voi tarkoittaa ideoi- den hakemista vaikkapa jakelukanavan uudista- miseen erilaiselta toimialalta. Alalla on luotu toi- mivia yhteistyömalleja elintarvikkeiden valmistuk- sen lisäksi jo ainakin rakennusteollisuuden, hyvin- vointi, - lääke- ja matkailualan sekä teknologiate- ollisuuden kanssa.

Yhteiskunnan toimet ja valinnat vaikuttavat alan peruskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen se- kä neuvonnan ja tutkimuksen rahoitukseen. Yh- teiskunnan panostuksen merkitys puutarha-alal- le vaihtelee eri yrityksissä. Tuotannolle EU:n ja kansallisten tukijärjestelmien kautta maksetta- vat tuet ja muut säädökset asettavat rajoituksia erityisesti viljelytoimille. Investointien tukijärjes- telmät, kehittämishanketuet ja luopumistuki ovat julkisen vallan keino pyrkiä edistämään alan ra- kennekehitystä. Alan kehittyessä entistäkin ky- syntäsuuntautuneemmaksi tulorahoituksen ja yk-

sityiseltä sektorilta hankittavan rahoituksen mer- kitys korostuu. Yhteiskunnan panostus vaikuttaa jatkossakin puutarha-alan kilpailukyvyn kehitty- miseen, esimerkiksi yritysten toimintaedellytyk- siin liittyvän infrastruktuurin kautta.

Yrittäjä itse on kaikkein tärkein alan yritysten kil- pailukykyyn vaikuttava tekijä. Yrittäjä voi valita yritykselleen sen polun, jota haluaa kulkea – yksi on innovaattori, toinen seuraaja. Yritysten erilaiset profiilit ovat välttämättömiä koko alan kilpailuky- vyn takaamiseksi. Innovaatioiden omaksuminen laajasti käyttöön on uudistumiselle vähintään yh- tä tärkeää kuin niiden kehittäminen. Yrittäjän mo-

nipuolinen koulutus ja kokemus myös perinteisen puutarha-alan ulkopuolelta edistävät yritystoi- minnan uudistumista.

Yrittäjän osaaminen, ominaisuudet ja hänen saa- mansa kannustus ovat keskeisiä kilpailukyvyn te- kijöitä. Omaehtoisen kehittämisen ohella myös yhteiskunnan tarjoama apu täydennyskoulutuk- sen, neuvonnan, mentoroinnin ja ideoiden spar- rauksen muodossa ovat merkittäviä tekijöitä.

Kuva: Pixabay

6. Jatkotoimet

Puutarha-alan uudistumisen ja elinvoi- maisuuden edistämiseksi esitämme jat- kotoimia, joissa on huomioitu sekä yri- tystaso että laajempi yhteiskunnallinen suunnittelu ja päätöksenteko. Alalla on edelläkävijäyritysten kärkijoukko, jonka yritykset kasvavat ja menestyvät muuttu- vissa tilanteissa. Ne etsivät kumppaninsa yli toimialarajojen ja tarvitsemansa tuki- palvelut parhaaksi katsomastaan paikas- ta. Alan elinvoima vahvistuu, kun moni- puolisesti ammattitaitoiset yritykset kas- vavat ja avartuvat toimimaan avoimilla markkinoilla. Puutarhayritysten lukumää- rän lasku ei ole uhka alan elinvoimaisuu- delle. Pienimmissä yrityksissä tuotannon ylläpito vie resurssit kasvulta ja toimialan muutosten edellyttämältä uudistumisel- ta, kun taas suuremmissa yrityksissä on mahdollisuus jakaa vastuuta ja työmää- rää useiden ihmisten kesken.

Tässä kuvatut jatkotoimet on erityisesti suunnattu kasvuhakuisille yrittäjille. Toimenpiteiden toteutus vaatii yksittäisten yritys ten lisäksi alan järjestöjen ja muiden toimijoiden aktiivisuutta.

28

Kysynnän ohjaaminen

Asiakkaiden ostopäätöksiin vaikuttavat sekä saa- tavilla oleva tieto että mielikuva. Kysyntää voidaan ohjata tarjoamalla ostajalle (kuluttaja tai ammat- tiostaja) merkityksellistä tietoa kiinnostavalla ja helpolla tavalla.

Sosiaalisen median myötä kuluttaja välittää tietoa omista mieltymyksistään ja samalla ottaa vastaan informaatiota. Tämä tiedon vaihtaminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää uusia palveluja, joissa

Tavoite Keinot Vastuulliset tekijät

Kotimaisen puutarhatuotannon ja palveluiden kysynnän kasvattami- nen

Puutarhatuotannon ja -palveluiden arvoverkon markkinointiosaamisen vahvistaminen

Yrittäjät, markkinointi- ja koulutusorganisaatiot

Suomalaisten puutarhatuotteiden houkuttelevuuden lisääminen ku- luttajien ja kaupan keskuudessa

Ostajille merkityksellisen tiedon selvittäminen ja jakaminen, uudet kanavat tiedon tehokkaalle liikku- miselle tuottajalta loppukäyttäjälle, yrittäjien motivointi tiedon jakami- seen

Yrittäjät, tutkimus, mark- kinointi- ja koulutusorga- nisaatiot, kaupan toimijat

Suomalaisten puutarhatuotteiden houkuttelevuuden lisääminen suurkeittiöissä ja teollisuudessa

Tuottaja-jalostaja -kumppanuuden vahvistaminen, lajikevalinnat, vilje- ly-, varastointi- ja käsittelymene- telmien kehittäminen, kilpailutus- osaamisen vahvistaminen

Tutkimus, yritykset, edun- valvonta, julkiset ostajat

Vaihtoehtoiset markkinakanavat Vientiin erikoistuneet organisaati- ot, tuotteista asiakkaalle tarjotta- via palveluita.

Yritykset, tutkimus, kehit- tämisorganisaatiot

käytetään hyväksi puutarha-alan osaamista; esi- merkkinä korttelin huonekasvien hoitopalvelu.

Kysynnän lisäämiseen liittyvät kehittämistoimet hyötyvät aiemman biologisen ja kuluttajatutkimuk- sen tuloksista. Tulevaisuudessa tarvitaan biologis- ta tutkimusta, joka ottaa huomioon paikalliset eri- tyispiirteet, ja sen rinnalle entistä kiinteämmässä vuorovaikutuksessa muuta monialaista biotieteel- listä, kauppatieteellistä ja teknistä tutkimusta.

Taina Eriksson / TY