62 TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2017 KIRJALLISUUS ARVOSTELLUT KIRJAT
62 Naantalin luostarin kirja.
Toim. Mikko Kauko ja Marko Lamberg. ● Merja Leppälahti 63 Mervi Kaarninen, Tanja Vahtikari ja Timo Vilén (toim.) Kaupunki tapahtumien näyt- tämönä. ● Aura Korppi-Tom- mola
65 Pekka Kauppi: Kahlittu yliopistomme – Miten vapau- dumme byrokratiasta ja ope- tuksen ylenkatsomisesta. ● Juhani Päivänen
68 Markus Kantola: Ja- kautunut kansakunta. Yh- dysvaltojen poliittinen histo- ria Richard Nixonista Barack Obamaan. ● Rani-Henrik An- dersson
69 Marina Vituhnovska- ja-Kauppala: Terijoen lau- kausten pitkä kaiku. Mihail Herzensteinin murha toisen sortokauden taustalla. ● H. K. Riikonen
70 Harri Heikkilä: Tämä ei ole kirja. Sähkökirjan valtavir- taistumisen haasteet. ● Aaro Sahari
72 Raili Gothóni ja Ulla Siir- to (toim.): Pakolaisuudesta kotiin. Minna Säävälä: Muu- kalainen tuli kylään. Ihmisen matkassa halki aikojen, paik- kojen ja tunteiden. ● Iso Sö- derling
74 Risto Pulkkinen ja Stina Lindfors: Suomalaisen kan- sanuskon sanakirja. ● Kalevi Koukkunen
75 Seppo Vuokko: Latva pilviä piirtää. ● Mattias Tolva- nen
76 Tuula Uusi-Hallila ja Anne Helttunen: Sitaattien salat. Mitä jokaisen tulee tie- tää suomalaisesta kirjallisuu- desta.
Armonlaakson tekstejä suomeksi
Naantalin luostarin kirja. Toim.
Mikko Kauko ja Marko Lamberg.
SKS 2017.
On arvioitu, että 1400- ja 1500-lu- vun vaihteessa Suomen alueella oli korkeintaan noin 1 500 kirjaa.
Suurin osa keskiajan Suomen kir- joista oli paperille tai pergamentil- le käsin kirjoitettuja tekstejä, jot- ka oli sidottu nahkapäällysteisiin kansiin kirjaksi. Tällainen on myös Tukholman Kuninkaallisessa kir- jastossa säilytettävä Naantalin luostarin kirja. Siitä on aikaisem- min suomennettu yksi teksti, luos- tarin yrtti- ja lääkekirja. Nyt julkais- tu Naantalin luostarin kirja sisältää kaikki säilyneet tekstit varustettui- na kunkin tekstin tutkija-kääntäjän johdannolla.
Naantalin luostarin kirjat Naantalin birgittalaisluostari aloit- ti toimintansa 1440-luvulla aluksi Maskun pitäjässä, josta se muut- ti vuonna 1444 parempaan paik- kaan. Luostarin nimi oli Vallis Gratiae, keskiaikaisella ruotsil- la Nahdendal. Tästä on saanut ni- mensä myös kaupunki Nåden- dal, Naantali. Nimi tarkoittaa armon laaksoa. Naantalin luosta- ri oli kaksoisluostari, jossa oli sekä munkkeja että nunnia. Luostarin ensimmäiset asukkaat tulivat emo- luostarista Vadstenasta.
Naantalin luostarissa on ollut melko paljon sekä lahjoituksina saatuja että ostettuja kirjoja, mut- ta kirjakokoelmasta ei ole säilynyt kovin paljoa. Osa kirjoista on re- formaation aikana hävitetty hajot-
tamalla, niiden pergamenttisivuja on käytetty uusien kirjojen kansiin.
Tällaisia sivuja on jonkun verran löydetty myöhemmin. Osa kirjois- ta on tuhoutunut tulipaloissa, esi- merkiksi ne, jotka olivat päätyneet Turun Akatemian kirjastoon. Naan- talin luostarin kirjan lisäksi merkit- tävä säilynyt teksti on niin sanottu Jöns Budden kirja.
Naantalin luostarin kirja on ko- koelmakäsikirjoitus eli kokoelma- koodeksi. Sen ensimmäinen osa tuli todennäköisesti Naantaliin Vadstenasta maallikkoveli Laurens Håkanssonin (Laurentius Haquini) tuomana vuonna 1442. Tätä täy- dennettiin myöhemmin sitomalla sen perään useiden muiden teks- tien ruotsinnoksia. Käännökset ja lisäykset tehtiin todennäköisesti Naantalin luostarissa. Kirjan kirjoit- tajia näyttää olevan ainakin nel- jätoista, vain ensimmäisen osan kirjoittajista voidaan esittää arve- luja, muut jäävät tuntemattomiksi.
Vadstenan luostarissa tiedetään joidenkin nunnien ainakin jäljen- täneen, ehkä kääntäneenkin teks- tejä, joten Naantalissakin kirjoitta- jien joukossa on voinut olla myös nunnia.
Tällaiset kirjat ovat olleet uniik- keja, vaikka kysymyksessä olisi- vat saman teoksen versiot. Teksti on kopioitu käsin, ja uuteen teks- tiin on voinut tulla lisäselityksiä, käännös- ja kirjoitusvirheitä, jotain on voitu tarkoituksella muokata tai jättää pois. Lisäksi kirjoihin on tehty merkintöjä marginaaleihin esimerkiksi lisätietona tai osoitta- maan tärkeää kohtaa.
Naantalin luostarin kirja on to- dennäköisesti tarkoitettu ensi- sijaisesti luostarin nunnille, joista läheskään kaikki eivät osanneet latinaa. Luostarisäännön mukaan nunnille luettiin tekstejä muun muas sa ruokailun aikana. Mikä olisikaan ollut kohottavampi esi- merkki kuin kuvaus pyhän miehen tai naisen elämästä?
Pyhimyksiä ja rukouksia Naantalin luostarin kirjan vanhim- man osan sisältö painottui pyhien ja esikuvallisten miesten elämä- KIRJALLISUUS
TIETEESSÄ TAPAHTUU 5 2017 63 KIRJALLISUUS
kertoihin ja hurskaan elämäntavan kuvauksiin. Myöhemmin lisätyissä teksteissä on legendoja ja muita kertomuksia sekä elämänohjeita, rukouksia ja ohjeet sairaan ripittä- miseen. Mukana on myös lääkin- nällisten aineitten käyttöä koske- va teksti.
Luostarin kirjan pisimmät teks- tit ovat alkuosan Pyhän Ansgariuk- sen, Pyhän Gregorius Armenialai- sen sekä Barlaamin ja Josafatin legendat, jotka ovat kaikki paine- tussa tekstissä yli 50-sivuisia. Bar- laamin ja Josafatin legenda ker- too intialaisesta prinssistä, joka isänsä kauhuksi kääntyy kristinus- koon oppineen erakon vaikutuk- sesta. Tutkijan ja kääntäjän Marko Lambergin selitysosa kertoo yl- lättävästi, että legendan taustalla on kertomus Buddhasta ja hänen valaistumisestaan − päähenkilön nimi Josafat kantaa muistumaa sanskritin ”tulevaa Buddhaa” mer- kitsevästä sanasta boddhisattva.
Pyhän Germanuksen ja Pyhän Genovevan legendat sisältävät py- himyksen elämänvaiheiden lisäk- si runsaasti pieniä tarinoita py- himyksen tekemistä ihmeistä ja muista merkittävistä teoista. Py- hän Macra-neitsyen tarinassa ku- vataan kidutusta ja piinaa, jonka neito kesti ilolla. Useissa teksteissä muistetaan Neitsyt Mariaa, hänen riemujaan ja kärsimystään, sekä ylistetään ja rukoillaan häntä. Liial- linen samastuminen Marian elä- mään ei kuitenkaan ollut hyvästä.
Tästä kertoo tarina neitsyestä, joka eläytyi Jeesuksen äidin rooliin niin vahvasti, että uskoi kadottaneensa oman poikansa. Teksti ”Seitsemän viisasta mestaria” muistuttaa Tu- hannen ja yhden yön tarinaa siinä, että joka päivä kerrotaan opetta- vainen kertomus, joka lykkää kuo- lemantuomion täytäntöönpanoa.
Naantalin luostarissa hoidettiin todennäköisesti oman väen lisäk- si myös lähiseudun asukkaiden sairauksia ja vaivoja. Naantalin luostarin kirjaan sisältyvä yrtti- ja lääkekirja on vanhin Suomesta tunnettu kansankielinen sairauk- sia ja niiden hoitoa käsittelevä opas. Tekstiin on todennäköisesti
käytetty useita vanhempia lähtei- tä. Yrtti- ja lääkekirjassa esitellään kahdeksan lääkeainetta ja nii- den käyttöä sairauksien hoidossa.
Nämä ovat thus-suitsuke, kataja, mirha, sinappi, koiruoho, nokko- nen, myrtti ja majavanhausta. Näil- lä kaikilla oli runsaasti käyttömah- dollisuuksia. Esimerkiksi nokkosen kohdalla annetaan ohjeita, miten kasvilla hoidetaan mm. keltakuu- metta, kivespussien sairautta, ys- kää, paisunutta vatsaa, paiseita, haavoja, koiranpuremia ja useita muitakin vaivoja. Tekstien lopus- sa on tyhjää tilaa ehkä mahdollisia täydennyksiä varten, mutta sellai- sia ei näytä tehdyn. Tekstin margi- naaleihin on merkitty avainsanoja luultavasti siksi, että oikea kohta löytyisi helposti.
Huviksi ja hyödyksi
Naantalin luostarin kirjan teksteis- tä vain yrtti- ja lääkekirja on jul- kaistu aikaisemmin suomennettu- na. Suomen alueen keskiaikaiset tekstit on kirjoitettu pääosin lati- naksi tai keskiaikaisella ruotsilla, joten tekstien sisältö ei aukene ta- valliselle lukijalle, vaikka niiden lä- helle pääsisikin. Siten on todella mainiota, että Naantalin luostarin kirja on julkaistu suomennettuna ja selityksin varustettuna. Tekstien alkuperää ja käyttöä käsittelevät kontekstitiedot avaavat sekä yksit- täisiä tekstejä että käsitystä keski- ajasta muutenkin.
Tekstien kautta lukija saa jon- kinlaisen käsityksen keskiajan uskonnollisesta maailmasta. Kir- ja sisältää muun muassa useita tekstejä, joissa annetaan ohjeita nöyryyteen. Hurskauden ja nöy- ryyden tuli näkyä teoissa, mutta nämä teot piti tehdä nöyrällä mie- lellä eikä niitä esiin nostaen. Hurs- kainkaan ihminen ei saanut itse kuvitella olevansa mitenkään erin- omainen tai muita parempi. Teks- teissä korostuu myös Neitsyt Ma- rian suuri merkitys. Kiinnostava on esimerkiksi tieto, että keskiajan kristillisessä perinteessä pidet- tiin selvänä, että Jeesus ilmestyi myös äidilleen ylösnousemuksen jälkeen, vaikka tästä ei ole Raama-
tussa mainintaa.
Vaikka ei olisi kauhean kiin- nostunut keskiajan hengellises- tä elämästä, osa teksteistä on myös varsin viihdyttäviä. Naanta- lin luostarin kirjaa voi siten lukea myös aivan huvikseen ja viihdyk- keekseen. Kirjan lopussa on läh- detietojen sekä henkilö- ja pai- kannimihakemistojen lisäksi myös ruotsinkielinen yhteenvetoteksti.
MERJA LEPPÄLAHTI
Kirjoittaja on filosofian lisensiaatti ja tie- tokirjailija.
Kaupungin kahdet kasvot
Mervi Kaarninen, Tanja Vahtika- ri ja Timo Vilén (toim.) Kaupunki tapahtumien näyttämönä. SKS 2016.Tampereen yliopiston yleisen his- torian oppiaineessa elää voima- kas kaupunkihistorian perinne.
Mervi Kaarninen, Tanja Vahtikari ja Timo Vilén ovat koonneet sen tut- kimustuloksista mielenkiintoisen kahdeksan artikkelia käsittävän kokoel man. Teos on Marjatta Hie- talan johtaman laajan kaupun kien attraktiivisuutta tutkineen han- keen sivu- tai jälkituote vaikka sitä ei kirjassa sanotakaan.
Toimittajat ovat panostaneet esipuheeseen. Ilman siihen tutus- tumista teos vaikuttaa hajanaisel- ta. Alkuperäistutkimuksista koottu teos on jaettu kahteen ryhmään.
Ensin esitellään otsikolla ”Kau- punki näytillä” erityisesti 1800- ja 1900-luvun vaihteen kaupunki- tapahtumia, kuten kansainväli- siä näyttelyitä. Toinen osa tarkas- telee kaupunkia katsojan silmin
