• Ei tuloksia

Koululaitoksen sisäinen uudistaminen on todellisen jatkuvan koulutuksen edellytys näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Koululaitoksen sisäinen uudistaminen on todellisen jatkuvan koulutuksen edellytys näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Jaakko Itälä

Koululaitoksen sisäinen uudistuminen

on todellisen jatkuvan koulutuksen edellytys

Tavoitteeksi toiminta­

koulu

Koulun uudistamisen voisi vähitellen alkaa. Tähänastiset toimenpiteet ovat olleet uu­

distumisen ulkoisten puittei­

den rakentamista. Niiden tu­

loksena meillä onkin saatu valmiiksi selkeä luonnonmu­

kainen koulutusjärjestelmä ja rakennettu riittävästi kouluti­

loja sekä uudistettu opetta­

jainkoulutus.

Uudet koululait merkitse­

vät päätepistettä puitteiden rakentamiselle ja lähtölau­

kausta sisäiselle uudistukselle.

Uudistusta pitkään rasittanut hallintokiistely loppui edus­

kunnan yksimieliseen päätök­

seen ja ovet avattiin koulun pedagogiselle kehittämiselle.

Ellei s1saisen uudistuksen välttämättömyyttä nyt tajuta jäävät koululakien hyvät tar­

koitukset toteutumatta.

Koulun sisäisessä uudista-

misessa on tajuttava koulu ih­

misen jatkuvan kehitysproses­

sin osaksi, mikä prosessi kyl­

läkin tapahtuu muilta oppimi­

sena, mutta aina oman toi­

minnan kautta. Koulu perus­

ongelmana on edelleen oppi­

misen irroittaminen luonnolli­

sista yhteyksistään. Tähän pe­

rusongelmaan kietoutuu myös koulun yhteiskunnallinen on­

gelma, sillä yhteyksistään ir­

roitetun oppimisen haittoja on aina helpompi torjua hen­

kisesti ja aineellisesti hyvin­

voivan kodin keinoin. Koulun sisäinen uudistaminen toimin­

takoulun suuntaan on siis se­

kä koulun sivistyksellisen että siihen liittyvän yhteiskunnalli­

sen tehtävän mukaista.

Toimintakoulu tarkoittaa kaiken opetuksen ja myös koulun sosiaalisen yhteiselä­

män järjestämistä oppilaiden luontaisen toiminnallisuuden perustalle. Kysymys on paljon

työkoulua laajemmasta uu­

distuksesta, jonka yhteydessä

"teoreettisen ja käytännölli­

sen'' käsitteet on ajateltava kokonaan uudelleen.

Jatkuvalle koulutukselle vasta toimintakouluun siirty­

minen luo todelliset edellytyk­

set. Peruskoulu ja keskiasteen koulutus ovat jatkuvan kou­

lutuksen osia, joissa luodaan valmiudet jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Oppimisen liit­

täminen luontaiseen toimin­

nallisuuteen avaa ihmiselle uuden suhteen itseensä ja ym­

päristöönsä. Samalla se avaa hänelle mahdollisuudet jatku­

vaan itsensä kehittämiseen aktiivisen opiskelun kautta.

Jatkuvan koulutuksen to­

teuttaminen alkaa siis koulus­

ta eikä suinkaan sen ulkopuo­

lelta jostain erillisestä aikuis­

koulutuksesta. Näin päin ede­

ten uudistuvat sekä koulu että aikuiskoulutus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

tamista jatkuvan koulutuksen tutkimuksessa on selvästi häirinnyt periaatteen ( elinikäinen kasvatus/jatkuva koulutus) monitulkintaisuus. Jatkuvan koulutuksen

Työelämän uudistaminen ja sitä tukevan koulutuksen järjestäminen ei suju käytännössä ongelmitta. Työnantajien vastustus

Tämä itse asiassa implikoikin sen, mikä näkyy hyvin myös alla olevassa asetelmassa, jossa on asetettu rinnan tämän seminaarin puheenaiheet - että jatkuvan

tää siltä, että meilläkin alkaa vähitellen vallita entistä laajempi yksimielisyys siitä, että henki­.. löstökoulutuksen kehittäminen on mahdollista vain jonkinlaisia

tarjonnan, jossa mukana ovat sekä kansansivistystyö että yleissivistävä ja ammatillinen aikuisopetus, ja tukee taloudellisesti aikuisten osallistumista näihin

kuttaa siltä, että myös jatkuvan koulutuksen käytännön läpilyönnille yhteiskunnassamme alkaa olla riittävästi sekä tarvetta että

Jatkuvan koulutuksen toimikunta piti vuonna 1983 ilmestyneessä eräänlaisessa perusmietinnössään keskeisenä koulutuksen kehittämisperiaatteena jatkuvan koulutuksen

Eri elämänpiirien opinnollistaminen on tärkeä osa jatkuvan koulutuksen periaat- teen toteuttamista.' Työn ja koulutuksen jatku- va vuorottelu merkitsee työelämän