• Ei tuloksia

Massakulttuuri ja mielihyvän estetiikka

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Massakulttuuri ja mielihyvän estetiikka"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

3. vuosi kerta Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilausmaksu vsk 1980 mk 40,- vsk 1981 mk 40,-

Jukka Haapasalo Dieter Prokop Bent Fausing Pertti Hemanus Heikki Hellman Taisto Hujanen Raimo Blom Kaarle Nordenstreng

3 13

35

40 45

51 52

54 58

Julkaisijat:

Tiedotusapillinen yhdistys ry ja NORDICOM TOY ry:

PL 373, 00101 Helsinki 10 NORDICOM:

PL 607, 33101 Tampere 10

Massakulttuuri ja mielihyvän estetiikka Massakulttuurin merkit ja kli~eet

Kaikkivoipuus ja voimattomuus

Kokemusmalleista ja havaintomuodoista Rationaalinen ja irrationaalinen journalismikonseptia

Marcuse ja kulttuuriteollisuus Siirtolaisuus tiedostamisprosessina

Lausunto Martti Soramäen lisensiaattityöstä Lausunto Martti Soramäen lisensiaattityöstä Peilillä peilaten

Opinnäytteitä, kirjallisuutta, bibliografioita

Tilaa TIEDOTUSTUTKIMUS postisiirrolla. Tilausosoite on Tiedotusapillinen yhdistys ry. 3 PL 3?3~ 00101 Helsinki 10. Postisiirtotilin numero on

TA 5??9 65-3 ja vuosikerta 1981 maksaa mk 40,-. Tiedotusopillisen yhdis- tyksen jäsenille lehti lähetetään jäsenmaksun suorittamiseen sisältyvänä jäsenetuna.

Mikäli haluat vuoden 1980 vuosikerran kokonaisuudessaan, maksa 40 mk samalle tilille samaan osoitteeseen ja lisää ps-korttiin tiedonanto

11Tiedotustutkimus- vuosikerta 198011 ISSN 0357-8070

~~ASSAKULTTUURI JA Ml ELIHYVÄN ESTETIIKKA

11Hetken Hämähäkkimies leijui aaltoilevissa usvapilvissä, sitten pimeyden läpi kantautui tukahtuneita toiminnan ääniä ... vastaha- koisesti hän ponnisteli takaisin valoon ...

KINGPIN (vikisevästä,kaikkien inhoamasta pennusta kehkeyty~y~

maailman voimakkain rikollisliigan pomo): -Tervetuloa ta~a1~1n

maailmaan Hämähäkkimies! (Tähtiä) Älä välitä käsistä ohlmoll- lasi! (Kä~iä ohimoilla) Ne vain ta~k~stavat, että joh~ot.on . oikein kytketty! (Johtoja Hämähäkk~m~ehen otsalla3 oh~mo~lla Ja rinnassa) Emmehän halua minkään ~enevän vi~aan! (Piuha nav~ssa3

Hämähäkkimiehen tyhjä katse jänn~ttyneen n~skan varassa ku~n

prenataalisen vaiheen mykkä huuto) . , . . . . HÄMÄHÄKKIMIES: -Puhu vain omasta puolestas1. M1ks1 m1nut on Sl-

dottu tähän härveliin? (Jännittyneet säkenet sinkoilevat) KINGPIN: -Huomaatko mitä vieressäsi on, Hämähäkkim~es! Jo~o.ym­

märrät? Aiomme viedä kalleimman aarteesi ... jotta HAN pala1s1 elämään ... ME VARASTAMME ELÄMÄSI! 11 ( Varastavat elämän) 1

Tarkoitus oli tehdä tästä journalismin estetiikan teemanumero, toisin kävi: tuli massakulttuurin psykoanalyyttinen teemoitus. Mutta kaikki liittyy kaikkeen, kuten tulette jälleen huomaamaan ...

Frankfurtilainen tuttavamme tämän vuoden ykkösnumerosta, privat- dozent Dieter Prokop, availee tällä kertaa eteemme muutamia sivuja massakulttuurin psykoanalyyttisesta kieliopista ja pyrkii osoittamaan, mitkä tekijät saavat massakulttuurin kuluttajien mielenvireen väräh- telemään lumon ja tylsyyden oskilloskoopissa: "Ihmiset ikävystyvät analyysin puutteeseen ... lumoutuvat, maistavat hitusen tukahtunutta fantasiaa, tuntevat itsensä turvallisiksi keskiarvotunteiden aallo- kossa ja kokevat jokaisena tv-iltana uudestaan vakioskeemojen ja toistuvien muotojen myötä, että yhteiskuntajärjestys vallitsee vie 1 ä ••• "

Prokop kritisoi artikkelissaan massakulttuurin kritiikin kehitty- mättömyyttä. Sama ryydittää tanskalaisen filologin Bent Fausingin artikkelia, jossa rikasteet löytyvät Prokopin tavoin psykoanalyysin kosteista kellarivarastoista. Fausing vain vie tarkastelunsa pitem- 1sämähäkkimies 9/1980. Mk 4,70.

1

(2)

2

mälle. Hänelle massakulttuurin käyttöpohja löytyy lapsuudenajan tyydy- tysmuotojen korvikkeista. Massakulttuurin tarjoama esteettinen lumo on tapa elää uudestaan primaarisosialisaation nautintoa ja mielihyvää.

Mihin me tällä numerolla kurkoittelemme? -Tiedotusopin tutkimuskoh- teen kokonaisempaan haltuunottoon, paljaan yhteiskunnallisen rikasta- miseen, Hämähäkkimiehen kärsimysten moraalisen tuomitsemisen sijasta niitten prosessien ja rakenteiden hienosyisempään analyysiin jotka sittenkin virittävät mieltämme ahmiessamme kaavoittuneita massakult- tuurituotteita ...

Jukka Haapasalo

SSAKU URI ER IT

dieter prokop

Artikkelini keskittyy kansainvälis- ten tiedotusvälinemonopolien vai- kutuksiin. Kysymykseni kuuluu:

"Miten kansainväliset joukkotiedo- tusmonopolit muokkaavat ihmisiä ja heidän mielikuvitustaan?" Tämän artikkelin tarkoituksena on esit- tää näkemyksiä kansainvälisen jouk- kotiedotuksen monopolituotannon ja -jakelun vaikutuksista mediatuot- teiden rakenteeseen ja uuden mono- polituoterakenteen vaikutuksista

vastaanottajien tietois~uteen.

Tässä yleisen teesin muodossa esittämäni analyysi perustuu kan- sainvälistyneistä ja populaareista joukkotiedotustuotteista (tv-sar- joista, elokuvista, näytelmistä, bestseller-kirjoista, sarjakuvista, hittilevyistä jne.) tehtyjen sisäl- lönanalyysien sekundaarianalyysiin, tekemääni suppeaan tutkimukseen 1 Ks. tarkemmin PROKOP, Dieter.

Fascination und Langweile. Die populären Medien. Deutscher Taschen- buch Verlag/Enke Verlag, MUnchen/

Stuttgart 1979.

LI SE

Vox popu1i - vox dei ex machina. (Stanislaw Jercy Lee)

Polttouhrit-tv-sarjasta, intensii- viseen suosittujen tv-sarjojen ja -show-ohjelmien seuraamiseen sekä jälkimmäiseen pohjautuvaan esseis- tiseen kirjoitteluun.

KRITIIKIN KRITEERIT JA TIEDOTUS- VÄLINEIDEN TUOTANTOVOIMAT

Ajatelkaamme hetken "tavallisen kuluttajan" näkökulmaa. Häntä ei- oikeutetusti - kiinnosta kovin ne kysymykset jotka kalvavat sisällön- analyysin tekijöitä: kuinka monta poliisia esiintyi vuosien 1930-40 elokuvissa ja olivatko he hyviä vai pahoja poliiseja. Häntä ei huvita laskea perheenemäntiä ja työssä- käyviä naisia eikä verrata heidän osuuksiaan tosiasiallisiin jakau- tumiin. Kuluttajat eivät ole myös- kään kiinnostuneita kritiikistä jonka mukaan tieto ja valistus ovat viihdettä arvokkaampia. Tv- viihteen, elokuvien, sarjakuvien ja sanomalehtien täytyy olla "kiin- nostavia" useimmille niistä, jotka eivät katsele televisiota "tieteel- lisesti"(vaan työn, vapaa-ajan, po-

3

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Esimerkiksi se, että Martti Ahtisaari tuli valituksi presidentiksi tai että Paavo Uppo- sen puolue menestyi vaaleissa, ilmentää sitä, että TV -esiintymisen sujuvuus

Koska tämän massa- kulttuurin vaikutusyhteyden teo- reettisen luonnoksen tarkoitus on antia osaltaan tukea joukkojen kulttuuritoimintakyvyn laajenemi- selle, on

Kansallisen itse- tunnon spektaakkelit kuten myös nii- tä vastaan kohdistetut moraaliset hyökkäykset näyttävät tulevan ja me- nevän samalla tavoin kuin niin monet

Prokopin kirjan ehkä keskeisin lähtökohta massa- kulttuurin lumon ja kurjuuden analyysille on, että kulttuuriteollisuuden monopolisoituminen on aiheuttanut muutoksen

vuus, korkea kaupallistumis- ja teollistuneisuusaste ja ihmisten sitoutuneisuus taloudellisiin pro- sesseihin. Vasta viimeisten kahden- kymmenen vuoden ajalta voidaan

Dieter Prokop, liittotasavaltalainen tutkija, asettaa artikkelissaan jännittävällä tavalla tiedotustutkimuksen fokukseen kerrostumaspesifin tutkimusotteen.. Tuo ote on

rin puuttum inen yksiköstämme oli niin suuri puute, että nykyisin ei voi muuta kuin ihmetellä, kuinka selvi- simme. Kerran viikossa kävi

”Näyttelyn viimeinen teos, Tyhjiö, on nimensä mukaisesti tyhjää täynnä. Länsimaisen minima- lismin niukkuusihanne täydellistyy tyhjässä tilas- sa, ikävä vain