tavän yleisössä jotakm, JOta voi- taisiin .. kutsua epä:uulon nautin-
~oksl: v1era1ta, entoten e:it1ejä ja ekspertterä kohoe:laan po,kkeuk- setta ikään kuin r.iitä ei p;täisi ot- taa varn sella1sir:a kuin ne esittävät 1tsensä .... Hiln r'kkoo kulttuurisia sääntöJä; palauttaa ka:ken a~Kto
riteetin ncaan tasalle; on v1ehtynyt sensaatiaan ja personointi:n ..
Hän käyttää ironiaa yhtenä pää- strategfanaan, mik.?. on mielestäni hänen innovafliVIS!mpia s·11rtojaan, koska ironia:la ei ole ollut ncerklt- täväa >rJaa ruotsalaisessa populaa- ri<ulnuurissa. Onjelnc1ssa on pal- JOn nc.ielrp1te1tä, mutta vä~än to- siolta: palJon eloisaa keskustelua Ja vuorovaikutusta. muttei JUUri ana;yys1a. Hän sanoo itseään kyy- nikok51 Ja pyytää yleisöä Jakamaan asenteensa.
Yleisen alueen systeemivoimat Ja sen ulkopuolen vastavoimat Ja- kautuvai esimerkissä ehkä suun- nilleen se~raavast11
Systeemivoimat Vastavoimat as,allinen vakavuus skeptinen nauru uskottava esi1~tyn'1nen epäluulon naut'nto
kulttuur'set säännöt sääntöjen rikkominen auktoriteett• 1a h1erarkia partnerien tasaverta.suus
r:•erk1tys asian mukaan sensaat1o as1at henkilö1stä
nippumatta personointi yksi tulkinta ironinen monitulkinta
tosiot mlelrp.teet
analyys1 keskustelu ja interaktio sovmnaisuus kyynisyys
T1edotustut~imus 19961, 70
Asetellr'an partneri! eivät ole samanlaisia, mutta kyllä tasaver- talseMpia kuin kuviossa yleinen intressi kontra erityiset 1ntress1t Dahlgren jättää käyttämättä esi- merkin taqoaMat rnahdoliisuudet kehitellä interaktiivista joukkovies- tintäteoriaa-ehkä s1ksi, että mahdollisuuksien hyödyntäm:nen olisi eoellyttänyt toisenla:sia käsi- tevälineitä kuin merkitys-1a tulkln- tateorialia on tarjota
KAUKO PIETILÄ
Tutkiva journalismi typistyy rosvojahdiksi
Kuutti, Heikki (1995) TUTKIVA JOURNALISMI Journalistinen suuntaus ;a suomalaisen journalismir tutkivuus
JyväsKylä: Arena Kustannus.
324.5
Heikki Kuulin väitöskirjaa Tutkiva journa1ismi (Journalistinen suun- taus ja suomala,sen JOurnal!srn·;n tutk;vuus, Atena, 1995) on vaikea mieltäii tutkimukseks' .. KicJa kasit- telee kyllä monipuolisesti erittäin laajaa Ja vaikeasti määriteltävää aihetta yhtäältä iehtkirJoitusten Ja lähdekirjallisuuden toisaalta eri- laisten kyseiyiden 1a haastattelu,- den avulla. Näkökulmia kahlataan läp1 kymmeniä syventyrnättä kui- tenkaan entyisest' yhteenkään niistä.
Haastatteluaineisto hämmen- tää myös lukijaa. Suomalaiset toi- mittajat on poimittu satunnaiso- tannalla Sen sijaan yhdysvaltalai- set haastateltavat on valikoitu yk- siornaan "tutkivien JOurnalistien"
JOUkosta Mukana on lisäksi pääl- leliimatulta vaikuttava l~ternet-ky
sely. Erilaisista lähtökohdista huo- limatta keselyistä verrataan toi- simsa. Kirjaa on tervehditty aivan ansiosta ensimmäisenä suomalais- ta tutkivaa JOurnalismia käsittele- vänä esityksenä. Sellaisena se pal- velee lukiJaa.
Ku•utti referoi kiinnostavia huo- mioita tutkivasta journalismista, tällä kohdin esille pääsevät myös
kriittiset näkökulmat. Se kelpaa hyvin tutkivan JOUrnalismin haku- teokseksi. KirJa on myös or.nistu- 'lUt herättämään keskustelua Ja k1i~wos~usta - varmasti vähiten siksi. etta si1tä kuu:taa kirjoittaja~
innostus aiheeseensa. Tutkimus edistää tälla tavoin tutkivan JOUr- nal:srrrin asiaa Suomessa.
Iässä Kohdm minun on tun- nustettava, pode'1 huonoa o•naatuntoa Siltä, etter kykene - a•nakaan ensitutustumisella - iöy- tämää~ valtion \ledonJUikistar'liS- palkinnon saaneesta ensimmäi- sestä tutk1van Journalismin valtös- k'~rjasta 1ancän enempää myö~
teistä sanottavaa. Tutkiva journa- lismi ansaits,si kaiken mandoEisen tuen. Olen 1tse yrittänyt turvautua JO usean vuoden a:an tutk1vaan journalislr'iln amrnatiliisena hen- gissäselviy:ymiskeinona, jopa JOn- kin asteisena yh~elskunnall'sena vaikuttam istapana.
En ku tenkaan :unn1sta 1tseäni Kuutin maalaamasta kuvasta, enkä myöskään :öydä k!l)asta mitä ajatuksia, J01ta minulla on yhdys- valtalaisesta Ja suomalaisesta tut- kivasta JOUrnaiismista. sen rr.äärlt- teiystä. ilmenem1srnuodoista tehtävästä
Määrittely poroerotteluna
Aloitan määntelrnästä. Se on Je,k- kiä rule!la. Tutkiva JOurnalismi yri- tetään nimittäin rnäärite',Jä mei11ä (kuten Kt.uttikm ajoitta.n tekee) jonkinlaisen poroerotlelun avulla:
toimittajia Jaetaan "vakav1m" ja
"kevyisiin" sen mukaan miten
"tutkiv<a" juttuJa he tekevät Ar- vio ei kohdistu a1na edes työhön vaar. myös Ihmiseen.
Esimerkiksi Tutkivan JOUrnal;s- min yhdistyksen syntyminen Suo- meen viipy1 useita vuosia sen vuoksi, ettei kukaan uskaltanut kutsua itseään julkisesti tutkivaksi toimittajaksi. Yhdistyksen säan- nöissä tutkiva journalismi määri- teltiin kieli keskella suuta "perus- teelliseksi
työksi".
kriitt1seksi toimitus-
He1kki Kuutti ponn1staa musta- valkoisesta tutkivan journalismin määrittelystä:
"Journalisteillä on vastassaan raadolliset poliittiset ja taloudelli- set vallankäyttäjät, JOtka laitto-
masti tai moraalitlomasti tavoitte- levat omian etujaan Tutkivilla JOUrnalisteilla onkin selviä yhtymä- kohtia salapoliisi- tai lännentari- noiden sankareihm. Ase1den ja nyrkkien sijasta heidän aseeriaan on kuitenkiri paljastava julkisuus, jonka tOivotaan po.stavan epä- kohdat ja rankaisevan niihin syyl- listyneet" (s. 11).
Tämä part:opo1kamaisen idealistinen käsitys tutkivasta jour- nalismista ja tutkivista journa!ls··
teista kulkee läpi tutkimuksen.
Näin ollen Kuutti pikemminkin vahviStaa ku1n karsii tutkivaan journalismiin lntettyä mystisyyttä Jd sankarimyyttejä.
Va1kka väitöskirjailiJan suhtau- tuminen saattaisikin imarrella .tse- ään tutk!vlksl ,lournahsteiksi nimit- täviä toimittajia, Kuutti tekee kar- hunpalveluksen laaJemmalle toi- mittaJaJoukolie. Monet tutkim:- sesta kiinnotuneet toimittaJat vie- rastavat ,tsensä korostamista tai ylipäätään toimittaJan työn pum- pulointia. Lisäksi Kuulin Käs1tys on v1eras arkiselle toimittaJan työlle.
Kuutti pohtii kyllä tutkivien me- netelmien eettisyyttä, mutta Sl- vu:..tta lähes täysin tutkivan jour- nalismin ka'kken raadollisimrnan puolen: pelaamisen iähteillä, läh- desuoJalla, lähteiden tehoavilla moti1veilla, oikeudenkäynneillä.
Väkivaltaisesti kohti määritelmää Kuutt1 poht11 erilaisia tapoja lähes- tyä tutkivaa JOurnalismia siteera- ten muun muassa erästä haasta- teitavaa. joka toteaa mielestäni hyvin osuvasti, että "tutkivassa JOurnalismissa on kysymys merkit- tävän asian perustee!lisesta selvit- tam;sestä"
Edelleen Kuutti tuo esi1n suo- malaisten haastateltaviensa hyvin aiheellisen epäilyn sntä, kannat- taako tutkivaa Journalismia ylipää- tään nimetä erilliseksi JOUrnalismin la)lkseen, koska "kaiken journalis- min p1täisi olla tutkivaa". (Tai eikö tutkiva journalismi voisi olla vain yks. journalistisen työn menetel- mä, jota voidaan hyödyntää useil- la eri JOurnalismin alueilla? Tällöin huomio klinitty1si JOUrnalistisen tutkimisen menetelmlin - ei tutki- van journalism1n a1heisiln tai tutki- viin journalisteihin.)
Kuutti ei kuitenkaan halua py- sähtyä tähim, vaan etenee väkival- taisesti kohti tutkivan JO'JrnalismLn määrittelyä. Hänen m1elestään tutkivassa Journalismissa on kyse yksinomaan laittomuuks1en Ja moraalittomuuksien tutkimisesta.
"Tutkiva Journalismi on näin ol- len perinteisen rikosjournalismin moraalittomuuksilla laajennettu alue (s 47)."
Tästä Kuutti edelleen Jatkaa määntelmän supistamista. Hänen mielestään tutkivan journalistin kuuluu paljastaa salatt~Jja tai kiu- sailisla asioita.
"Tutkivassa journalismissa läh- tökohtana onkin pidettävä JOUr- nalistien etukäteisarviota tutkiita- vaan asiaan mahdollisesti tai Il- meisesti liittyvästä salailusta. Tut- kimuksen kuluessa tär'1ä oletus osoittautuu s1tten todeksi tai epä- todeksi Salattujen tai kiusallisten piirte,den puuttuminen useimmi- ten vesittää jutunteon."
Kuutti luokittelee tutkivan jour- nal.smin sellaiseksi tutkimukseksi, joka tehdään toimituksessa yh- teiskunnallisesti merkittävästä ai- heesta, Jobon sisältyy salattuja 'ai kiusallisia tietoja.
"Journalistisen työn käytän- nössä on kuitenkin kertynyt koke- muksia siitä, ettei Journal•stisen tutkimusprosessin tuloksena vält- tämättä synny JUttua, jonka sisäl- tämät tiedot olisivat salattavia tai kiusailisia. Vaikka journalistisen työprosessin kannalta kysymys onkin tutkivasta Journalismista, sen lopputuotos e1 kuitenkaan ole tutkiva JUttu. Tutkivalle jutulle tyy- pillisten piirteiden puuttuminen on JOhtunut JOko tutkimuksen epäonnistumisesta tai siitä, ette1 tutkittuun tapaukseen sittenkään liity salattuja tai kiusai!isia asio1ta"
(s 58)
Edelleen Kuutti tulkitsee salai- set Ja kiusalliset asiat sellaisina, joi- hin liittyy väärinkäytöksiä.
Yhdysvaltojen kääntöpuoli
Kuutin virikkeet ovat selvästi ko- toisin Yhdysvalloista. Tällöin Kuut- ti kuitenkin kieltäytyy näkemästä eritoten Yhdysvaltalaiseen tutki- vaan JOUrnalismiin sisältyviä heik- kouksia. Salattujen tai kiusallisten tietojen epätoivoinen etsimmen
JOhtaa tapausten tarpeettomaan henkilöimiseen. Toimitukset ovat vain niiden juttujen kimpussa, joi- hin on !öydettäv:ssä konna. San- karin rooli varataan tutkivalle toi- mittajalle, joka saattaa kuitenkin käyttää työssään hyvinkin epämo- raalisia menetelmiä.
Kuutin mukaiseen tutkivaan journalismiin ei mahdu yhteiskun- nan rakenteellisten ongelmien kä- sitteleminen. Myös tästä on esi- merkkejä Yhdysvalloista. Tutkivat JOUrnalistit eivät Juuri käsittele monimutkaisia mutta huutavia yhteiskunnallisia ongeirnia: asun- nottomuctla, köyhyyttä, rasismia tai syrjäytyrn'stä. Edelleen maan ällistyttävä oikeusjäl)estelmä, ih- misoikeuksia loukkaava tervey- denhoitojärjestelmä tai epäoikeu- denmukainen koulutusjärjestelmä e1vät pääse tutkivien JOUrnalistien luuppien alle
Yhdysvaltalaiset tutkivat 1our- nalistlt käsittelevät kyllä nkolli- suutta. Tällöin on kuitenkin usein kyse rne1käläistä oikeustaJua ja yk- sityisyyden suojaa loukkaavasta jahtaam1sesta ja syylilstämisestä.
Pikkurikollis;a nostetaan kep1n päähän ja tuodaan ka1ken kansan ihmeteltäviksi Ja v1hattaviksi. Ku- kaan ei sen sijaan puutu rikolhsuu- den syihin. Se'" olis1 enää tutkivaa journalismia, koska kaikki asiaan liittyvät olennaiset tiedot ovat täy- Sin 1ulkisia eikä n1itä koeta kiusalli- siksi.
Hampaatonta rosvojahtia
Vastaavasti Suomessa Kuulin määritelmän ulkopuolelle jäis1 tut- kivan toimitustyö talouspolitilkan virheistä, pitkäaikaistyöttömyy- destä, verotuksen epäoikeuden- mukaisuudesta, sairaanhoidon va- iikoitumisesta, EU-jäsenyyden vai- kutuksista tai metsien saastumi- sesta- esimerkkeJä on lukematto- mia. Nä1ssä aiheissa e1 ole olen- naista etsiä syyllisiä tai Jahdata kei- notekoisesti salaiSia tai kiusallisia tietoja. Tärkeämpää on kaivaa esille- yleensä julkisista lähteistä- ongelmien laajuus, syyt Ja ratkai- suehdoitukset
Yksinomaan kiusallisten tai sa- laisten tietojen kaivaminen johtaa näykkimiseen. Toimittajat käyvät ki1nni päättäjien pienistäkin p1e-
Tiedotustutkimus 1996:1, 71
Tiedotustutkimus 19961,72
nempi1n rötöstely1hin - esimerkisi vain muutaman tuhannen markan arvoisiin matkoihin - mutta jättä- vät täysin huomiotta ne päätökset Ja niiden seuraukset, JOita nämä päättäjät tekevät. Joskus päättäjät saadaan pakotettua törkykamp- panJalla eroamaan ja tätä juhli- taan suurena saavutuksena. Sa- maan a1kaan yhteiskunnassa voi- daan toteuttaa häiriöttä kuinka vahingollisia suunn1telm1a tahan- sa
Kuutti kirjoittaa: "Tutkivalta JOUrnalistilta- haudankaivaJan ta- voin- e1 tekeminen lopu koskaan.
-Tässä m1elessä tutkiva journalis- mi muistuttaa poliisin työtä: rikol- lisuutta vastaan taisteleva poli1s1 ei lannistu vaikka t1etääkin, ettei pysty lopettamaan rikollisuutta."
Lamaus tuo mieleen "tutki- VIen" nkostoimltlaJien sakarihoh- teisen työn, JOka on usein todelli- suudessa va1n toimimista poliisin Ja syyttäjän juoksupoikana. Tämä kuvaa Kuutin käs1tystä tutkivasta Journalistista: hän on kapeakatsei- nen moralisti, JOka valvoo paits1 la- kien myös keskiluokkaisten arvo- jen kunnioitusta. Näillä asenteilla tutkiva journalisti olisi vomut toi- mia yhtä lailla Stalinin kätyrinä kuin Hitlerin hoviskuuppaajana.
Edellä sanottu ei tarko1ta, ettei- kö Suomessa ol1si tehty merkittä- vää tutkivaa journalia, joka täyttää Kuulin määritelmän. Olennaista on kuitenkin se, että tutkivan JOurnalismin määritteleminen eräänlaiseksi rötöherrajahdiksi saattaa lopulta marg1naliso1da koko ilmiön. Tutkivat Journalistit vo1vat jäädä "konniensa" van- geikSI, jolloin tutkiva journalismi menettää yhteiskunnallisen mer- kityksensä. Jos tutkiva journalismi e1 pääse kimni yhteiskunnan ra- kenteellisiin ongelmiin, se on tuo- mittu vallanpitäjien harmittomaksi räksyttämiseksi. Se näyttää JOhta- van ainakin joihinkin muutoksiin (eroamiset v~roista Ja etuuksien muuttuminen), mutta todellisuu- dessa vain vahvistaa vanhoja ra- kenteita
Tutkijan käsitys tutkivasta Jour- nalismista olisi saattanut muuttua, JOS hän ol1si tehnyt tutkivaa jour- nalismia tutkivasta Journalismista eli selvittänyt perusteellisesti muu- taman tutkivan jutun syntyva1hei-
ta. Selvitys olisi varmasti paljasta- nut sekä väitöskirjaan muokatun määritelmän kömpelyyden että tutkivan Journalistin työn raadolli- suuden.
Nyt saatetaan sanoa ettei suo- malaisessa keskustelussa tutkivas- ta journal1smista päästä koskaan määritelmää pidemmälle. Tämä- kin arvio on lähes yksinomaan Kuulin määritelmän kritiikkiä. Täl- läkin uhalla uskallan korostaa määrittelyn tärkeyttä. Suomessa on selvästi herännyt aito kiinnos- tus tutkivaan journalismiin. Se, millainen sisältö käs1tteelle anne- taan, vaikuttaa ratkaisevasti sii- hen, jääkö tutkiva journalismi muutamien "eliittitoimittajien"
ylell1syydeksi vai pystyykö se terä- väittämään laajemmin suomalais- ta JOUrnalismia.
HEIKKI HIILAMO
Dynastian tilinpäätös
Gripsrud, Jostein (1995) THE DYNASTY YEARS.
HOLLYWOOD TELEVISION AND CRITICAL MEDIA STUDIES.
London: Routledge. 316.s
Norjalamen professori Jostein Gripsrud väittää, että teksteihin pureutunut populaarikulttuurin tutkimus on jättänyt marginaaliin televisiosarjojen tuotannon tutki- muksen. Samoin katsojatutkimus olisi etääntynyt yhä kauemmaksi itse tekstistä. Gripsrudin monia erila1sia 'tekstejä' yhdistävä Dy- nastia-tutkimus leikkaa näitä kaik- kia. Se lähtee liikkeelle televisi- osarjasta Itsestään Hollywoodin tuotantokoneiston osana Ja ulot- tuu tarkastelemaan sarjan vas- taanottoa sosiokulttuurisena pro- sessma. Yksittäinen televisiosarja asettuu näin tarkastelun kohteek- SI moniulotteisena mediailmiönä.
Jostein Gripsrudin metodologi- sesta pluralismista seuraa, että eri- laiset tekstit suhteutetaan tutki- muksessa toisiinsa. Tutkimuksen muodostaa 1tse Dynastia-sarja, tarkemmin ottaen sen kahdeksan Jaksoa, tekijöiden haastattelut ja yleensä sarJan tuotannon Ja vas-
taanoton konteksti. NorJassa Dy- nastiaa nähtiin ainakin 145 jak- soa. Lisäksi tutkija analysoi lehti- kirjoittelun Ja puolentoistasataa katsoJakirJettä. Nämä muodosta- vat tutkimuksen 'sekundaansen' ja 'tertiaarisen' tekstikorpuksen.
Markkinatutkimusyksikön kanssa toteutettu surveytutkimus tavoitti puhelimitse 200 Bergenissä asu- vaa norjalaista. Laadullista mate- riaaliaan Gripsrud lukee teoksessa 'oireellisesti' ja nsti1n muun aineis- tonsa kanssa.
Kahdeksankymmentä luvu IIe ast1 NorJan televisioJärJestelmä pe- rustui yhteen julkiseen kanavaan.
PohJOismaista JUlkisen palvelun yleisradiotoimintaa on verrattu useimmiten brittiläiseen versioon, jossa korkeakulttuurilla on keskei- nen asema. NorJan yleisradioyhtiö on kuitenkin omanlaatuisesta yh- teiskuntapoliittisesta taustastaan JOhtuen ollut aina avom kansan- ja populaarikulttuurin muodoille Vaikka ero establishmentissa on BBC:n Ja NRK:n (Norsk Riksknng- kastingln) välillä selvä, on jälkim- mäisessäkin aina näihm päiv1in asti mieluummin kasvatettu kuin reflektoitu populaaria makua Ja standardia.
Televisiokanavien kolminker- taistumien vuosina 1983-1986 sekä konservatiivisen puolueen nousu valtaan 1981 (vähemmistö- hallitus) merkitsi käännettä Norjan viestintäpolitiikassa. Laajapohjai- nen poliittinen allianssi rikkoutui Ja NRK:n monopoliasemaan mur- tui Laki kaupallisista palkallira- dioista tuli voimaan 1987. Uusi kaapelilaki loi mahdollisuuden pe- rustaa kaupallisia televisiopalvelu- Ja tuottavia yrityksiä
Dynastia- viestintäpolitiikan virstanpylväs
Yhdysvaltalaisesta televisiosarJas- ta, Dynastiasta käyty julkinen kes- kustelu oli virstanpylväs norJalai- sen yleisradiotoiminnan historialli- sessa muutoksessa. Mediassa käy- dystä keskustelusta itsestään tuli muutoksen instrumentti Ja se vai- kutti yleensäkin julkiseen keskus- teluun televisiosta. Edellinen kyt- keytyi julkisuuden itsensä raken- teelliseen muutokseen, sen Vllh- teelllstymiseen. Gripsrudin mu-
