366
AIKUISKASVATUS 4/2000S
yksyllä 1995 asetettiin Ruotsissa tiedonko- hotuskomitea (Kunskapslyftskommittén), jon- ka tehtävänä oli tehdä ehdotuksia aikuisväestön tietotason kohottamiseksi sekä luoda elinikäi- sen oppimisen strategia. Viisivuotinen panostus aikuisväestön koulutukseen, nk. Kunskapslyftet, käynnistyi heinäkuun alussa 1997. Päävastuu an- nettiin kunnille, joille jaettiin voimavaroja yh- teensä noin 90 000 koulutuspaikkaa varten. Kan- sanopistot saivat Folkbildningsrådetin kautta 10 000 koulutuspaikkaa.K
unskapslyftet on suurin yksittäinen satsaus aikuiskoulutukseen, mitä koskaan on tehty Ruotsissa. Projektiin osallistuvat kaikki kunnat ja viidessä vuodessa Kunskapslyftetiin on osallistu- nut noin 600 000-700 000 ihmistä. Suurhank- keen kustannukset kohoavat noin 15-20 miljar- diin Ruotsin kruunuun. Sen päälle tulee vielä koulutukseen osallistuvien opintotuki, 25-30 miljardia.Kunskapslyftet-koulutushankkeella on mm. seu- raavat tavoitteet:
l vähentää työttömyyttä
l kehittää ja uudistaa aikuiskoulutusta l vähentää koulutuskuiluja
l nostaa koulutustasoa.
Koulutus lähtee yksittäisten ihmisten tarpeista, edellytyksistä ja toiveista ja siten sitä ohjaa kou- lutuskysyntä. Jokainen ihminen voi löytää yksi- löllisen ratkaisun omalle oppimiselleen. Tarkoi- tus on myös se, että yksilöiden asemaa työmark- kinoilla ja edessä olevissa opinnoissa vahviste- taan. Kunskapslyftetin käynnistyessä toteutettiin myös uusi edullinen opintotuki, erityinen kou- lutusavustus UBS.
Kunskapslyftet on valtion ja maan kaikkien kun-
Kunskapslyftet –
kansakunnan osaamisen hissi
tien yhteinen tehtävä. Toteutuneeseen koulu- tukseen annetaan erityistä valtionapua. Kunnat hakevat vuosittain varoja sille määrälle koulutus- ta, jonka ne aikovat toteuttaa. Anomuksessa il- moitetaan myös, mitä laadullisia panostuksia ai- otaan toteutettaa. Niitä toimenpiteitä varten on erillinen laatuavustus.
Arvostuksia ja tuloksia
T
ähän mennessä saadut tulokset osoittavat, että Kunskapslyftet on onnistunut todella hyvin.Yli 100 000 ihmistä rekrytoidaan vuosittain eri- muotoiseen aikuiskoulutukseen. Useimmat – yli 80 prosenttia koulutukseen osallistuneista – ovat tyytyväisiä tai varsin tyytyväisiä saamaansa kou- lutukseen.
Kunskapslyftet on mm. saanut aikaan sen, että aikuiskoulutukseen osallistumista yleensäkin on pyritty lisäämään ja näin analysoimaan ja poista- maan opiskelun esteitä. On kehittynyt uusia ta- poja tehdä yhteistyötä, kun kunnat työskentele- vät yhdessä muiden toimijoiden, kuten työnvä- lityksen, ammattiyhdistysorganisaatioiden ja yri- tysten kanssa tavoittaakseen niin monia ihmisiä kuin mahdollista.
Useimmissa kunnissa on järjestetty orientoitu- miskursseja ja panostettu tehostettuun neuvon- taan. Suunnittelultaan hyvin joustavalla orien- toitumiskurssilla lähdetään siitä, että osallistuja saa tilaisuuden pehmeässä muodossa kokeilla, mitä tulevat aikuisopinnot saattavat sisältää. Kurs- silla osallistuja saa käyttöönsä myös hyvän neu- vonnan.
Sen lisäksi että monet kunnat panostavat opin- to-ohjaukseen, ne ovat perustaneet ns. ohjaus- keskuksia tai infotek‘ejä. Niissä aikuiset voivat
Nils Friberg, Kristianstad
K A T S A U K S I A
AIKUISKASVATUS 4/2000
367
saada erilaista apua ja tukea mm. seuraavanlaisis- sa asioissa:
l yksittäinen neuvonta ja opinto-ohjaus l osallistumisen orientoitumiskurssiin l mahdollisuuden saada yksilöllinen opinto-
suunnitelma
K
unskapslyftetin kattama koulutus toteutetaan komvux-koulutuksena1, mikä merkitsee sitä, että koulutuspartnerina ovat kuntien komvux- koulut. Komvux toimii kaikissa kunnissa ja se tarjoaa tavanomaisia perusopintoja (vastaa vuo- sikursseja 1-9) ja lukiotasoista aikuiskoulutusta.Sen lisäksi maahanmuuttajien ruotsinkielen al- keisopetus toteutetaan komvuxin kautta, samoin kuin tietyt osat lukiotason jälkeisestä lisäkoulu- tuksesta ja erityisammattikoulutuksesta (tämä koulutus siis vastaa ammattikouluissa saatavaa kou- lutusta).
Kuitenkin tärkeä osa Kunskapslyftetiä on tarjota monipuolisia vaihtoehtoja, jolloin lähtökohta- na ovat aikuisten tarpeet ja kiinnostus. Se mer- kitsee sitä, että kunnat, jotka ovat päävastuulli- sia Kunskapslyftetistä, käyttävät suuremmassa määrin muita järjestäjiä kuin vain omia komvux- organisaatioitaan. Tällaisia tahoja ovat kansanopis- tot, opintokeskukset ja yksityiset koulutuksen järjestäjät.
Y
ksi kunnianhimoinen tavoite on ollut luo- da niin joustavat opiskelumahdollisuudet kuin mahdollista. Tämä on merkinnyt sitä, että monissa kunnissa järjestetään koulutusta, joka si- sältää seuraavia opiskelumahdollisuuksia:l päiväopintoja, iltaopintoja ja pyhäpäiväopin- toja
l kesäopintoja sekä loma-ajan opintoja l usein edeltäviä kurssistartteja l etäopetusta
l joustavaa opiskelua (yksilöllinen opiskelutah- ti opastuksineen)
Monissa kunnissa on luotu tai aiotaan luoda opintokeskus, missä tarjotaan epätavallisia opis- kelumahdollisuuksia. Toisinaan nämä keskukset on yhdistetty ohjauskeskuksiin.
Kunnianhimoinen tavoite on myös lisätä am-
mattisuuntautunutta koulutusta aikuisten lukio- koulutuksessa. Moni Kunskapslyftetin piirissä jär- jestetty koulutus on tähdännyt ammattiin tai koulutus on ollut yhdistelmä yleisiä aineita ja ammattiaineita.
