Huonekasviharrastajien käsityksiä harrastuksensa hyödyistä
Kaisa Pehkonen
Kotitalousopettajakoulutus Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto 14.12.2022
Kotitalousopettajakoulutus
Pehkonen, K.: Huonekasviharrastajien käsityksiä harrastuksena hyödyistä Pro gradu -tutkielma, 46 sivua, 3 liitettä
Tutkielman ohjaaja: kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Elorinne Joulukuu 2022
Asiasanat: huonekasvi, viherkasvi, harrastus, kasviharrastaja, biofilia-teoria TIIVISTELMÄ
Tämä tutkielma käsittelee huonekasviharrastusta biofilia-teorian näkökulmasta, jonka mukaan ihmisellä on kautta aikojen ollut tarve olla yhteydessä luontoon sekä eläviin olentoihin (Wilson 1984). Tutkimuskysymykset ovat: minkälaisia käsityksiä kasviharrastajilla on huonekasvien harrastamisesta, mitkä eri taustatekijät ovat yhteydessä huonekasviharrastukseen sekä mistä kasviharrastajien huonekasviharrastus on saanut alkunsa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin e-kyselyä, johon tutkittavat rekrytoitiin Facebookin Huonekasvit- ryhmästä keväällä 2022, ja vastauksia kertyi yhteensä 401 kappaletta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä sekä eksploratiivista faktorianalyysia.
Taustatekijöistä opiskelijat ilmaisivat olevansa kiintyneempiä huonekasveihinsa kuin työssäkäyvät.
Pienituloiset henkilöt, joilla oli 1000–19 999 euron vuositulot olivat kiintyneempiä huonekasveihinsa kuin keskituloiset henkilöt, joilla oli 30 000–49 999 euron vuositulot.
Iältään 30–50-vuotiaat ja vanhemmat vastaajat kokivat nuorempia voimakkaammin, että huonekasvit voivat tukea keskittymistä ja tuottavuutta sekä edistää terveyttä. Lisäksi 50 vuotta tai sitä vanhemmat henkilöt kokivat kaikkia heitä nuorempia vahvemmin, että huonekasvit voivat vaikuttaa fyysiseen ympäristöön positiivisesti. He myös suosivat enemmän kotimaisia, edullisia sekä helppohoitoisia huonekasveja.
Haja-asutusalueella/maaseudulla asuvat henkilöt kokivat voimakkaammin kuin keskustassa/kantakaupungissa tai lähiössä/kylässä asuvat, että huonekasvit voivat tukea keskittymistä ja tuottavuutta sekä edistää terveyttä. Lisäksi he kokivat kaikista ryhmistä eniten, että huonekasvit voivat vaikuttaa positiivisesti fyysiseen ympäristöön. Huonekasvien esteettisyys merkitsi enemmän kerrostalossa ja rivitalossa asuville kuin omakotitalossa asuville. Henkilöt, jotka elivät parisuhteessa ilman lapsia, kokivat huonekasvien esteettisyyden tärkeämmäksi kuin henkilöt, jotka olivat parisuhteessa ja omasivat lapsia.
Suurin osa (49 %) vastaajista kertoi huonekasviharrastuksen saaneen alkunsa perheeltä tai sukulaisilta. Osa vastaajista puolestaan kertoi harrastuksen alkaneen ystävien ja tuttujen siivittämänä (11 %) tai sosiaalisen median innoittamana (12 %).
Home Economics
Pehkonen, K.: Houseplant enthusiasts’ perceptions of the benefits of their hobby Master’s Thesis, 46 pages, 3 appendices
Supervisor: Professor of Home Economics Anna-Liisa Elorinne December 2022
Keywords: houseplant, indoor plant, hobby, houseplant enthusiast, biophilia theory
ABSTRACT
This thesis examines the houseplant hobby from the perspective of the biophilia theory, according to which humans throughout time have had a need to be in contact with nature and living creatures (Wilson 1984). The research questions are: what kind of perceptions houseplant enthusiasts have about growing houseplants, which background factors are connected to the houseplant hobby and what are the origins of the houseplant enthusiasts’ houseplant hobby?
The research method used was an e-survey, for which the respondents were acquired from a Facebook group focused on houseplants in spring 2022, and a total of 401 responses were collected. The materials were analysed using the one-way analysis of variance and exploratory factor analysis.
The results show that students felt a greater attachment to their houseplants than employed people. Low-income individuals with an annual income of €1,000–€19,999 were more attached to their houseplants than middle-income individuals with an annual income of €30,000–€49,999.
Respondents aged 30–50 years and older felt more strongly than younger respondents that houseplants can support concentration and productivity as well as promote health. In addition, those aged 50 and over were more likely than younger respondents to feel that houseplants can have a positive impact on the physical environment. They were also more likely to prefer domestic, inexpensive and easy-to-care-for houseplants.
People living in rural areas/countryside felt more strongly than those living in city/town centres or suburbs/villages that houseplants can support concentration and productivity as well as promote health. They also felt most strongly that houseplants can have a positive impact on the physical environment. The aesthetics of houseplants mattered more to those living in blocks of flats and terraced houses than to those living in detached houses. People who were in a relationship and did not have children perceived the aesthetics of houseplants as more important than people who were in a relationship and had children.
The majority (49%) of respondents stated that their houseplant hobby was inspired by family or relatives. On the other hand, some respondents stated that they had been inspired by friends and acquaintances (11%) or by social media (12%).
1 JOHDANTO ... 1
2 HUONEKASVIT HARRASTUKSENA ... 2
2.1 Huonekasviharrastuksen historia ... 2
2.2 Huonekasviharrastus ilmentää ihmisen taipumusta hakeutua luontoon ... 5
3 HUONEKASVIHARRASTUKSEN ALOITTAMINEN JA KOETUT HYÖDYT ... 7
3.1 Huonekasviharrastuksen aloittamiseen vaikuttavat tekijät ... 7
3.2 Huonekasviharrastus ja yhteisöllisyys ... 9
3.3 Huonekasvien vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin ... 9
3.4 Huonekasvien vaikutus fyysiseen terveyteen ... 11
3.5 Huonekasvit kotitaloudessa ... 12
3.6 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ... 14
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 16
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ... 18
5.1 Metodologiset lähtökohdat ... 18
5.2 Kyselylomake aineistonhankintamenetelmänä ... 18
5.3 Kohdejoukko ja aineistonhankinta ... 19
5.4 Aineiston kuvailu ... 20
5.5 Aineiston analysointi ... 23
6 TUTKIMUKSEN TULOKSET ... 25
6.1 Kasviharrastajien käsityksiä huonekasviharrastuksesta ... 25
6.2 Huonekasviharrastuksen vaihtelu eri taustatekijöiden suhteen ... 29
6.3 Huonekasviharrastuksen aloittamispäätökseen vaikuttavat tekijät ... 34
6.4 Yhteenveto tuloksista ... 36
7 POHDINTA ... 38
7.1 Huomionarvoiset tutkimustulokset ... 38
7.2 Johtopäätökset ... 43
7.3 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys ... 44
7.4 Jatkotutkimusehdotuksia ... 45
LÄHTEET: ... 47
LIITTEET: ... 52
1 JOHDANTO
Huonekasvien kasvattaminen kiinnostaa tällä hetkellä kaikenikäisiä ihmisiä, jopa nuoria aikuisia, kun taas aiemmin se on ollut enemmän varttuneemman ikäpolven harrastus (Annala 2021).
Pelkästään jo Facebookin Huonekasvit-ryhmässä on 89 000 jäsentä. Huonekasvit ovat yleishyödyllisiä ja niillä on tutkitusti monia positiivisia vaikutuksia ihmisen elämään, minkä takia niin moni oletettavasti harrastaa niiden kasvattamista. Esimerkiksi kodin sisustuksessa huonekasvit ovat monikäyttöisiä sekä luovat ympäristöstään kodikkaan. Myös terveyden näkökulmasta tarkasteltuna huonekasveilla on havaittu monia positiivisia vaikutuksia. Ne voivat esimerkiksi kohottaa ihmisen mielialaa. (Dravigne ym. 2008.) Huonekasvit myös yhdistävät ihmisiä, joilla on samanlaiset mielenkiinnon kohteet (Langton & Ray 2016, 201). Biofilia-teorian näkökulmasta tarkasteltuna huonekasvit ovat keino olla yhteydessä luontoon sekä eläviin olentoisin, kuten kasveihin ja eläimiin (Wilson 1984).
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä suomalaisten huonekasviharrastajien käsityksistä koskien harrastuksensa hyötyjä. Lisäksi tutkielmani tarkoituksena on auttaa ymmärtämään, miksi ihmiset hankkivat koteihinsa huonekasveja.
Tutkimuskysymykseni ovat: minkälaisia käsityksiä kasviharrastajilla on huonekasvien harrastamisesta, mitkä eri taustatekijät ovat yhteydessä huonekasviharrastukseen sekä mistä kasviharrastajien huonekasviharrastus on saanut alkunsa. Huonekasviharrastusta ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta, ja tulokset toivottavasti tuovat uutta tietoa tiedeyhteisölle muun muassa kotitaloustieteessä. Tutkielmani aihe soveltuu erinomaisesti kotitaloustieteen tutkimuskohteeksi, sillä huonekasvit ovat yleishyödyllisiä esimerkiksi kodin sisustuksessa.
Pro gradu -tutkielmani kaksi seuraavaa lukua muodostavat teoriaosan. Toisessa eli seuraavassa luvussa perehdytään huonekasviharrastuksen historiaan sekä avataan ihmisen ja luonnon välistä suhdetta biofilia-teorian avulla, joka toimii samalla tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä.
Kolmannessa luvussa paneudutaan huonekasviharrastuksen hyötyihin soveltaen Chenin ym.
(2013) puutarhanhoidon neljän asenteellisen ulottuvuuden teoriaa, joka juontaa juurensa niin ikään biofilia-teoriasta. Teoriaosuuden jälkeen on vuorossa oma tutkimukseni, jossa aluksi esittelen tutkimuksen tarkoituksen, tutkimusprosessin kulun sekä analyysimenetelmät. Tämän jälkeen on vuorossa tutkimuksen tulokset ja pohdinta.
2 HUONEKASVIT HARRASTUKSENA
Huonekasvit ovat sisätiloissa kasvavia kasveja (Haarala 1990, 239). Ne voivat olla esimerkiksi viherkasveja tai kukkivia kasveja (Simon 1986, 6). Tämän luvun ensimmäisessä osassa perehdytään huonekasviharrastuksen historiaan. Tutkimusmatka alkaa ensimmäisten ihmisyhteisöjen ajoilta ja päättyy nykyiselle vuosikymmenelle. Luvun toisessa osassa puolestaan valotetaan biofilia-teoriaa, joka ilmentää ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.
2.1 Huonekasviharrastuksen historia
Jo aikojen alusta lähtien kasvit ovat toimineet ravintona ensimmäisille ihmisyhteisöille, jolloin ihminen tutustui niihin monien yritysten ja erehdysten kautta. Näin ollen osa kasveista havaittiin syötäviksi ja osa muihin käyttötarkoituksiin sopiviksi. Historian saatossa kasveja on käytetty ravinnon lisäksi esimerkiksi lääkkeinä, työkaluina sekä rakennusmateriaaleina ja käytetään vielä tänäkin päivänä. Kasvit ovat kiehtoneet ihmistä kautta aikojen, sillä ne ovat yleishyödyllisiä.
(Morton 1991, 13–14.)
Kasveilla on myös juhlistettu ihmisen elämänkaaren tärkeitä tapahtumia, kuten syntymää ja kuolemaa. Esimerkiksi Euroopassa eläneet Neandertalinihmiset hautasivat vainajansa kukkien kanssa. (Lehmuskallio 2007, 6.) Kukkia on myös hyödynnetty 3500 vuotta sitten Egyptissä, jolloin niitä annettiin lahjaksi ja pidettiin koristeena. Faarao saattoi saada valtiovierailullaan lahjaksi 100 kukkakoria. Kukat ovat olleet suosittuja myös antiikin Kreikassa, jolloin jokaiselle jumalalle oli oma nimikkoseppeleensä. (Stenman & Wennström 2008, 5–7.) Jopa lääketieteen isä antiikin kreikkalainen Hippokrates (460–370 eKr.) uskoi kasvien parantavaan voimaan sekä ihmisen ja luonnon väliseen symbioottiseen suhteeseen (Davidoff 2021).
Pisan kaupunkiin Italiaan perustettiin ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen ne alkoivat yleistyä ympäri Eurooppaa. Tulppaanien edeltäjät saivat myös samoihin aikoihin suosiota Euroopassa, vaikka niiden hinnat olivatkin tuolloin korkealla.
Muita yleisiä kasveja tuohon aikaan olivat esimerkiksi muratti, ruusu ja palmu, joilla oli myös symbolisia merkityksiä. Esimerkiksi muratti symboloi Kristusta ja ruusu kärsimystä. (Stenman &
Wennström 2008, 5–7.) 1500-luvulla parfyymit olivat myös suosittuja ja niitä käyttivät Ranskassa kansalaiset sukupuolesta riippumatta. Parfyymeja tislattiin yrteistä ja tuoksuvista kasveista epämiellyttävien hajujen peittämiseksi. (Aftel 2003, 36.)
1600-luvun Euroopassa sitruspuut olivat statussymboli yhteiskunnan rikkaimpien keskuudessa ja niiden suojelemiksi rakennettiin kasvihuoneita (Barber 2022). Aluksi maanomistajat kasvattivat eksoottisia kasveja ja hedelmiä omiin tarpeisiinsa, mutta myöhemmin niitä alettiin myydä myös puutarha-alueiden kulujen korvaamiseksi. Suomessa kasvitiede sekä huonekasvien kasvattaminen olivat vielä vieraita käsitteitä 1600-luvun alkupuolella. Tuohon aikaan vain muutama ihminen kasvatti huonekasveja, koska se oli haasteellista vaatimattomien asumisolosuhteiden takia.
Asuinrakennuksissa ei ollut esimerkiksi säännöllistä huonelämpötilaa tai ikkunoita. Suomalaiset suosivat kukkia huonekasvien sijaan esimerkiksi maalauksissa tai kankaiden kirjontakuvioissa.
(Stenman & Wennström 2008, 5–7.)
Suomessa alkoi valistuksen aikakausi 1700-luvulla, jolloin ihmisten viljelivät hyötykasveja sekä muokkasivat asumisratkaisujaan terveydelle edullisemmaksi. Savupirttien tilalle rakennettiin savupiipullisia asuntoja, ja lasi yleistyi ikkunoissa rakennusmateriaalina. Vaikka asuinolosuhteet alkoivat muuttua huonekasveille sopiviksi, ne kuuluivat edelleen luontoon. (Stenman &
Wennström 2008, 5–7.) Vasta vuosituhannen lopussa ihmiset alkoivat kiinnostua huonekasveista niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Ensimmäiset huonekasvit olivat ulkokoristekasveja, jotka nostettiin sisälle lämpimään talvehtimisen ja alkuversomisen ajaksi. (Arkio 1985, 41.)
1800-luvulla huonekasvit olivat suosiossa Euroopassa, kun yhä enemmän trooppisia ja subtrooppisia kasveja tuotiin eri puolilta maailmaa. Esimerkiksi tuonenkielo, joka tuotiin ensimmäisen kerran Kiinasta vuonna 1823, kykeni selviytymään pimeimmissäkin viktoriaanisissa kodeissa Euroopassa. (Barber 2022.) Suomessa huonekasvit yleistyivät hitaammin 1800-luvulle siirryttäessä. Yleistymiseen vaikuttivat useat eri tekijät: parantuneet asuinolosuhteet, kasvitieteen kehitys, tutkimusmatkat, avartuva maailma, vaurastuminen, kotien sisustuksen muuttuminen sekä romantiikan nousu valtavirtaan. Huonekasviharrastus yleistyi erityisesti pappiloissa sekä herraskartanoissa ja vähitellen se levisi kaikkien yhteiskuntaluokkien keskuuteen. (Arkio 1985, 41–
43.)
Porvarit ostivat koteihinsa huonekasveja 1850-luvulla. Maaseudulla huonekasvien hankinta järjestettiin puolestaan vaihtamalla siemeniä ja pistokkaita kyläläisten kesken. Maaseudulla ei ollut yleistä antaa huonekasveja lahjaksi, mutta niitä lainattiin esimerkiksi kirkkoon sekä erilaisiin juhliin.
Tuohon aikaan oli kuitenkin yleistä viljellä luonnonkasveja huonekasveina ja niitä hyödynsivät erityisesti kylän vähävaraisimmat kotiensa koristelussa. Vuosituhannen puolessa välissä julkaistiin myös ensimmäiset aikakausilehdet liittyen kasvien viljelyyn. Lisäksi Suomen ensimmäinen
puutarhakoulu perustettiin Kupittaalle vuonna 1841 ja siellä koulutettiin pelkästään suomalaisia puutarhureita. (Arkio 1985, 53–74.) Aiemmin puutarhurit olivat olleet pääosin ulkomaalaisia, kuten ruotsalaisia ja saksalaisia (Nummi 1997, 36–37).
Kukkakaupat alkoivat yleistyä Suomessa 1800-luvun lopussa. Puutarhanhoidossa otettiin suuria edistysaskeleita, ja erilaisia puutarha- ja maanviljelyseuroja perustettiin ympäri maata. (Arkio 1985, 73–77.) Huonekasvit alkoivat olla yleisiä kaikissa kansalaispiireissä (Nummi 1997, 267–268).
Erityisesti palmut olivat suosittuja säätyläiskodeissa, vaikka asuinolosuhteet eivät olleetkaan niille ihanteelliset. Myös lehtikaktuksia ja agaaveja kasvatettiin. Tuohon aikaan säätyjako näkyi huonekasvien kasvattamisessa, mikä jatkui vielä 1900-luvun alkupuolelle. Säätyläiset eivät halunneet kasvattaa samoja kasveja kuin maaseudun rahvaat. Esimerkiksi, kun rahvaat alkoivat kasvattaa palsamia, aatelisto, papisto ja porvaristo vähensivät sen kasvattamista. (Arkio 1985, 82–
102.)
1900-luvun alussa asenne huonekasveja kohtaan muuttui ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa. Moderni aikakausi alkoi ja silloin ajateltiin, että huonekasvit ovat vanhanaikaisia sekä saastuttavat sisätilat. Kaktuksista ja mehikasveista tuli suosituimpia huonekasveja, koska niiden ulkomuoto sopi ajan tyyliin. (Barber 2022.) Asuinolosuhteet paranivat kehittyneemmän eristyksen ja keskuslämmityksen myötä ja samalla myös asuntojen koot pienenivät, jolloin asuntoihin ei edes mahtunut niin paljon huonekasveja kuin ennen (Stenman & Wennström 2008, 5–7).
Kaupungistumisen ja teollistumisen seurauksena asunnoista pyrittiin tekemään valoisia ja hygieenisiä, koska kaupungissa asuttiin tiiviisti. Tummat ja raskaat huonekalut eivät olleet enää suosittuja eivätkä suurin osa huonekasveistakaan. (Arkio 1985, 175–178.)
Tyylisuuntauksena funktionalismi oli muodissa 1930-luvulla (Arkio 1985, 175–178). Suomessa suosittuja viherkasveja olivat tuolloin esimerkiksi anopinkieli sekä papinkaura pelkistetyissä ruukuissa (Karimo ym. 2007, 238–241). Huonekasveja ei kuitenkaan kasvatettu enää tuohon aikaan paljonkaan itse, sillä kaupunkilaiset ostivat mieluummin kertakäyttöisiä huonekasveja.
Maaseudulla muutos oli kuitenkin hitaampaa. 1920–1930-luvulla kukkakauppojen ja kauppapuutarhojen lisääntyessä myös maaseudulla asuvat pystyivät ostamaan suosittuja kasveja.
(Arkio 1985, 175–178.)
1970-luvulta lähtien kasveja pystyi hankkimaan jo päivittäistavarakaupoista sekä puutarhamyymälöistä ja niitä kuljetettiin Suomeen Keski-Euroopasta (Nummi 1997, 267–268).
Samoihin aikoihin vihersisustamisesta tuli uudelleen suosittua niiden yleistyttyä aluksi työpaikoilla.
Vuosituhannen lopussa pehmeä modernismi yleistyi tyylisuuntauksena, jossa inspiraationa oli elävä luonto, tilojen toimivuus sekä tarkoituksenmukainen suunnittelu. Suosittuja huonekasveja olivat tuohon aikaan esimerkiksi pitkälehtiviikuna, pensaspalmu, sekä traakkipuut. Lamalla oli suuri vaikutus sisustamiseen, sillä kaikilla ihmisillä ei ollut varaa elättää edes omaa perhettään.
(Karimo ym. 2007, 238–241.)
2000-luvulla huonekasvien hankkiminen on helppoa, sillä valikoima on laaja ja niitä saa monipuolisesti jopa päivittäistavarakaupoista. Lisäksi maiden väliset sisustuserot ovat pienentyneet sekä tuotantoketjut parantuneet. Ihmiset pystyvät kasvattamaan kotonaan harvinaisempiakin kasveja perinteisten huonekasvien lisäksi. (Sillanmäki 2021.) Erikoiset huonekasvit ovat kuitenkin hintavia, mutta kasviharrastuksen hyötyjä on vaikea arvioida rahamääräisesti (Lyytimäki 2020).
Huonekasviharrastus on lähtenyt jyrkkään nousuun 2020-luvulla ja sitä harrastavat kaikenikäiset ihmiset. Koronapandemialla on voinut olla vaikutusta asiaan, sillä ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa kotona. Asunnon viihtyvyyteen on voitu haluta panostaa esimerkiksi huonekasvien avulla. Sillanmäen (2021) mukaan erityisesti kotimaassa tuotetuilla huonekasveilla on tällä hetkellä kysyntää, sillä niiden kasvattamiseen ja kuljettamiseen kuluu vähemmän resursseja kuin ulkomailta toimitettuihin. Kasveja ei myöskään poimita niin helposti luonnosta, kun niitä on saatavilla kaupoista. Kotimaassa tuotetut huonekasvit myös mukautuvat paremmin Suomen olosuhteisiin, kuten kylmyyteen ja pimeään vuodenaikaan, vaikka ne kasvatetaankin kasvihuoneissa. (Sillanmäki 2021.)
2.2 Huonekasviharrastus ilmentää ihmisen taipumusta hakeutua luontoon
Biofilia-teorian mukaan ihmisellä on kautta aikojen ollut tarve olla yhteydessä luontoon sekä eläviin olentoihin, kuten kasveihin ja eläimiin. Tämä tarve on osa ihmisen luontaista olemusta, joka on olemassa vielä tänäkin päivänä, vaikka ihmiset ovatkin loitontuneet luonnosta. Sen takia ihmiset myös kuluttavat rahaa ja aikaa yhteydenpitoon luonnon kanssa. (Wilson 1984.) Teollistumisella ja kaupungistumisella on ollut suuri vaikutus ihmisen ja luonnon välisen kuilun kasvamiselle (Hakan
& Cetin 2016). Luonto voi olla vieras paikka varsinkin nuoremmille sukupolville, jos he eivät ole tottuneet sellaiseen ympäristöön (Puhakka 2014).
Toisaalta monet ihmiset myös ylläpitävät luontosuhdettaan mökkeilemällä tai harrastamalla liikkumista luonnossa (Puhakka 2014). Myös puutarhanhoito on yksi tapa ylläpitää ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Puutarhanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, joka liittyy kukkien, hedelmien, vihannesten, puiden ja pensaiden kasvattamiseen ja siihen lasketaan myös huonekasvien kasvattaminen. (Chen ym. 2013.) Puutarhanhoitoa on tyypillisesti pidetty enemmän naisten harrastuksena, sillä naiset ovat metsästäjä-keräilijäaikakautena hankkineet ravintonsa luonnosta esimerkiksi poimimalla kasveja, kun taas miehet ovat metsästäneet ruokansa. Lisäksi naisten tehtävänä on ollut huolehtia länsimaalaisessa kulttuurissa kotitöistä, joihin on sisältynyt myös puutarhanhoito. (Gringe & Patil 2007.)
Puutarhanhoito lukeutuu biofiliaan, sillä sen kautta voidaan olla yhteydessä luonnon kanssa.
Chenin ym. (2013) mukaan puutarhanhoitoa voidaan tarkastella neljästä asenteellisesta ulottuvuudesta, joita ovat vapaa-ajan usko, sosiaalisten suhteiden parantaminen, positiivisen ilmapiirin nostattaminen sekä ympäristön parantaminen. Vapaa-ajan uskolla (Leisure belief) tarkoitetaan sitä, että puutarhanhoito on tapa viettää vapaa-aikaa. Siksi sen voi nähdä harrastuksena, joka kehittää taitoja, parantaa keskittymistä ja luo ennenkokemattomia tunteita.
Sosiaalisten suhteiden parantamisella (Improving social relationships) tarkoitetaan, että puutarhanhoidolla voidaan edistää yhteisöllisyyden tunnetta esimerkiksi ihmissuhteita sekä kehittää vuorovaikutustaitoja. Positiivisen ilmapiirin nostattamisella (Increasing positive mood) tarkoitetaan puolestaan sitä, että puutarhanhoito edistää psyykkistä terveyttä tarjoamalla esimerkiksi ilon, rentoutumisen, onnellisuuden ja nautinnollisuuden tunteita. Viimeisellä eli ympäristön parantamisella (Improving the environment) tarkoitetaan puutarhanhoidossa elinympäristön kaunistamista sekä kehittämistä esimerkiksi edistämällä ympäristön suojelua sekä parantamalla ilmanlaatua. (Chen ym. 2013.)
3 HUONEKASVIHARRASTUKSEN ALOITTAMINEN JA KOETUT HYÖDYT
Luvun aluksi tarkastellaan huonekasviharrastuksen aloittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämän jälkeen valotetaan huonekasviharrastuksen hyötyjä soveltaen Chenin ym. (2013) puutarhanhoidon neljän asenteellisen ulottuvuuden teoriaa. Ensimmäisessä ja toisessa alaluvussa käsitellään huonekasviharrastusta ja yhteisöllisyyttä eli vapaa-ajan uskon sekä sosiaalisten suhteiden parantamisen ulottuvuutta. Kolmannessa alaluvussa tutkitaan huonekasvien vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin eli positiivisen ilmapiirin nostattamisen ulottuvuutta. Neljännessä alaluvussa selvitetään huonekasvien vaikutusta fyysiseen terveyteen ja viidennessä alaluvussa kotitalouteen. Neljäs ja viides alaluku käsittelevät siis puutarhanhoidon neljättä ulottuvuutta eli ympäristön parantamisen ulottuvuutta. Lisäksi luvun lopussa on esiteltynä tutkimuksen teoreettinen viitekehys.
3.1 Huonekasviharrastuksen aloittamiseen vaikuttavat tekijät
Harrastaminen tarkoittaa kiinnostavan asian parissa toimimista. Harrastaja on puolestaan ”jotakin asiaa harrastava henkilö; ei-ammattilainen, amatööri, harrastelija”. Ihminen voi harrastaa esimerkiksi postimerkkien keräilyä tai maalaamista. (Haarala 1990, 177.) Myös huonekasvien kasvattamisen voi nähdä vapaa-ajan harrastuksena (Chen ym. 2013). Karkeasti harrastajat voidaan luokitella neljään eri tyyppiin, joita ovat käsityöläiset, keräilijät, toimintoihin osallistujat sekä taideharrastajat. Käsityöläiset tekevät asioita itse esimerkiksi neulovat. Keräilijät sen sijaan keräävät asioita esimerkiksi postimerkkejä. Toimintoihin osallistujat taas harrastavat esimerkiksi urheilua tai pelien pelaamista, ja neljäs tyyppi eli taideharrastajat ovat kiinnostuneita luovasta toiminnasta esimerkiksi musiikista tai taideteoksista. (Daily 2018.) Harrastustoiminta mielletään usein pelkästään vapaa-ajan aktiivisuudeksi, joka tapahtuu pakollisten toimintojen esimerkiksi nukkumisen, syömisen ja töiden jälkeen, mutta sitä voi tapahtua myös muina aikoina. Yksilö voi tehdä halutessaan harrastuksesta itselleen ammatin tai jopa elämäntavan. (Metsämuuronen 1995, 18–20.)
Huonekasviharrastamisen aloittamiseen vaikuttavat useat eri tekijät, mutta yleisin syy on kiinnostus kyseistä harrastusta kohtaan. Myös myönteiset kokemukset ja tarpeiden täyttäminen vaikuttavat harrastuksen aloittamispäätökseen. Lisäksi kodilla on suuri rooli harrastustoiminnan toteutumisessa, erityisesti harrastuksen alkuvaiheessa. (Metsämuuronen 1995, 29–53.) Ihmiset oppivat mallioppimalla sekä ympäristöään tarkkailemalla, jolloin yksilö omaksuu tietynlaisia
käyttäytymismalleja. Oppiminen on myös ajallisesti tehokkaampaa, kun kaikkea ei tarvitse kokeilla itse. (Peltonen & Ruohotie 1992, 68–71.)
Ihmiset kiinnostuvat huonekasveista muun muassa mainonnan, aiempien kokemusten, hinnan sekä helppohoitoisuuden perusteella (Lyytimäki 2020). Huonekasviharrastuksen voi aloittaa matalalla kynnyksellä edullisista ja helppohoitoisista kasveista, joiden kanssa ei tarvitse paljonkaan lajituntemusta (Sillanmäki 2021). Aloittelevan kasviharrastajan suositellaan kuitenkin miettivän ennen kasvien hankkimista, onko niiden hoitamiseen riittävästi resursseja sekä sopivatko kasvit omaan elämäntyyliin ja asuinolosuhteisiin. Helppohoitoiset ja halvat huonekasvit ovat hyvä valinta esimerkiksi aloittelijoille, huonomuistisille, matkustelijoille sekä lapsille. Lisäksi niiden kanssa ei myöskään tule niin helposti syyllisyyden tunnetta kuin erikoisempien ja kalliimpien kasvien kanssa, jos kasvi näyttää sairaalta tai kuolee. (Langton & Ray 2016, 178–195.) Yleisimpiä kotona kasvatettavia sisäkasveja ovat esimerkiksi anopinkieli, kultaköynnös, peikonlehti, lyyraviikuna, saniainen, palmuvehka, mehikasvit sekä kaktukset (Kaski 2017). Tietotaidon lisääntyessä ihminen voi siirtyä kasvattamaan työläämpiä huonekasveja (Sillanmäki 2021).
Huonekasvien ostajat voidaan lajitella karkeasti kolmeen eri luokkaan: perusharrastajiin, vihersisustajiin sekä fanaattisiin keräilijöihin ja intoilijoihin. Perusharrastajat haluavat tehdä kodista helposti viihtyisämmän huonekasvien avulla. Vihersisustajat puolestaan hankkivat kotiin huonekasveja trendien sekä kodin tyylin perusteella. Fanaattiset keräilijät ja intoilijat harrastavat harvinaisempien huonekasvien kasvattamista. (Sillanmäki 2021.) He voivat ovat valmiita maksamaan huonekasveistaan satoja tai jopa tuhansia euroja (Annala 2021). Kaiken kaikkiaan suomalaiset panostavat puutarhahankintoihin, sillä vuonna 2021 keskimääräinen kotitalous käytti niihin noin 340 euroa (Sillanmäki 2021).
Harrastuksen lopettamispäätöksen tekeminen voi olla haastavaa, sillä siihen vaikuttavat useat eri sisäistä motivaatiota laskevat tekijät. Näitä ovat esimerkiksi sosiaaliseen ympäristöön liittyvät tekijät, kuten harrastajalle tärkeät henkilöt. Toisaalta lopettamispäätökseen voivat vaikuttaa myös psyykkiset tekijät, kuten paine ja sitoutuminen. Lisäksi harrastuksen lopettamiseen voivat vaikuttaa ulkoiset tekijät, kuten raha tai välimatka. Myös yksilön luonteella voi olla vaikutusta harrastuksen lopettamiseen. Jos yksilöllä on taipumus luovuttaa, hän voi lopettaa harrastuksen pienen vastoinkäymisen takia. Jos taas yksilö on sinnikäs, hän ei lannistu pienistä vastoinkäymisistä. Harrastuksen tulisi siis olla mahdollisimman mielekästä, jottei yksilö lopettaisi
sitä. Kun harrastus pysyy tarpeeksi antoisana, sisäisesti motivoivana ja tarpeita tyydyttävänä, yksilö todennäköisesti jatkaa harrastamista. (Metsämuuronen 1995, 29–53.)
3.2 Huonekasviharrastus ja yhteisöllisyys
Huonekasviharrastus voi lisätä yhteisöllisyyden tunnetta. Ihminen oppii huonekasveja hoitamalla tulkitsemaan niiden tarpeita (Rajaveräjä 2020). Ajan kuluessa omistaja voi kiintyä huonekasveihinsa, jolloin niistä luopuminen voi olla haasteellista. Joku voi jopa nimetä huonekasvinsa. Ihmisen ja huonekasvin välille voi siis muodostua tietynlainen ystävyyssuhde.
Huonekasveja on voinut saada myös sukulaisilta ja ystäviltä, minkä takia kasveilla voi olla takanaan pitkä historia ja niihin voi liittyä jopa tarinoita. (Lehtilä 2014.) Perityillä huonekasveilla on myös todennäköisemmin enemmän tunnearvoa kuin kaupasta ostetuilla (Juopperi 2021). Tämän lisäksi huonekasviharrastus voi yhdistää ihmisiä, joilla on samanlaiset mielenkiinnon kohteet (Langton &
Ray 2016, 201). Esimerkiksi nykyään on suosittua vaihtaa ja myydä pistokkaita Facebookissa erilaisissa ryhmissä. Myyjä ja ostaja sopivat keskenään maksu- ja toimitustavoista, minkä jälkeen voidaan vaihdella kuulumisia huonekasvien kasvusta ja voinnista. (Ristmeri 2018.) Huonekasveja voidaan hoitaa myös yhdessä esimerkiksi perheenjäsenten kesken tai vanhainkodissa ottamalla asukkaat mukaan kasvattamaan huonekasveja hoitajien avustuksella (Chalfront 2008, 17–20).
Myös Martat järjestävät huonekasvitapahtumia, joista voi esimerkiksi hankkia lisää tietoa sekä saada erilaisia huonekasvien pistokkaita (Marttaliitto 2020, 168).
3.3 Huonekasvien vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin
Huonekasvit voivat parantaa ihmisten psyykkistä hyvinvointia. Raanasin ym. (2010) tutkimuksessa selvitettiin, edistävätkö kuntoutuskeskuksen yleisiin tiloihin sijoitetut huonekasvit potilaiden hyvinvointia kuntoutusohjelman aikana. Tuloksista selvisi, että keuhkopotilaiden subjektiivinen hyvinvointi parani intervention aikana, mikä saattoi johtua huonekasveista. (Raanas ym. 2010.) Dzhambovin ym. (2021) tutkimuksessa selvitettiin, voivatko opiskelijat paremmin koronapandemian aikana, jos heidän kotonaan on huonekasveja tai kodin ympärillä viheralueita.
Tuloksista selvisi, että huonekasvit ja viheralueet kohottivat opiskelijoiden mielialaa sekä tekivät kodista kotoisamman verrattuna opiskelijoihin, joilla niitä ei ollut kodissa tai sen ympäristössä.
(Dzhambov ym. 2021.)
Huonekasvien vihreällä värillä voi olla vaikutusta ihmisten mielialaan. Vihreä väri voi esimerkiksi rauhoittaa, vähentää jännitystä tai jopa virkistää. (Karimo ym. 2007, 12.) Kayan ym. (2004)
tutkimuksessa korkeakouluopiskelijoille näytettiin yksi kerrallaan eri värejä. Heidän piti kuvailla yhdellä sanalla, mikä tunne väristä tulee mieleen. Vihreä väri koettiin esimerkiksi rentouttavaksi, rauhoittavaksi, miellyttäväksi sekä innostavaksi. Lisäksi väri yhdistettiin luontoon ja puihin. Vihreä väri sai myös eniten positiivisia reaktioita muihin väreihin verrattuna korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. (Kaya ym. 2004.) Heidin (2012) tutkimuksessa testihenkilöitä pyydettiin suorittamaan lyhyt luovuustesti netissä. Heidän tuli kirjoittaa erilaisia käyttötarkoituksia esineille, kuten peltipurkille. Ennen testiä jokaiselle osallistujalle näytettiin aluksi näyttöä, joka oli joko vihreän, valkoisen, punaisen, harmaan tai sinisen värinen. Testihenkilöt, joilla oli testin alussa vihreä näyttö, saivat joka kerta parhaimmat pisteet luovuustestissä. (Heid 2012.) Lohrin (2010) mukaan puiden väreillä on rauhoittava vaikutus. Terveet vihreän väriset puut koettiin kuitenkin rauhoittavampina verrattuna himmeämmän vihreisiin, oransseihin tai keltaisiin puihin.
Huonekasvit voivat vaikuttaa myönteisesti ihmisten tuottavuuteen. Lohrin (2010) tutkimuksessa osallistujat suorittivat yksinkertaista tietokonetehtävää yliopiston laboratoriossa. Osallistujien tuottavuus kasvoi, kun tilaan lisättiin huonekasveja. Samantapainen tulos saatiin myös Dravignen ym. (2008) tutkimuksesta, jossa kartoitettiin tyytyväisyyskyselyn avulla työntekijöiden työhyvinvointia Texasissa ja Keskilännessä. Työntekijät ilmoittivat olevansa tuottavampia ja tyytyväisempiä, kun toimistossa oli huonekasveja. (Dravigne ym. 2008.) Tennessen ja Cimprichin (1995) tutkimus sivuaa hieman aihetta, sillä siinä tutkittiin huonekasvien sijaan yliopisto- opiskelijoiden ikkunanäkymiä asuntolassa. Opiskelijoita pyydettiin suorittamaan erilaisia tehtäviä asuntolahuoneessaan. Opiskelijat, joilla oli huoneessaan ikkunanäkymä luontoon, olivat vähemmän kuormittuneita ja tuottavampia kuin opiskelijat, joilla oli näkymä rakennettuun ympäristöön esimerkiksi jalkakäytävälle tai pysäköintialueelle. (Tennessen & Cimprich 1995.) Maisemasuunnittelijoiden tulisi näin ollen tarkastella rakennusten ympärillä olevia kasveja ja maisemia sisältä ulospäin eikä ulkoa sisälle, sillä esimerkiksi toimistotyöntekijät viettävät työpaikalla kahdeksan tuntia päivästä (Chang & Chen 2005).
Stressi on tila, joka aiheuttaa ihmiselle psyykkisiä ja fyysisiä oireita, kuten ahdistusta, masennusta sekä pahoinvointia (Mattila 2018). Huonekasvit voivat alentaa ihmisten stressitasoa. 358 norjalaisen toimistotyöntekijän poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin huonekasvien ja muiden tekijöiden yhteyttä koettuun stressiin sekä sairaslomiin. Tuloksista selvisi, että huonekasvit laskivat työntekijöiden stressitasoja sekä vähensivät sairaspoissaoloja työpaikalla. (Bringslimark ym. 2007.) Samantapainen tulos saatiin myös Colemanin ym. (1995) tutkimuksesta. Huonekasveilla oli mahdollisesti stressiä vähentävä vaikutus, mikä havaittiin yliopisto-opiskelijoiden ihon
lämpötilanmuutoksista. (Coleman ym. 1995.) Matsumuran (2016) mukaan oppilaitosten tulisi tukea opiskelijoiden henkistä hyvinvointia, sillä opiskelijat kokevat paljon stressiä ja ahdistusta.
Yksi tapa vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin positiivisesti on lisätä kukkivia huonekasveja tiloihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä esimerkiksi oppilaitosten oleskelutiloihin ja luentosaleihin.
Opiskelijat voivat paremmin luonnossa, joten luontoa kannattaisi tuoda sisätiloihin. (Matsumura 2016.)
3.4 Huonekasvien vaikutus fyysiseen terveyteen
Huonekasvit voivat edistää ihmisten fyysistä terveyttä. Parkin ja Mattsonin (2008) tutkimuksessa seurattiin leikkauspotilaiden toipumista umpilisäkkeen poistoleikkauksesta. Potilaat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän jäsenet vietiin sairaalahuoneisiin, joissa oli kasveja ja toisen ryhmän jäsenet huoneisiin, joissa ei ollut kasveja. Tuloksista selvisi, että huonekasvit vaikuttivat positiivisesti leikkauspotilaiden terveyteen. Potilaat, joiden huoneissa oli huonekasveja, söivät leikkauksen jälkeen vähemmän kipulääkkeitä verrattuna potilaisiin, joiden huoneissa ei ollut huonekasveja. Lisäksi heidän verenpaineensa sekä sykkeensä oli matalampi ja he myös voivat henkisesti paremmin. (Park & Mattson 2008.) Lohrin (2010) tutkimuksessa seurattiin huonekasvien vaikutusta kivun sietämiseen. Testihenkilöt jaettiin kolmeen eri huoneeseen. Yhdessä huoneessa oli esineitä, toisessa huonekasveja ja kolmannessa ei mitään.
Testihenkilöiden piti laittaa kätensä jääkylmään veteen ja pitää sitä siellä niin kauan kuin pystyivät.
Tuloksista selvisi, että kivun sietäminen oli voimakkaampaa huoneessa, jossa oli kasveja verrattuna kahteen muuhun huoneeseen. Huonekasvit toimivat häiriötekijänä epämiellyttäviä asioita ajatellessa. (Lohr 2010.)
Huonekasviharrastus aiheuttaa harvoin allergiaoireita, koska kasviharrastaja voi valita itselleen sopivat allergisoimattomat huonekasvit. Esimerkiksi viherkasvit eivät tuota lähes yhtään siitepölyä, koska ne kukkivat harvakseltaan. (Marttaliitto 2022.) Kukkivat huonekasvit voivat puolestaan aiheuttaa allergiaa siitepölyn takia (Squire & Crowther 2002, 23). Esimerkiksi gerbera ja krysanteemi voivat aiheuttaa joillekin allergiaoireita (Marttaliitto 2022). Samoin myös hyasintti, pelargonia ja tuoksuköynnös ovat allergisoivia, minkä takia niitä ei suositella sisätiloihin, kuten kotiin tai työpaikalle. Väestökyselyssä vain 16 prosenttia vastasi huonekasvien aiheuttavan allergiaoireita. Riskiryhmään kuuluvat henkilöt, jotka työskentelevät kasvien parissa esimerkiksi kukkakauppiaana tai siivoojana. (Jantunen 2021.) Huonekasveja ei tulisi myöskään kastella liikaa,
sillä silloin kasvi voi homehtua, ja home voi aiheuttaa erilaisia allergiaoireita (Langton & Ray 2016, 35).
Vain harva huonekasvi sisältää myrkyllisiä aineita (Marttaliitto 2022). Osalla huonekasveista voi olla jopa antiseptinen vaikutus. Esimerkiksi aaloesta on hyötyä palovammojen ja haavojen hoidossa, koska se toimii samalla tavalla kuin kortisoni. (Ranta 2016, 17.) Lapsi- ja lemmikkiperheissä huonekasvien myrkyllisyyteen tulisi kuitenkin tutustua ennen niiden ostamista, sillä lapset ja lemmikit tutkivat ympäristöään ja saattavat maistella kasveja (Marttaliitto 2022). Esimerkiksi peikonlehti sekä huonevehka voivat aiheuttaa iho- ja vatsaoireita niiden sisältämän vaalean maitiaisnesteen takia (Kivimäki 2020).
Ihminen viettää keskimäärin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, sillä ulkoilun mahduttaminen aikatauluun voi olla haasteellista esimerkiksi työn, hoitovastuun, terveyden tai sään vuoksi (Viumdal 2018, 79–80). Ihmisen ja luonnon välisen suhteen etääntymisellä on negatiivinen vaikutus esimerkiksi ihmisen mikrobistoon, sillä sen moninaisuus harvenee, mikä voi puolestaan lisätä riskiä erilaisten tautien puhkeamiselle. Huonekasveilla voi olla positiivinen vaikutus sisätilojen mikrobiston moninaisuuteen ja ne voivat suojata lapsia astman tai allergioiden puhkeamiselta.
Huonekasvien terveyttä edistävä mekanismi perustuu siihen, että ne muokkaavat kodin mikrobistoa monipuolisemmaksi ja jo muutamalla huonekasvilla voidaan rikastuttaa sitä. Vielä ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, mitkä huonekasvit ovat tehokkaimpia monipuolistamaan kodin mikrobistoa. (Dockx ym. 2022.)
3.5 Huonekasvit kotitaloudessa
Sisustuksella pyritään lisäämään sisätilojen viihtyvyyttä koristeiden sekä kalusteiden avulla (Hyttinen 2019, 4). Vihersisustaminen tarkoittaa melkein samaa asiaa, mutta siinä tilan ehostaminen tapahtuu viherkasvien sekä ruukkujen avulla. Esimerkiksi kasvin muoto, kasvusuunta sekä lehtien muoto ja väri vaikuttavat kasvin koristeellisuuteen. (Karimo ym. 2007, 9–18.) Huonekasvien sijoittelulla on myös vaikutusta tilan yleisilmeeseen. Pieni huonekasvi ei välttämättä erotu muusta sisustuksesta, kun taas useamman kasvin ryhmänä ne voivat korostua. Eri huonekasvilajikkeita voi yhdistää ryhmiksi, kunhan tiedostaa, että niillä tulee olla samat vaatimukset kasvutekijöiden suhteen. Huonekasvien valinnassa tulisi siis olla tarkkana, sillä niiden tulee soveltua käyttöympäristöönsä sekä kaunistaa sitä. (Squire & Crowther 2002, 8, 46–47.) Samimin ja Shahosseinin (2020) tutkimuksessa tarkasteltiin 363 asukkaan vihermieltymyksiä kodin
sisällä olevien kasvien määrän ja kasvien ominaisuuksien suhteen Tabrizissa Iranissa. Asukkaat käyttivät mieluiten kasveja, jotka olivat erivärisiä, -korkuisia ja -kokoisia lehdiltään. Vähiten suosittiin korkeita lehtikasveja, joilla oli leveät lehdet. Tulosten mukaan makuuhuoneessa, olohuoneessa ja parvekkeella suosittiin suurta viherkasvimäärää, kun taas vessassa keskikokoista ja keittiössä pientä määrää. (Samimi & Shahhosseini 2020.)
Huonekasveilla voi olla monia muitakin funktioita sisätiloissa kuin pelkästään tilan ehostaminen.
Huonekasvit auttavat esimerkiksi tilan hahmottamisessa, tilan virheiden peittämisessä, tilan jakamisessa sekä rakennetun ympäristön pehmentämisessä. (Bratley 2007, 48–49.) Huonekasvit voivat toimia tilassa myös esimerkiksi näköesteenä, liikenteen ohjaajina sekä varjona auringon paahteessa (Karimo ym. 2007,12–13). Huonekasvit pystyvät myös vaimentamaan ääntä tietyissä olosuhteissa. Äänen vaimennustehoon vaikuttavat kuitenkin useat eri tekijät, kuten äänen taajuus, kasvien sijoitus sekä huoneen materiaalit. Kasvit pystyvät vaimentamaan erityisesti korkeataajuuksisia ääniä huoneissa, joissa on kovat pinnat. (Lohr 2010.) Työpaikoilla huonekasvit voivat vähentää melua jopa viisi desibeliä imemällä itseensä ääniä (Perry 2018).
Huonekasvit voivat puhdistaa huoneilmaa. Wolvertonin ym. (1989) tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä huonekasvit poistavat parhaiten kotitalouden huoneilmasta epäpuhtauksia, kuten formaldehydia. Tulokseksi saatiin, että ei ole yhtä yksittäistä huonekasvia, joka poistaisi ilmasta tehokkaimmin epäpuhtauksia. Sen sijaan havaittiin, että kasvien juuret ja maaperä tekevät suurimman työn epäpuhtauksien suodattamisessa. Kun huonekasveissa oli lehdet, niiden suodattava vaikutus oli vain hieman suurempi verrattuna lehdettömiin kasveihin. (Wolverton ym.1989.) Heatherin ym. (2019) tutkimuksessa seurattiin anopinkielen, kirjorönsyliljan ja kultaköynnöksen kykyä vähentää otsonitasoja huoneilmassa. Otsonitaso oli matalampi kammiossa, jossa oli kasveja kuin kontrollikammiossa, jossa ei ollut kasveja. Kasvilajien välillä ei ollut eroja epäpuhtauksien suodattamisessa. (Heather ym. 2019.) Perryn (2018) tutkimuksessa huonekasvit laskivat huoneilman home- ja bakteeripitoisuuksia 50–60 prosenttia verrattuna tilaan, jossa ei ollut huonekasveja. Lisäksi ne pystyivät poistamaan ilmasta häkää sekä haitallisia orgaanisia yhdisteitä. (Perry 2018.)
Tutkijat ovat saaneet myös ristiriitaisia tuloksia huonekasvien ilmaa puhdistavasta ominaisuudesta. Kun seurattiin viiden eri huonekasvin kykyä poistaa otsonia huoneilmasta havaittiin, että huonekasvit eivät olekaan niin tehokkaita suodattamaan otsonia huoneilmasta kuin on väitetty (Abbas ym. 2017). Huonekasvit pystyvät poistamaan huoneilmasta haitallisia orgaanisia
yhdisteitä, mutta se on hidasta. Huonekasvit eivät pysty kilpailemaan rakennuksissa olevien ilmanvaihtolaitteiden kanssa. 500 neliön asunnossa tulisi olla 5000 huonekasvia, että tuloksia syntyisi. (Gibbens 2019.) Huonekasvien sijaan rakennuksissa tulisi kiinnittää huomiota toimivaan ilmanvaihtoon. Huoneistoja tulisi myös tuulettaa säännöllisesti sekä hävittää asiat, jotka tuottavat epäpuhtauksia. Huonekasvit pitäisi puolestaan muistaa pitää pölyttöminä ja terveinä. (Marttaliitto 2022.)
Huonekasvit voivat lisätä ilmankosteutta huoneilmassa, sillä ne haihduttavat ilmarakojensa ja kasvualustansa avulla kosteutta ilmaan (Karimo ym. 2007, 11). Rakennuksien ilmankosteuden tulisi olla noin 30–60 prosenttia, jotta se olisi miellyttävä ihmiselle. Alhainen ilmankosteus voi lisätä vilustumisen riskiä. (Lohr 2010.) Lisäksi se voi aiheuttaa ihon kuivumista, minkä takia ihoa pitää rasvata useammin (Perry 2018). Lohrin (2010) tutkimuksessa selvitettiin lisäävätkö huonekasvit ilmankosteutta sisätilassa, jossa huonekasvit veivät tilasta kaksi prosenttia. Tuloksista selvisi, että jo pieni määrä huonekasveja riitti nostamaan ilmankosteutta 25 prosentista 30 prosenttiin. Jotkut ihmiset voivat olla huolissaan siitä, että huonekasvit nostavat ilmankosteutta liikaa sisätiloissa.
Huonekasveja tulee kuitenkin olla tilassa runsaasti, jos ilmankosteutta halutaan nostaa huomattavasti. (Lohr 2010.)
3.6 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu aiemman tutkimuksen kautta (ks. Chalfront 2008;
Chen ym. 2013; Dzhambov ym. 2021; Karimo ym. 2007; Lohr 2010; Park & Mattson 2008; Wilson 1984). Kuviossa 1. on kuvattu aiemmissa tutkimuksissa havaittuja huonekasvien hyötyjä. Tämän tutkimuksen tehtävänä on testata, voidaanko suomalaisten huonekasviharrastajien keskuudessa havaita neljä samanlaista asenteellista ulottuvuutta kuin Chenin ym. (2013) biofilia-teoriaan perustuvassa puutarhanhoitoa koskevassa tutkimuksessa.
Kuvio 1. Huonekasviharrastuksen koettuja hyötyjä (ks. Chalfront 2008; Chen ym. 2013; Dzhambov ym. 2021; Karimo ym. 2007; Lohr 2010; Park & Mattson 2008)
Chenin ym. (2013) mukaan puutarhanhoitoa voidaan tarkastella neljästä asenteellisesta ulottuvuudesta, joita ovat vapaa-ajan usko, sosiaalisten suhteiden parantaminen, positiivisen ilmapiirin nostattaminen sekä ympäristön parantaminen. Tarkastelen huonekasviharrastuksen hyötyjä näistä neljästä asenteellisesta ulottuvuudesta, jotka olen nimennyt yhteisöllisen, psyykkisen hyvinvoinnin, fyysisen terveyden ja kotitalouden ulottuvuuksiksi (kuvio 1).
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Historian saatossa huonekasvien merkitys ihmisille on muuttunut paljon. Nykyään huonekasvit ovat trendikkäitä kaikenikäisten keskuudessa ja sille täytyy olla jokin syy, johon pyrin saamaan tutkimukseni avulla vastauksen. Toisin sanoen tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan kasviharrastajien käsityksiä huonekasviharrastuksen eri ulottuvuuksista (ks. Chen ym. 2013).
Tutkimus käsittelee huonekasviharrastusta yhteisöllisen, psyykkisen hyvinvoinnin, fyysisen terveyden ja kotitalouden näkökulmista. Samalla pyrin selvittämään, mitkä eri taustatekijät ovat yhteydessä huonekasviharrastukseen. Tarkoituksenani on kartoittaa, vaikuttaako esimerkiksi ikä, vuositulot, asuinpaikka tai talouden tyyppi huonekasviharrastukseen. Minua myös kiinnostaa tietää, mistä kasviharrastajien huonekasviharrastus on saanut alkunsa. Esimerkiksi läheisillä ihmissuhteilla ja sosiaalisella medialla voi olla vaikutusta huonekasviharrastuksen aloittamispäätökseen. Kiinnostavaa on myös nähdä, onko koronapandemialla ollut vaikutusta huonekasviharrastukseen. Tutkimuksessani pyrin siis saamaan vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1) Minkälaisia käsityksiä kasviharrastajilla on huonekasvien harrastamisesta?
Millaisia kokemuksia kasviharrastajilla on huonekasviharrastuksesta koskien yhteisöllisyyden tunnetta, psyykkistä hyvinvointia, fyysistä terveyttä tai kotitaloutta?
2) Mitkä eri taustatekijät ovat yhteydessä huonekasviharrastukseen?
Miten ikä, työllisyystilanne, vuositulot, asuinpaikka, asumismuoto, asunnon omistus, asunnon koko tai talouden tyyppi ovat yhteydessä huonekasviharrastukseen?
3) Mistä kasviharrastajien huonekasviharrastus on saanut alkunsa?
Millainen merkitys perheellä tai sukulaisilla, ystävillä tai tutuilla, telkkarilla tai radiolla, kirjoilla tai lehdillä, sosiaalisella medialla tai koronapandemialla on kasviharrastajien huonekasviharrastuksen aloittamispäätökseen?
Hypoteesini on, että huonekasvit vaikuttavat positiivisesti erityisesti kotitalouden viihtyvyyteen, yhteisöllisyyden tunteeseen sekä ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Luulen, että huonekasvit toimivat monen kotona esimerkiksi tilan koristajina, ja huonekasveja hoidetaan yhdessä
esimerkiksi perheenjäsenten kesken. Lisäksi oletan, että huonekasvit ovat monelle ihmiselle harrastus, joka rentouttaa ja kohottaa mielialaa. Taustatekijöistä uskon, että erityisesti iällä ja asuinpaikalla on yhteys huonekasviharrastukseen. Johdannossa mainitsin, että tällä hetkellä huonekasviharrastus kiinnostaa kaikenikäisiä ihmisiä. On mielenkiintoista nähdä, minkälaista tietoa oma tutkimukseni antaa aiheesta ja pitääkö tieto vielä paikkansa. Uskon myös, että keskustassa tai kantakaupungissa asuville henkilöille huonekasvit merkitsevät enemmän kuin haja-asutusalueella tai maaseudulla asuville, sillä he eivät pääse niin helposti olemaan yhteydessä luonnon kanssa.
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
Tässä luvussa avataan kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen käsite sekä käydään läpi tutkimuksen aineistonhankintamenetelmää ja kohdejoukkoa hyödyntäen Chenin ym. (2013) tutkimusta. Lukuun sisältyy myös aineiston analysointi.
5.1 Metodologiset lähtökohdat
Huonekasviharrastus on yksi ihmisen monista eri keinoista olla yhteydessä luontoon (Chen ym.
2013). Tutkimukseni aihe soveltuu erinomaisesti kotitaloustieteen tutkimuskohteeksi, sillä huonekasvit ovat monikäyttöisiä esimerkiksi kodin sisustuksessa. Lisäksi huonekasvit tyydyttävät ihmisten hoivaamisen ja kauneuden tarvetta, rakentavat kodin tuntua sekä yhdistävät ihmisiä.
Tutkimukseni on luonteeltaan kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Määrällisellä tutkimuksella tarkoitetaan sitä, että tutkittavaa ilmiötä lähestytään laskennallisia ja tilastollisia analyysimenetelmiä hyödyntäen. Tutkittavaa ilmiötä kuvataan tyypillisesti esimerkiksi luokitteluiden, syy- ja seuraussuhteiden sekä numeeristen tulosten avulla. (Koppa 2015.)
5.2 Kyselylomake aineistonhankintamenetelmänä
Kyselylomake on tavallinen aineistonhankintamenetelmä määrällisen tutkimuksen teossa, sillä sen avulla saadaan helposti mitattua tutkittavaa ilmiötä. Se on erinomainen työväline varsinkin silloin, kun ollaan kiinnostuneita vastaajien käsityksistä sekä kokemuksista. Kyselylomakkeen laadintaan suositellaan käytettävän runsaasti aikaa, jotta mittaus onnistuisi mahdollisimman hyvin. Ennen kyselyn toteuttamista tulisi muun muassa paneutua tutkimuskirjallisuuteen, muotoilla tutkimuskysymykset sekä miettiä kyselylomakkeen kieltä ja ulkoasua. Etukäteen olisi myös tärkeää suunnitella, millä menetelmillä kysely mittauksen jälkeen analysoidaan. Lisäksi itse tehty tutkimus olisi syytä esitestata ennen varsinaisen mittauksen toteuttamista, jotta mittaus olisi varsinaisessa tilanteessa mahdollisimman luotettava ja tuloksellinen. (Tähtinen ym. 2020, 24–36.)
Kyselylomakkeen tulisi edetä helpoista kysymyksistä vaikeampiin kysymyksiin. Usein kysely alkaakin vastaajan taustatietojen kartoittamisella, sillä niihin on nopeaa ja vaivatonta vastata.
Yksittäisen kysymyksen tulisi myös mitata yhtä asiaa kerrallaan, eikä vastausvaihtoehtoja saisi olla liikaa, sillä monet vastausvaihtoehdot hidastavat ja vaikeuttavat kysymykseen vastaamista. Lisäksi
kyselylomakkeen kysymykset eivät saisi olla luonteeltaan johdattelevia tai sosiaalisesti latautuneita, sillä silloin ne voivat heikentää tutkimuksen luotettavuutta. (Tähtinen ym. 2020. 24–
36.)
5.3 Kohdejoukko ja aineistonhankinta
Chenin ym. (2013) tutkimuksessa selvitettiin ihmisten asenteita puutarhanhoitoa kohtaan vuonna 2009 Taiwanissa. Mittaus suoritettiin kyselylomakkeen avulla, joka rakentui kahdesta osasta:
taustatiedoista sekä vastaajien asenteista puutarhanhoitoa kohtaan. Kyselyn ensimmäisessä osiossa tiedusteltiin vastaajan taustatietoja, kuten sukupuolta, ikää, siviilisäätyä, koulutustasoa, kuukausituloja sekä ammattia. Toisessa osiossa sen sijaan vastaajan piti aluksi kertoa, minkälaista puutarhanhoitoa hän on harrastanut viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämän jälkeen vastaajan asenteita puutarhanhoitoa kohtaan mitattiin 29 väittämällä, joihin vastattiin 7-portaista Likert-asteikkoa käyttäen. Mittaukseen hyväksyttiin 446 kyselylomaketta ja niiden vastukset analysoitiin muun muassa faktorianalyysin avulla. (Chen ym. 2013.) Omassa tutkimuksessani olen ottanut mallia Chenin ym. (2013) tutkimuksesta, vaikka tarkastelenkin kasviharrastajien käsityksiä huonekasvien harrastamisesta.
Tämän tutkimuksen sähköinen kyselylomake (liite 1) on rakennettu teoriaosuuden pohjalta erityisesti Chenin ym. (2013) tutkimusta hyödyntäen. Ennen aineiston keruuta kyselylomake esitestattiin tutkijan lähipiirissä 10 henkilölle mittarin toimivuuden varmistamiseksi. Lisäksi Facebookin ylläpidolta haettiin kyselyn julkaisemiseen tutkimuslupaa, joka myönnettiin.
Tutkimuksen eettisyydessä otettiin huomioon myös vastaajat, sillä kyselylomakkeen alussa vastaajille oli laadittu ohjeistus, jossa kerrottiin muun muassa tutkimuksen tarkoituksesta sekä tutkimuksen eettisistä periaatteista. Ohjeistuksen lukemisen jälkeen vastaajien tuli antaa suostumus tietojen hyödyntämiseen tutkimuksessa. Kyselyssä ei päässyt jatkamaan seuraavalle sivulle, jos suostumusta ei antanut.
Kysely muodostui 21 kysymyksestä, jotka pyrittiin muotoilemaan helposti ymmärrettäviksi sekä objektiivisiksi. Aluksi vastaajilta kartoitettiin taustatietoja, kuten vastaajan ikää, sukupuolta, koulutustasoa sekä asumismuotoa. Taustatietokysymyksiä oli yhteensä 13 kappaletta. Vastaaja pystyi vastaamaan kaikkiin kysymyksiin helposti rastittamalla itselleen mieluisimman vaihtoehdon.
Kyselyn alussa vastaajan ei siis tarvinnut kirjoittaa vastauksiaan, mikä saattoi nopeuttaa kyselyyn vastaamista.
Taustatietojen jälkeen siirryttiin kartoittamaan vastaajien huonekasviharrastusta. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, mitä huonekasveja he kasvattavat, kuinka monta huonekasvia he omistavat, mistä heidän huonekasviharrastuksensa on saanut alkunsa sekä kuinka monta vuotta he ovat harrastaneet huonekasvien kasvattamista. Kyselyssä oli myös avoin kysymys, ja vastaajan tuli vastata siihen kirjoittamalla. Seuraavaksi kyselyssä oli kysymyksiä, joihin tuli vastata joko rastittamalla tai liukukytkintä oikealle vetämällä (liite 1).
Kyselyn viimeisessä osiossa vastaajien käsityksiä tarkasteltiin yhteisöllisestä, psyykkisen hyvinvoinnin, fyysisen terveyden sekä kotitalouden ulottuvuudesta, ja mitattiin 5-portaisen Likert- asteikon avulla. Vastaajille esitettiin erilaisia huonekasveihin liittyviä väittämiä ja heidän tuli valita viidestä vastausvaihtoehdosta itselle mieluisin. Vaihtoehdot olivat 1=Täysin eri mieltä, 2=Jokseenkin eri mieltä, 3=Ei samaa eikä eri mieltä, 4=Jokseenkin samaa mieltä sekä 5=Täysin samaa mieltä. Väittämiä oli yhteensä 65 kappaletta. Päädyin 5-portaiseen Likert-asteikkoon 7- portaisen Likert-asteikon sijaan, sillä ajattelin, että vastaajan on helpompi ja nopeampi vastata väittämiin. Lisäksi vastausten analysoiminen on vaivattomampaa vastausvaihtoehtoja ollessa vähemmän.
Aineiston keruu järjestettiin keväällä 2022 Webropolin sähköistä kyselyä hyödyntäen.
Kyselylomakkeen linkki julkaistiin Facebookin Huonekasvit-ryhmässä, johon kuuluu noin 89 000 jäsentä, ja kyselyyn oli aikaa vastata kuusi päivää. Tämän jälkeen linkki ei enää vienyt kyselylomakesivustolle. Vastaajan tuli varata aikaa kyselyn täyttämiseen noin 15–20 minuuttia, mutta sitä sai tehdä halutessaan pidempäänkin.
5.4 Aineiston kuvailu
Kyselyyn osallistui yhteensä 401 henkilöä, ja lähes kaikki vastaajien demografisista tekijöistä on kuvattu taulukossa 1. Lisäksi taulukon alapuolella on tarkennuksia taustatekijäkysymyksiin, joissa vastausvaihtoehtona oli myös muu-vaihtoehto. Liitteestä 2 löytyy myös vapaavalintaisen ammattiryhmäkysymyksen koonti.
Taulukko 1. Vastaajien demografiset tekijät VASTAAJIEN DEMOGRAFISET TEKIJÄT
Sukupuoli Lukumäärä
(n=401)
%-osuus
Nainen 385 96
Mies 11 3
Muunsukupuolinen 3 1
En halua vastata 2 0
Ikä
Alle 18-vuotias 1 0
18–29-vuotias 135 34
30–49-vuotias 201 50
50–64-vuotias 54 13
65 vuotta tai enemmän 10 3
Koulutustaso
Peruskoulun/kansakoulu 14 3
Ammattikoulu/lukio 152 38
Ammattikorkeakoulututkinto 121 30 Yliopiston kandidaatintutkinto 31 8 Yliopiston maisterintutkinto 67 17
Muu 16 4
Työllisyystilanne
Työssäkäyvä 294 76
Työtön 25 6
Opiskelija 48 12
Eläkeläinen 21 5
Muu 13 1
Vuositulojen määrä
Alle 1000 euroa 15 4
1000–19 999 euroa 92 23
20 000–29 999 euroa 92 23
30 000–49 999 euroa 149 37
50 000–79 000 euroa 26 6
yli 80 000 euroa 2 1
En halua vastata 25 6
Maakunta
Uusimaa 124 31
Varsinais-Suomi 38 9
Pirkanmaa 38 9
Pohjois-Pohjanmaa 31 8
Keski-Suomi 28 7
Pohjois-Karjala 23 6
Päijät-Häme 19 5
Kanta-Häme 18 4
Kymenlaakso 17 4
Pohjois-Savo 14 4
Satakunta 13 3
Lappi 13 3
Etelä-Karjala 8 2
Etelä-Pohjanmaa 7 2
Etelä-Savo 4 1
Kainuu 3 1
Muu 3 1
Asuinpaikka
Keskusta tai kantakaupunki 168 42
Lähiö tai kylä 169 42
Haja-asutusalue tai maaseutu 64 16 Asumismuoto
Kerrostalo 197 50
Omakotitalo 136 34
Rivitalo 63 16
Muu 5 0
Asunnon omistus
Vuokra-asunto 197 49
Omistusasunto 191 48
Asumisoikeusasunto 13 3
Asunnon koko
Alle 30 neliötä 11 3
31–50 neliötä 90 22
51–70 neliötä 96 24
71–90 neliötä 70 18
Yli 90 neliötä 134 33
Talouden tyyppi
Yksinasuva 103 26
Parisuhteessa ilman lapsia 164 41
Parisuhteessa, lapsia 107 27
Yksinhuoltaja 18 4
Vanhempien kanssa 4 1
Muu 5 1
Kotitalouden henkilömäärä
1 107 27
2 170 42
3 44 11
4 51 13
5 21 5
Muu 8 2
Koulutustasokysymyksessä kysymysvaihtoehdon ”muu” valitessaan vastaaja pystyi kirjoittamaan oman koulutustasonsa, jos sitä ei löytynyt kyselylomakkeen koulutustasokysymyksen vastausvaihtoehdoista. Vastaajista neljä prosenttia (n=16) kirjoitti muu-vaihtoehtoon koulutustasonsa olevan esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto, kotitalousopettajaopisto tai tohtori. Sen sijaan työllisyystilannekysymyksessä vastaajista yksi prosentti (n=13) valitsi muu- vaihtoehdon, jonka vastaukset pystyttiin yhdistämään valmiisiin vastausvaihtoehtoihin.
Maakuntakysymyksessä vastaajista yksi prosentti (n=3) ilmoitti muu-vaihtoon asuvansa ulkomailla.
Talouden tyyppikysymyksen muu-vaihtoehtoon yksi prosentti (n=5) vastaajista kirjoitti asuvansa uusperheessä. Lisäksi kotitalouden henkilömääräkysymyksen muu-vaihtoehtoon vastaajista 2 prosenttia (n=8) vastasi asuvansa esimerkiksi 6–8 henkilön kotitaloudessa.
Vastaajat saivat vastata halutessaan myös ammattiryhmäkysymykseen, jonka laatimisessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen (2010) ennakoinnissa käytettyä tehtävätaso- ja ammattiluokitusta.
Kysymykseen kertyi yhteensä 311 vastausta (liite 2). Vastaajien yleisin ammattiryhmä oli opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 10 prosentilla (n=30) kaikista vastauksista. Toiseksi yleisimmät ammattiryhmät olivat puolestaan sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat (9 %, n=28), sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat (9 %, n=26) sekä kauppiaat ja myyjät (7 %, n=21).
5.5 Aineiston analysointi
Aineiston tilastollinen analyysi on kuvattu taulukossa 2. Aineiston analysoimisessa sovellettiin Chenin ym. (2013) puutarhanhoidon neljän asenteellisen ulottuvuuden teoriaa. Tutkimuksen ulottuvuudet nimettiin: yhteisöllisen, psyykkisen hyvinvoinnin, fyysisen terveyden sekä kotitalouden ulottuvuuksiksi. Aineisto analysoitiin eksploratiivista faktorianalyysia hyödyntäen näiden neljän eri ulottuvuuden osalta erikseen. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä kasviharrastajilla on huonekasvien harrastamisesta. Kyselyssä mitattiin vastaajien käsityksiä 65 väittämän avulla, joita he arvioivat 5-portaisella Likert-asteikolla.
Liitteestä 3 löytyy vastaajien valitsemien vastausvaihtoehtojen prosenttiosuudet ja keskiarvot huonekasviväittämiin.
Eksploratiivisen faktorianalyysin avulla pyrittiin selvittämään, mitä asioita kukin osa-alue mittaa.
Analysoinnissa hyödynnettiin pääakselimenetelmää sekä Oblimin rotaatiota, koska ei ollut syytä olettaa, että faktorit eivät korreloisi keskenään. Tähtisen ym. (2020, 213–227) mukaan eksploratiivisen faktorianalyysin avulla väittämät tiivistetään, ja vanhat muuttujat voidaan korvata uusilla summamuuttujilla, joita on lukumääräisesti vähemmän.
Taulukko 2. Koonti tutkimuksen tutkimuskysymyksistä ja niiden analyysimenetelmistä
Tutkimuskysymys: Analyysimenetelmä:
1. Minkälaisia käsityksiä kasviharrastajilla on huonekasvien harrastamisesta?
• Millaisia kokemuksia kasviharrastajilla on
huonekasviharrastuksesta koskien yhteisöllisyyden tunnetta, psyykkistä hyvinvointia, fyysistä terveyttä tai kotitaloutta?
Eksploratiivinen faktorianalyysi, Pääakselimenetelmä, Oblimin rotaatio
2. Mitkä eri taustatekijät ovat yhteydessä huonekasviharrastukseen?
• Miten ikä, työllisyystilanne, vuositulot, asuinpaikka,
asumismuoto, asunnon omistus, asunnon koko tai talouden tyyppi ovat yhteydessä huonekasviharrastukseen?
Yksisuuntainen varianssianalyysi, Eta2, Post hoc -testi (Tukey)
3.Mistä kasviharrastajien huonekasviharrastus on saanut alkunsa?
• Millainen merkitys perheellä tai sukulaisilla, ystävillä tai tutuilla, telkkarilla tai radiolla, kirjoilla tai lehdillä, sosiaalisella medialla tai koronapandemialla on kasviharrastajien huonekasviharrastuksen aloittamispäätökseen?
Prosenttivertailu
Toisen tutkimuskysymyksen analyysissa hyödynnettiin eksploratiivisen faktorianalyysin tuloksena tehtyjä summamuuttujia, ja selvitettiin, mitkä eri taustatekijät ovat yhteydessä huonekasviharrastukseen (taulukko 2). Tarkasteluun otettiin ikä, työllisyystilanne, vuositulot, asuinpaikka, asumismuoto, asunnon omistus, asunnon koko ja talouden tyyppi. Aineisto analysoitiin yksisuuntaisen varianssianalyysia hyödyntäen kunkin kahdeksan taustamuuttujan osalta erikseen. Tähtisen ym. (2020) mukaan yksisuuntaista varianssianalyysia käytetään, kun ollaan kiinnostuneita vertaamaan kahden tai useamman ryhmän keskiarvoja keskenään.
Yksisuuntaisen varianssianalyysin perusteella ”voidaan päätellä, ovatko eri ryhmien keskiarvoissa havaitut erot tilastollisesti merkitseviä”. (Tähtinen ym. 2020, 140–150.) Efektikokoa arvioitiin Eta2 toisen arvon mukaan. Lisäksi käytettiin post hoc -parivertailutestiä (Tukey) raja-arvon ollessa p<.05.
Kolmannella tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, mistä kasviharrastajien huonekasviharrastus on saanut alkunsa. Tähän tutkimuskysymykseen saatiin vastaus suoraan Webropolin sähköisestä kyselylomakkeesta, joka näytti prosentuaalisesti kyselyyn vastanneiden kasviharrastajien vastaukset. Kysymyksen vastausvaihtoehdoissa oli myös muu-vaihtoehto, johon vastaaja pystyi kirjoittamaan oman vastauksensa, jos sitä ei löytynyt valmiista vastausvaihtoehdoista. Muu-vaihtoehdon vastaukset analysoitiin Microsoft Excel-ohjelman avulla luokittelemalla ne eri kategorioihin, kun vastauksissa havaittiin yhtäläisyyksiä (taulukko 2).
6 TUTKIMUKSEN TULOKSET
Tässä luvussa esitellään tutkimustulokset. Luku on jaoteltu neljään alalukuun tutkimuskysymysten mukaisesti. Ensimmäisessä alaluvussa kuvataan vastaajien käsityksiä huonekasvien harrastamisesta. Toisessa alaluvussa tutkitaan eri taustatekijöiden yhteyttä huonekasviharrastukseen, ja kolmannessa alaluvussa keskitytään siihen, mistä kasviharrastajien huonekasviharrastus on saanut alkunsa. Viimeisessä alaluvussa on yhteenveto tuloksista.
6.1 Kasviharrastajien käsityksiä huonekasviharrastuksesta
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää löytyykö suomalaisten kasviharrastajien keskuudessa samanlaiset asenteelliset ulottuvuudet kuin Chenin ym. (2013) biofilia-teoriaan perustuvassa puutarhanhoitoa koskevassa tutkimuksessa. Kasviharrastajien käsityksiä huonekasviharrastuksesta mitattiin kyselyssä 65 väittämän avulla 5-portaisella Likert-asteikolla, ja aineisto analysoitiin eksploratiivista faktorianalyysia hyödyntäen, joka on kuvattu tarkemmin alaluvussa 5.5. Ensimmäisenä tarkasteltuun otettiin teoriaan perustuvista neljästä ulottuvuudesta yhteisöllinen ulottuvuus, jossa oli yhteensä 20 väittämää. Neljä näistä väittämistä jouduttiin kuitenkin poistamaan, sillä ne eivät latautuneet millekään faktorille. Poistettavat väittämät olivat
”Harrastan monipuolisesti erilaisia luontoaktiviteetteja, esim. luonnossa liikkumista tai mökkeilyä.”,
”Hankin huonekasveja kotiini trendien ja kodin tyylin perusteella.”, ”Olen nimennyt huonekasvini.”
sekä ”Jaan vastuun huonekasvien kasvattamisesta muiden ihmisten kanssa.”.
Yhteisöllisen ulottuvuuden faktorianalyysissa selkeimmäksi muodostui neljän faktorin malli, joka selitti 49 prosenttia muuttujien kokonaisvarianssista. Ensimmäinen faktori nimettiin Kiintymyssuhde kasveihin (Cronbachin alfa=.64), jonka kärkimuuttujina olivat väittämät ”Minulla on tietynlainen ystävyyssuhde huonekasvieni kanssa.” sekä ”Olen kiintynyt huonekasveihini.”.
Toinen faktori nimettiin Kasvien edullisuudeksi ja helppohoitoisuudeksi (Cronbachin alfa=.81), jonka korkeimmat lataukset saivat muuttujat ”Suosin edullisia ja helppohoitoisia huonekasveja.”
sekä ”Koen, että huonekasvien kasvattaminen on halpaa.”. Kolmas faktori sai nimen Pitkäikäiset kasvit tarinoiden lähteenä (Cronbachin alfa=.56) ja sen kärkimuuttujina olivat väittämät
”Huonekasveihini liittyy tarinoita.” sekä ”Huonekasvini elävät vuosista vuosikymmeniin.”. Neljäs faktori nimettiin Kasvit ilon lähteenä omassa elämäntyylissä (Cronbachin alfa=.65), jonka korkeimmat lataukset saivat muuttujat ”Huonekasveistani riittää minulle iloa pitkäksi aikaa.” sekä
”Huonekasviharrastus sopii omaan elämäntyyliini ja asuinolosuhteisiini.”. Faktoreista muodostettujen summamuuttujien vinoudet olivat kohtuullisia. Alla olevassa taulukossa 3 on
