• Ei tuloksia

Vaiettu tarina voi olla se tärkein kertoa Pirjatanniemi, Elina

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vaiettu tarina voi olla se tärkein kertoa Pirjatanniemi, Elina"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Vaiettu tarina voi olla se tärkein kertoa Pirjatanniemi, Elina

Published in:

Turun Sanomat

Published: 14/01/2020

Document Version

Accepted author manuscript

Document License Publisher rights policy Link to publication

Please cite the original version:

Pirjatanniemi, E. (2020). Vaiettu tarina voi olla se tärkein kertoa. Turun Sanomat, 2020(1.4.).

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201148147

General rights

Copyright and moral rights for the publications made accessible in the public portal are retained by the authors and/or other copyright owners and it is a condition of accessing publications that users recognise and abide by the legal requirements associated with these rights.

Take down policy

If you believe that this document breaches copyright please contact us providing details, and we will remove access to the work immediately and investigate your claim.

This document is downloaded from the Research Information Portal of ÅAU: 07. Apr. 2022

(2)

Turun Sanomat, Elina Pirjatanniemi

Tasavallan presidentti Niinistö otti uudenvuodenpuheessaan painokkaasti esiin nykyisen keskustelukulttuurin. Hän oli huolissaan puutteellisesta halukkuudestamme aitoon keskusteluun. Hän myös muistutti, että toisten ihmisarvoa loukkaavalla puheella ei ole sananvapauden suojaa.

Niinistön sanat saivat minut miettimään omaa tapaani hyödyntää ilmaisunvapautta. Miten valikoin aiheet kolumneihini? Millaisia sanoja käytän?

Omaehtoiset julkiset ulostuloni syntyvät usein ärtymyksestä. Havaitsen jonkin yhteiskunnallisen epäkohdan, jota sitten enemmän tai vähemmän kipakasti kommentoin.

Toisinaan kirjoitusten pontimena on pedagogisempi pyrkimys selittää laajalle yleisölle jokin asiantuntemukseeni kuuluva seikka. Joskus kiitollisuus jostakin elämyksestä tai kokemuksesta purkautuu pienimuotoisena ylistyslauluna.

Pohdin ilmaisujani yleensä tarkkaan. Kolumnini saavat esimerkiksi aina kypsyä yön yli.

Kerran tosin lähetin vahingossa raakaversion toimitukseen ja huomasin virheeni vasta lehteä lukiessani. Teksti ei ollut huono, itse asiassa se oli aika hyvä, mutta kolumni oli kyllä tavanomaista merkittävästi vihaisempi.

Harkinta ja punninta ovat puheenvuoroja esitettäessä aina paikallaan. Näin välttyy turhilta tunnekuohuilta ja ylilyönneiltä. Omalta osaltani kokonaisuuteen vaikuttaa samoin se, että yleisölle edustan aina akateemista maailmaa, halusinpa tai en. Joudun siten vääjäämättä arvioimaan, millaisen kuvan lukija saa tutkijakunnasta minun pohdintojani lukiessaan.

Jokaisen on toisinaan hyvä pohtia tykönänsä, mistä julkisesti puhuu ja miten. Yhtä tärkeää on miettiä, mistä vaikenee ja miksi. Suurin osa meistä harrastaa jonkinasteista itsesensuuria. Sosiaalisessa mediassa vellovia kuohuntoja seuratessa tulee tosin joskus ajateltua, että moni voisi olla tältä osin hieman tiukempikin. Ihan kaikkea mielessä pyörivää kun ei todellakaan tarvitse suoltaa ulos.

Vaikenemisen syynä voi kuitenkin olla jokin muukin kuin sivistyneiden keskustelutapojen noudattaminen. Toisinaan jätämme sanomatta jotakin tärkeää, koska ennakoimme sanomistemme johtavan ikäviin seurauksiin. Pelkäämme maalittamista, vihaisten vastineiden myrskyä tai suoranaista uhkailua. Kivuliaat teemat ovat kuitenkin niitä, joista meidän pitäisi puhua enemmän ja rohkeasti. Tutkijoilla on tähän suorastaan velvollisuus.

Meidän tehtävämme ei ole miellyttää, vaan tutkia ja jakaa tutkimukseen perustuvaa tietoa.

Yritin rehellisesti muistella, mitä aiheita olen tietoisesti väistellyt viime vuosina.

Ensimmäisenä mieleen tulivat Al-Hol leirin äidit. Olen kirjoittanut heidän lapsistaan, mutta naisista olen vaiennut. En ole jaksanut purkaa auki ajatusta, jonka ytimessä on näiden naisten ihmisarvo. En ole puolustanut heidän oikeuttaan oikeudenmukaiseen kohteluun. En ole ponnekkaasti kyseenalaistanut näkemystä, joka kuvaa heidät lähinnä vaarallisina ihmishirviöinä, joiden hyvinvoinnista ei tarvitse olla huolissaan.

Tämä oli vain yksi esimerkki, muitakin toki olisi.

(3)

Tässä uuden vuosikymmenen ensimmäisessä kolumnissa voisi itse asiassa antaa lupauksen. Lupaan jatkossa miettiä tarkemmin, mistä asioista en oikeastaan haluaisi kirjoittaa. Jos syy haluttomuuteen on pelko tai mukavuudenhalu, yritän olla rohkeampi.

Vaikeneminen on valinta siinä missä asioiden esille nostaminenkin. Vaiettu tarina voi olla se kaikkein tärkein.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Hän tuhahtaa, miten lottien maine pilattiin sotien jälkeen ja heistä tehtiin kuin

Melkein tosi tarina tasapainottelee sen kysymyksen varassa, miten paljon voi luottaa kertojaan, joka jo alussa julistaa, että ”parempi kunnon tarina kuin totuus”.. Tämä on

Tähtien sisuksissa tapahtuvat fuusioreaktiot ovat maailmankaikkeuden energiatalouden perusta.. Oma aurinkomme toimii fuusiolla ja ylläpitää

Sitä ei ehkä tarvitsekaan käsittää erikseen opetelluksi, ihmisluonnolle vastakkaiseksi elementiksi.” Ja sama asia hieman myöhemmin toisin sanoin: ”Mikäli kädellisillä,

Osiosta löytyy muun muassa teoksessa usein viitatun, kirjallisuustieteessä keskeisen traumateo- reetikon Cathy Caruthin artikkeli, jossa hän analysoi tarkkanäköisesti kahta

-podcastille ja kymmenien yhteis- työkumppaneiden kanssa julkaisemallemme populaarille kertomuskriittiselle oppaalle Kertomuksen vaarat – kriittisiä ääniä tarinataloudessa

Eläin- oikeudet ovat toistaiseksi niin ei-käytännöllinen argumentaatioperusta, että sitä on vaikea käyttää poliittisena tai lainsäädännöllisenä välineenä?.

Jos teollisuuspolitiikkana pidetään kaikkea, mi- kä vaikuttaa teollisuuden kehitykseen, sisäl- tyvät teollisuuspolitiikkaan silloin lähes kaikki julkisen vallan talous-