• Ei tuloksia

Julkaisuähkystä laadukkaiden julkaisujen tukemiseen näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Julkaisuähkystä laadukkaiden julkaisujen tukemiseen näkymä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Professori Arto Mustajoki pohti kolumnissaan (Tie- teessä tapahtuu 5/2008) kiinnostavalla tavalla tieteen julkaisuähkyä. Hänen mukaansa tieteelli- siä lehtiä on jo liikaa, eikä niille riitä kiinnostunei- ta lukijoita. Siksi julkaisujen määrää tulisi supistaa ja tutkijoiden julkaista artikkeleitaan vain laajale- vikkisissä kansainvälisissä lehdissä, joita luetaan ja siteerataan eniten. Se edistäisi tieteellisen tiedon kumuloitumista ja laadukasta tutkimusta.

Mustajoen kanssa on helppo olla osittain samaa mieltä: vähemmilläkin tieteellisillä artikkeleilla pärjäisi varsin hyvin. Julkaisusarjoista turhim­

pien karsiminen palvelisi tutkijoita monella tapaa. Sen kääntöpuolena olisi kuitenkin kan­

sainvälisen julkaisutoiminnan keskittyminen.

Ihmistieteiden aloilla tutkijat Yhdysvaltojen ja Britannian parhaista yliopistoista ovat jo nyt selkeässä etulyöntiasemassa tieteen julkaise­

misen markkinoilla. Monet heistä työskentele­

vät julkaisusarjojen portinvartijoina tai pysty­

vät muuten vaikuttamaan julkaisukriteereihin.

Sen seurauksena hyvin tunnettujen professorei­

den tutkimuksia voi jäädä julkaisematta, koska ne eivät sovi käsityksiin uusimmasta uudesta.

Muodikkaammista aiheista kirjoittavien profes­

soreiden artikkeleita julkaistaan, vaikka ne olisi­

vat laadultaan keskinkertaisia. Nämä professorit voivat myös vaikuttaa oppilaidensa ja ystävien­

sä tekstien julkaisemiseen. Tieteellinen työ on inhimillistä toimintaa, eikä sitä vertaisarviointi­

menettelyistä huolimatta voi pitää arvovapaana.

Tästä syystä on tärkeää, että laajalevikkisille kansainvälisille julkaisuille on olemassa vaihto­

ehtoja. Tiedeyhteisön kannalta on tärkeää, että korkeatasoista julkaisutoimintaa harjoitetaan myös tiedekustantamisen valtavirran ulkopuo­

lella. Tätä toimintaa tulisi tukea kaikin mahdol­

lisin tavoin siitäkin syystä, että se on tyypillisesti erittäin haastavaa ja epäkiitollista työtä.

Käytän esimerkkinä tieteellistä lehteä, jonka tunnen parhaiten. Suomen Antropologi ­lehteä on

kehitetty kansainväliseksi vertaisarvioiduksi julkai­

suksi. Lehden julkaisukieli on englanti ja suuri osa kirjoittajista työskentelee muualla kuin Suomessa.

Päätoimittaja Marie­Louise Karttusen kaudella toi­

mituksellisena periaatteena on ollut luoda lehdestä myös tiedejulkaisemisen markkinoilla aliedustetuis­

ta maista tulevien tutkijoiden keskustelufoorumi.

Karttunen on sitoutunut työskentelemään kirjoitta­

jien kanssa, joiden äidinkieli ei ole englanti. Yhdys­

valtalaisten ja brittitutkijoiden artikkeleiden lisäk­

si lehdessä on julkaistu parin viime vuoden aikana artikkeleita tutkijoilta, jotka ovat Nepalista, Virosta, Italiasta ja Saksasta.

Euroopan tiedesäätiö on arvioinut Suomen Antropologi ­lehden luokkaan B. Arvoinnissa samaan luokkaan on sijoitettu esimerkiksi Criti- que of Anthropology, City and Society, Ethos, The- ory, Culture and Society ja Language in Society.

Korkeimpaan A­luokkaan sijoitetut lehdet ovat pääsääntöisesti lehtiä, joilla on erinomaiset jul­

kaisukanavat. B­luokan lehdet ovat korkeatasoi­

sia, mutta niiden vaikutus on alueellisesti raja­

tumpi. C­luokkaan päässeet lehdet ovat nekin referee­julkaisuja. On tärkeää, etteivät A­ ja B­luokkien väliset erot välttämättä liity yksittäis­

ten artikkelien laatuun. Kansalliset huippulehdet sijoitetaan usein B­luokkaan, koska A­luokalta edellytetään nimenomaan laajaa kansainvälistä levikkiä.

Tulisiko tutkijoita suojella julkaisuähkyltä ja lopettaa Suomen Antropologin kaltaisten lehtien tekeminen? Suomen Antropologi ­lehteä tehdään pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. Tieteellisten seurain valtuuskunnan jakama, lehden tekemi­

selle elintärkeä julkaisuavustus ja Suomen Ant­

ropologisen Seuran omat tulot kattavat vain leh­

den tuotantokulut. Lehti olisi lopetettu jo kauan sitten, elleivät sitä toimittavat pätkätöitä tekevät tutkijat olisi uskoneet sen kansainvälisiin mah­

dollisuuksiin.

Suomessa puhutaan kyllästymiseen asti huip­

pututkimuksen tärkeydestä. Jo olemassaolevia

Julkaisuähkystä laadukkaiden julkaisujen tukemiseen

Minna Ruckenstein

58 t i e t e e s s ä ta pa h t u u 6 / 2 0 0 8

(2)

vahvuuksia ei silti tunnisteta eikä tunnusteta.

Suomen Antropologi ­lehdestä saisi kehitettyä suhteellisen vaatimattomalla taloudellisella lisä­

panostuksella kansainvälisen huipputuotteen.

Tieteellisten lehtien karsimisen sijaan ehdotan pikemminkin resurssien kohdentamista jo ole­

massa olevien hyvien kotimaisten tiedelehtien tukemiseen. Kansainvälisessä arvioinnissa laa­

dukkaiksi todetut lehdet tarvitsevat taloudellisia resursseja ja vientitukea, jonka avulla ne voivat taata tulevan toiminnan ja laajentaa vaikutus­

aluettaan.

Kirjoittaja on Suomen Antropologisen Seuran esi- mies.

Yhteisön viisaus, voima ja vastuu

Edistyksen Päivät 2008 10.–11.10.2008 Turun yliopiston Luonnontieteiden talossa I, 2. krs, salissa X. (Yliopistonmäki) Edistyksen Päivien 2008 teema ”Yhteisö viisaus, voima ja vastuu " nostaa pohdittavaksi yhteisöllisyyden ydinkysymyk- set. Tarkastelun lähtökohtana on yhteisöllisyyden merkityksen ja muotojen arviointi. Ihminen on ihminen vain toisten ihmisten, yhteisön, ansiosta, mutta mitä on yhteisöllisyys tänään? Miten se on muuttunut ja muuttumassa? Mihin perustuu ja mitä on tämän päivän kansalaisuus? Minkä varaan rakentuvat nykyaikaiset toimivat työyhteisöt? Miten monikulttuurisuus, erilaisuus rajaavat ja luovat yhteisöjä? Onko verkostoituminen yhteisöllisyyttä? Korvaako ystävä- verkosto perheen ja suvun? Mitkä yhteisöt tekevät tämän päivän ihmisestä ihmisen ja miten?

PERJANTAINA 10.10.2008 Rehtori

Keijo Virtanen: Media kansavallan turvaaja vai korvaaja. Keskustelemassa päätoimittaja Jouko Jokinen, Sanomalehti Satakunnan Kansasta ja viestinnänprofessori Hannu Nieminen Helsingin yliopistosta. Keskustelun puheenjohtajana toimii dosentti Juhani Wiio.

"Yhteistyöstä työyhteisöksi. Miten käy työntekijöiden keskinäisille suhteille muuttuvassa työelämässä" VTT, dosentti, kirjailija

Jussi Vähämäki.

Bunkkerista parveen, M.A. lehtori

Juhana Kokkonen Metropolia-ammattikorkeakoulu.

Tiedeyhteisön yhteisöllisyys ja ristiriidat sukupolvinäkökulmasta? VTT, professori

J. P. Roos, Helsingin yliopisto.

Kansalaisuus 2.0 - matkalla moderniin yhteisöllisyyteen Tulevaisuudentutkija, valmentaja

Ilkka Halava, Prime Coaching &

Consulting Oy.

Kuluttajayhteisöllisyys – olemmeko koskaan olleet individualisteja? MMT, yliopistonlehtori

Minna Autio Helsingin yliopisto

LAUANTAINA 11.10.2008

Vapaaehtoistoiminta yhteisöllisyyden ituna, pääsihteeri

Kristiina Kumpula, Suomen Punainen Risti

Kuvittele vaalit, joissa kukaan ei äänestä: Muutamia huomioita tietämyksen merkityksestä demokratialle. VTT

Kimmo Elo Turun

yliopisto

Onko sanomalehdellä enää mitään yhteisöllistä tehtävää mediabisneksessä? Päätoimittaja

Matti Kalliokoski Sanomalehti Ilkka

Renessanssinerojen kerho. FT, professori

Helena Sederholm, Taideteollinen korkeakoulu

SEMINAARIMAKSU kahdelta päivältä 50 euroa, yhdeltä päivältä 30 euroa. Edistyksellisen tiedeliiton jäsenille 30 euroa kahdelta ja 20 euroa yhdeltä päivältä. Opiskelijoille 20 euroa kahdelta ja 10 euroa yhdeltä päivältä.

ILMOITTAUTUMISET 5.10.2008 mennessä. Ilmoittautumiset sähköpostilla, internetin kautta (ilmoittautumislomake, www.tiedeliitto.

net) tai puhelimitse. Ilmoittautumisen vahvistukseksi lähetetään maksukuitti, jolla seminaarimaksun voi maksaa pankkiin. Käytännön järjestelyiden helpottamiseksi ilmoittautumiset toivotaan em. päivään mennessä, mutta sen jälkeenkin ilmoittautumisia otetaan vastaan.

TARKKA OHJELMA www.tiedeliitto.net

TIEDUSTELUT Edistyksen Päivät 2008, PL 344, 00101 Helsinki, Puh. 040 728 3893, fax 09 75120211.

Sähköposti: tiedeliitto@netlife.fi

PÄÄJÄRJESTÄJÄ Edistyksellinen tiedeliitto ry yhdessä Maaseudun Sivistysliitto ry:n ja Ajatuspaja e2:n kanssa.

t i e t e e s s ä ta pa h t u u 6 / 2 0 0 8 59

(3)

J. Allan Hobson, Unennäöstä – Johdatus unitutkimukseen, 952-5202-80-1, 200 sivua, ovh € 30 Patricia S. Churchland,

Neurofi losofi a, 952-5202- 81-X, 520 sivua,

ovh € 50

Jared Diamond, Romahdus – Miten yhteiskunnat päätt ävät tuhoutua tai menestyä.

952-5202-84-4, 604 sivua, ovh € 50

Joseph Le Doux, Synaptinen itse – Miten aivot tekevät minusta minun, 952-5202-57-7, 440 sivua, ovh. € 40

Samuel P. Huntington, Kultt uurien

kamppailu ja uusi maailmanjärjestys, 952-5202-72-0, 473 sivua, ovh € 35

Osmo Tammisalo, Rakkauden evoluutio – Ihmisen parinvalinnan biologiaa,

952-5202-89-5, 499 sivua, € 40

Hyvin varustetuista kirjakaupoista tai suoraan kustantajalta

Terra Cognita

Ruukinlahdentie 7 B 22, 00200 Helsinki puh. 09-2289 0822, fax 09-2289 0820

www.terracognita.fi

puh. 09-2289 0822, fax 09-2289 0820

www.terracognita.fi

puh. 09-2289 0822, fax 09-2289 0820

Parasta suomalaista tietokirjallisuutt a

60 t i e t e e s s ä ta pa h t u u 6 / 2 0 0 8

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

6. Osakeyhtiön osakkeen matemaattinen arvo on 100 000 euroa. Osinkoa jaetaan 2019 ainoalle osakkeenomistajalle 10 000 euroa.. c) pääomatulo-osinkoa muodostuu 10 000 euroa,

a) Vuosilisä korottaa kuukausipalkkaa 8%. Tietokone myytiin 25 % alennuksessa. Mikä oli alkuperäinen hinta, kun alennettu hinta oli 480 euroa. Omenan hintaa nostettiin ensin 20%

Jos opiskelijan vanhempien tuloverolain (1535/1992) 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 20 700 euroa vuodessa, korotetaan tämän

Maksettavien korvausten perusteella veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta voimassa olevan lain mukaan vuonna 2021 tehtävä vähennys jaksotettaisiin

Ansio- tuloveroasteikon muutoksen osalta valtion osuus olisi 111 miljoonaa euroa, kuntien osuus olisi noin 17 miljoonaa euroa, seura- kuntien osuus noin 1 miljoona euroa ja

- vuonna 2016 noin 20 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 11 miljoonaa euroa, kuntien 7 miljoonaa euroa, seurakuntien 1 miljoona euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus 1 miljoona

Vesijumppien hinnat ovat 30 euroa jäseniltä ja 40 euroa muilta + uimahallin perimä maksu. Hin- nat sisältävät 12 jumppakertaa sekä vetäjien palkkiot ja

1) vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 55,96 euroa korkeakoulussa ja 38,66 euroa muus- sa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 124,12 euroa korkeakoulussa