Selvitys edunvalvontapalkkiolaskelman rakenteesta ja palkkiolaskelman mallintaminen selainsovelluksena
Mika Kuokkanen
Pro gradu –tutkielma
Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytiede
Joulukuu 2018
i
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Joensuu Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietojenkäsittelytiede
Opiskelija, Mika Kuokkanen: Selvitys edunvalvontapalkkiolaskelman rakenteesta ja palkkiolaskelman mallintaminen selainsovelluksena
Pro gradu –tutkielma, 52 s.
Pro gradu –tutkielman ohjaajat: FT, Jarkko Suhonen Joulukuu 2018
Tiivistelmä:
Tutkielman tekijä, eli tutkija työskentelee Pohjois-Karjalan edunvalvontatoimistossa yleisenä edunvalvojana. Edunvalvontapalkkio on lasku, joka peritään edunvalvon- nassa olevilta asiakkailta kerran vuodessa, eli aihe liittyy tutkijan työtehtäviin. Tutki- mus on luonteeltaan toimintatutkimus, jossa tehdään kvantitatiivisia analyyseja tutki- musaineistosta. Tutkielman aineistona käytetään aineistona yli 30 000 yleisen edun- valvonnan asiakkaan edunvalvontapalkkion tietoja vuodelta 2017. Tutkimusaineiston pohjalta toteutetaan kaksi uutta yksinkertaisempaa esitystä edunvalvontapalkkiolas- kelmasta. Yksinkertaisemmalla palkkiolaskelmalla tarkoitetaan, että voimassa ole- vasta palkkiolaskelmasta karsitaan olemassa olevia muuttujia ja vakioita. Yhtenä arvi- ointi kriteerinä käytetään palkkiolaskelmien kokonaiskertymää, eli tilastoaineiston ko- konaiskertymää vertaillaan esitysten kokonaiskertymiin. Edunvalvontapalkkiolas- kelma konvertoidaan selainsovellukseksi, jonka kautta tutkimustuloksia voidaan ha- vainnollistaa ja arvioida.
Avainsanat: Edunvalvontapalkkio, palkkio, lisämaksu, varallisuus, vuositulot, palk- kiorajoitin, tutkimusaineisto.
ii
UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Science and Forestry, Joensuu School of Computing
Computer Science
Student Mika Kuokkanen: Evaluation of public guardians fee and modeling calcula- tion to web application.
Master’s Thesis, 52 p.
Supervisors of the Master’s Thesis: PhD Jarkko Suhonen December 2018
Abstract:
Researcher work as a public guardian and once per year public guard can charge client by a fee. This fee is known as public guardian fee. This thesis aims to illustrate two different simple formula to calculate the public guardian fee. The approach to create more simple calculation is to decrease variables and constants from current calcula- tion. Thesis contains dataset which has over 30 000 public guardian fee from year 2017. Two new public guardian fee calculations should give almost exact amount of total euros than current calculation. Research is based on action research model, but it also contains information from software engineering agile methods and knowledge management tacit knowledge circle. Public guardian calculation will also be trans- ferred to website calculator which will give hard copies via users inputs.
Keywords: Additional fee, dataset, public guardian fee, research data, restriction of the fee, yearly incomes, assets
iii
Esipuhe
Tämä tutkielma on tehty Itä-Suomen yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitokselle vuosien 2016 – 2018 aikana. Tutkielma sai alkunsa keväällä 2016, kun tiedustelin oi- keusministeriön hallintosihteeri Päivi Tiainen-Hyrkkäältä tutkielman aiheita. Edun- valvontapalkkio aiheena vaikutti mielenkiintoiselta, koska samaa aihetta käsittelin jo vuoden 2012 aikana asiantuntijana oikeusministeriön asettamassa edunvalvontapalk- kion määrittelyyn asetetussa työryhmässä. Aiheen valitsemisen jälkeen prosessi eteni tutkimusaineiston määrittelyn kautta, tutkimusaineiston tilaukseen ja itse tutkimustyö- hön. Tutkielman aihe sekä sisältö on tarkentunut prosessin edistyessä.
Ilman sujuvaa yhteistyötä gradunohjaajan Jarkko Suhosen, oikeusministeriön hallin- tosihteeri Päivi Tianen-Hyrkkään sekä oikeusrekisterikeskuksen Toni Tuomolan kanssa tätä tutkielmaa ei olisi voitu toteuttaa – kiitokset työn mahdollistamisesta!
Lisäksi haluan kiittää ystävääni Antti Mannista, joka perehdytti minua Java Scriptin funktioihin, kuten selainsovelluksessa olevan laskurin tuhat erottimen toteuttamiseen.
Niinkin yksinkertaiselta kuulostava asia voi olla hyvin aikaa vievä toteuttaa, oppi se oli tämäkin.
iv
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO ... 1
2. EDUNVAVLONTAPALKKIO YLEISESTI ... 4
2.1 Edunvalvontapalkkion määräytyminen ... 4
2.2 Edunvalvontapalkkiolaskelma ... 4
2.3 Perusmaksu, lisämaksuluokat sekä palkkiorajoitin ... 5
3. TOIMINTATUTKIMUS JA TOIMINTAMALLI ... 8
3.1 Ketterä ohjelmistokehityksen menetelmä ... 10
3.2 Hiljaisen tiedon jalostumisen SECI - malli... 12
3.3 Toimintatutkimusmalli HETA ... 13
4. AIEMMAT HAVAINNOT JA ESITIEDOT ... 17
4.1 Havaitut ongelmat ... 17
4.2 Esitiedot - vuoden 2012 palkkiotyöryhmän mietinnöt ... 19
4.3 Tutkimusaineiston määrittely ... 21
5. TUTKIMUSTULOKSET SEKÄ ARVIONTI ... 23
5.1 Palkkiorajoittimen vaikutus lisämaksuluokkiin 200€, 300€ ja 600€ .. 23
5.1.1 Palkkiorajoittimen vaikutus lisämaksuluokkaan 300,00€ ... 24
5.1.2 Palkkiorajoittimen vaikutus lisämaksuluokkiin 600,00€ ... 25
5.2 Esitys perusmaksuluokan korvaamisesta ... 26
5.3 Palkkiolaskelma esitys 1 ... 29
5.4 Palkkiolaskelma esitys 2 ja vertailu toteutuneeseen kertymään. ... 32
5.4 Esitysten vertailu toteutuneeseen ja arviointi ... 34
6. EDUNVALVONTAPALKKIOSOVELLUS ... 41
6.1 Edunvalvontapalkkiosovelluksen esiehdot ja käyttötapauskaavio ... 41
6.2 Edunvalvontapalkkiolomake ... 43
7. YHTEENVETO ... 48
VIITTEET ... 51 LIITTEET
Liite 1. VOIMASSA OLEVAN ASETUKSEN MUKAINEN TULOSTE Liite 2. ESITYSTÄ 1.1 VASTAAVA TULOSTE
Liite 3. ESITYSTÄ 2.1 VASTAAVA TULOSTE
1. JOHDANTO
Toimin yleisenä edunvalvojana Pohjois-Karjalan yleisessä edunvalvontatoimistossa, joka on oikeusministeriön alainen yksikkö. Yleinen edunvalvonta hoitaa niiden henki- löiden taloudellisia asioita, joille on heikentyneen terveyden tilan seurauksena mää- rätty yleinen edunvalvoja maistraatin tai käräjäoikeuden päätöksellä. Päämiehen eli edunvalvonnan asiakkaan vastustaessa edunvalvontaa ratkaisu voidaan hakea käräjä- oikeudesta. Edunvalvonnan asiakaskunta koostuu mielenterveyskuntoutujista, ikäih- misistä ja kehitysvammaisista. Työtehtäväni yleisenä edunvalvojana on huolehtia yh- dessä 4 edunvalvontasihteerin kanssa yli 200 päämiehen talouteen liittyvistä asioista Taloudellisilla asioilla tarkoitetaan laskujen maksamista, tulojen ja etuuksien huoleh- timista sekä säännöllisen käyttörahan maksamista edunvalvottavalle. Edunvalvoja edustaa päämiestään lisäksi seuraavissa taloudellisissa oikeustoimissa kuten kuolin- pesien jaot, ositussopimukset sekä asunto-osakkeen tai kiinteistön realisoimiset.
Edellä mainituissa oikeustoimissa toimitetaan valvovalle viranomaiselle maistraatille lupahakemus, josta edunvalvoja voi periä edunvalvontapalkkion yhteydessä lisämak- sun. Hakemuksessa selvitetään oikeustoimen tarpeellisuus ja tuodaan esille myös pää- miehen mielipide. Edunvalvonta rajoittaa ilman erillismääräystä ainoastaan päämie- hen taloudellisia asioita, eli edunvalvojalla ei ole toimivaltaa tehdä päätöksiä päämie- hen puolesta hoidollisissa tai asumiseen liittyvissä asioissa.
Edunvalvontatoimistoja on valtakunnallisella tasolla yhteensä 29 ja päämiehiä ylei- sessä edunvalvonnassa on noin 32 000. Edunvalvontatoimistot ovat valtakunnallisesti jaettu kuuteen edunvalvontapiiriin, jokaisella piirillä on oma oikeusapu- ja edunval- vontapiirin johtaja (Verkkojulkaisu, maistraatti, 2018).
Edunvalvottavan edunvalvoja voi olla yksityinen edunvalvoja tai yleinen edunvalvoja.
Yksityinen edunvalvoja on yleensä päämiehen sukulainen tai läheinen, kun taas ylei- nen edunvalvoja on oikeusministeriön alaisessa edunvalvontatoimistossa virkasuh- teessa oleva työntekijä.
2
Edunvalvojalla on holhoustoimilain mukaan oikeus periä kerran vuodessa edunval- vontapalkkio taloudellisten asioiden hoitamisesta. Yleiset edunvalvojat tekevät edun- valvontapalkkioita virkatyönä kaikille päämiehille, kun taas yksityiset edunvalvojat tekevät ainoastaan yhden edunvalvontapalkkion vuodessa. Tällä hetkellä yksityiset edunvalvojat muodostavat edunvalvontapalkkion Excel-taulukkolaskelmalla (Verkko- julkaisu, maistraatti, 2018).
Tämän tutkielma liittyy vuoden 2012 edunvalvontapalkkiotyöryhmän työhön, jonka tavoitteena oli yksinkertaistaa edunvalvontapalkkiolaskelman rakennetta. Tutkielman tekijä oli asiantuntijana mukana kehittämässä voimassa olevaa edunvalvontapalkkio- asetusta (Valtioneuvosto s.7-8, 2015).
Oikeusministeriö asetti 12.12.2011 työryhmän laatimaan ehdotuksen edunvalvojan palkkioasetukseksi, joka tuli voimaan 1.1.2013. Työryhmän esitys automatisoi ja yk- sinkertaisti edunvalvontapalkkion rakennetta eli määräytymisperusteita, jonka seu- rauksena palkkiolaskelmaan liittyvät tulkintaerot vähenivät eri puolilla Suomea. Tul- kintaerojen minimoimisella tarkoitetaan yhdenvertaisuutta siten, että edunvalvonnassa olevalla asiakkaalla on samansuuruinen edunvalvontapalkkio paikkakunnasta riippu- matta (Yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän suositus, 2016, s. 1 - 2).
Edunvalvontapalkkio on lasku, joka kuuluu edunvalvonnassa olevan henkilön makset- tavaksi. Lasku on aina yhden tilikauden mittainen, joka käsittää yleisimmin koko ka- lenterivuoden. Tilikausi on vajaa kalenterivuosi, kun edunvalvonta alkaa tai päättyy kesken vuoden. Edunvalvontapalkkio sisältää useita eri vakioita ja muuttujia, jotka vaikuttavat palkkiolaskelman lopputulokseen. Tutkimuksessa tehdään kaksi yksinker- taisempaa edunvalvontapalkkiomallia. Yksinkertaistamisella tarkoitetaan, että laskel- massa käytettyjä ehtolauseita sekä muuttujia ja vakioita pyritään vähentämään. Tut- kielman toisessa luvussa käydään läpi nykyinen palkkiolaskelma ja luvun taulukossa yksi esitetään voimassa olevan palkkiolaskelman vakiot ja muuttujat.
Tämän tutkimuksen aineisto määriteltiin yhteistyössä yliopiston, oikeusministeriön hallintosihteerin sekä oikeusrekisterikeskuksen IT-suunnittelijan sekä edunvalvonnan
3
käytössä olevan asianhallintajärjestelmän sovellustoimittajan kanssa. Aineiston otan- tana toimii vuoden 2017 yleisen edunvalvonnan asiakkaiden palkkiolaskelmat ja tut- kimus pohjautuu toimintatutkimusmenetelmään, jota käsitellään tarkemmin tutkiel- man luvussa kolme. Tutkielman luvussa neljä käydään tutkimusmallin mukaisesti läpi tutkimuksen esitiedot, jonka jälkeen luvussa viisi esitetään tutkimus sekä saavutetut tulokset. Kuudennessa luvussa lukijalle esitetään selainsovellus nykyisestä edunval- vontapalkkiolaskelmasta ja havainnollistetaan, miten esitetyt uudet laskentamallit muuttaisivat palkkiolaskelmatulostetta. Viimeisessä luvussa tehdään yhteenveto, jossa arvioidaan tutkimusprosessia sekä tutkimustuloksia.
4
2. EDUNVAVLONTAPALKKIO YLEISESTI
2.1 Edunvalvontapalkkion määräytyminen
Edunvalvojan palkkio määräytyy holhoustoimilain (442/1999) 44 §:n ja edunvalvojan palkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen (696/2012) mukaisesti. Holhoustoimi- lain mukaan palkkion on oltava kohtuullinen huomioon ottaen tehtävän laatu, laajuus ja päämiehen varat. Edunvalvontapalkkio peritään päämieheltä yhden kerran tilikau- den aikana. Holhoustoimilakia muutettiin vuonna 2011 ja tässä yhteydessä muutettiin myös edunvalvojan palkkiota säätelevää lain 44 §:ää. Pykälään otettiin palkkion peri- miseen vaikuttavien tulojen ja varojen vähimmäismäärät (Verkkojulkaisu, Finlex, 2012).
2.2 Edunvalvontapalkkiolaskelma
Edunvalvontapalkkioon liittyy useita käsitteitä, jotka ohjaavat palkkiolaskelmaa ja määrittävät laskelman lopullisen arvon. Tässä alaluvussa esitetään voimassa olevan edunvalvontapalkkiolaskelman rakenne ja tuodaan esiin laskelman sisältämät ehtolau- seet.
Edunvalvontapalkkiolaskelma huomioi tilikauden kuukausien mukaan nettotulot, joita ovat mm. eläke- ja ansiotulot sekä pääomatulot kuten vuokratulot ja korkotulot. Tulo- jen yhteissumma määrittää, voidaanko edunvalvontapalkkiota periä lainkaan ja tulot vaikuttavat edunvalvontapalkkion rajoittimeen, jonka laskentakaava esitetään myö- hemmin tässä alaluvussa. Edunvalvontapalkkio on 0,00€, jos päämiehen vuositulot ovat alle asetuksessa olevan tulojen alarajan. Vuositulojen alarajan laskentakaavana käytetään yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosaa, joka nousee indeksikoro- tuksen verran vuosittain. Vuonna 2018 yksin asuvan toimeentulotuen perusosa on
5
491,21€ kuukaudessa. Vuositasolla tulot eivät saa olla alle (491,21 perusosa * 12 kk) 5894,52€ (Verkkojulkaisu, Finlex, 1999).
Varallisuus muodostuu päämiehen varojen sekä velkojen ja varallisuuden alarajan ero- tuksesta. Varoja ovat esimerkiksi tilit, kiinteistöt, asunto-osakkeet, rahastot. Omassa käytössä olevaa asuntoa kuitenkaan ei lueta varallisuudeksi. Mikäli omassa käytössä oleva asunto on lainan vastikkeena, niin lainaa ei vähennetä varallisuudesta. Varalli- suuden alaraja lasketaan kahdentoista kuukauden toimeentulotuen perusosa * 3. Eli omaisuuden alaraja vuonna 2018 on 5826,00€ * 3 = 17 638,56€. Varallisuuden alaraja ei rajoita perittävän edunvalvontapalkkion perimistä vastaavalla kuten tulojen alaraja.
Varallisuuden alarajan seurauksena muodostuu edunvalvontapalkkion lisämaksu- luokka 2% - varallisuudesta (Verkkojulkaisu, Finlex, 1999).
2.3 Perusmaksu, lisämaksuluokat sekä palkkiorajoitin
Tilikauden varallisuus ja tulot määrittävät edunvalvontapalkkion kuuluvan perusmak- sun. Perusmaksuluokka 280,00€ muodostuu, kun edunvalvottavan vuositulot ovat alle 14 000,00€ ja varallisuus on alle asetuksessa määritellyn alarajan. Molempien ehtojen on täytyttävä, että perusmaksuluokka on 280,00€. Jos ainoastaan toinen ehdoista täyt- tyy, niin perusmaksun määrä on 440,00€. Perusmaksun määrä jaetaan kertyneiden kuukausien mukaan, eli jos perusmaksu on 280,00€ ja edunvalvonta kestää 3kk niin perusmaksun määrä on 70,00€ (Verkkojulkaisu, Finlex, 2012).
Edunvalvontapalkkion lisämaksuihin sisältyy laskutettavat toimenpiteet, joita edun- valvoja on tehnyt tilikauden aikana ja kirjannut palkkiolaskelmalle. Laskutettavista toimenpiteistä voidaan periä toimenpiteestä riippuen edunvalvontapalkkiossa 200,00€, 300,00€ tai 600,00€. Alkuselvittelystä tai työmäärää tavallista suuremmasta toimenpi- teestä voidaan periä tilikauden aikana 200,00€. Laskutettavaksi toimenpiteeksi on erikseen kirjattu omaisuuden ositus, erottelu sekä perinnönjako. Nämä toimenpiteet on jaettu kolmeen lisämaksuluokkaan, joista lisämaksuluokka 200,00€ muodostuu, kun
6
edunvalvottava saa toimenpiteestä varallisuutta alle 20 000,00€. Mikäli edunvalvot- tava saa toimenpiteen johdosta varallisuutta alle 100 000,00€ niin lisämaksun suuruus on 300,00€. Jos edunvalvottava saa yli 100 000,00€ tehdystä toimenpiteestä niin lisä- maksuluokka on 600,00€ (Verkkojulkaisu, Finlex, 2012).
Toinen lisämaksuluokka on kahden prosentin määrä varallisuudesta, joka lasketaan varallisuudesta tehtyjen vähennysten jälkeen. Lisämaksu ei voi olla miinusarvoinen, vaan tuloksen ollessa miinusarvoinen lisämaksun arvo on 0,00. Kahden prosentin li- sämaksu, perusmaksu ja tehtyjen toimenpiteiden lisämaksut muodostavat laskennalli- sen edunvalvontapalkkion. Kahdenprosentin lisämaksua varallisuudesta käytetään li- säksi edunvalvontapalkkion rajoittimessa, jonka tarkoitus on pitää edunvalvontapalk- kio kohtuullisena edunvalvottavan kannalta. Edunvalvontapalkkiorajoittimen kaava on tilikauden nettotulojen ja kahden prosentin lisämaksun summa, josta vähennetään vuositulojen alaraja. Erotuksen jälkeen tuloksesta otetaan 18%, josta muodostuu palk- kiorajoitin. Edunvalvontapalkkio ei voi olla suurempi, kuin palkkiorajoitin ja lisämak- sut eivät voi myöskään korottaa edunvalvontapalkkion määrää yli edunvalvontapalk- kiorajoittimen (Verkkojulkaisu, Finlex, 2012).
Sivun 7 taulukossa 1 tuodaan esiin erilaisia edunvalvontapalkkio variaatioita. Taulu- kon ensimmäiset sarakkeet tilikauden tulot ja tilikauden varallisuus eivät sisällä varal- lisuudesta tehtäviä alarajavähennyksiä. Alarajavähennysten määrät vuonna 2017 on esitetty taulukon yläreunassa. Ensimmäinen esimerkki osoittaa, että edunvalvonta- palkkiota ei peritä vuositulojen ollessa alle asetuksessa olevan tulojen alarajan. Taulu- kon 1, esimerkki palkkiossa kaksi, vuositulot nousevat yli alarajan. Palkkiorajoitin leikkaa edunvalvontapalkkiota ja perittävä edunvalvontapalkkio on 8,16€. Esimerk- kiin kirjatut lisämaksut eivät vaikuta lopulliseen kertymään kuten laskennallisen ja pe- rityn palkkion välinen eroavaisuus esittää. Perusmaksu 440,00€ tulee käyttöön, kun vuositulot ovat yli 14 000 euroa tai varallisuus on yli alarajan 17 564,04€. Varallisuu- den lisääntyessä palkkiorajoittimen ja laskennallisen edunvalvontapalkkion eroavai- suus kasvaa. Taulukon 1 viimeiset palkkiolaskelmat osoittavat, että pelkät tulot korot- tavat ainoastaan palkkiorajoitinta.
7
Taulukko 1. Edunvalvontapalkkio esimerkkejä vuoden 2017 alarajat.
Edunvalvontapalkkiot 2017 alarajojen mukaan
Varallisuuden alaraja 17 564,04€ ja tulojen alaraja 5854,68€
Tilikauden tulot
Tilikauden varallisuus
Perusm.
280,00€
Perusm.
440,00€
LM 200,00€
LM 300,00€
LM 600,00€
2% -
varal. Palkkiorajoitin
Laskennall.
palkkio
Peritty palkkio
5 600,00 500,00 280,00 0,00 200,00 300,00 0,00 0,00 0,00 780,00 0,00
5 900,00 500,00 280,00 0,00 200,00 0,00 0,00 0,00 8,16 480,00 8,16
8 000,00 450,00 280,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 386,16 280,00 280,00
12 500,00 600,00 280,00 0,00 200,00 0,00 0,00 0,00 1 196,16 480,00 480,00
14 500,00 5 000,00 0,00 440,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 156,16 440,00 440,00
17 000,00 38 500,00 0,00 440,00 0,00 0,00 600,00 418,72 2 081,53 1 458,72 1 458,72 24 000,00 350 000,00 0,00 440,00 0,00 0,00 0,00 6 648,72 4 462,93 7 688,72 4 462,93 24 000,00 500 000,00 0,00 440,00 200,00 300,00 600,00 9 648,72 5 002,93 10 688,72 5 002,93
28 000,00 6 000,00 0,00 440,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 372,93 440,00 440,00
30 000,00 25 000,00 0,00 440,00 0,00 0,00 0,00 148,72 4 372,93 588,72 588,72
32 000,00 20 000,00 0,00 440,00 0,00 0,00 48,72 4 714,93 488,72 488,72
35 000,00 120 000,00 0,00 440,00 200,00 0,00 0,00 2 048,72 5 614,93 2 688,72 2 688,72 40 000,00 500 000,00 0,00 440,00 0,00 300,00 600,00 9 648,72 7 882,93 10 988,72 7 882,93
45 000,00 0,00 0,00 440,00 0,00 0,00 0,00 0,00 7046,15 440,00 440,00
50 000,00 15 000,00 0,00 440,00 0,00 0,00 0,00 0,00 7 946,16 440,00 440,00
8
3. TOIMINTATUTKIMUS JA TOIMINTAMALLI
Tässä luvussa esitetään tutkimuksessa käytettävä toimintamalli, joka pohjautuu toi- mintatutkimuksen prosessimalliin. Luvussa esitetään lukijalle lisäksi ohjelmistotuo- tannon ketterä kehitysmalli sekä SECI-hiljaisen tiedon jalostumisen malli. Näiden pohjalta muodostetaan tutkielman HETA-toimintatutkimusmalli. Toimintamallin toi- mivuutta ja syklien vaiheet otetaan huomioon tutkimusaineiston määrittelyn sekä tut- kimustulosten yhteydessä
Toimintatutkimuksessa tut- kija on vahvasti sidoksissa tutkimuskohteeseen ja tutki- muksen sidosryhmiin, kuten tilaajaan. Kuvassa yksi esite- tään toimintatutkimuksen sykli, joka alkaa ongelman tunnistamisella. Ongelman tunnistamisessa kerätään tut- kimuksesta esitietoja kysy- mysten avulla, joiden tarkoi- tus on tuottaa lisätietoja tutki-
muskohteesta. Ongelman tunnistamisen yhteydessä organisaation tulisi osata vastata seuraaviin kysymyksiin;
- Miksi organisaatio haluaa tutkimuksen, mikä ongelma tulisi ratkaista?
- Mitä tuloksia tutkimuksen pitäisi saavuttaa ja missä ajassa?
- Mistä ja kenen toimesta aineisto kerätään ja miten suuri otannan pitää olla?
- Mitkä ovat työvälineet ja tutkimukseen osallistuvat sidosryhmät?
- Onko aiemmin vastaavasta aiheesta tehty tutkimusta?
9
Vastausten pohjalta arvioidaan, onko tutkimusta järkevää toteuttaa tai ovatko tutki- muksesta aiheutuvat kustannukset suuremmat kuin mahdolliset tutkimustulosten hyö- dyt (Creswell, J. s. 72 – 73, 82 – 83).
Kun tutkimus päätetään toteuttaa, niin syklin seuraavana vaihe on tutkimussuunnitel- man laatiminen. Tutkimussuunnitelmaan kirjataan ongelman tunnistamisvaiheessa tehtyjä havaintoja, jota johtavat tutkimuksen tavoitteen syntymiseen. Suunnitelmasta selviää sisältääkö tutkimus kvalitatiivisia vai kvantitatiivisia analyysejä. Tietojärjes- telmät muodostavat kvantitatiivista aineistoa käyttäjien syötteistä, kuten verkkokau- passa esimerkiksi tuotemenekki, tuotteen keskimääräinen hinta tai ostajan ikä. Verk- kokaupat keräävät asiakkaiden ostohistoriaa tehdäkseen parempia ostoehdotuksia asi- akkaille keräämiensä ja jalostamiensa ostohistoriatietojen pohjalta. Tietoa tallentuu tietokantaan myös työntekijän kirjatessa tietoja työpaikan asianhallintajärjestelmään, kuten tässä tutkimuksessa tutkimuksen aineisto on muodostunut käyttäjien syöttämien tietojen pohjalta. Asianhallintajärjestelmän algoritmit osaavat muodostaa määrittely- jen pohjalta automaattisesti edunvalvontapalkkiolaskelman. Tutkielman aineisto sisäl- tää ainoastaan lukuarvoja, josta tutkimusprosessin edetessä tehdään kvantitatiivisia analyyseja. Tästä aineistosta käytetään myös nimikettä raakadata. Kvantitatiivisten analyysien tavoitteena on tuottaa raa´asta datasta jalostettua tietoa, jonka avulla orga- nisaatio saa arvokasta tietoa tutkittavasta kohteesta ja sen sidonnaisuudesta sekä riip- puvaisuussuhteita muihin aineistossa oleviin muuttujiin ja vakioihin. (Creswell, J. s. 8 - 10) ; Crowther, D. Lancaster, G. s. 200 – 203).
Tutkimussuunnitelman jälkeen syklin seuraava vaihe on tutkimusaineiston eli datan hankkiminen. Tutkimusdatan hankkiminen alkaa tutkimusaineiston määrittelystä, jonka aikana selvitetään mistä ja miten aineisto hankitaan. Aineiston voi muodostua tietokannan raa’asta datasta, jolloin aineiston muodostamisessa voi auttaa kolmastaho esimerkiksi it-yritys. Sovellustoimittaja laskuttaa tutkimuksen tilaajaa toimistaan, jo- ten tutkimusaineiston määrittely vaatii tutkijan ja tilaajan yhteistä määrittelytyötä. Mi- käli määrittelytyössä epäonnistutaan, niin tutkimus joutuu sivuraiteelle jo tutkimuksen ensi vaiheessa ja mitä enemmän tutkimusaineistoa joudutaan oikaisemaan, sitä enem- män kustannuksia tilaajalle syntyy. Ennen tutkimusaineiston määrittelyä on syytä
10
selvittää, onko samasta aiheesta aiemmin tehty tutkimuksia ja voidaanko aiemmin käy- tössä ollutta tutkimusdataa hyödyntää sekä mitä ongelmakohtia aiemmassa tutkimuk- sessa on havaittu ja voitaisiinko esiintyneet ongelmat ratkaista uudessa tutkimuksessa (Whitehead, J. McNiff, J. s.64 – 65).
Syklin viimeisessä vaiheessa tilaaja ja tutkija arvioivat tutkimustuloksista, tuleeko tu- loksia vielä jalostaa lisää vai onko tutkimuksen tavoite jo saavutettu. Palautekeskuste- luissa arvioidaan ovatko tutkimustulokset virheellisiä tai vaillinaisia, jos ongelmia ha- vaitaan niin prosessi voidaan aloittaa uudelleen ongelman tunnistamisella. Tutkimus- tulokset voivat johtaa muutoksia organisaation toimintatapoihin tai ne voivat muuttaa tietojärjestelmän rakennetta tehokkaammaksi. Aina tutkimustulokset eivät johda muu- tokseen, vaan tulokset voivat tarjota vaihtoehdon tai synnyttää keskustelua aiheesta, joka ei muutoin nousisi esiin. Toimintatutkimuksen prosessi kuvaa, että prosessia voi- daan jalostaa sekä tarkentaa tutkimuksen edetessä. (Robson, C. s.23-25 ; Reason, P.
Bradbury, H. s.1-2).
3.1 Ketterä ohjelmistokehityksen menetelmä
Ohjelmistokehityksen malli perustuu sykleihin kuten myös toimintatutkimuksen pro- sessimalli. Ohjelmistotuotannon ketterän kehityksen malli on esitetty sivun 11 kuvassa 2. Toimintatutkimuksen ja ketterän kehityksen syklit ovat hyvin samansuuntaisia, koska molemmissa malleissa havainto tai muutostarve käynnistää syklin. Ohjelmisto- tuotannossa havainto voi olla sovelluksessa esiintyvä virhe tai kehitysehdotus, joka käydään läpi syklin määrittelyvaiheessa. Kehitys- tai korjausidean hyväksyminen joh- taa toteutusvaiheeseen. Tämän kaltaisessa tutkimuksessa, kuten substanssiosaamista vaativissa ohjelmistoprojekteissakin olisi hyvä olla mukana yhden tai useamman hen- kilön, joka tuntee aihealueen substanssin. Tutkija tai sovelluskehittäjä ei välttämättä ole ollut substanssitiedon kanssa tekemisissä aiemmin, joten tutkijan tai sovelluskehit- täjän ei voida olettaa sisäistävän kaikkia tutkimuskohteen muuttujien sekä vakioiden riippuvaisuussuhteita ilman substanssipuolen apua. Määrittely- /suunnitteluvaiheen
11
keskustelut nousevat keskiöön tämän kaltaisessa tilanteessa, jossa tieto jalostuu ja joh- taa väärinkäsitysten minimoimiseen (Pressman, R. s. 73 -75).
Kuva 2. Ketterä ohjelmistokehityksen malli (Pressmann, R. s. 78.)
Substanssipuolen henkilönä voi toimia tilaajan edustaja tai konsultti, joka on tilaajan ja tutkijan välissä lisäämässä yhteisymmärrystä. Ohjelmistokehityksessä arviointina käytetään sovelluksen testausta. Tilaajan hyväksyessä testausvaiheen, versiopäivitys tai sovellus voidaan julkaista ja sykli päättyy. Testausvaiheen hylkääminen eli virhei- den esiin tuleminen tai sovelluskehittäjän ja tilaajan välinen väärinkäsitys käynnistää syklissä uudelleen määrittelyvaiheen. Sovelluskehittäjän ja tilaajan välinen väärinkä- sitys johtuu usein epätarkoista määrittelyistä. Toimintatutkimuksessa sekä ketterässä kehitysmallissa interaktiivisuus sekä sosiaalinen kanssakäyminen nousee keskiöön.
Eli syklit eivät toimi ilman projektissa olevien henkilöiden hiljaisen tiedon jakamista (Pressman, R. s. 75 -78).
Selainsovelluksen toteuttamisessa ei tarkemmin käydä läpi ketterää ohjelmistokehi- tyksen mallia. Kyseessä on yksinkertainen selainsovellus, jonka sykli pyörii toteutus- ja testausvaiheessa. Selainsovellusta ei koskaan julkaista, vaan se toimii ainoastaan demoympäristössä.
12
3.2 Hiljaisen tiedon jalostumisen SECI - malli
Edunvalvontapalkkiotutkimus vaatii paljon yhteistyötä ja se sisältää paljon substans- sipuolen tietoa, jonka seurauksena huomioon on mallin kehittämisessä otettu lisäksi hiljaisen tiedon merkitys. Yksilöiden ja sidosryhmien hiljaista tietoa pyritään nosta- maan esiin vuorovaikutuksella, kuten palautteen vastaanottamisella tai aineiston mää- rittelypalavereissa. Kuvassa kolme on esitetty japanilaistutkijoiden malli hiljaisen tie- don prosessoituminen työyhteisössä, työryhmissä sekä erilaisissa projekteissa (Nonaka, I. & Takeuchi, H. s. 70-72, 224-225 ; Hislop, D. s. 118-123).
Kuva 3. SECI - malli (Nonaka, I. & Takeuchi, H. s. 71.)
Sosialisaatio - tarkoitetaan hiljaisen tiedon välittämistä sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla yksilöiden tai ryhmien välillä. Ei tarkoiteta pelkästään puheviestintää vaan myös elekieltä ja seuraamalla oppimista.
Ulkoistaminen - tieto konkretisoituu muuttuessa hiljaisesta eksplisiittiseksi. Tiedon on tarkoitus esiintyä sellaisessa muodossa, että toiset voivat ymmärtää tiedon sisällön.
Tämän prosessin jälkeen muut voivat jakaa tietoa ja täten siitä tulee uuden tiedon pe- rusta.
13
Yhdistäminen - ulkoistetun eksplisiittisen tiedon muodostamista kokonaisuuksiksi, kä- sitejärjestelmiksi. Kun tieto on saatu eksplisiittiseen muotoon, voidaan tulokset yhdis- tää jo olemassa oleviin tietoihin. Tässä vaiheessa tietoa myös analysoidaan ja järjeste- tään.
Sisäistäminen - eksplisiittisen tiedon ymmärtämistä ja liittyy läheisesti tekemällä op- pimiseen. Luotu tieto jaetaan läpi organisaation. Viimeisessä vaiheessa tieto muuttuu hiljaiseksi, kun se jää osaksi yksilön hiljaista pääomaa (Nonaka, I. & Takeuchi, H. s.
70-72, 224-225 : Hislop, D. s. 118-123).
3.3 Toimintatutkimusmalli HETA
Edellisissä luvuissa esitetyt prosessimallit olivat eri tieteen aloilta, kuten ohjelmistotuotannosta sekä johtamisesta. Kaikissa näissä malleissa esiin nousee sosialisoitumisen tärkeys, eli miten asioita voidaan jalostaa ennen hyväksymisvaihetta. Tässä tutkiel- massa käytetään HETA-toimintatutkimusmallia, joka on esitetty kuvassa 4.
Kuva 4. HETA- malli Havainto - onko esiin tuotu havainto muodostunut ongelman, joka tulisi ratkaista vai onko kyseessä ongelman ennalta ehkäiseminen. Havainto voi nousta näkyväksi orga- nisaation sisällä tai sen voi tuoda esiin kolmasosapuoli kuten, jokin yhteistyötaho tai sidosryhmä. Havainto voi olla muodoltaan palaute tai kehitysehdotus, esimerkiksi or- ganisaation sisältä tuleva palaute voi liittyä organisaation toimintatapoihin ja niiden kehittämiseen. Kolmannelta osapuolelta tuleva palaute voi liittyä palvelun vasteaikaan ja palvelun laatuun. Ennalta ehkäisevä ongelmanratkaisu vaatii organisaation toimin- taympäristön tuntemista, eli mitkä ovat ne sidosryhmät tai tietojärjestelmät, joissa
14
tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan oman organisaation toimintaan. Havainnoin esiin tuominen voi johtaa organisaation sisällä keskusteluun ja arviointiin. Kuvassa viisi on esitetty polku, jonka seurauksena havainto johtaa muutokseen organisaation sisällä.
Kuva 5. Havainnosta muutokseksi
1. Uusi idea muodostuu yksilön tai työyhteisön hiljaisesta tiedosta.
2. Tieto jalostuu vuoropuhelun, kysymysten ja keskustelujen kautta – useamman yk- silön mielipide.
3. Sosialisoituminen johtaa tiedon jalostumiseen eli idean kehittämiseen.
4. Parhaimmillaan jalostunut idea voi yksinkertaistaa organisaation toimintatapoja ja täten johtaa mahdolliseen muutokseen.
Esitiedot – havainnon jälkeen syklin seuraava vaihe on esitietojen kerääminen. Selvi- tetään historiatiedot aiheesta, eli onko aiemmin vastaava ongelma noussut esiin tai vastaavaa aihetta käsitelty organisaation sisällä. Mikäli vastaavaa aihetta on käsitelty, niin mitkä ovat olleet tulokset ja tulisiko aihetta käsitellä uudelleen. Syitä miksi on- gelmaa ei ole aiemmin käsitelty voi olla esimerkiksi, ettei asian ratkaiseminen ole ollut vielä ajankohtainen tai aikataulut eivät ole antaneet myötä asian tarkemmalle käsitte- lylle vaan asia on esimerkiksi pitänyt ratkaista sidosryhmien vaatimuksesta nopealla aikataululla.
15
Kuvassa kuusi on esitetty mitä asioita esitietovaiheessa tulisi selvittää, eli asiat, joista tietoa päätöksen teon kerätään sekä jalostetaan.
Kuva 6. Esitieto
Sosialisoituminen. Ketkä ovat niitä henkilöitä, joiden tietoa olisi hyvä hyödyntää pää- töksen teon yhteydessä? Työyhteisönjäsenet, asiantuntijat, konsultit, työryhmät? Mi- ten olemassa olevaa tietoa saadaan hyödynnettyä uuden tiedon luomiseksi?
Tietojärjestelmät. Millä tavoin käytössä olevien tietojärjestelmien tietoa voitaisiin hyödyntää tiedon jalostamisessa. Mistä olennainen tieto löydetään sekä miten se saa- daan tehtyä näkyväksi?
Toimintaympäristö. Mitkä asiat toimintaympäristössä ovat sidoksissa esillä olevaan asiaan? Miten toimintaympäristö reagoi mahdollisiin muutoksiin?
Näiden kysymysten vastaukset antavat ensiarvoisen tärkeää tietoa prosessin syklin seuraavaan vaiheeseen eli määrittelyvaiheeseen.
Esitietojen keräämisen yhteydessä määritellään ja kartoitetaan asiat, jotka vaikuttavat lopputuloksen muodostumiseen. Määrittelyn tarkennuksen yhteydessä yksilö/yksilöt voivat kyseenalaistaa asioita ennen toteutusvaihetta. Syklin viimeisessä vaiheessa
16
selvitetään, voidaanko prosessia vielä tarkentaa esiin nousseilla kysymyksillä vai teh- däänkö uusia havaintoja sekä arviointia vasta toteutusvaiheen jälkeen.
Toteutus – toimitaan edellisten syklien tietojen pohjalta. Toteutusvaihe tuottaa tietoa, joka päätyy syklin viimeiseen vaiheeseen eli arvioitavaksi.
Arviointi – syklin viimeisessä vaiheessa tehdään tulosten arviointia, jotka voivat käynnistää koko syklin uudestaan tai arvioinnin yhteydessä voidaan tehdä määrittelyn tarkennuksia ja palata toteutusvaiheeseen. Mikäli tieto ei vaadi enää jatkojalostusta niin toteutusvaiheen tulokset voidaan ottaa käyttöön organisaatiossa ja sykli päättyy.
17
4. AIEMMAT HAVAINNOT JA ESITIEDOT
Tutkielmassa on huomioitu vuoden 2012 edunvalvontapalkkiotyöryhmän lausunnot, joita käsitellään tarkemmin luvussa 4.1. Aineiston määrittelyn tarkennuksia on tehty yhteistyössä oikeusministeriön hallintosihteerin ja tutkielman ohjaajan kanssa.
Tutkimus perustuu yleisen edunvalvonnan päämiehiin ja aineistona toimivat kaikki vuoden 2017 yleisen edunvalvonnan päämiehet. Tutkimustyön tekijä sai oikeusminis- teriön hallintosihteeriltä luvan määritellä ja pyytää tutkimusaineistoa oikeusrekisteri- keskuksesta. Oikeusrekisterikeskus omistaa yleisen edunvalvonnan käytössä olevan asianhallintajärjestelmä Edvardin, jonka sovellustoimittajana toimii Solita Oy. Tutki- musaineisto määritellään sovellustoimittajan kanssa, joka toimittaa aineiston Excel- muodossa tutkijalle. Tutkimusaineiston määrittelyvaihe käsitellään tämän luvun alalu- vussa 4.3.
Tutkimus on luonteeltaan toimintatutkimus, joka sisältää kvantitatiivisia analyysejä.
Tutkimus perustuu tietokannasta poimittuun aineistoon, joka muodostuu pääasiassa käyttäjän kirjaamien syötteiden sekä automaattisten laskentakaavioiden avulla. Tar- koituksena on saada aineistosta esiin tietoa, jonka pohjalta voidaan muodostaa vaihto- ehtoinen edunvalvontapalkkiolaskelma sekä karsia palkkiolaskelman rakenteesta tur- hia ehtolauseita. Tutkimus tarkentuu ja jalostuu prosessin edetessä. Aiemman työryh- män tilastoaineistoa ei voida käyttää tutkimuksessa, koska aineisto perustuu vanhan edunvalvontapalkkioasetuksen aineistoon.
4.1 Havaitut ongelmat
Edunvalvontapalkkiolaskelma on monimuotoinen ja etenkin palkkiorajoitin on koettu ongelmalliseksi yksityisten edunvalvojien toimesta. Yleisen edunvalvonnan henkilö- kunta käsittelee satoja edunvalvontapalkkioita vuodessa, kun taas yksityiset edunval- vojat käsittelevät todennäköisesti vuodessa ainoastaan yhden palkkiolaskun.
18
Pelkästään ohjetta lukemalla on vaikea ymmärtää, miten edunvalvontapalkkio muo- dostuu ja mitkä tekijät vaikuttavat palkkion suuruuteen. Kahden prosentin lisämaksu varallisuudesta on tarkoitettu vastaamaan pääomalle kertyvää korkotuottoa. Vuonna 2018 pankit tarjoavat sijoituksille 0,15% korkotuottoa, joten kahden prosentin lisä- maksu vähentää pääomaa eikä korkotuloilla voida kaikissa tapauksissa kattaa lisämak- susta aiheutuneita kuluja (Valtioneuvosto s.18, s.32, 2015).
Lisäksi aiemman palkkiotyöryhmän jälkeen on noussut esiin toimenpiteistä laskutet- tavat lisämaksuluokat 300,00€ ja 600,00€, jotka pohjautuvat palkkioajanjaksolla teh- tyihin toimenpiteisiin. Lisämaksuluokat ovat sidoksissa perinnönjaosta tai osituksesta saataviin rahavaroihin. Edunvalvonnan asiakkaan varallisuudesta muodostuva kahden prosentin lisämaksu vaikuttaa myös palkkiorajoittimen laskentaan. Eli on hyvin toden- näköistä, että 300,00€ ja 600,00€ lisämaksut eivät vaikuta palkkion loppusummaan palkkiorajoittimen takia. Aineistosta selvitetään, voitaisiinko 300,00€ ja 600,00€ lisä- maksuluokista luopua tarpeettomina.
Tutkielman sivun 6, taulukossa 1 tuotiin esiin erilaisia palkkiolaskelmia. Taulukossa palkkiolaskelman tulojen sekä varallisuuden arvoja oli korotettu rivi kerrallaan. Yh- deksi nykyisen palkkiolaskelman ongelmaksi tutkija toteaa, että edunvalvontapalkkio määräytyy enemmänkin varallisuuden pohjalta. Nykyisessä palkkiolaskelmassa tulo- tiedot huomioidaan ainoastaan perusmaksussa sekä palkkiorajoittimen laskentakaa- vassa. Ongelmaa voidaan havainnollistaa, kun otetaan tietty varallisuusluokka tarkas- teluun vakion arvona ja tulot muuttujaksi. Sivun 19 taulukossa kaksi havainnolliste- taan tutkijan esittämä ongelma tarkemmin.
19
Taulukko 2. Tulojen vaikutus toteutuneeseen edunvalvontapalkkioon Tulot / 12kk Varallisuus Edunvalvontapalkkio 2017
15 000 35 000 788,72€
30 000 35 000 788,72€
45 000 35 000 788,72€
75 000 35 000 788,72€
Taulukossa varallisuus on vakio, jonka arvo on 35 000,00€ ja tulojen arvot toimivat muuttujana. Taulukosta kaksi voidaan havaita, ettei tulotietojen nousu vaikuta perittä- vän edunvalvontapalkkion määrään, koska nykyisessä mallissa korottavana tekijänä toimii varallisuustiedot. Ansiotuloilla mitataan maksukykyä ja taulukon kaksi arvoista voidaan todeta, että tulojen merkittäväkin nousu ei vaikuta perittävään edunvalvonta- palkkioon. Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko edunvalvontapalkkio laskea suoraan tulotiedoista ja samalla huomioida varallisuuden arvoa kevyemmin.
4.2 Esitiedot - vuoden 2012 palkkiotyöryhmän mietinnöt
Vuonna 2011 asetettu työryhmä yksinkertaisti olemassa olevaa palkkiorakennetta, mutta työryhmän toimikauden aikana nousi esiin muutamia ongelmia, joita ei työryh- män aineistolla pystytty selvittämään. Vuoden 2011 työryhmän aineisto perustui nel- jän eri asianhallintajärjestelmän edunvalvontapalkkiotilastoihin, jonka seurauksena käytettävä aineisto ei ollut täysin yhdenmukainen. Työryhmän käytettävänä oli noin 1900 päämiehen tiedot kuudesta eri toimipaikasta, joiden pohjalta arvioita ja tilastoja uudesta mallista kehitettiin. Työryhmä katsoi, että sen laatima esitys on ensimmäinen osa edunvalvontapalkkion rakenteellisessa uudistamisessa, jonka tarkoitus on lisätä
20
päämiesten tasa-arvoa. Työryhmä lausunnossa esitetään, että suurempia rakenteellisia muutoksia tulisi suunnitella, kun käytettävissä on kattava laskenta- ja vertailuaineisto uuden asetuksen vaikutuksista (Valtioneuvosto s.22,24, 2015).
Työryhmä selvitti toimikautensa aikana mallia, jonka avulla palkkiorajoitin voitaisiin korvata. Työryhmän mallissa osa edunvalvontapalkkion määrästä pohjautuisi porras- tetusti omaisuuden arvon mukaan, nykyisen 2% - lisämaksun sijasta. Suuresta omai- suudesta peritty maksu olisi prosentuaalisesti pienempi kuten taulukko 3 esittää.
Taulukko 3. Omaisuudesta perittävä prosentuaalinen lisämaksu (Valtioneuvosto, 2015).
Omaisuus € Palkkio alarajan kohdalla € Palkkio alarajan ylittävästä osasta %
20 000 – 100 000 0 1,84
100 000 – 150 000 1840 1,51
150 000 – 250 000 2595 1,49
250 000 – 500 000 4085 1,10
500 000 – 1 000 000 6860 1,00
1 000 000 - 11 860 0,70
Tämän mallin tarkoituksena olisi löytää sellaiset prosenttirajat, jotka tuottaisivat kes- kimääräisesti samanarvoisia edunvalvontapalkkioita mitä nykyinen laskelma. Työ- ryhmä testasi aineistolla esitettyä tapaa ja totesi valtion palkkiokertymän kasvavan ko- konaisuudessaan. Ongelmaksi muodostui, ettei aineistolla voinut tehdä yksityiskoh- taista vertailua sekä arviointia, jonka seurauksena työryhmä päätti säilyttää 2% - lisä- maksun osana palkkion rakennetta. Työryhmä näki kuitenkin esiin tuodussa mallissa
21
useita hyviä puolia, koska esitetyn mallin tapainen ratkaisu korvaisi palkkiorajoittimen (Valtioneuvosto s.30- 32, 2015).
4.3 Tutkimusaineiston määrittely
Tämä tutkimusaineiston määrittely alkoi keväällä 2016, kun tiedustelin sopivaa pro gradun aihetta oikeusministeriön hallintosihteeriltä. Kuten kappaleesta 4.2 kävi ilmi, niin tutkimustyönmäärittelyn pohjana pystyi käyttämään tietyiltä osin edellisen palk- kiotyöryhmän käyttämää aineistoa. Taulukossa 4 on esitetty muuttujien sekä vakioi- den nimet ja vuoden 2012 palkkiotyöryhmänaineistossa käytetyt muuttujat tai vakiot ovat merkittynä kursiivisesti. Lisäksi nimen perässä on kuukausi sekä vuosi, joka kertoo minkä määrittelypäivän yhteydessä uusia muuttuja on lisätty aineistoon.
Taulukko 4. Palkkiolaskelman muuttujat ja vakiot
Päämies_ID 4/2016 Lisämaksuluokka 200 4/2016 Toimisto_ID 6/2016 Lisämaksuluokka 300 4/2016 Perusmaksu 280 4/2016 Lisämaksuluokka 600 4/2016 Perusmaksu 440 4/2016 Lisämaksuluokka 2% varallisuudesta
Netto omaisuus Nettotulot
Brutto omaisuus Nettotulot 2 3/2017
Vahennettavat velat Palkkiokuukaudet
Omassa käytössä oleva asunto Kulut
Perittävä palkkio
Laskennallinenpalkkio 3/2017
Palkkiorajoitin
Tutkimusaineiston määrittelyn osalta pidettiin kesäkuussa 2016 ensimmäinen tapaa- minen tutkielman ohjaajan Jarkko Suhosen kanssa, mukana olivat myös tilastotieteen professori Lauri Mehtätalo sekä tutkija Ville Hautamäki. Tapaamisen aikana kävimme läpi tulevan tutkimuksen rakennetta. Tapaamisen aikana teimme tulevaan aineistoon
22
määrittelyn tarkennuksia, kuten tilastoaineistoon lisättiin palkkiolaskelma_id:n mah- dollisten ongelmatapausten selvittämistä varten. Palkkiolaskelma_id:n avulla edunval- vontapalkkio voidaan tarvittaessa hakea asianhallintajärjestelmästä. Heinäkuussa 2016 sain oikeusministeriön hallintosihteeriltä luvan projektin käynnistämisestä, jonka seurauksena otin yhteyttä oikeusrekisterikeskukseen. Määrittelyyn palattiin seuraavan kerran maaliskuussa 2017, jonka jälkeen aineistoon lisättiin vielä nettotulot ilman tu- lovähennystä sekä laskennallinen edunvalvontapalkkio. Netto sekä bruttotulot koostu- vat päämiehen vuosituloista, eikä tuloon ole täten laskettu mukaan 2%-lisämaksua va- rallisuudesta, jota käytetään palkkiorajoittimen arvoa määriteltäessä.
Kevään 2017 aikana tutkija oli tilastoaineiston tilaamisen osalta yhteydessä oikeusre- kisterikeskukseen. Asianhallintajärjestelmässä oli kuitenkin ilmennyt korkeamman prioriteetin työtehtäviä, jonka seurauksena tilastoaineiston tilaamista lykättiin ja ai- neiston toimittaminen siirrettiin 2018 alkukeväälle. Samassa yhteydessä sovittiin, että tilastoaineistona käytettäisiin vuoden 2017 edunvalvontapalkkioita. Aineiston osalta käytiin helmikuussa 2018 sovellustoimittajan kanssa määrittelyntarkennuksia, koska ensimmäisenä toimitettu aineisto käsitti vuoden 2016 edunvalvontapalkkiolaskelmat.
Vuoden 2017 aineistosta tutkija pyysi toimittajaa vähentämään brutto omaisuudesta päämiehen velat sekä omassa käytössä olevan asunnon. Vähennettäviin velkoihin tai omassa käytössä olevan asuntoon tutkimustyö ei ota kantaa. Brutto omaisuudesta ei tehdä omaisuuden alarajavähennystä, joten brutto sekä netto omaisuuden erotukseksi jää varallisuudesta tehtävä alaraja vähennys. Maaliskuun 6. päivä 2018 hyväksyin ti- lastoaineiston, jonka pohjalta tämä tutkimustyö on tehty.
23
5. TUTKIMUSTULOKSET SEKÄ ARVIONTI
HETA-toimintatutkimusmallin havainto ja esitieto vaiheet on käsitelty luvussa 4.
Tässä luvussa lukijalle esitetään HETA-mallin toiminta- ja arviointivaiheet. Palkkio- laskelma on hyvin monimuotoinen tällä hetkellä, joten laskelman yksinkertaistami- sessa edetään vaiheittain. Ensimmäinen alaluvussa käsitellään lisämaksuluokkien 300,00€ ja 600,00€ esiintymien määrä sekä vaikutus kokonaiskertymään. Tämän jäl- keisessä luvussa käsitellään kaikki ne edunvalvontapalkkiot, joissa perusmaksuluokka 280€ tai 440€ esiintyy. Alaluvussa 5.2 esitetään miten perusmaksuluokkia vastaava kertymä, voitaisiin muodostaa yksinkertaisemmin.
Alaluvussa 5.3 sekä 5.4 esitetään kaksi eri vaihtoehtoa, miten 2%-lisämaksun sekä palkkiorajoitin voitaisiin korvata yksinkertaisemmalla laskentamallilla. Luvun 5 vii- meinen alaluku on yhteenveto, jossa arvioidaan tutkimustuloksia sekä tehdään määrit- telyntarkennuksia kyseenalaistamalla tulokset.
5.1 Palkkiorajoittimen vaikutus lisämaksuluokkiin 200€, 300€ ja 600€
Lisämaksuja 300,00€ esiintyy Pohjois-Karjalan edunvalvontatoimistossa harvoin, jo- ten havainto lisämaksun 300,00€ sekä 600,00€ tarpeellisuudesta on noussut esiin käy- tännön työtehtäviä tehdessä. Aiempaa 2012 vuoden materiaalia ei voida hyödyntää, koska vanhan palkkioasetuksen aikaan 300,00€ ja 600,00€ lisämaksuluokkia ei vielä ollut olemassa.
Selvitetään ensimmäiseksi 200,00€ lisämaksuluokan vaikutus toteutuneeseen palk- kiokertymään. Otetaan otantaan mukaan kaikki 12 kuukautta käsittävät edunvalvonta- palkkiot, jonka jälkeen otannan kooksi muodostuu 28 450 edunvalvontapalkkiota. Ra- jataan otanta koskemaan kaikkia niitä edunvalvontapalkkioita, joissa lisämaksuluokka 200,00€ esiintyy. Otannan kooksi muodostuu 774 edunvalvontapalkkioita, kun alle tu- lojen alarajan olevat 0,00€ palkkiot otetaan otannasta pois. Lisäksi varmistetaan
24
otannan eheys, ettei otannassa olevat palkkiot ole suurempia kuin palkkiorajoitin.
Näitä tapauksia löytyi noin 25 kappaletta otannan joukosta, kyseiset palkkiot voivat sisältää laskelmalle kirjattuja kuluja jotka nostavat palkkion suuremmaksi mitä rajoi- tin. Palkkiorajoitin leikkaa 250 edunvalvontapalkkion kertymää, jotka sisältävät lisä- maksuluokan 200,00€. Palkkiorajoitin ei täten vaikuta 524 edunvalvontapalkkion ker- tymään. Palkkiorajoitin kuitenkin leikkaa otannan edunvalvontapalkkioita lähes joka toisessa tapauksessa. Syynä tähän on nykyisen edunvalvontapalkkiolaskelman malli, jossa nettotulot sekä varallisuudesta muodostuva 2%-lisämaksu vaikuttaa palkkioleik- kuriin. Näissä 250 kappaleessa ainoastaan 23 tapauksessa perusmaksu + 200,00€ lisä- maksu leikkaa palkkion. Joten 227 tapauksessa leikkaamisen aiheuttaa 2%-lisämaksu.
Täysimääräisenä 774 edunvalvontapalkkion lisämaksuluokan 200,00€ kertymä on 154 800,00€.
5.1.1 Palkkiorajoittimen vaikutus lisämaksuluokkaan 300,00€
Otannasta otettiin esiin kaikki ne päämiehet joilla 300,00€ lisämaksuluokka esiintyy ja edunvalvonta on ollut kestoltaan 12 kuukautta. Otannan 28 450 päämiehen joukosta 37 edunvalvontapalkkiota sisälsi 300,00€ lisämaksun. Tästä joukosta 62% ei ole vai- kutusta palkkiokertymään, koska palkkiorajoitin leikkaa edunvalvontapalkkion. Lisä- maksuluokalla 300,00€ oli ainoastaan vaikutusta 14 päämiehen edunvalvontapalkki- oon. Mikäli lisämaksuluokka olisi 200,00€ suuruinen niin näissä tapauksissa erotusta kokonaiskertymän kannalta muodostuisi 1400,00€ verran. Yhdessäkään edunvalvon- tapalkkiossa ei esiintynyt 300,00€ lisämaksua kahta kertaa.
25
Kuva 7. Lisämaksuluokka 300,00€
Tutkimustulokset ovat lisämaksuluokan 300,00€ osalta riittävät, joten tutkimuksessa käytetty sykli päättyy HETA-mallin arviointivaiheeseen.
5.1.2 Palkkiorajoittimen vaikutus lisämaksuluokkiin 600,00€
Lisämaksuluokan 600,00€ arviointi sisältää samat havainnot sekä esitiedot mitä lisä- maksuluokka 300,00€, jonka seurauksena toimintavaiheessa muokataan ainoastaan li- sämaksuluokan arvo 300,00€-> 600,00€.
Kuva 8. Lisämaksuluokka 600,00€
26
Kuvassa 8 on esitetty 600,00€ lisämaksuluokan vaikutus otannan päämiesten edunval- vontapalkkioon. Edunvalvontapalkkiot, joissa lisämaksuluokka 600,00€ huomioidaan täysimääräisenä, on koko otannassa yhteensä 5 kappaletta. Kolmessa tapauksessa palkkiorajoitin ei leikkaa täysimääräisesti lisämaksuluokkaa, vaan väliltä 100,00€ - 450,00€. Tutkimustulosten esiintymien pohjalta voidaan todeta lisämaksuluokkien 300,00€ ja 600,00€ olevan kokonaiskertymän kannalta mitättömiä, joten 300,00€ ja 600,00€ lisämaksuluokat voitaisiin korvata 200,00€ lisämaksuluokalla.
5.2 Esitys perusmaksuluokan korvaamisesta
Edunvalvontapalkkio perustuu varallisuuteen, jonka lisäksi huomioidaan tilikaudella olevat tulot edunvalvontapalkkiorajoitinta varten. Edunvalvontapalkkiolaskelmasta on tehty yksityisten edunvalvojien osalta havaintoja, joiden perusteella nykyinen edun- valvontapalkkiolaskelma on sekava. Tässä alaluvussa tehdään vaihtoehtomalli, jossa palkkiolaskelmaa muokataan tulosidonnaiseksi. Tulot muodostavat maksukyvyn ja varallisuuden tuotto on tällä hetkellä minimaalinen, joten varallisuudesta huomioitava 2% - lisämaksu ei vastaa tämän hetken pankkien tarjoamaa tuotto- tai korkoprosenttia.
Palkkiotyöryhmän 2012 kommenteissa ei ole ehdotusta tulosidonnaisuudesta, joten aiempaa tietoa ei tältä osin voida hyödyntää. Rajataan otannasta pois vajaan vuoden edunvalvontapalkkiot, jossa lisämaksuluokkia 200,00€, 300,00€ tai 600,00€ esiintyy.
Lisämaksuluokat vääristäisivät aineistossa olevan laskennallisen palkkion ja uuden palkkio esityksen vertailua.
Tehdään esitys uudesta edunvalvontapalkkiomallista kahdessa osassa, josta ensimmäi- sessä osassa huomioidaan edunvalvontapalkkiot, joille ei muodostu 2% - lisämaksua varallisuudesta. Eli palkkio koostuu ainoastaan perusmaksusta 440,00€ tai 280,00€.
Jos tulot alle asetuksessa olevan vuosialarajan niin edunvalvontapalkkio on edelleen 0,00€, joten nämä edunvalvontapalkkiot jätetään otannasta pois. Otannassa on
27
yhteensä 15 516 edunvalvontapalkkiota, kun edellä mainitut vähennykset on tehty.
Näistä edunvalvontapalkkioista 280,00€ perusmaksun käsittää 36% otannan palkki- oista ja loput 64% ovat 440,00€ edunvalvontapalkkioita.
Kuva 9. Toteutuneen ja esityksen vertailu
Kuvassa 9 on vertailtu toteutuneiden perusmaksusta koostuvien edunvalvontapalkki- oiden kertymiä esitykseen, jossa edunvalvontapalkkio muodostuisi 2,5% nettotuloista ilman tuloista tehtävää alaraja vähennystä. Esityksen ja toteutuneen välinen erotus on 55 591,03€, eli esitys on kertymältään noin 0,94% pienempi mitä toteutunut kertymä.
Suuremman kokonaiskertymän tuottaa ne edunvalvontapalkkiot, jossa edunvalvonta- palkkioon sisältyy 2%-lisämaksu varallisuudesta. Tutkimusmallin toteutusvaiheen jäl- keen sykli käynnistyy uudelleen havainnolla, eli miten esitys 2,5% tuloista eroaa yk- silötasolla toteutuneesta. Muokataan otantaa siten, että haetaan aineistosta minimitulo sekä maksimitulo. Otetaan minimin ja maksimin lisäksi väliltä kahdenkymmenenkol- men edunvalvontapalkkion tulo- ja kertymätiedot, jonka jälkeen havainnollistetaan to- teutuneen ja esityksen väliset eroavaisuudet kuvassa 10.
28
Kuva 10. Toteutuneen ja esityksen vertailu tulojen mukaan
Kuvasta nähdään palkkiolaskentakaavojen eroavaisuus, joista pystysuunta kertoo palkkion määrän ja vaakasuuta tulojen nousun. Tuloihin sidottu prosenttiosuus kasvaa lineaarisesti tulojen kasvaessa, kun taas nykyinen palkkiomalli muodostuu kahdesta arvosta. Edunvalvontapalkkiot ovat samansuuruisia, kun perusmaksuluokka on 280,00€ ja vuositulot ovat 11 200,00€. Vuositulojen ollessa 11 200,00€ tai vähemmän esityksen palkkio on pienempi mitä 280,00€ perusmaksu. Tulojen ollessa vuositasolla 12 000,00€ on palkkioesityksen edunvalvontapalkkio noin 300,00€, eli 20,00€ suu- rempi mitä perusmaksuluokka 280,00€. Vuositulojen ollessa 13 800,00€ on eroavai- suus toteutuneen ja esityksen välillä 65,00€, eli esityksen palkkio on suuruudeltaan 345,00€.
Perusmaksuluokka 280,00€ nousee 440,00€, kun vuositulot ovat 14 000,00€ tai enem- män. Perusmaksuluokan 440,00€ kohdalla palkkiot ovat samansuuruiset vuositulojen 17 600,00€ kohdalla. Vastaavasti esityksen tulosidonnainen edunvalvontapalkkio on pienempi mitä perusmaksuluokka 440,00€, kun tulot ovat vuodessa 14 000,00€ – 17 600,00€. Eroavaisuudet kasvavat tasaisesti ja esimerkiksi vuositulot 19 500,00€
tuottaa esityksen palkkiomallilla 50,00€ suuremman palkkion mitä nykyinen
0,00 200,00 400,00 600,00 800,00 1000,00 1200,00 1400,00
0 10000 20000 30000 40000 50000 60000
Edunvalvontapalkkio toteutunut vs esitys
Toteutunut Esitys
29
palkkiomalli. Vuositulojen ollessa 21 600,00 eroavaisuus on 100,00€ sekä vuositulo- jen ollessa noin 30 000,00 erovaisuus on noin 300,00€.
Kuvassa 11 esitetään otannassa esiintyvät edunvalvontapalkkiot tuloluokittain. Eniten edunvalvontapalkkioita esiintyy tuloluokissa 11 201 -13 999 sekä 14 000 – 17600. Si- vulla 28 esitettyjen havaintojen pohjalta voidaan todeta, että 1099 perusmaksuluokan 280,00€ palkkiot laskisivat ja 4473 nousisivat hieman.
Kuva 11. Edunvalvontapalkkiomäärät tuloluokittain
Perusmaksuluokasta 440,00€ taas 7242 päämiehen edunvalvontapalkkiot laskisivat ja 1603 päämiehen edunvalvontapalkkiot korottuisivat vähän. Isompaa nousu olisi 249 päämiehelle tuloluokassa 22 000 – 25 999 sekä merkittävä nousu tulisi 95 päämiehelle.
5.3 Palkkiolaskelma esitys 1
Otanta koostuu ainoastaan edunvalvontapalkkioista, joissa lisämaksu 2% esiintyy ja edunvalvontapalkkiokausi on kestoltaan 12 kuukautta. Nettotulot eivät sisällä 2%
30
lisämaksuluokkaa, joten 2%-lisämaksuluokan poistaminen on huomioitu esitystä teh- dessä. Otannasta on poistettu kaikki 0,00€ palkkiot, jotka johtuvat tulojen alarajasta sekä samalla on poistettu ne edunvalvontapalkkiot otannasta, joiden palkkio määräy- tyisi ainoastaan 2%-lisämaksusta. Varallisuudesta käytetään nettoarvoa, joka tarkoit- taa mahdollisten velkojen, omassa käytössä olevan asunnon sekä varallisuuden alara- jan vähentämistä varallisuudesta. Perusmaksuluokka voitaisiin korvata 2,5% nettotu- loista, nykyisessä palkkiolaskelmassa otetaan 2% - lisämaksuvarallisuudesta. Testa- taan pienemmällä otanta joukolla, jos esitys muodostuisi 2,5% nettotuloista sekä 1%
varallisuudesta. Testit ovat pienemmällä noin 10 palkkiolaskelman otannalla lupaavia, joten havainnon pohjalta otetaan tarkasteluun suurempi joukko.
Esityksen laskentakaava muodostuu 2,5% nettotuloista sekä yhdestä prosentista netto- varallisuudesta. Kuvassa 12 on 55 edunvalvontapalkkion tiedot, joissa varallisuutta on alle 100 000,00€. Esitys nousee tasaisesti varallisuuden kanssa ja kuvasta käy ilmi, että esitys on pienempi mitä nykyinen edunvalvontapalkkiomalli niillä päämiehillä, joilla varallisuutta on alle 100 000,00€. Kuvan vasen pystyakseli esittää palkkion mää- rää ja oikea puoli varallisuuden määrää.
Kuva 12. Varallisuus alle 100 000,00€, toteutunut vertailu esitys 1.
0 20000 40000 60000 80000 100000 120000
0 500 1000 1500 2000 2500
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55
Varallisuus alle 100 000
Varallisuus Toteutunut Esitys 1
31
Erot kertymien välillä kääntyvät, kun varallisuus nousee yli miljoonan euron. Kuvaan 13 on poimittu 22 edunvalvontapalkkion tiedot, joissa varallisuutta on yli 200 000,00€.
Kuva 13. Varallisuus yli 200 000,00€, toteutunut vertailu esitys 1
Otannan 9127 edunvalvontapalkkiosta 7443 varallisuus on alle 100 000 euroa. Väliltä 100 001 – 200 000 edunvalvontapalkkioita esiintyy 1076 kappaletta. Varallisuus on 200 000 – 1 000 000 on 593 edunvalvontapalkkiossa. Yli miljoonan euron edestä va- rallisuutta on 15 edunvalvontapalkkiossa. Esityksen muutos laskisi suurimman osan edunvalvontapalkkiota tai pitäisi palkkiotason samalla tasolla. Nousu olisi suurinta edunvalvontapalkkioissa, joissa varallisuus on yli miljoona euroa, kuten kuva 13 esit- tää.
Otannan aineistosta esitys pienentäisi edunvalvontapalkkiota enemmillään 3293,13 eurolla, kun laskelman varallisuus olisi noin 350 000,00€ ja vuositulot noin 45 000,00€
luokkaa. Vastaavasti suurimman korotuksen 20 806,21 euron kohdalla, omaisuuden arvo on 3,8 miljoonaa euroa sekä vuositulot ovat noin 28 000 euroa. Tämä vaihteluväli selittyy palkkiorajoittimella, joka korottaa vuosipalkkiota huomioiden 2%-lisämaksun
0 1000000 2000000 3000000 4000000 5000000
0 10000 20000 30000 40000 50000
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22
Varallisuus yli 200 000 €
Varallisuus Toteutunut Esitys 1
32
sekä 12kk nettotulot. Kun tulot ovat pienet, niin palkkioleikkuri vaikuttaa toteutunee- seen edunvalvontapalkkioon enemmän.
5.4 Palkkiolaskelma esitys 2 ja vertailu toteutuneeseen kertymään.
Toisessa esityksessä käytetään samaa otantaa mitä edellisessä esityksessä. Edunval- vontapalkkio muodostetaan niille edunvalvontapalkkioille, joilla 2% - lisämaksun va- rallisuudesta esiintyy ja otannasta karsitaan pois ne edunvalvontapalkkiot, jotka koos- tuvat ainoastaan 2%-lisämaksusta sekä sisältävät muita lisämaksuja. Esityksessä edun- valvontapalkkio muodostuu 2,5% nettotulosta, mutta varallisuus on jaettu neljään eri kategoriaan. Varallisuudesta perittävä lisämaksu on uusi lisämaksuluokka, josta ei tehdä varallisuuden alarajan vähennystä. Nettovarallisuus muodostuu varallisuudesta, josta on poistettu omassa käytössä olevan asunnon arvo sekä mahdolliset velat. Varal- lisuusluokissa on alarajan kohdalla käytetty samaa arvoa, jota verottaja käyttää pe- rintö- / lahjaveroa muodostaessa vuonna 2018. Muut varallisuuteen liittyvät luokat on muodostettu otannassa olevien esiintymien mukaan. Esiintymien jakauma on esitetty lukijalle taulukossa 5. Esityksessä on pyritty käyttämään mahdollisimman vähän eri- laisia maksuluokkia, jotta esitys pysyisi yksinkertaisena. Suurin osa otannan edunval- vontapalkkioista sisältää varallisuuden 20 000 – 50 000, jonka jälkeen esiintymien määrä kääntyy laskuun.
Taulukko 5. Esitys kaksi lisämaksuluokat varallisuuden mukaan
Varallisuus Lisämaksu Esiintymä otannassa
alle 20 000 0 668 / 9126
20 000-50 000 400 4553 / 9126
50 001-100 000 800 2221 / 9126
100 001 -> 1800 1684 / 9126
33
Eroavaisuutena ensimmäiseen esitykseen on, ettei esitys kaksi nouse maksuluokkien seurauksena lineaarisesti varallisuuden kasvaessa. Esitys kaksi nostaisi yksittäistä edunvalvontapalkkiota enimmillään 1614,43€ ja vastaavasti laskisi suurimmillaan 16 416,26€. Toteutuneessa edunvalvontapalkkiossa 2% - lisämaksu nosta palkkiora- joitinta ja täten palkkion määrää, kun taas esitys kaksi rajoittaa varallisuudesta perittä- vää lisämaksua taulukko 5 mukaisesti. Eroavaisuutta voidaan havainnollistaa 200 000,00€ varallisuudella, josta esitys 2 muodostaisi 1800 euron lisämaksun, nykyi- sessä palkkiolaskelmassa 2% - lisämaksu olisi 4000,00€. Prosenttiosuuksien korrelaa- tio lisämaksuluokkiin korostuu varallisuuden kasvaessa. Taulukossa viisi esitetyt lisä- maksuluokat pitävät palkkion kohtuullisena ja nettotulot 2,5% sisältää varallisuudesta kertyvät korkotuotot, jotka määrittävät asiakkaan maksukykyä.
Tehdään samalla ensimmäisen esityksen otannalla vastaava kuva ilmaisemaan toteu- tuneen sekä esitys 2 eroavaisuutta. Kuvassa 14 nähdään, että esityksen mukaiset palk- kiot ovat noin 200 euroa suurempia varallisuuden ollessa 25 000 – 30 000 euroa.
Muissa varallisuusluokissa erot ovat pienempiä.
Kuva 14. Varallisuus alle 100 000,00€, toteutunut vertailu esitys 2
0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000
0 500 1000 1500 2000 2500
1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51
Esitys kaksi - varallisuus alle 100 000€
Varallisuus Toteutunut Esitys 2
34
Kuva 15. Varallisuus yli 100 000,00€, toteutunut vertailu esitys 2
Kuvassa 15 on esitetty toteutuneen sekä esitys 2 eroavaisuus varallisuuden ylittäessä 100 000,00€. Varallisuuteen sidottu lisämaksuluokka 1800,00€ pysyy vakiona varal- lisuuden noususta huolimatta. Täten esitys 2 palkkiokertymä pysyy samalla tasolla ja ainoastaan nettotulot voivat muuttaa edunvalvontapalkkion määrää.
5.4 Esitysten vertailu toteutuneeseen ja arviointi
Tutkimustuloksia voidaan nyt verrata 2%-lisämaksuluokan otannan sekä toteutuneen kertymän välillä, jotka on esitetty sivun 35 kuvassa 16. Esitys 2 on kokonaiskertymän kannalta lähempänä toteutunutta kertymää, mitä esitys 1. Esitykset eroavat toisistaan merkittävästi, koska lisämaksuluokkiin jaettu varallisuuden lisämaksu vaikuttaa enem- män päämiehiin mitä prosentin periminen nettovarallisuudesta.
Eniten edunvalvontapalkkioita esiintyi varallisuusluokassa 20 000 – 50 000. Varalli- suuden 30 000,00€ lisämaksuluokaksi esitys 2 määräytyi 400,00€, jos vastaavasta va- rallisuuden määrästä otetaan ensimmäisen esityksen mukainen prosentti, niin sum- maksi muodostuu 300,00€. Eli esitys 2 palkkio olisi 100,00€ suurempi mitä vastaava esitys 1 edunvalvontapalkkiota. Vastaavasti eroavaisuudet korottaisivat merkittävästi
0 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 3000000 3500000 4000000 4500000
0 5000 10000 15000 20000 25000
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26
Esitys 2 - varallisuus yli 100 000,00€
Varallisuus Toteutunut Esitys 2
35
varallisuuden noustua yli 100 000,00€ kuten kuvat 13 ja 15 osoittivat. Eroavaisuutta toteutuneen sekä esitys 2 välillä on noin miljoona euroa.
Kuva 16. Edunvalvontapalkkiokertymät varallisuuden mukaan
Tehdään laajempi otanta ja rajataan otannasta pois alle 12 kuukautta olevat edunval- vontapalkkiot, joita otannassa esiintyy 6192 kappaletta. Muodostetaan palkkiot esitys 1 sekä esitys 2 mukaisesti ja korvataan em. esityksiin lisämaksuluokat 200,00€, 300,00€ sekä 600,00€ ainoastaan yhdellä lisämaksuluokalla 250,00€. Eli mikäli jokin em. lisämaksuluokka esiintyy otannassa, niin esityksissä käytetään näissä tapauksissa arvoa 250,00€. Otannan edunvalvontapalkkioissa voi esiintyä lisämaksuluokka 200,00€ kahdesti, eli arvo voi olla 400,00€. Vastaavanlainen tapaus esityksissä on ar- voltaan 500,00€. Poistetaan otannasta 0,00€ edunvalvontapalkkiot, joita otannassa on yhteensä 705 kappaletta. Lisäksi poistetaan otannasta kuluja sisältävät edunvalvonta- palkkiot, näitä tapauksia on otannassa 27 kappaletta.
Otannan kooksi muodostuu 27 438 edunvalvontapalkkiota. Tehdään koko aineistolla vertailut esitysten pohjalta sekä muokataan molempia esityksiä hieman, että saadaan aikaan lähes vastaavat kokonaiskertymät toteutuneen kertymän kanssa. Ensimmäisenä
36
koko aineistolle tehtiin esitys, jossa edunvalvontapalkkio muodostuisi 2,5% nettotu- loista sekä 1% nettovarallisuudesta. Varallisuudesta tehdään velkojen ja omassa käy- tössä olevan asunnon sekä varallisuuden alarajan vähennys. Tämän jälkeen otetaan prosentin osuus jäljellä jäävästä varallisuudesta, mikäli erotuksen arvo olisi miinusar- voinen niin käytetään 0,00 arvoa. Rajausten jälkeen esitys 1 kokonaiskertymä oli 5 miljoonaa euroa pienempi mitä toteutunut kertymä. Tämä ei voinut kuitenkaan pitää paikkaansa, koska aiemmat tutkimustulokset eivät antaneet suuntaa näin suuresta erosta. Tilastoaineistossa varallisuuden arvo voi olla miinusarvoinen tehtyjen vähen- nysten jälkeen, eli lähtökohtaisesti jokainen edunvalvontapalkkio, jonka varallisuus on pienempi mitä varallisuuden alaraja 17 638,56 euroa on nettovarallisuudeltaan miinus- arvoinen. Laskentakaava tuli oikaistua, jonka jälkeen esityksen ja toteutuneen eroavai- suus on samalla tasolla mitä aiemmissa tutkimustuloksissa. Molemmat alkuperäiset esitykset jäivät toteutuneesta kertymästä, kuten kuva 17 osoittaa. Esitys 1 eroaa toteu- tuneesta noin 20% ja esitys 2 noin 10%. Tämän seurauksena tutkija teki esityksiin tarkennuksia, jotta kertymät ovat lähellä toteumaa.
Kuva 17. Esitysten vertailu toteutuneeseen vuoden 2017 kertymään
37
Ensimmäiseen esitykseen, jossa edunvalvontapalkkio muodostuu 2,5% nettotuloista sekä varallisuuteen prosentuaalisesti huomioimisesta tehtiin 0,4% korotus. Joten edun- valvontapalkkion laskentakaavaksi esitys 1.1 muodostui 2,5% nettotuloista sekä 1,4%
nettovarallisuudesta. Kertymä tässä esityksessä ylittää hieman toteutuneen 2017 vuo- den palkkiokertymän.
Taulukko 6. Esitys 2.1 korotetuista lisämaksuluokista varallisuuden mukaan
Varallisuus Lisämaksu Esiintymä otannassa
alle 20 000 0 17 188 / 27 438
20 000-50 000 450 5469 / 27 438
50 001-100 000 850 2636 / 27 438
100 001 -> 2000 2145 / 27 438
Toisen esityksen edunvalvontapalkkio muodostuu 2,5% nettotuloista sekä taulukon 6 mukaisesti varallisuuden lisämaksuluokista. On huomioitavaa, ettei esityksessä kaksi ole tarvetta tehdä varallisuudesta erikseen alaraja vähennystä, koska alle 20 000,00€
varallisuutta ei oteta huomioon. Esityksiä voidaan vertailla keskiarvojen perusteella varallisuusluokittain. Esitys on nimellä 2.1 sivun 36 kuvassa 17.
Taulukko 7. Esitysten vertailu keskiarvojen mukaan
Taulukosta 7 käy ilmi, että esitysten eroavaisuudet niiden edunvalvontapalkkioiden osalta, joissa varallisuutta on alle 20 000,00€ on varsin marginaalisia. Eroavaisuuksia syntyy esitysten välillä, kun varallisuutta on 20 000,00€ - 50 000,00€. Varallisuuden ollessa 50 000,00€- 100 000,00€ esitysten edunvalvontapalkkiot pienenevät suhteessa
