Tutkimus- ja kehittämisosaaminen 3: Tutkimuksen suunnittelun vaiheet Anne Kärki (Satakunnan ammattikorkeakoulu)
Tällä Tutkimus- ja kehittämisosaaminen 3: Tutkimuksen suunnittelun vaiheet-opintojaksolla perehdytään neljään kokonaisuuteen, joissa on läpileikkaavana avoimen tieteen näkökulma. Kokonaisuudet ovat:
tutkimussuunnitelma ja sen osana aineistonhallintasuunnitelma, tietosuojaseloste/-ilmoitus sekä tietosuojaan liittyvä vaikutusten arviointi, hyvä tieteellinen käytäntö ja etiikka tutkimuksen suunnittelussa sekä aineistojen ja tulosten julkaisemisen suunnittelu.
Opintojakso on osa Tutkimus- ja kehittämisosaaminen 1-5 -kokonaisuutta, joka on tuotettu ammattikorkeakoulujen yhteisessä Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen &
innovaatioekosysteemi -hankkeessa.
Tallennettu sisältö, ei tehtäviä.
Johdanto
Tutkimuksen suunnittelu vaiheet- opintojaksolla perehdytään tutkimussuunnitelman ja sen osana olevan aineistonhallintasuunnitelman sisältöön, tietosuojaselosteen/- ilmoituksen tekoon ja siihen liittyvään vaikutusten arviointiin, hyvän tieteellisen käytännön ja tutkimusetiikan huomiointiin suunnittelussa sekä aineistojen ja tulosten julkaisemisen suunnitteluun.
Opintojakso on osa Tutkimus- ja kehittämisosaaminen 1-5 -kokonaisuutta, joka on tuotettu ammattikorkeakoulujen yhteisessä Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen &
innovaatioekosysteemi -hankkeessa.
Sisältö
Tutkimuksen suunnitteluun kohdentuva opintojakso koostu neljästä kokonaisuudesta, joissa läpileikkaavana avoimen tieteen näkökulma.
- Tutkimussuunnitelma ja sen osana aineistonhallintasuunnitelma
- Tietosuojaseloste/ilmoitus sekä tietosuojaan liittyvä vaikutusten arviointi - Hyvä tieteellinen käytäntö ja etiikka tutkimuksen suunnittelussa
- Aineistojen ja tulosten julkaisemisen suunnittelu
Osaamistavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija kykenee analysoimaan tutkimussuunnitelman osien merkitystä tutkimuksen toteuttamiselle ja kykenee kuvaamaan tutkimusaineiston elinkaaren. Opiskelija pystyy
analysoimaan tietosuojaan liittyviä vaatimuksia tutkimussuunnitelmassa, tuottamaan
tietosuojaselosteen/ilmoituksen ja päättelemään tietosuojaan liittyvän vaikutusten arvioinnin tarpeen.
Opiskelija arvio tutkimussuunnitelmassa hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimusetiikkaa. Opiskelija arvioi aineistojen ja tulosten avoimen julkaisemisen ja jatkokäytön mahdollisuuksia.
Opintojakson arvioint
Hyväksytty/hylätty
Näin suoritat opintojakson
Opintojakson voi suorittaa tekemällä Moodlessa oleva väittämän tentti, voit suorittaa tentin useita kertoja ja saadaksesi hyväksytyn tulee sinun saada yli puolet väittämistä oikein. Voit siis palata uudelleen aineistoon, josta tenttiväittämät ovat ja opiskella aineistoa oikean vastauksen saadaksesi.
Opintojakson lähdemateriaali
Aineistonhallinnan käsikirja [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/aineistonhallinta/
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset: http://www.arene.fi/wp-
content/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN
%20EETTISET%20SUOSITUKSET%202020.pdf?_t=1578480382
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa:
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Ihmistieteisiin kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa:
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf
Vastuullinen tiede -sivusto: https://www.vastuullinentiede.fi/fi
Tämän opintojakson osiot ovat:
Jokainen osio on tallennettu erikseen ja otsikoitu niin kuin edellä. Tenttiä ei ole tentittävässä muodossa tallennettu vaan vain tenttiväittämät.
Tutkimussuunnitelma ja sen osana aineistonhallintasuunnitelma
Tutkimussuunnitelma
Jyväskylän yliopiston KOPPA - tietokanta määrittää tutkimussuunnitelmaa yleisesti: "Hyvän tutkimussuunnitelman laatiminen vaatii paneutumista tutkimusaiheeseen, aiheeseen liittyvän kirjallisuuden lukemista, teoreettisen ja metodologisen kirjallisuuden lukemista, mahdollisten aineistojen kartoittamista tai jo niihin alustavaa tutustumista ja visiointia tutkimuksen kulusta ja sen mahdollisista tuloksista." (Haettu 22.8.2019)
Tutkimussuunnitelma toimii opinnäytetyön tekijälle/tutkijalle sekä työn ohjaajan työkaluna. Lisäksi suunnitelman avulla tutkimusta voidaan esitellä muille. Tutkimussuunnitelma on se dokumentti, jolla tutkimukselle voidaan hakea rahoitusta.
Tutkimussuunnitelma tulee olla opinnäytetyösopimusten ja tutkimuslupa-anomusten liitteenä.
Jos tutkimukselle tarvitaan eettisen toimikunnan lausunto, tulee tutkimussuunnitelman olla riittävän kattava erityisesti tutkimusetiikan ja tietosuojan näkökulmasta.
Tutkimussuunnitelman sisältö noudattaa yleensä samantapaista rakennetta. Suunnitelman muoto, painotukset ja esitettyjen asioiden järjestys voivat vaihdella eri korkeakouluissa ja ovat myös riippuvaisia aiheesta. Tutkimusta rahoittavat tahot edellyttävät, että tutkimussuunnitelman on oltava rahoittajan ohjeen mukaiset.
Tutkimussuunnitelmassa
- esitellään tausta ja aiheen teoreettinen viitekehys - täsmennetään tutkimuksen tarkoitus
- määritetään tutkimuksen tavoitteet /tutkimuskysymykset - perustellaan tutkimusaineiston hankinta
- määritetään tutkimusmenetelmät, aineistonhankintamenetelmät ja analyysimenetelmät - arvioidaan tutkimuseettiset kysymykset
- tehdään aineistonhallintasuunnitelma
- määritetään tutkimuksen eri vaiheet ja aikataulu
https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/tutkimusprosessi/tutkimuksen-suunnittelu
Aineistonhallintasuunnitelma
Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) - määrittely löytyy Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) määrittämän https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto.
Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirja määrittää kattavasti aineistonhallintasuunnitelman sisällön.
https://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/aineistonhallinnan-suunnittelu.html
1. Kuvaile mitä ja miten aineiston keräät
Tutkimuksesi tarkoitus ja tavoitteet määrittävät mitä aineistoa keräät. Voi myös käyttää avoimia aineistoja tai esim. tilata aineiston. Kerättävän aineiston tyyppi vaikuttaa myös menetelmän ja keruutavan valintaan.
Lisää tietoa miten aineistotyyppi vaikuttaa aineiston keruutapaan voit katsoa Tietoarkiston sivuilta.
2. Aineiston omistus-, hallinta- ja tekijänoikeudet
Suunnitelmassa on pohdittava etukäteen nämä oikeudet ja ennen aineiston keruuta on hyvä sopia ne.
Aineiston käyttöoikeuksien sopimisen tulee myös koskea tutkimuksen jälkeistä aikaa, jos aineistoa halutaan edelleen rikastaa tai uudelleen käyttää. Erityisen tärkeää on sopia aineiston omistajuudesta, jos aineisto halutaan avata avoimesti muiden käyttöön.
Aineiston käyttöä ja katselua tulee myös määrittää sen mukaan, millaista aineistoa kerätään ja miten sensitiivistä aineisto on.
Lisää tekijänoikeuksista löydät Tietoarkiston käsikirjasta kohdasta Sopimukset ja oikeudet.
3. Tutkittavien informointi
Informointi on oleellinen osa tutkimusta ihmisiin kohdistuvissa tutkimuksissa. Informointi koskettaa tutkittavien henkilötietojen käsittelyä kts. https://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/tutkittavien- informointi.html
Informointi määrittää kerättävän aineiston käyttöoikeuksia, kun aineistoa kerätään suoraan tutkittavilta.
Aineistonhallinnan käsikirja. Osa 4: Informointi henkilötietojen käsittelystä: ”Henkilötietoja katsotaan kerättävän suoraan tutkittavalta, kun tutkittava tietoisesti antaa omia henkilötietojaan tutkijoille. Tavallisia soveltamistilanteita ovat tutkittavan haastatteleminen ja lomakekysely. Lisäksi henkilötietoja katsotaan saatavan suoraan tutkittavalta, kun tietoja saadaan tutkittavaa havainnoimalla tai tarkkailemalla, esimerkiksi äänittämällä tai videoimalla tutkimustarkoituksiin jokin tutkittavan tekemä suoritus tai sosiaalisen
vuorovaikutuksen tilanne.”
Informoinnin sisältö:
- Käsittelyn tarkoitus eli tehtävä tutkimus
- Rekisterinpitäjän identiteetti - pääsääntöisesti opinnäytetyön tekijä on rekisterin pitäjä ellei ole tekemässä opinnäytetyötä tilaustyönä (sopimus aineiston omistajuudesta) tai palkattuna esim.
tutkimushankkeessa.
- Tutkittavalle kuuluvat oikeudet - Yllättävät näkökulmat ja vaikutukset
Kts. tarkemmin informoinnin sisältö https://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/tutkittavien-
informointi.html#tiedot-henkilotietojen-antamisen-liittymisesta-sopimusperusteiseen-tai-lakisaateiseen- velvollisuuteen
Avoimen datan opas antaa tarkempia ohjeita mm. lisensseistä, joilla voidaan määrittää oikeuksia avatun datan käyttöön. https://www.avoindata.fi/fi/opas/avoimen-datan-opas
4. Tietosuoja ja tietoturva
Ydinviestnä: Henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn tulee olla perusteet tutkimuksessa. Henkilötiedot tulee aina suojata ulkopuolisilta ja jo suunnitelmassa tulee määrittää, kenellä on oikeus tunnisteellisen aineiston käsittelyyn ja tarkasteluun.
Mitä on henkilöteto?
EU:n tietosuoja-asetuksen määritelmän mukaan henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella. (EU:n tietosuoja-asetus, artikla 4, kohta 1.)
Määritelmän mukaisesti henkilötiedot tutkimusaineistoissa eivät rajaudu vain tutkittavia koskeviin tietoihin.
Tutkimusaineistoihin voi sisältyä tunnistetietoja tutkittavien lähipiiristä tai muista kolmansista henkilöistä.
Myös heitä tunnistettavasti käsittelevät tiedot ovat aina henkilötietoja.
Kaikki luonnolliseen henkilöön liittyvät tiedot voivat olla henkilötietoja esim. haastatteluaineistosta käytetyt suorat lainaukset voivat johtaa henkilön tunnistamiseen mielipiteen tai pelkästään käytetyn kielenkin takia.
Anonymisoint ja pseudonymisoint
Anonyymi teto: Yksittäinen havainto (henkilö) ei ole kohtuullisin keinoin tunnistettavissa annettujen tietojen perusteella tai tietoja muihin tietoihin yhdistämällä. Täysin anonyymiä tietoa ei ole olemassa, mutta hyvin toteutetuin menetelmin voi päästä tulokseen, jossa kohtuullisin keinoin ei voi yksittäisiä henkilöitä tunnistaa. Anonymisoinnilla kuvataan niitä moninaisia tapoja ja välineitä, joilla anonyymi tieto saavutetaan.
Pseudonyymi teto: Yksittäinen havainto ei ole tunnistettavissa pseudonymisoitujen tietojen perusteella ilman ulkopuolisia lisätietoja. Pseudonymisoint on aineiston tunnisteellisten tietojen poistamista tai korvaamista peitetiedolla tai koodeilla, jotka prosessin jälkeen säilytetään erillään aineistosta ja suojataan organisatorisesti ja teknisesti. Aineisto on pseudonyymi niin pitkään kuin erillään oleva tieto tuhotaan.
Lue lisää: Aineistonhallinnan käsikirja. Osa 8: Tunnisteellisuus ja anonymisointi.
https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/aineistonhallinta/
5. Tiedostoformaatit ja ohjelmistot Määritä aineistonhallinta suunnitelmassa:
- mitä ohjelmistoja käytetään aineiston tallentamiseen ja prosessointiin - mitä tiedostoformaatteja ja tallennusmedioita käytät
6. Aineiston käsittely ja sisällön kuvaus
Käsittely ja sisällönkuvaus ovat riippuvaisia tutkimusmenetelmästä. Määrällinen aineisto kootaan yleensä havaintomatriisiksi ja datan analysointiin käytetään tilasto-ohjelmaa. Laadullinen aineisto voi sisältää monenlaista dataa esim. haastattelulitteraatiot, ääni- ja kuvatallenteet, kenttäpäiväkirjat.
Lisätietoa määrällisen ja laadullisen aineiston käsittelyyn löytyy
https://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/kvantitatiivisen-datan-kasittely.html https://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/kvalitatiivisen-datan-kasittely.html
7. Aineiston elinkaari
Mikäli tutkimusaineisto jää tutkimuksen päätyttyä yksittäiselle tutkijalle, korkeakoululle, tutkimusyksikölle tai organisaatiolle, aineiston haltijan tulee ratkaista aineistonhallinnan perusasiat: säilytys, käyttö- ja arkistokopiot, aineistosta tiedottaminen, käyttöehdot ja jakelu. Kaikkia tutkimusaineistoja ei kannata säilyttää pysyvästi.
Lisää tietoa Menetelmäopetuksen tietovaranto https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/index.html Lisää aiheesta: Opinnäytetyön, tulosten ja tutkimusaineiston oikeudet (AMK Avoin TKI Opinnäytetyön sopimusreppu 2020)
Tutkimusaineisto tarkoittaa opiskelijan keräämää perusaineistoa tai perusaineistosta jalostettua aineistoa, johon opinnäytetyöprosessin tulokset perustuvat. Immateriaalioikeus tarkoittaa kaikkia aineettomia oikeuksia, joiden avulla aineeton omaisuus on suojattu tai suojattavissa kuten tekijänoikeudet lähioikeuksineen, tavaramerkit, mallioikeudet, oikeudet integroidun piirin piirimalliin, hyödyllisyysmallit ja patentit.
Myös ohjaajalle voi kuulua immateriaalioikeuksia, mikäli hänen panoksensa on ollut riittävän luova ja omaperäinen. Jos sekä opiskelijalle että ohjaajalle kuuluu immateriaalioikeuksia tuloksiin, opiskelijan ja ohjaajan on sovittava erikseen kirjallisesti näiden oikeuksien jakautumisesta ja hallinnoinnista.
Jos tuloksiin sisältyy patentoitava keksintö, opiskelija mainitaan keksintöä suojattaessa keksijänä tai yhtenä keksijöistä. Opiskelijalla voi tässä tapauksessa olla oikeus saada keksintökorvaus, josta sovitaan erikseen käyttäen ammattikorkeakoulun tai yhteistyötahon keksintöohjetta.
Opiskelija voi luovuttaa yhteistyötaholle tässä mainitut oikeudet. Tämä tarkoittaa siis opinnäytetyöprosessissa aikaansaatavia tuloksia, jotka voidaan itsenäisinä erottaa opinnäytetyöstä ja sellaisena luovuttaa yhteistyötaholle.
Rinnakkainen käyttöoikeus tarkoittaa sitä, että opiskelijalle itselleen jää aina luovutuksesta riippumatta oikeus käyttää tulosta itsekin. Luovutettavaan käyttöoikeuteen kuuluu, mikäli siitä on nimenomaisesti sovittu:
- oikeus muunnella tulosta, joka tarkoittaa sitä, että käyttöoikeuden saaja saa esimerkiksi muuttaa tuloksen esitysmuodosta toiseen tai muokata sitä muutoinkin sisällöllisesti, vaikkapa valmistamalla sen pohjalta oman parannellun versionsa ja/tai
- oikeus luovuttaa käyttöoikeus edelleen, joka tarkoittaa sitä, että käyttöoikeuden saaja saa luovuttaa opiskelijalta saamansa käyttöoikeuden vapaasti eteenpäin esimerkiksi omille yhteistyökumppaneilleen, mutta samalla säilyttää itse käyttöoikeuden.
Omistusoikeuden luovutus puolestaan tarkoittaa sitä, että yhteistyötaho omistaa luovutuksen jälkeen tuloksen (esim. 3D-mallinnuksena syntynyt esine) eikä opiskelijalla ole tämän jälkeen tulokseen mitään oikeuksia, pois lukien oikeus tulla mainituksi tuloksen tekijänä siten kuin hyvä tapa edellyttää.
Mikäli tulokseen sisältyy keksintö, tuloksen oikeuksista sovitaan erikseen.
Opiskelija voi opinnäytetyöprosessin aikana kerätä tutkimusaineistoa, johon opinnäytetyö tai opinnäytetyöprosessissa saatavat tulokset perustuvat. Jos opiskelija luovuttaa yhteistyötaholle tai ammattikorkeakoululle tutkimusaineiston tai oikeuksia keräämäänsä tutkimusaineistoon, sovitaan siitä kirjallisesti erikseen aineiston luovutussopimuksella.
Aineiston luovutussopimuksella opiskelija luovuttaa ammattikorkeakoululle tai yhteistyötaholle keräämänsä tutkimusaineiston erikseen sovittavin ehdoin. Aineiston luovutuksen mahdollistamiseksi on huolehdittava kerätyn aineiston hallinnasta. Aineistonhallinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkimusaineisto (data) ja tutkimusaineistoon liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) ovat luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että aineiston säilyy käyttökuntoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu aineiston koko elinkaaren ajan. Tavoitteena on mahdollistaa tutkimusaineiston avaaminen ja jatkokäyttö.
Lue lisää: https://aoe.fi/#/materiaali/1635 Tutkimus- ja kehittämisosaaminen 4: Oikeudet, sopimukset
&lisensointi
Tietosuojatyökaluja tutkijalle
Pohdi oman suunnitelmasi kohdalla Vastuullinen tiede -sivustolla esitettyjä asioita:
https://www.vastuullinentiede.fi/sites/vastuullinentiede.fi/files/Tietosuojatyo%CC%88kaluja
%20tutkijalle.pdf
Tietosuojaseloste/ilmoitus sekä tetosuojaan liittyvä vaikutusten arvioint
Mikä tetosuojaseloste on ja milloin se tehdään?
Seloste käsittelytoimista - Tietosuojavaltuutetun toimisto (haettu 22.8.2019)
Rekisterinpitäjällä tai henkilötietojen käsittelijällä on velvoite tehdä seloste käsittelytoimista seuraavissa tapauksissa.
1. Seloste käsittelytoimista on tehtävä, jos organisaatossa on yli 250 työntekijää.
Selosteen on tällöin katettava kaikki käsittelytoimet.
2. Seloste käsittelytoimista on tehtävä työntekijöiden määrästä riippumatta, kun
henkilötietojen käsittely aiheuttaa todennäköisesti riskin rekisteröidyn oikeuksille ja vapauksille tai
henkilötietojen käsittely ei ole satunnaista tai
käsiteltävät henkilötiedot sisältävät erityisiä tetoryhmiä tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja.
Tällöin selosteeseen on sisällytettävä vain ne käsittelytoimet, jotka kuuluvat edellä esitettyihin kategorioihin.
Esimerkiksi pienikin yritys käsittelee työntekijöidensä henkilötietoja säännöllisesti. Silloin henkilötietojen käsittely ei ole satunnaista, ja kyseiset henkilötietojen käsittelytoimet on sisällytettävä selosteeseen käsittelytoimista. Satunnaista henkilötietojen käsittelyä ei tarvitse sisällyttää käsittelyselosteeseen, ellei siihen ole muuta perustetta, kuten todennäköinen riski rekisteröidyn oikeuksille ja vapauksille tai erityiset henkilötietoryhmät.
Käsittelytoimia kuvaavan selosteen laatiminen edistää osoitusvelvollisuuden toteutumista. Se on
hyödyllinen työkalu käsittelytoimien analysoinnissa myös silloin, kun velvollisuutta sen laatimiseen ei ole.
Erityisten henkilötietoryhmien käsittely - Tietosuojavaltuutetun toimisto
Niin sanottuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä.
Tällaisista tiedoista ilmenee henkilön
rotu tai etninen alkuperä
poliittisia mielipiteitä
uskonnollinen tai filosofinen vakaumus
ammattiliiton jäsenyys
terveyttä koskevia tietoja
seksuaalinen suuntautuminen tai käyttäytyminen
geneettisiä ja biometrisia tietoja henkilön tunnistamista varten.
Näitä tietoja on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittely voi aiheuttaa huomattavia riskejä henkilön perusoikeuksille ja -vapauksille.
Esimerkkejä tietosuojaselosteista
https://www.samk.fi/tietoa-meista/tietosuoja/
https://uefconnect.uef.fi/wp-content/uploads/2019/06/Tietosuojaseloste-TEMPO-tutkimus- verkkosivuille.pdf
Vaikutustenarviont
Vaikutustenarviointi - Tietosuojavaltuutetun toimisto https://tietosuoja.fi/vaikutustenarviointi (haettu 13.9.2021)
”Vaikutustenarvioinnissa kuvataan henkilötietojen käsittelyä, arvioidaan käsittelyn tarpeellisuutta, oikeasuhteisuutta ja henkilötietojen käsittelystä aiheutuvia riskejä sekä tarvittavia toimenpiteitä, joilla riskeihin puututaan. Tavoitteena on sen arviointi, onko jäljelle jäänyt riski oikeutettu ja hyväksyttävissä käsillä olevissa olosuhteissa. Vaikutustenarviointi auttaa rekisterinpitäjää tietosuojalainsäädännön vaatimusten noudattamisessa, sen dokumentoinnissa ja osoittamisessa.”
Arvioinnin tarkoitus on riskien tunnistaminen ja riskien hallinta henkilötietojen käsittelyssä.
Milloin on tehtävä?
”Vaikutustenarviointi on tehtävä silloin, kun suunniteltu käsittely todennäköisesti aiheuttaa korkean riskin ihmisten oikeuksille ja vapauksille. Vaikutustenarviointi on tehtävä erityisesti silloin, kun
henkilötietojen käsittelyssä käytetään uutta teknologiaa
käsitellään laajamittaisesti rikostuomioita, rikkomuksia tai erityisiä henkilötietoryhmiä, kuten terveystietoja, etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista vakaumusta tai seksuaalista suuntautumista
henkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia arvioidaan automaattisen käsittelyn avulla,
järjestelmällisesti ja kattavasti, ja arvio johtaa päätöksiin, joilla on oikeusvaikutuksia tai jotka muuten vaikuttavat henkilöön merkittävästi
yleisölle avointa aluetta valvotaan järjestelmällisesti ja laajamittaisesti. ” (https://tietosuoja.fi/vaikutustenarviointi haettu 13.9.2021)
Vaikutustenarvioinnin tekeminen
Ohje arvioinnin tekoon löytyy Tietosuojavaltuutetun sivuilta.
https://tietosuoja.fi/vaikutustenarvioinnin-tekeminen
Hyvä teteellinen käytäntö ja etikka
HTK Hyvä teteellinen käytäntö
Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa on tarpeen tarkkaan määrittää miten hyvää tieteellistä käytäntöä tutkimuksessa tullaan noudattamaan ja miten tutkimuseettiset periaatteet huomioidaan jo
suunnitelmavaiheessa. Nämä linjaukset ohjaavat tutkimusta suunnitteluvaiheesta raportointivaiheeseen.
Hyvä tieteellinen käytäntö – määritetään Tutkimuseettisen neuvottelukunnan toimesta näin:
Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Hyvää tieteellistä
käytäntöä koskevien ohjeiden soveltaminen on tutkijayhteisön itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö määrittelee rajat. Hyvä tieteellinen käytäntö on myös osa tutkimusorganisaatioiden laatujärjestelmää.
Tutkimusetiikan näkökulmasta hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia ovat:
1. Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä
huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa.
2. Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.
3. Tutkijat ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat muiden tutkijoiden tekemää työtä ja viittaavat heidän julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen
tuloksia julkaistessaan.
4. Tutkimus suunnitellaan ja toteutetaan ja siitä raportoidaan sekä siinä syntyneet tietoaineistot tallennetaan tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla.
5. Tarvittavat tutkimusluvat on hankittu ja tietyillä aloilla vaadittava eettinen ennakkoarviointi on tehty.
6. Tutkimushankkeessa tai tutkimusryhmässä sovitaan ennen tutkimuksen aloittamista tai
tutkijoiden rekrytointia kaikkien osapuolten – niin työnantajan, vastuullisen tutkijan (principal investigator) kuin ryhmän jäsenten – oikeudet, tekijyyttä koskevat periaatteet, vastuut ja velvollisuudet sekä aineistojen säilyttämistä ja käyttöoikeuksia koskevat kysymykset kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla. Tutkimuksen edetessä sopimuksia voidaan tarkentaa.
7. Rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet
ilmoitetaan asianosaisille ja tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.
8. Tutkijat pidättäytyvät kaikista tieteeseen ja tutkimukseen liittyvistä arviointi- ja päätöksentekotilanteista, jos on syytä epäillä heidän olevan esteellisiä.
9. Tutkimusorganisaatioissa noudatetaan hyvää henkilöstö- ja taloushallintoa sekä otetaan huomioon tietosuojaa koskevat kysymykset.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Opinnäytetyön eettiset suositukset – valtakunnallinen linjaus ammattikorkeakoulun ohjaajille ja opiskelijoille
https://www.arene.fi/julkaisut/raportt/opinnaytetoiden-eettiset-suositukset/ (haettu 13.9.2021) Tähän Power point-pdf
Tutkimusetikka
Eettinen ennakkoarvionti https://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-ihmistieteissa Ihmisiin kohdistuvissa tutkimuksissa on pohdittava TENKin mukaan kolmea osa-aluetta 1. Tutkittavan itsemääräämisoikeutta
2. Vahingoittamisen välttämistä 3. Yksityisyyttä ja tietosuojaa
TENK määrittää ohjeessaan miten tutkittavan itsemääräämisoikeus tulee taata ja miten tutkittavalta tulee saada tietoinen suostumus osallistumiseen.
Laitosoloissa (vankilat, lastensuojelulaitokset, sairaalat, vanhainkodit ym.) on tärkeää, että suostumuksen vapaaehtoisuus toteutuu jokaisen tutkittavan kohdalla. Alaikäisten lasten kohdalla TENK antaa tarkempia ohjeita, joihin on hyvä tutustua.
Tutkittavien informoinnin tulee olla kattavaa, ja tutkijan tulee muistaa, että tutkittavilta saadaan näin lupa vain siihen aineiston käyttöön ja keräämiseen mihin he ovat suostuneet. Jos aineistolle ei ole haettu jatkokäyttöön lupaa tulee tutkijoiden lähestyä uudelleen tutkittavia sen luvan saamiseksi.
Kaikkiin tutkimusasetelmiin voi liittyä mahdollisia haittoja niin tutkittavalle kuin välillisesti hänen
lähipiirilleen tai ryhmälle, jota hän edustaa. Tutkimussuunnitelmassa on hyvä tehdä riskien arviointi, jolloin näitä haittoja voidaan ennakoida.
Yksityisyyden suoja on Suomen perustuslailla suojattu oikeus, joten se tulee ottaa suunnittelussa riittävästi huomioon esim. haluavatko tutkittavat tulla tunnistetuksi tutkittavina esim. tutkimustilan sijoittaminen.
Lue lisää
https://aoe.fi/#/materiaali/10 Vastuullinen TKI-toiminta: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita ja suosituksia.
https://aoe.fi/#/materiaali/1517 Tutkimus- ja kehittämisosaaminen 2: Tutkimusetiikka
Aineistojen ja tulosten julkaisemisen suunnittelu
Aineistojen avaaminen tarkoittaa sekä tutkimusdatan, -menetelmien että -julkaisujen avaamisen vapaaseen käyttöön.
Useimmiten opinnäytetöiden kohdalla tämä tarkoittaa opinnäytetyö julkaisua avoimessa Theseus - tietokannassa. https://www.theseus.fi/
Aineistojen avaamiseen liittyy erilaisia juridisia ja eettisiä kysymyksiä kuin myös teknisiä kysymyksiä, joista pitää sopia ja olla tetoinen jo aineistonhallintasuunnitelmaa tehtäessä. Aineiston käyttöehdoista määrää aina tutkimusaineiston tekijä tai se, kenelle tekijä on siirtänyt oikeudet määrätä aineistosta.
Aineistoilla voi perustelluista syistä olla erilaisia avoimuuden asteita vaihdellen kaikille täysin avoimesta salaiseen. Aineistojen käyttöoikeuksia voi säädellä Creative Commons BY 4.0 lisensseillä tai muilla sopimuksilla.
Opinnäytetyö on pääsääntöisesti julkinen, mutta sen osia voi hyvin lisensoida. Toki opinnäytetyötä käyttävän tulisi lainatessaan työtä viitata alkuperäiseen työhön. Lisensoimalla esim. kehitetty oppimateriaali,
kyselylomake mahdollistetaan sen jatkokäyttö ja kehittämisen jälkeen uudelleen levittäminen lisenssiä käyttäen.
Useamman tekijän ollessa mukana tutkimusryhmässä tulee jo suunnitelmavaiheessa tehdä sopimukset julkaisemisen periaatteista ja oikeudesta käyttää yhdessä tuotettua aineistoa.
Lue lisää https://aoe.fi/#/materiaali/1641 Tutkimus- ja kehittämisosaaminen5: Aineistojen avaaminen ja avoin julkaiseminen.
Tutkimuksen suunnittelun vaiheet- tentti
Voit arvioida omaa osaamistasi vastaamalla väittämiin.
1. Rotua tai etnistä alkuperää sisältävien henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti
kiellettyä. Toki/epätosi
2. Henkilötiedot tutkimusaineistoissa rajautuvat vain tutkittavia koskeviin tietoihin.
Tosi/epätosi 3. Seloste käsittelytoimista on tehtävä mm. kun henkilötietojen käsittely aiheuttaa
todennäköisen riskin rekisteröidyn oikeuksille ja vapauksille. Tosi/epätosi 4. Hyvä tieteellinen käytäntö koskee ainoastaan yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.
Tosi/epätosi
5. Tutkimussuunnitelmassa tulee huomioida henkilötietojen käsittely ja laatia tarvittaessa
seloste niiden käsittelystä. Tosi/epätosi
6. Opinnäytetyön suunnitelmassa ei tarvitse tehdä tietosuojan riskien vaikutusten
arviointia. Tosi/epätosi
7. Opinnäytetyössä kerättyjä tutkimusaineistoja voi ammattikorkeakoulu käyttää
vapaasti. Tosi/epätosi
8. Mikäli tutkimusaineisto jää käyttöön eikä sitä tutkimuksen päätyttyä hävitetä, aineiston haltijan tulee ratkaista aineistonhallinnan perusasiat: säilytys, käyttö- ja arkistokopiot, aineistosta tiedottaminen, käyttöehdot ja jakelu. Tosi/epätosi 9. Ihmisiin kohdistuvissa tutkimuksissa on pohdittava Tutkimuseettisen
neuvottelukunnan (TENK) mukaan vain kahta osa-aluetta; tutkittavan
itsemääräämisoikeutta, vahingoittamisen välttämistä. Tosi/epätosi 10. Tutkimussuunnitelmassa ei käsitellä tutkimusaineiston tallentamista. Tosi/epätosi
