s o t i a l n e s i m a t h o J
a j a k k ii t il o p s u u s il l o e
T i s r u p t ii v i n e n m u r r o s d n e r g i a j ä r j e s t e l m ä s s ä e
a t s i s k o r r u m a i g r e n e n a i n n a t i r B - o s I a j n a s k a S , n a k s n a T a i m l u k ö k ä N
a n u e r n e v r ä J a r e V
a a m i v i K a l u a P
I T T R O P A R +
A P P U A KALOUS T
a j r a s u s i a k l u j n o t s i p o il y - o tl a A
S U O L A T + A P P U A
K 1/2021
n e n i v ii t p u r s i d a j a k k ii t il o p s u u s il l o e T
ä s s ä m l e t s e j r ä j a i g r e n e s o r r u m
n a i n n a t i r B - o s I a j n a s k a S , n a k s n a T a i m l u k ö k ä N
a t s i s k o r r u m a i g r e n e
a n u e r n e v r ä J a r e V
a a m i v i K a l u a P
o t s i p o il y - o t l a A
u l u o k a e k r o k a p p u a K
a j r a s u s i a k l u j n o t s i p o il y - o tl a A
S U O L A T + A P P U A
K 1/2021
©2021Vera Järvenreuna ,PaulaKivimaa N
B S
I 978-952-64-0250-5(pdf) N
S S
I 1799-4802(pdf) : N B S I:
N R U / if . n r u / / : p tt
h 978-952-64-0250-5 i
f.
n o it i s n a r t y g r e n e t r a m s . w w w
y O a if a r g i n U
i k n i s l e
H 2021
a i m e t a k A n e m o u S - s u m i k t u t n e n i g e t a r t S
ä m l e t s i v ii T
o t l a A 6 7 0 0 0 , 0 0 0 1 1 L P , o t s i p o il y - o t l a
A www.aalto.f i
ä ji k e
TeraJärvenreuna ,PaulaKivimaa V
i m i n n u s i a k l u
Jeolilsuuspoiltiikkaj adisruptiivinenmurrosenergiajärjestelmässä -NäkökulmiaTanskan ,Saksan TaIso-Britannianenergiamurroksista
j
a ji s i a k l u
J Kauppakorkeakoulu ö
k k i s k
Y Johtamisenl aitos a
j r a
S Aalto-yilopistonj ulkaisusarjaKAUPPA+TALOUS 1/2021 a
l a s u m i k t u
T Energiamurrostutkimus i
l e i
K Suom i ä m l e t s i v ii T
a i s k u t u k i a v n e s a j a t s o r r u m a i g r e n e n ii t t i k t u t ) T E S ( a s s e e k k n a h - n o i t i s n a r T y g r e n E t r a m S
a t i o i t p u r s i d ä i s i m e e t s y s a ll a m i o s y l a n a a t s o r r u m n ii t l e t s a k r a t 3 a s s i t e k a p ö y t n e e k k n a H . n e e m o u S
n e e t h y e m m a o k o k a s s i t r o p a r ä s s ä T . a s s a i n n a t i r B - o s I a j a s s a s k a S , a s s a k s n a T a a k k ii t il o p s u u s il l o e t a j
a j n e t s u m i k t u T . a t s i s k u m i k t u t a a m ä t s i y d h e t a s s e e k k n a h - T E S t e s k o l u t t ä m m i s i e k s e k
- o s I a j n a s k a S , n a k s n a T a d i o i m o u h n ii s i a t i o v a s s e m o u S ä t i m , e m m i d h o p a t l a j h o p n e d i u l e t t a t s a a h
a j a t s i m i o t a t s i s i t t ii l o p s u u s il l o e t a t s i e n a t t u k i a v n i h ii n ä k e s a t s i s k o r r u m a i g r e n e n a i n n a t i r B
. a t s i o i t p u r s i d a i g r e n e
n il ä v a k i a n ä k t i p a t i o i t p u r s i d a i v a t t u j r o h ä ä m l e t s e j r ä j a i g r e n e a j a a k k ii t il o p s u u s il l o e t e m m e l e t s a k r a T
t ä e k l e s a s s o l a v n e t s u m i k t u T . a t s a m l u k ö k ä n n e d y y s il l ö y t a j n e d i o ji m i o t , n e i t t n e m u r t s n i , n e d i o i s i v
i t n i o t n e m e l p m i n e d i o i s i v s ö y m n o ä t s i e k s e K . e ll i r o t k e s a i g r e n e a t t u a k a v n a v o u l t a v a t t u k i a v t o i s i v
ä k e s n e n i m e n e j a a l n o j r i k a ji m i o t n i r o t k e s a i g r e n E . i s k i e t n e m u r t s n i a k k ii t il o p i s k i s i t t e e r k n o k
n e s k o r r u m n e s i a k u m n e d u e k i o n a a t s e l o u p t a v e k u t n e n i m i o i m o u h n a m l u k ö k ä n s y y s il l ö y t
n e j o t t ii li t t a m m a ä k e s n e n i m u t n a a j a h n ä m l e t s e j r ä j a i g r e n e a s s a u m n u u m e e k u t ä t i ä N . ä t s i m e n e t e
. n e n i m a t s il l a s o
a i r o t k e s a m i o v il u u t a s s e a t t e u t a t s u a j h o a t s i t t ii l o p s u u s il l o e t ä ä e r h i v a a v h a v u t t e t i o j r a h n o a s s a k s n a T
n o ä ä m l e t s e j r ä j a i g r e n e n a k s n a T . ä t t y y s il l ö y t a j ä i t n e i v , a a t n i m i o t e k ii l a t t u n a v s a k e ll i r ä p m y n e s a j
t u n o u l n o u v s a k n o n n a t o u t n e i p n a i g r e n e n a v u t u i s u u a s s a s k a S . o i t p u r s i d n i k i n o m t u n a t t u j r o h
n i r o t k e s a i g r e n e i t t u j r o h s ö y m ä k i m , n o i t p u r s i d n e s i g o l o n k e t n ä ä m l e t s e j r ä j a i g r e n e n a s k a S
n i k n e t i u k n ä m l e t s e j r ä j a i g r e n e n a s k a S t u n a j a n o o t l e i k a m i o v n i d y n o t o d h E . ä ä t t n e k a ji m i o t
- o s I . a t s i m u p o u l ä t s e li i h t u n a t s a d i h n o s u u s i a ji s i s n e n o j a s a l a n a m i o v n i d y a s s o j , n e e s e e t n a li t
e l o i e a t i o i t p u r s i d a i g r e n e a i s i a n i s r a v a t t u m , t u n a v s a k n o s u u s o n a i g r e n e n a v u t u i s u u a s s a i n n a t i r B
a ll i u m a t t u m , a j o k k i a p ö y t a i s u u a j a a t n i m i o t e k ii l a t t u u t y n y t n y s n o e ll a l a - a m i o v il u u t i r e M . t y n n e m li
. a il o o r ä ä v ä t t i k r e m t u ll o e l o a ll a k ii t il o p s u u s il l o e t a ll i e u l a - a s o n i r o t k e s a i g r e n e
n e d i o j , a i m i o t a i s i t t ii l o p s u u s il l o e t a i s i a ll e s a t s i s k u m i k t u t a a m - T E S e m m a t s i n n u T
a ll a m i o r g e t n i , n i k ä n n i s n E . a i t h o p ä t s il l y d ö y h i s il o n ii t s k e t n o k n e m o u S a i s k u u s il l o d h a m s i m a t l e v o s
ä ä t s i d e n a a d i o v a o k e t n e s k ö t ä ä p a j a t o i s i v a t s i t t ii l o p s u u s il l o e t ä ä e k l e s i s k a s o t e e t t i o v a t o t s a m li
a a t t a v s a k i o v s u u v a t i o k a n n e n a k ii t il o p s u u s il l o e t a v u t s i v h a v ä t ö y m n e d i o i s i V . a t s o r r u m a i g r e n e
i s k i k r e m i s e a ll a m a t s i n n u t , n i h i o ji m i o t e e l u t ä t i M . a i s k u u s il l o d h a m a t n i m i o t e k ii l n a i g r e n e n e d u u
a e k u t n a a d i o v a s s o n n a t o u t n a i g r e n e n a v u t u i s u u i l a a i t n e t o p n e i t n u k s u u s o - a j n e j ö s i e t h y a i g r e n e
ä s s e d y e t h y n e t s u t u k i a v s y y s il l ö y t n e s k o r r u m a i g r e n E . ä y t n y s n e d i o i t p u r s i d a i g r e n e n e t s i e t n ö y m
. s u t u l u o k n e e ll e d u u e e s u o n n ii s e a n o n i e k s u a j h o a n e s i t t ii l o p s u u s il l o e t ä n e s i e k s e k
t a n a s n i a v
A energiamurros ,energiadisruptio ,systeeminendisruptio,t eolilsuuspoiltiikka )
u t t e n i a p ( N B S
I ISBN(pdf) 978-952-64-0250-5 )
u t t e n i a p ( N S S
I ISSN(pdf) 1799-4802
a k k i a p u s i a k l u
J Helsink i Painopaikka Helsink i Vuos i2021
Sisältö
1. Johdanto ... 1
2. Teollisuuspolitiikka ja systeemiset disruptiot ... 2
3. Teollisuuspolitiikan ja energiadisruptioiden esimerkit ulkomailta ... 4
3.1. Tanska vihreän teollisuuspolitiikan mallioppilaana ... 4
3.2. Epäsuoraa teollisuuspolitiikkaa Saksan Energiewendessä ... 6
3.3. Iso-Britannia ja merituulivoima teollisuuspolitiikan tähtäimessä ... 8
4. Näkökulmia Suomeen esimerkkimaiden energiamurroksista ... 11
4.1. Visiot ... 11
4.2. Instrumentit ... 12
4.3. Toimijat ... 13
4.4. Työllisyys ... 14
5. Lopuksi ... 16
Lähteet ... 18
1. Johdanto
Smart Energy Transition -hankkeessa (SET) tutkittiin, miten Suomi voi hyötyä käynnissä olevasta energiamurroksesta. Kysymystä lähestyttiin tarkastelemalla esimerkkejä ulkomailta.
Hankkeessa tutkittiin kotimaan kehityskulkujen lisäksi Tanskan, Saksan ja Iso-Britannian energiamurroksia. Näiden kolmen valtion voidaan nähdä edistäneen energiamurrosta kunnianhimoisesti ja saavuttaneen kiitettävän kasvun uusiutuvan energian osuudessa energiantuotannossa. Kiinnostavaa on kuitenkin huomata, että kunkin esimerkkivaltion strategiat ja toimet kohti vähähiilistä yhteiskuntaa poikkeavat toisistaan monilta osin.
Tämä raportti perustuu SET-hankkeen työpaketissa 3 tehtyihin maatutkimuksiin (Rogge &
Johnstone 2017, Johnstone & Kivimaa 2018, Johnstone et al. 2017; 2020; 2021). Tutkimukset on tehty SET-kumppanina toimineen Sussexin yliopiston Science Policy Research Unit (SPRU) -yksikössä. SET-konsortion jäsenistä tutkimuksia ovat tehneet tutkimusprofessori Paula Kivimaa12, professori Karoline Rogge2 sekä tutkija Philip Johnstone2. Lisäksi raportissa on käytetty Karoline Roggen ja Philip Johnstonen haastatteluja kesältä 2020 sekä keväällä 2018 Helsingissä pidetyn SET-työpajan ”What Finland can learn from UK, Denmark and Germany?” materiaaleja.
SET-hankkeen maatutkimuksissa on keskitytty tarkastelemaan teollisuuspolitiikan vaikutusta energiamurrokseen. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat olleet murroskehityksissä ilmenneet energiadisruptiot, eli vanhaa järjestelmää horjuttavat innovaatioiden ja teknologioiden ryppäät, jotka ilmenevät vallitsevan energiajärjestelmän merkittävinä muutoksina.
Raportti rakentuu siten, että alkuun esittelemme kiteytetysti teollisuuspolitiikan ja systeemisten disruptioiden taustaa ja käsitteistöä. Tämän jälkeen tiivistämme keskeisimmät tutkimustulokset SET-hankkeen maatutkimuksista. Tanskasta nostamme esiin tuulivoiman kasvun vaikuttaneita teollisuuspoliittisia toimia, sekä kasvun disruptiivisia vaikutuksia. Saksan osalta tarkastelemme ydinvoiman kiellon vaikutuksia uusiutuvan energian kasvuun, sekä teollisuuspolitiikan moninaisia vaikutuksia energiamurrokseen. Iso-Britannian kontekstissa tarkastelemme, kuinka nimenomaisen teollisuuspolitiikan puuttuminen voi hidastaa disruptioiden syntyä. Tutkimustulosten tiivistysten pohjalta pohdimme, mitä Suomessa voitaisiin huomioida Tanskan, Saksan ja Iso-Britannian energiamurroksista. Lopuksi teemme johtopäätökset ulkomaiden opeista.
1 Suomen ympäristökeskus SYKE
2 Sussexin yliopisto
2. Teollisuuspolitiikka ja systeemiset disruptiot
Teollisuuspolitiikalla viitataan yleisesti teollisuuden tehokkuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä edistäviin politiikkatoimiin, joskin teollisuuspolitiikan määritelmä ja painopisteet vaihtelevat merkittävästi eri maissa (Johnstone ym. 2017; 2020). Ympäristö- ja kestävyyskysymykset eivät ole perinteisesti määritelleet teollisuuspolitiikan suuntaviivoja, mutta viime aikoina keskustelussa ja kirjallisuudessa päätään nostanut vihreä teollisuuspolitiikka on sävyttänyt teollisuuspolitiikan käsitteistöä. Vihreällä teollisuuspolitiikalla pyritään ohjaamaan taloutta aiempaa kestävämpään suuntaan, mikä useissa tapauksissa tarkoittaa siirtymää perinteisiltä teollisuudenaloilta kohti vihreämpiä teknologioita (Ibid.).
Perinteisesti tuotteita ja palveluita, jotka tuovat uusia hyötyjä asiakkaille ja jotka horjuttavat vakiintuneiden yritysten asemaa, on kutsuttu disruptiivisiksi innovaatioiksi (Christensen 1997;
2003). Systeemisellä disruptiolla sen sijaan viitataan vallitsevaa sosio-teknistä järjestelmää, esimerkiksi energiajärjestelmää, horjuttavaan innovaatioiden ja laajempien muutosten kokonaisuuteen, joka voi vaikuttaa teknologian ja infrastruktuurin lisäksi muun muassa markkinajärjestelmään, omistussuhteisiin, toimijoiden valta-asemiin ja julkishallinnon instituutioihin. Disruptio voi vaikuttaa myös kulutuksen ja tuotannon taustalla olevaan kulttuuriin ja käytäntöihin (Kivimaa ym. 2021). Se on tietynlainen tapa, jolla esimerkiksi energiamurros syntyy, kun muutos on laajaa ja pysyvää (suuren mittakaavan muutos taulukossa 1).
Taulukko 1. Disruptio kestävyysmurroksissa (käännetty Kivimaa ym. 2021)
Vähittäinen muutos Nopea muutos Suuren mittakaavan
muutos, joka käsittää useita järjestelmän osa- alueita tai ulottuvuuksia
Disruptio, joka liittyy
vähittäiseen muutokseen ja koko järjestelmän
hienovaraiseen uudelleen määrittelyyn
Disruptio, jota voi luonnehtia katkonaiseksi; hajoaminen ja järjestelmään uudelleen muotoutuminen
Pienen mittakaavan
muutos, joka käsittää vain yhden osa-alueen tai disruption ulottuvuuden
Ei-disruptiivinen asteittainen muutos; aiemman
järjestelmän kokoonpanon säilyminen
Disruptiiviset innovaatiot, jotka sopeutuvat olemassa olevaan järjestelmään; säilyminen ja paluu aiempaan
Kun disruptio ilmenee sosio-teknisessä energiajärjestelmässä, puhutaan energiadisruptiosta.
Energiadisruption taustalla olevia kehityskulkuja ovat muun muassa uusiutuvan energian teknologioiden lisääntynyt käyttöönotto, älykäs kulutusjousto, sähköinen liikenne, digitalisaatio ja automatisaatio sekä näiden kaikkien yhdistelmät (Johnstone et al. 2020, Johnstone & Kivimaa 2018). Energiadisruptiolla ei siis niinkään tarkoiteta yksittäisiä innovaatioita vaan niiden horjuttavaa vaikutusta vakiintuneeseen järjestelmään. Ne muokkaavat energian tuotantoa, jakelua ja kulutusta. Energiajärjestelmän disruptiot ilmenevät teknologioiden, markkinoiden ja liiketoimintamallien, omistajuuden ja toimijoiden sekä regulaation murrosten kautta (Ibid.).
Myönteisen energiadisruption syntyä voidaan vauhdittaa mahdollistamalla uusien liiketoimintamallien ja markkinoiden syntyä sekä poistamalla lainsäädännöllisiä esteitä teknologisten ratkaisujen kehityksen tieltä. Energiajärjestelmän disruptioita voidaan edistää myös mahdollistamalla uusien toimijoiden osallistumista energiantuotantoon ja rohkaisemalla olemassa olevien omistajuusmallien laajentamista (Kivimaa ym. 2021).
Kuinka teollisuuspolitiikka ja disruptiot sitten vaikuttavat toisiinsa? Teollisuuspolitiikalla ei välttämättä ole suoraviivaista vaikutusta disruptioihin, vaan näiden nähdään esimerkkien valossa vaikuttavan toisiinsa monin eri tavoin. Teollisuuspolitiikka voi kiihdyttää tai hidastaa disruptioiden syntyä. Toisaalta disruptiot voivat vaikuttaa teollisuuspolitiikan kulkuun esimerkiksi muuttamalla teollisuuspolitiikan tulevaisuuden painopisteitä (Johnstone et al.
2017). Esimerkit ulkomailta tarjoavat kiinnostavan pohjan teollisuuspolitiikan ja disruptioiden keskinäisvaikutuksen tarkastelulle. Seuraavassa luvussa tarkastelemme maittain teollisuuspoliittisia toimia, jotka ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet energiadisruptioihin ja energiamurrokseen.
3. Teollisuuspolitiikan ja energiadisruptioiden esimerkit ulkomailta
Tanska, Saksa ja Iso-Britannia ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja saavuttaneetkin merkittävän kasvun uusiutuvan energian tuotannossa sitten 1990-luvun.
Kuitenkin se, miten näissä valtioissa on päästy tähän pisteeseen ja millä aikajänteellä, vaihtelee merkittävästi. Seuraavissa alaluvuissa tiivistämme SET-tutkimusten (Rogge &
Johnstone 2017, Johnstone ym. 2017; 2020; 2021) tuloksia teollisuuspolitiikan vaikutuksista energiamurroksen kehitykseen.
3.1. Tanska vihreän teollisuuspolitiikan mallioppilaana
Kun vielä vuonna 1990 Tanskan sähköntuotanto perustui pääasiassa hiilen käyttöön (91 %), vuoteen 2018 mennessä hiilen merkitys oli pienentynyt (22 % sähköntuotannosta) ja uusiutuvan energian osuus kasvanut (61 % sähköntuotannosta) (Danish Energy Agency, 2018). Yksinomaan tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus on noin 40 prosenttia. Tuulivoiman kasvu on muokannut Tanskan energiajärjestelmää merkittävästi. Onkin kiinnostavaa tarkastella, kuinka tuulivoima on kehittynyt Tanskassa ja mikä on ollut teollisuuspolitiikan merkitys tuulivoiman kasvun taustalla.
Tanskassa on menestyksekkäästi hyödynnetty teollisuuspolitiikkaa energiamurroksen edistämiseksi. Pitkäjänteiset politiikkatoimet ovat johtaneet tuulivoiman radikaaliin kasvuun, mikä on tukenut merkittävästi tanskalaisen energiasektorin irrottautumista fossiilisista polttoaineista. Tanskassa tehtiin linjaus vaihtoehtoisesta energiasuunnitelmasta jo 1980-luvun alussa, jonka jälkeen energiajärjestelmän murrosta ja uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä on tavoiteltu teollisuutta tukemalla ja kasvattamalla. Tällöin sinetöitiin myös päätös olla rakentamatta ydinvoimaa Tanskaan, minkä nähdään tehneen tilaa tuulivoiman kehittymiselle.
Vaihtoehtoinen energiasuunnitelma edustaa Tanskassa pitkän aikavälin visiota energiajärjestelmän tulevaisuudesta. Visiossa oleellisinta on ollut, että se on antanut tanskalaisille toimijoille selkeän viestin energiantuotannon ja -kulutuksen muutoksista.
1980- ja 1990-luvuilla tuulivoima kasvoi ennen kaikkea pienissä yksiköissä, mikä tuki energiantuotannon hajaantumista. Näiden tuulivoimaloiden omistajina oli muun muassa tuulivoimaosuuskuntia ja maanviljelijöitä. Paikalliset toimijat ovat olleet keskeisiä ajureita Tanskan energiamurroksessa. Jo varhaisessa tuulivoiman kasvuvaiheessa valtion pientuottajille suuntaamat investointituet ja syöttötariffit olivat tärkeä tekijä. Näin ollen Tanskan tuulivoimadisruptio sai samanaikaisesti vauhtia alhaalta ylöspäin, kun paikalliset toimijat aktivoituivat tuulivoiman tuotannossa, sekä ylhäältä alaspäin, kun valtiontasolla tuulivoiman kehitystä alettiin tukea ja helpottaa (Johnstone ym. 2017). Pienten toimijoiden aktiivisuutta pidetään merkittävänä alkusysäyksenä myös tuulivoimaturbiinien tuotannon kehitykselle.
Sittemmin valtio alkoi tukea selkeämmin suuremman kokoluokan tuulivoimatoimijoita. 1990- luvulla yksittäiset poliitikot ja ministerit olivat keskeisessä roolissa ohjatessaan yrityksiä siirtymään fossiilisesta energiantuotannosta uusiutuvaan. Valtion kuvataan jopa pakottaneen energiayhtiöitä vaihtamaan polttoaineeksi biomassan ja investoimaan tuulivoimaan. Tämän voidaan myös nähdä edustavan poikkeuksellisen vahvaa vihreää teollisuuspolitiikkaa, jossa
valtio ohjaa teollisuuden toimijoita kohti kestävämpiä ratkaisuja, vaikka markkinat kannustaisivat tekemään toisin (Johnstone ym. 2021). Sähkömarkkinoiden vapautuessa 2000-luvun alussa tuulivoiman merkitys Tanskan energiajärjestelmässä kasvoi entisestään, nyt myös suurten yritysten toimesta. Tämän myötä Tanskan tuulivoimateollisuus lähti nousuun.
Myös työllisyyttä on pyritty aktiivisesti edistämään tanskalaisen tuulivoimateollisuuden piirissä ja ammattiliitot ovat osallistuneet aktiivisesti energiasektorin strategiatyöhön aina 1980-luvulta lähtien. Uusien työpaikkojen luominen ja uudelleenkouluttaminen ovatkin olleet keskeinen prioriteetti Tanskan teollisuuspolitikassa. Vuosituhannen vaihteessa Tanskassa tuettiin useilla miljoonilla euroilla vihreiden työpaikkojen kasvua. Energiamurrosta ei ole pidetty uhkana työllisyydelle vaan siirtymisen uusiutuvaan energiatuotantoon on ajateltu luovan uusia työpaikkoja. Kun energiayhtiöitä kannustettiin siirtymään fossiilisista teknologioista uusiutuviin tuotantomuotoihin, negatiivisia työllisyysvaikutuksia minimoitiin uudelleenkouluttamalla insinöörejä uusiin toimintoihin sekä siirtämällä työvoimaa ulkomaille toisiin energiaprojekteihin.
Tuulivoimateollisuuden ymmärrettiin luovan työpaikkoja myös metallialan osaajille. Kun laivanrakennusteollisuuden hiipuminen uhkasi luoda telakkakaupunkeihin työttömyyttä, työntekijöitä alettiin uudelleen kouluttaa tuulivoiman rakennukseen. Näin voitiin minimoida laivanrakennuksen kysynnän heikentymisestä koituvia haittoja, hyödyntää paikallista osaamista ja kehittää uusiutuvaa energiaa. Tuulivoimasektoria onkin kutsuttu Tanskan uudeksi telakkateollisuudeksi. Sekä fossiilisen energiantuotannon että telakkateollisuuden työpaikkojen pelastamisella onnistuttiin myös välttämään sellaisen viestin välittäminen tanskalaisille, että energiamurroksella olisi auttamatta negatiivisia vaikutuksia.
Opit Tanskasta
- Pitkän aikavälin visio energiajärjestelmän tulevaisuudesta loi vakautta energiasektorille. Teollisuuspolitiikan ohjaustoimet on yhtenäistetty pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa.
- Energiajärjestelmän disruptio sai pontta sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös suuntautuvasta toiminnasta samanaikaisesti. Kansalaisten ja yhteisöjen aktivoituminen sähkön pientuottajina edesauttoi energiajärjestelmän hajautumista ja teknologista disruptiota. Toisaalta valtion pientuotantoon kohdistetut tuet edesauttoivat tätä kehitystä. Lisäksi valtio (poliitikot) loivat teollisuudelle merkittävää muutospainetta.
Vihreällä teollisuuspolitiikalla voidaan siis mahdollistaa disruptioita.
- Teollisuuspolitiikalla voidaan hallita disruptioiden negatiivisia vaikutuksia ja vastata osin kysymyksiin sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tanskassa ajateltiin, että fossiilisesta energiantuotannosta luopuminen ei automaattisesti uhkaa työllisyyttä, sillä osaamista voidaan hyödyntää uusiutuvan energian aloilla. Valtion rooli on investoida uudelleenkoulutukseen. Ammattiliittojen ottaminen mukaan päätöksentekoon on edesauttanut työllisyysvaikutusten huomioimista sekä oikeudenmukaista siirtymää.
3.2. Epäsuoraa teollisuuspolitiikkaa Saksan Energiewendessä
Saksassa uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on kasvanut vuoden 1990 tasosta (5 %) vuoteen 2019 mennessä 33 prosenttiin (Johnstone ym. 2020; DeStatis 2020). Toisaalta hiilen osuus (37 %, ml. rusko-ja kivihiili) on yhä uusiutuvia energianlähteitä suurempi. Saksa on tunnettu energiamurroksestaan, niin kutsutusta Energiewendestä, jonka juuret ovat ydinvoimaa vastustaneessa liikehdinnässä. Saksassa on systemaattisesti tähdätty ydinvoimasta luopumiseen. Ydinvoimakiellon ohella Energiewendessä on keskeistä energiajärjestelmän hajauttaminen ja uusiutuvan energian lisääminen. Energiewenden kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta hiilivoimatuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat edelleen ongelma Saksassa.
Energiewende edustaa Saksassa pitkän aikavälin visiota energiajärjestelmän tulevaisuudesta. Ei kuitenkaan ole selvää, mikä rooli teollisuuspolitiikalla on ollut Saksan murrosstrategiassa. Yhtäältä Saksan energiamurroksen ajatellaan käynnistyneen irrallaan teollisuuspolitiikasta. Vaikka monet Energiewendeä edistävät politiikkatoimet muistuttavat teollisuuspolitiikkaa, termiä teollisuuspolitiikka pidetään Saksassa kompleksisena tai ideologisesti latautuneena. Energiewenden voidaan kuitenkin nähdä edustavan vihreää teollisuuspolitiikkaa, joka tähtää Saksan teollisuuden kääntämiseen kohti kestävämpää taloutta. Määrittelyristiriidoista johtuen puhumme Saksan kontekstissa epäsuorasta teollisuuspolitiikasta (Johnstone ym. 2021).
Saksan päätös luopua ydinvoimasta on vaikuttanut myönteisesti uusiutuvan energiateknologian kehitykseen. Keskeisintä ydinvoimapäätöksessä on ollut sen luoma viesti alan toimijoille; Saksassa energiamurroksen päätettiin rakentuvan uusiutuvan energian kasvun varaan eikä ydinvoimalle annettu tilaa siirtymävaiheen teknologiana. Selkeä poliittinen linja on luonut yrityksille suotuisan ympäristön esimerkiksi uusiutuvan energian tutkimus- ja innovaatiotoimintojen kasvattamiselle. Kuten Tanskassa, myös Saksassa pitkän aikavälin visio energiajärjestelmän kehityssuunnasta on tukenut energiamurrosta.
Visio energiajärjestelmän puhtaasta tulevaisuudesta ei ole yksin riittänyt kasvattamaan Saksan uusiutuvan energian osuutta, vaan lukuisat uusiutuvan energian tuet ovat vahvistaneet tätä kehitystä. Energiewende sinetöi energiajärjestelmän kulkusuunnan kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, mutta investointituet ja syöttötariffit loivat varsinaisen motiivin investoida uusiutuvan energian tuotantoon. Lopulta politiikkatoimien kokonaisuus määrittelee, miten uusiutuvan energiantuotannon tukeminen poliittisesti onnistuu (Rogge & Johnstone 2017). Avokätiset tukitoimet ovat tietysti synnyttäneet myös merkittäviä kustannuksia, joita on Saksassa pyritty kompensoimaan esimerkiksi sähkön kuluttajahintoja nostamalla.
Ydinvoimasta luopumispäätös on kannustanut saksalaisia yrityksiä innovaatiotoimintaan ja investointeihin (Ibid.). Vaikka ydinvoiman kieltopäätös on luonut mahdollisuuksia ja tilaa uuden energian liiketoiminnan kasvulle, sen vaikutus päästövähennystavoitteisiin ei ole aivan yksiselitteinen. Kova paine ja kiire luopua ydinvoimasta on ajanut Saksan ongelmiin, sillä hiilivoiman alasajo samanaikaisesti ydinvoiman kanssa ei ole onnistunut tavoitteiden mukaisesti. Ydinvoiman kieltopäätöksen seurauksena sekä kivi- että ruskohiilen käyttö kasvoi Saksassa väliaikaisesti, eikä merkittäviä vähennyksiä ole saavutettu vieläkään (Sönnichsen
