Suurimman osan tuotantoalueesta hakija on vuokrannut maanomistajilta sopimuksin, joiden voimassaolo päättyy vuosina

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 28/2006/4

Dnro LSY-2003-Y-431

Helsinki Annettu julkipanon jälkeen

8.3.2006

ASIA Lammisuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Köyliö.

LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22

40101 JYVÄSKYLÄ

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Lammisuo sijaitsee Köyliön kunnan Kankaanpään ja Karhian kylissä, Huittinen – Säkylä maantien länsipuolella noin 10 km Köyliön taaja- masta kaakkoon. Lammisuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue.

Hankealueen pinta-ala on 278,6 ha, josta tuotantokunnossa olevaa aluetta on 160,0 ha, valmistelussa olevaa aluetta 22,0 ha ja valmis- telematonta laajennusaluetta 30,5 ha. Alueesta 51,5 ha on niin mär- kää suota, että näiden alueiden käyttöönotto tulevalla lupakaudella on hyvin epätodennäköistä.

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Vapo Oy on 29.12.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sit- temmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lammisuon turvetuotannolle.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) –kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) –kohta

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE

Lammisuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hakija omistaa osan tuotantoalueesta. Suurimman osan tuotantoalueesta hakija on vuokrannut maanomistajilta sopimuksin, joiden voimassaolo päättyy vuosina 2010 – 2050.

Satakunnan voimassa olevassa seutukaavassa Lammisuo on mer- kitty turvetuotantoalueeksi.

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö

Lammisuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvan Son- nilanjoen valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta Sonnilanjokeen, joka laskee Kokemäenjo- keen.

Sonnilanjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 84 km². Lammisuon turvetuotantoalueen pinta-ala on 3,1 % valuma-alueen pinta-alasta.

Sonnilanjoen keskiylivirtaama (MHQ) on 8,99 m³/s, keskivirtaama (MQ) 0,80 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,04 m³/s. Lammisuon vieressä on Köyliön varavankilan jätevedenpuhdistamo. Sonnilanjo- en valuma-alueella ei ole muita merkittäviä pistekuormittajia. Sonni- lanjokea kuormittavat huomattavimmin turvetuotanto, metsä- ja suo- ojitukset sekä maatalous. Joen valuma-alueesta noin 20 % on pel- tomaita, 15 % turvemaita ja 55 % kangasmaita. Joen pituus on noin 20 km, ja se laskee Kokemäenjokeen Krootilassa. Sonnilanjoesta on olemassa hajanaisia vedenlaatutietoja Eura-Huittinen maantien koh- dalta vuosilta 1975 ja 1977 – 1993. Näiden perusteella veden typpi- ja fosforipitoisuudet ovat olleet korkeita ja pH on ollut keskimäärin 6,5.

Veden heikon laadun ja määrän vuoksi Sonnilanjoessa ei harjoiteta paljon kalastusta. Sonnilanjoessa on ollut vahva rapukanta, jota on yritetty elvyttää istutuksilla. Vuonna 2003 ei kuitenkaan saatu saa- liiksi yhtään rapua käytössä olleilla 15 rapumerralla. Sonnilanjokeen on vuonna 1997 istutettu kokeilumielessä purotaimenta, ja niitä on saatu muutama saaliiksikin. Sonnilanjoesta kalastetaan enimmäk- seen haukea sekä lisäksi särkeä ja ahventa.

Lammisuon laskuojien tai alapuolisen Sonnilanjoen vettä ei käytetä talousvetenä. Laskuojilla ei ole virkistyskäyttöarvoa.

Suojeltavat kohteet

Lammisuon koillispuolella noin 800 metrin etäisyydellä on Takarah- kan soidensuojelualue. Tuotantoalueelta noin 2 km etelään sijaitsee Säkylänharju-Virttaankangas pohjavesialue (0278351), joka on luoki- teltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka I).

Pohjavesialueella on 11 Säkylän kunnan vedenottamoa. Tuotanto- alueen läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä.

Asutus ja maankäyttö

Vanha turvetuotantoalue koostuu kahdesta erillisestä alueesta, joi- den välinen etäisyys on noin 900 m. Tuotantoalueen läntinen ja poh- joinen reuna rajoittuvat metsitettyihin peltoihin, idässä ja etelässä

tuotantoalue rajoittuu luonnontilaiseen suoalueeseen. Joiltakin osin tuotantoalueet rajoittuvat myös peltoalueisiin. Läntisen tuotantoalu- een pohjoispuolella on Köyliön varavankila. Alle 500 metrin etäisyy- dellä ei ole muita asuttuja kiinteistöjä. Laajennusalue koostuu kah- desta erillisestä alueesta, joista pienempi sijaitsee vanhan tuotanto- lohkon 3 itäpuolella ja suurempi (lohko 5) tuotantolohkon 1 pohjois- puolella noin 250 metrin etäisyydellä. Lohko 5 rajoittuu pohjoisosil- taan luonnontilaiseen suoalueeseen, itäosiltaan metsäalueisiin, ete- läisiltä osiltaan metsitettyihin peltoihin ja läntisiltä osiltaan peltoaluei- siin.

TURVETUOTANTO

Hankealueen koko on yhteensä 278,6 ha, josta tuotantokelpoista suota on kaikkiaan 264 ha, mutta tässä vaiheessa vain 212,5 ha.

Tuotannosta ei ole toistaiseksi poistunut yhtään aluetta. Vuoden 2005 loppuun mennessä tuotannosta on arvioitu poistuvan 12 ha.

Lammisuon kuntoonpano on aloitettu vuonna 1978 ja tuotanto vuon- na 1982. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuoden 2040 loppuun mennessä. Lammisuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristö- turvetta imuvaunulla sekä HAKU-menetelmällä. Tuotantopäiviä on kesän aikana 30 – 50. Jyrsinpolttoturpeen tärkeimmät käyttökohteet ovat UPM-Kymmene Oy:n Rauman tehdas, Fortum Kauttua ja Salon Voimavasu Oy. Ympäristöturve toimitetaan lähiseudun pienasiakkail- le.

Alueelta on tuotettu vuoden 2002 loppuun mennessä jyrsinpolttotur- vetta 632 000 m³ ja ympäristöturvetta 305 000 m³. Vuosituotanto on noin 106 000 m³ silloin, kun koko tuotantokelpoinen (212,5 ha) alue on tuotannossa. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomis- tajat. Todennäköisin käyttö on maa- tai metsätalous.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely

Lammisuon kuivatusvedet on tarkoitus puhdistaa seuraavin vesien- suojelurakentein:

- sarkaojien lietesyvennykset

- päisteputket tai päisteputkipidättimet - 12 virtaamansäätöpatoa

- 8 laskeutusallasta - 2 pintavalutuskenttää

Laskeutusaltaat on tarkoitus varustaa virtaamansäätöpadoilla, ja lisäksi kokoojaojiin rakennetaan neljä erillistä virtaamansäätöpatoa.

Lohkojen 2 (44,6 ha) ja 3 (22,3 ha) sekä suunnitellun lohkon 3 lisä- alueen (8,2 ha) kuivatusvedet ohjataan nykyiseen laskeutusaltaa- seen 6, josta vedet pumpataan ympärivuotisesti tuotantoalueen itä- puolella sijaitsevalle luonnontilaiselle suoalueelle, jolle rakennetaan

pengertämällä 4,0 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä 1. Laajennus- alueen lohkon 5 (22,3 ha) kuivatusvedet ohjataan laskeutusaltaa- seen 8, josta vedet pumpataan ympärivuotisesti tuotantoalueen län- siosassa sijaitsevalle luonnontilaiselle suoalueelle, jolle rakennetaan pengertämällä 1,0 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä 2. Kentän ra- kentaminen pienentää lohkon 5 pinta-alaa, joka tulee tämän jälkeen olemaan noin 21,0 ha.

Lohkojen 1 (76,1 ha) ja 4 (39,0 ha) vedet ohjataan laskeutusaltaista samoihin laskuojiin kuin vankilan jätevedenpuhdistamon ja ympä- röivien peltoalueiden vedet. Vesien erottelu ulkopuolisista vesistä on vaikea toteuttaa. Lohkot sijoittuvat siten, ettei sopivia pintavalutus- kenttiä ole käytettävissä.

Hakemuksen mukaan tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannus- ten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvas- ta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että lietesyvennyksiä ei enää käy- tettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Käytössä olisivat päisteputkipidättimet, laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot.

Päästöt vesistöön

Lammisuolla ei ole ollut päästötarkkailua. Hakijan muiden Länsi- Suomen turvetuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella Lam- misuon nettopäästöt vuonna 2003 on arvioitu seuraaviksi:

Kokonaisfosfori 43 kg/a

Kokonaistyppi 1 400 kg/a

Kiintoaine 6 400 kg/a

Pöly, melu ja liikenne

Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyr- sinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa.

Pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojai- siin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Näkyvää tur- vepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pi- toisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta.

Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla.

Lammisuolta on kuljetusreitti työmaateiden kautta suon halki kulke- valle Vankilantielle ja siitä edelleen maantielle nro 212 (Huittinen – Säkylä). Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa marras- huhtikuun välisenä aikana. Toimituksia on noin 40 – 80 vuorokauden ajan 10 – 20 rekkakuormaa vuorokaudessa.

Varastointi ja jätteet

Tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita noin 97 000 l, voiteluöljyjä noin 650 l ja vaseliinia noin 140 kg. Kukin urakoitsija säilyttää poltto- aineet siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella.

Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain 650 l, muuta öljyistä jätettä 110 kg, akkuromua 30 kg, metallia 400 kg, sekalaista talousjätettä 3 m³ ja aumanpeittomuovia 5 400 kg. Työmaalle järjestetään kerä- yspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan edelleen ongelmajätelaitokselle ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaa- topaikalle. Hankealueen jätehuoltosuunnitelma päivitetään tarvitta- essa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Lammisuon turvetuotannolla ei ole etäisyydestä johtuen vaikutusta Takarahkan soidensuojelualueeseen.

Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin

Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maise- maa. Hakemuksen mukaan lähialueilla on paljon muita marjastus- kohteita. Tuotantoajan ulkopuolella alueella voidaan metsästää. Tur- vetuotanto luo alueelle välittömästi noin 15 vuotuista työpaikkaa. Li- säksi välillisiä vaikutuksia syntyy muun muassa huoltamopalveluissa sekä ravitsemus- ja kaupan aloilla. Vuotuiset välilliset ja välittömät työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 32 henkilötyövuotta.

Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön

Hakemuksen mukaan Lammisuon kuivatusvedet aiheuttavat Sonni- lanjoessa lievää ravinteisuuden ja humuspitoisuuden nousua.

Vaikutus kalatalouteen

Hakemuksen mukaan hankkeesta aiheutuvat muutokset Sonnilanjo- essa ovat kalatalouden kannalta vähäisiä.

Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön

Hakijan käsityksen mukaan Lammisuon turvetuotanto jälkikäyttövai- heineen ei vaaranna Säkylänharju-Virttaankankaan pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta.

Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset

Turvetuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi aiheuttaa viihty- vyyshaittaa. Turvetuotanto ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä, joka voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Vankila-alueella saat-

taa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa. Hait- taa voidaan vähentää menetelmien valinnalla sekä huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana.

Hakemuksen mukaan melun ohjearvot eivät todennäköisesti ylity vankila-alueella, vaikka tuotantokoneiden äänet ovat varmasti kuul- tavissa.

Ympäristöriskit

Tuotantoalueelle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Palovi- ranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunni- telma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotan- toalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukai- sesti.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu

Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti voimassa olevan Vapo Oy:n yh- teistarkkailuohjelman mukaisesti. Lammisuolla tehdään täydentävää päästötarkkailua kahtena vuonna tulevalla lupakaudella. Näytteet otetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentän 1 alapuolelta.

Vaikutustarkkailu

Hakija on esittänyt, että Lammisuon vesistötarkkailua jatketaan ny- kyisen, vuonna 1999 hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena kala-, pöly- tai melutarkkailua.

KORVAUKSET

Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Köyliön kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuk- sen johdosta 5.8. – 6.9.2004 välisenä aikana.

Ympäristölupavirasto on 29.7.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais-Suomen ympäristö- keskukselta, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Köyliön kunnal- ta.

Lausunnot

1) Köyliön kunnanhallitus on todennut, että kunnalle ei ole tullut valituksia Lammisuon turvetuotannon ympäristövaikutusten johdos- ta. Hakijalta on edellytettävä suunnitelma, jossa kaikki tuotantoalu- eelta lähtevät kuivatusvedet johdetaan riittävänsuuruisten pintavalu- tuskenttien kautta.

Muistutukset ja mielipiteet

2) AA ja BB Köyliön kunnan Kepolan kylässä sijaitsevien tilojen Kor- vike RN:o 1:331 ja Juusola RN:o 1:664 omistajina ovat todenneet, että Lammisuon kuivatusvedet ovat niin sameita ja lietepitoisia, että ne ovat täyttäneet Sonnilanjoen pohjan yli puoleenväliin, joten sade- kausina ja keväisin Sonnilanjoki tulvii läheisiin metsiin. Muistuttajat ovat esittäneet Sonnilanjoen perkaamista hakijan kustannuksella.

3) Kokemäen – Loimijoen kalastusalue on todennut, että Sonni- lanjokeen vuosina 1998 – 2003 istutetut jokiravut on menetetty ja esittänyt, että hakija määrättäisiin suorittamaan kertakorvauksena is- tutetuista jokiravuista 2 377 euroa. Muistuttaja on myös esittänyt, et- tä hakijalle määrättäisiin vuotuinen 500 euron kalatalousmaksu, kos- ka tuotannosta on aiheutunut rapukantojen menetys ja hakija muu- toinkin aiheuttaa toiminnallaan vesistön kuormitusta. Hakija on vel- voitettava suorittamaan ympäristövaikutusten arviointi ja ylläpitä- mään jatkuvaa kalataloudellista tarkkailua. Öljyastiat on säilytettävä varastossa, jonka perustus on muovikalvolla eristetty. Ongelmajät- teet on kerättävä jätesäiliöihin ja toimitettava pakattaviksi asianomai- sen laitoksen käsiteltäväksi.

Hakijan vastine

Hakija on todennut 1) Köyliön kunnan lausunnosta, että vesiensuo- jelun tehostamismahdollisuudet on selvitetty alueella. Hakija on pitä- nyt esitettyjä ratkaisuja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisi- na. Vaade enemmästä tehostamisesta on hylättävä aiheettomana.

Hakija on todennut 2) AA:n ja BB:n muistutuksesta, että Sonnilan- joen keväiset ja sadekausien jälkeiset tulvimiset ovat tavanomainen ilmiö, eikä niitä voida selittää Lammisuon turvetuotannolla. Hank- keen vaikutusten perusteella hakijalle ei ole mahdollista asettaa joen perkaamisvelvoitetta.

Hakija on todennut 3) Kokemäen – Loimijoen kalastusalueen muistutuksesta, että Lammisuon turvetuotantoalue muodostaa 3,1 % Sonnilanjoen valuma-alueesta. Joki on ajoittain vähävetinen. Hakija ei ole katsonut olevansa vastuussa vuosien 1998 – 2003 jokirapujen istutusten mahdollisesta epäonnistumisesta eikä hakijalle sen perus- teella tulisi asettaa vuosittaista 500 euron kalatalousmaksua ja tark- kailuvelvoitetta. Jätteiden ja ongelmajätteiden osalta tavanomaiset lupamääräykset ovat riittävät.

Tarkastus

Ympäristölupavirasto on 8.9.2005 suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto

Lounais-Suomen ympäristökeskus on 6.10.2005 ympäristölupavi- rastoon toimittamassaan lausunnossa katsonut, että tuotantoalueen lohkoille 2,3 ja 5 esitetyt toimenpiteet edustavat parhaan käyttökel- poisen tekniikan ja –käytännön mukaista vesienkäsittelyä. Lohkojen 1 ja 4 osalta ympäristökeskus on katsonut esitettyjen toimenpiteiden olevan riittämättömät tarpeellisen puhdistustehon saavuttamiseksi, varsinkin kun lohkojen yhteispinta-ala on suuri (>100 ha) ja jäljellä oleva tuotantoaika vielä hyvin pitkä (20 – 35 vuotta). Ympäristökes- kus on katsonut, että myös lohkojen 1 ja 4 osalta on edellytettävä tehostettua vesienkäsittelyä joko pintavalutuksella, kasvillisuuskos- teikolla tai vastaavilla toimenpiteillä. Mikäli nämä toimenpiteet eivät ole mahdollisia, ympäristöluvan ehtona on pidettävä lohkojen 1 ja 4 vesien kemiallista käsittelyä.

Ympäristökeskus on todennut, että lohkojen 1 ja 4 yhteispinta-ala 115,1 ha edellyttää pintavalutuskentältä vähintään 4,5 ha:n luonnon- tilaista aluetta. Mikäli hakija ei voi saada käyttöönsä esimerkiksi loh- kon 1 luoteiskulmalla olevaa ulkopuolista aluetta, on syytä etsiä käy- tännön ratkaisuja eriyttämällä lohkojen 1 ja 4 vesien käsittely. Esi- merkiksi lohkon 4 vesiä voidaan käsitellä altaan 7 läheisyydessä tai hyödyntämällä lohkon 1 lounaiskulman ja lohkon 2 luoteiskulman sekä maantien välistä aluetta. Lohkon 1 vesiä voitaisiin ajatella käsi- teltävän esimerkiksi lohkon 1 luoteiskulmalla laskeutusaltaan 1 vie- ressä sijaitsevalla tuotannosta poissaolevalla alueella rakentamalla sille esimerkiksi kasvillisuusallas tai sitä vastaava puromainen kasvil- lisuuskosteikko. Tarvittavaa lisäpinta-alaa olisi mahdollisesti saata- vissa myös siirtämällä nykyistä auma-aluetta.

Tarkkailua ja valvontaa koskevien suunnitelmien osalta ympäristö- keskus on katsonut, että päästötarkkailua on suoritettava riittävin jat- kuvatoimisin mittauksin sekä pintavalutuskenttä 1:n että lohkojen 1 ja 4 tehostettujen vesiensuojelutoimenpiteiden päästökohdista. Ve- sistötarkkailun tehostamiseen on myös kiinnitettävä huomiota siten, että turvetuotantoalueen vaikutukset Sonnilanjokeen voidaan selke- ästi erottaa varavankilan jätevedenpuhdistamon vaikutuksista.

Lisäksi ympäristökeskus on todennut, että Lammisuon turvetuotan- toalueen välittömässä läheisyydessä on erittäin kaunis ja luonnon- suojelullisesti arvokas avoin allikkosuoalue. Ympäristökeskus on edellyttänyt, että lohkojen 2 ja 3 toimenpiteillä ei vaikuteta allikkoalu- een luonnontilaan. Ympäristökeskus on ilmoittanut pyrkivänsä toteut- tamaan allikkoalueen suojelun mahdollisesti maakuntakaavoituksen avulla.

Ympäristökeskus on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää vain siinä tapauksessa, että edellä olevat kannanotot otetaan lupa- määräyksissä huomioon.

Hakijan vastine

Hakija on todennut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lau- sunnosta, että Lammisuon lohkojen 1 ja 4 maanpinnan korkeus- eroista johtuen vedet virtaavat siten, että pintavalutukseen soveltu- vat alueet sijaitsevat lohkojen toisella reunalla etäällä vesien purku- kohdista. Purkukohtien läheisyydessä ei ole pintavalutukseen tai kosteikoiksi soveltuvia alueita.

Ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät alueet lohkon 1 luo- teiskulmalla, lohkon 1 lounaiskulmalla ja lohkon 2 luoteiskulmalla ovat Metsäntutkimuslaitoksen koealueita. Alueet ovat tehokkaasti oji- tettuja ja istutettuja metsäntutkimustarkoitukseen. Näiden alueiden käyttäminen pintavalutuskenttinä ei ole mahdollista. Lohkon 1 luo- teiskulmalla laskeutusaltaan 1 viereinen tuotannosta poistunut alue on osin vuokra-alueella. Maanomistaja on ollut yhteydessä Lam- misuon tuotantovastaavaan ja paheksunut alueen nykyistä tilaa.

Tästä johtuen aluetta on tarkoitus käyttää täytemaan läjitysalueena vuokra-alueen osalta ja nykyinen kaivanto on tarkoitus maisemoida.

Alueen käyttö kosteikkona on tästä johtuen mahdotonta.

Lammisuon lohkot 1 ja 4 rajautuvat peltoalueisiin, jotka ovat aktiivi- sessa viljelyskäytössä. Samalle valuma-alueelle on raivattu uutta peltoa vuosittain entisten lisäksi. Lohkojen 1 ja 4 vedet johdetaan samoihin laskuojiin laajojen peltoalueiden ja vankilan jätevedenpuh- distamolta tulevien jätevesien kanssa. Vesien erottelu toisistaan on jo rakennetuissa olosuhteissa hakijan käsityksen mukaan mahdoton- ta. Koska lohkot 1 ja 4 sijaitsevat erillisesti, niiden keskitetty kuiva- tusvesien puhdistus ei ole mahdollista. Kemiallisella vesienkäsittelyl- lä saatava hyöty alapuolisessa vesistössä jäisi merkityksettömäksi, mutta kustannukset olisivat huomattavat.

Jos yhteensä 115,1 ha:n turvetuotantoalan kuivatusvedet käsiteltäi- siin kemiallisesti ja heti tämän jälkeen johdettaisiin samaan uomaan sekoittumaan paljon laajemmilta peltoalueilta tulevien valumavesien kanssa, Lammisuon seutuvilta Sonnilanjoen suuntaan lähtevien ve- sien laadussa ei tapahtuisi sanottavaa muutosta parempaan. Lisäksi on otettava huomioon, että Sonnilanjoki kulkee laajojen metsä- ja suo-ojitus- sekä peltoalueiden halki maankäyttömuodoiltaan saman- laisen valuma-alueen omaavaan Kokemäenjokeen. Lammisuon tur- vetuotannon vaikutukset rajautuvat Sonnilanjokeen, jota on pidettävä lähinnä kaivettuna uomana, jolla ei ole sanottavaa virkistyskäytöllistä tai muuta merkitystä.

Kuivatusvesien puhdistustasoa Lammisuolla on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Kaikilla lohkoilla on käytössä ympärivuotisesti toi- mivat rakenteet, joiden puhdistustehossa ei ole merkittävää eroa.

Hakijan käsityksen mukaan hakemus täydennyksineen täyttää par- haan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Tarkkailun osalta hakija on katsonut, että hakemuksessa esitetty tarkkailuohjelma on riittävä. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena lohko- jen 1 ja 4 päästötarkkailua. Yleinen käytäntö on, että tämän kokoisel- la tuotantoalueella on yksi päästötarkkailupiste, eikä jokaista purku- pistettä tarkkailla erikseen. Turvetuotantoalueen ja jätevedenpuhdis- tamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan nykyisin yhdellä tarkkailupis- teellä. Eri kuormittajien vaikutusten erottaminen on vaikeaa, koska samaan ojaan johdetaan vesiä myös laajoilta peltoalueilta.

Allikkoalue sijaitsee pääosin hakijan turvetuotantoa varten vuokraa- malla alueella. Hakijan hallussa oleva alue on Satakunnan 5 seutu- kaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi. Hakija on näin ollen katso- nut, että alue on käytettävissä tähän tarkoitukseen. Osaa alueesta on tarkoitus käyttää pintavalutusalueena. Suojelualueiden perusta- minen tai kaavoitusasiat eivät kuulu ympäristöluvan käsittelyn piiriin.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Lammisuon turve- tuotantoon Köyliön kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamäärä- yksistä ilmenee. Lupa koskee 278,6 ha:n hankealuetta.

Tuotantolohkojen 1 ja 4 osalta lupa myönnetään määräaikaisena vuoden 2007 loppuun saakka.

Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

Lupamääräykset Tuotanto

1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 211,2 ha:n alueelta, joka sisältää yhteensä 29,2 ha:n laajennusalueet.

Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

Vesienkäsittely

2) Lohkoilta 2, 3 ja 5 tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojara- kenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintava- lutuskenttien kautta. Lohkoilta 1 ja 4 tulevat kuivatusvedet on johdet- tava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusal- taiden kautta.

Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.

Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu- tusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäis- sä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipa- dot. Altaissa on oltava pintapuomit.

Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön.

Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais-Suomen ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vä- hennä niiden tehoa.

3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.4.2007 mennessä.

Laajennusalueiden vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen alueiden kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteet on esi- tettävä ennen käyttöönottoa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Köyliön kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.

4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.

5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.

Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Päästöt ilmaan ja melu

6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäris- töön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve- pölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista.

Tuulen nopeuden ollessa yli 1 m/s pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty lohkolla 1, kun tuulee koillisen ja idän väliltä ja lohkolla 2, kun tuulee idän ja kaakon väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87

§:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiiris- sä 55 dB (LAeq) klo 7 – 22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22 – 7. Loma- asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7 – 22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22 – 7.

Varastointi ja jätteet

8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.

Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.

9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa ti- lassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ym- päristökeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle.

11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.

12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.

Tarkkailut

13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti.

Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmi- kuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä ka- lataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskuksen hyväksymällä tavalla.

Luvan saajan on mitattava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää tuotan- toalueen ympäristössä sijaitsevia asuinrakennuksia edustavissa koh- teissa.

Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokes- kukselle ja Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

Kunnossapitovelvoitteet

15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.

Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen

16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 800 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen ravustolle, kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäi- nen maksu vuodelta 2006 on suoritettava kuukauden kuluessa tä- män päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Korvaukset

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Lammisuon lohkojen 2, 3 ja 5 kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella, joka on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lohkoil- le 1 ja 4 esitetty virtaamansäädön sisältävä perustason vesienkäsit- tely ei ole riittävä eikä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen ottaen huomioon lohkojen pinta-alat ja jäljellä oleva tuotantoaika.

Hankealueella olisi mahdollisuus lohkojen 1 ja 4 kuivatusvesien te- hostettuun käsittelyyn esimerkiksi kasvillisuusaltaalla tai kosteikolla, mutta hakija ei ole sellaista esittänyt. Tämän vuoksi lupa myönne- tään lohkoille 1 ja 4 määräaikaisena vuoden 2007 loppuun saakka.

Määräaikainen lupa ei estä uuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisen hakemuksen tekemistä. Määräaikaisen lupakauden aika- na hakijalla on mahdollisuus valmistella lohkojen 1 ja 4 kuivatusvesi- en käsittelyn tehostamista. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää.

Kun otetaan huomioon Lammisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkit- tävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyt- tömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen vähentä- miseksi ja niistä aiheutuvan haitan estämiseksi on toimenpidevelvoi- te lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7).

Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai val- vontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Turvetuotanto aiheuttaa laskuojien kunnossapitotarvetta, jonka vuoksi annetaan lupamääräys 15). Lupamääräys 16) on tarpeen ka- lataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksussa on otettu huomioon lohkoille 1 ja 4 myönnetty määräaikainen lupa.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN

Ympäristölupavirasto ottaa 1) Köyliön kunnanhallituksen ja Lounais- Suomen ympäristökeskuksen vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset

huomioon edellä luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Ympäristökes- kuksen tarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamäärä- yksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Lammisuon viereinen allikko- alue on kaavoituksessa merkitty turvetuotantoalueeksi ja se on pää- osin hakijan hallussa. Allikkoalueen luonnontilan säilyttämiseksi ei sen vuoksi anneta erityisiä määräyksiä.

Ympäristölupavirasto toteaa 2) AA:n ja BB:n muistutuksesta, että luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon lupamää- räyksestä 15) ilmenevällä tavalla.

Ympäristölupavirasto katsoo, ettei Lammisuon turvetuotannolla ole ollut merkittävää vaikutusta Sonnilanjoen rapuistutusten epäonnis- tumiseen, ja hylkää 3) Kokemäenjoen – Loimijoen kalastusalueen korvausvaatimuksen. Kalataloustarkkailua ja kalatalousmaksua kos- kevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) il- menevällä tavalla. Öljyastioiden säilytystä ja ongelmajätteitä koske- vat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 8) ja 9) ilmene- vällä tavalla.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotantolohkojen 1 ja 4 osalta lupa on voimassa 31.12.2007 saakka.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59

§:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on viimeistään 31.3.2016 jätettävä ympäristölupaviras- tolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan rau- keamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästö- jen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku- vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemuk- seen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden ti- lasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen eh- käisemiseksi tai vähentämiseksi.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.

Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuiva- tusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.

Lohkojen 1 ja 4 jälkihoitotoimet on tehtävä 31.12.2009 mennessä.

Lounais-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määrä- yksiä.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Laajennusalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa en- nen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 71, 90 ja 100 §

Jätelain 4 ja 6 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

1 700 euroa

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)

MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.

Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta

3) Tarkkailuohjelma

Johanna Juvonen

Kalevi Tikka Heikki Penttinen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Johanna Juvonen sekä ympäristöneuvokset Kalevi Tikka ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Johanna Ju- vonen.

JJ/sl

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksus- ta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.4.2006.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuin- ympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Säh- köisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestel- mässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki

puhelin: vaihde (09) 173 461

telekopio: (09) 726 0233

sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LAMMISUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yh- teenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailu- jen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.

Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:

- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä

- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen

- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista

- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset

- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli

- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet

- näytteiden ottoajat

- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot

- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin

- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu

Kuntoonpanovaihe lohkolla 5

Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin.

Vesinäytteitä otetaan pintavalutuskentän 2 ylä- ja alapuolelta seuraavasti:

kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa 1 kerta /2 vk kevättulvan aikana (yleensä 15.4.-15.5.) 1 kerta/ vk marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/kk.

Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemialli- nen hapenkulutus ja pH.

Tuotantovaihe

Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen käsittelyä pintavalutuskentällä 1 ja sen jälkeen.

Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskenttä 1:n käyttöönoton jälkeen ja kah- den vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä /ennen tuotannon päättymistä se- kä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit:

COD_Mn kok P kok N pH.

Pitoisuuksia verrataan lähialueella sijaitsevien pintavalutuskentällä varustettujen ympäri- vuotisesti jatkuvasti tarkkailtavien turvetuotantosoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoi- na. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia:

kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuo- listen tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.

Raportointi

Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteen- vetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esi- tetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.