Alueelliseen energiantuotantoon liitetyt alueellisen kestävyyden kriteerit ja indikaattorit

(1)

Ympäristötekniikan koulutusohjelma Kandidaatintyö

ALUEELLISEEN ENERGIANTUOTANTOON LIITETYT ALUEELLISEN KESTÄVYYDEN KRITEERIT JA INDI-

KAATTORIT

Criteria and indicators for the sustainability of the regional implications of regional energy production

Työn tarkastaja: Professori, TkT Risto Soukka Työn ohjaaja: Tutkijatohtori, TkT Sanni Väisänen

Lappeenrannassa 29.11.2015 Elsa Koistinen

(2)

TIIVISTELMÄ

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta

Ympäristötekniikan koulutusohjelma Elsa Koistinen

Alueelliseen energiantuotantoon liitetyt alueellisen kestävyyden kriteerit ja indikaatto- rit

Kandidaatintyö 2015

28 sivua, 5 kuvaa, 6 taulukkoa ja 2 liitettä

Tarkastaja: Professori, TkT Risto Soukka Ohjaaja: Tutkijatohtori, TkT Sanni Väisänen

Hakusanat: Alueellinen energiantuotanto, alueellinen kestävyys, kriteerit, indikaattorit Keywords: Local energy production, local sustainability, criteria, indicators

Työn tavoitteena oli selvittää alueellisen kestävyyden tarkastelussa käytetyt ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset kriteerit sekä niiden yleisyys alueellisen energiantuotannon yhtey- dessä. Tutkimusmenetelmänä oli kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineiston perusteella havait- tiin, että alueellista kestävyyttä tarkasteltiin pääosin erilaisten indikaattorien kautta. Tutki- musaineistossa esiintyneet indikaattorit liitettiin kestävyyskriteereihin käyttämällä apuna kahta ulkopuolista lähdettä.

Tutkimusaineistossa esiintyneitä ympäristön kestävyyskriteerejä olivat ilmastonmuutos, paikallinen ilmanlaatu, sisäilman laatu, vaikutus ekosysteemiin ja resurssitehokkuus. Taloudel- lisen kestävyyden kriteerejä olivat vaikutus alueen talouteen, vaikutus energiayritykseen, työllistäminen sekä vaikutus asiakkaisiin. Sosiaalisen kestävyyden kriteerejä olivat ympäris- tön viihtyvyys, energiansaannin varmuus, sopeutumiskyky ja vastaanotto, demografiset teki- jät sekä työolosuhteet.

Tutkimuksen perusteella selvisi, että yleisimmin alueellisen energiantuotannon alueellisen kestävyyden tarkastelussa käytettään ympäristön kestävyyskriteerejä sekä taloudellisen kes- tävyyden kriteerejä. Työn perusteella ei voida sanoa, mitkä kestävyyskriteerit ovat tärkeim- mät alueellisen energiantuotannon ja jatkotutkimusta tulisi tehdä, jotta voitaisiin selvittää tär- keimmät alueellisen kestävyyden kriteerit alueellisen energiantuotannon yhteydessä.

(3)

Sisällys

1 JOHDANTO ... 1

2 TYÖN TAUSTA... 2

2.1 Alueellinen kestävyysnäkökulma ... 2

2.2 Kestävyyskriteerit ja -indikaattorit ... 5

3 KIRJALLISUUSKATSAUS ... 6

3.1 Tutkimusmenetelmä ja hakuprosessi ... 6

3.2 Tutkimusaineisto ... 7

4 KRITEERIEN NIMEÄMINEN JA MÄÄRITTÄMINEN ... 8

4.1 Ympäristön kestävyyden kriteerien muodostaminen ... 9

4.2 Taloudellisten kestävyyskriteerien muodostaminen ... 10

4.3 Sosiaalisten kestävyyskriteerien muodostaminen ... 11

5 TULOKSET ... 12

5.1 Tutkimusaineistossa esiintyneet ympäristön kestävyyskriteerit ... 12

5.2 Tutkimusaineistossa esiintyneet taloudellisen kestävyyden kriteerit ... 15

5.3 Tutkimusaineistossa esiintyneet sosiaalisen kestävyyden kriteerit ... 18

6 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 20

7 YHTEENVETO ... 23

LÄHTEET ... 25

LIITTEET

Liite I. Eri sähköntuotantotavoille ehdotetut kriteerit ja indikaattorit

Liite II. Alueellisen kestävyyden kriteerit ja indikaattorit metsäenergiantuo- tannon yhteydessä

(4)

1 JOHDANTO

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) raportin mukaan ihmisen toiminnan seurauksena muodostuneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrä on jatkanut kasvuaan vuosina 1970–2010 ja viimeisen vuosikymmenen ajan nousu on ollut voimakkainta. Vuosien 2000–2010 välisenä aikana tapahtunut kasvihuonekaasupäästö- jen määrän lisääntyminen aiheutui 47 prosenttisesti energiasektorista. (IPCC 2014, 6–7.) IPCC:n raportin 30-vuotisista keskiarvoista ilmenee, että maailman kasvihuonekaasupääs- töistä 26 % tulee energiantuotannosta (Jauhiainen & Loukola, 2013).

Tässä työssä perehdytään alueellisesti kestävään alueelliseen energiantuotantoon. Kestävän energiantuotannon merkitys korostuu, sillä energiankulutus on jatkuvaa ja kasvavaa. Lisäksi fossiilisten polttoainevarojen väheneminen ja niiden kulutuksen seurausten, kuten ympäris- töä, ihmisiä ja tulevaisuuden sukupolvia vahingoittavat ominaisuudet aiheuttavat sen, että energiantuotannosta on saatava kestävämpää. Kestävyysnäkökulman mukaan, tarkoitus on vastata nykysukupolven tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia vastata tarpeisiinsa (Coley 2008, 77).

Työn tavoitteena on selvittää alueellisen kestävyyden tarkastelussa käytetyt ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset kriteerit sekä niiden yleisyys alueellisen energiantuotannon yhtey- dessä. Lisäksi selvitetään alueellisen kestävyyden tarkastelussa käytetyt indikaattorit. Tutki- musmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus. Koska tutkimusaineiston artikkeleissa esiintyi pää- asiallisesti vain alueellisen kestävyyden tarkastelussa käytettyjä indikaattoreita, on kriteerien selvittämiseksi sovellettu Lähtisen et al. (2014) tekemää kirjallisuuskatsausta alueellisen kes- tävyyden arviointiin käytetyistä indikaattoreista metsäenergiantuotannon yhteydessä sekä Hirschbergin et al. (2008) ehdotusta kestävyyskriteereistä ja indikaattoreista sähköntuotan- tovaihtoehdoille.

(5)

Tässä työssä alueellinen energiantuotanto tarkoittaa rajatulla alueella tapahtuvaa energiantuotantoa, minkä tarkoituksena on pääsääntöisesti tuottaa energiaa kattamaan alueen energia- tarvetta. Suurin yksittäinen alue, joka tutkimusaineistoon valituissa artikkeleissa esiintyy, on valtio. Tällaisissa artikkeleissa esiintyvät indikaattorit soveltuvat myös pienempien alueiden kestävyyden kuvaamiseen. Tässä työssä alueellisella energiantuotannolla tarkoitetaan sitä, että energia on pääsääntöisesti tuotettu nimenomaisen alueen tarkoituksiin. Energiantuotanto voi perustua uusiutuviin tai fossiilisiin energialähteisiin. Usein puhuttaessa alueellisesta energiantuotannosta viitataan nimenomaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöön, sillä vain harvalla valtiolla on käytössään omia fossiilisia energianlähteitä (Rydén 2015, 20). Myös tässä työssä alueellinen energiantuotanto on uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa, mutta tutkimusaineiston artikkeleissa on uusiutuvien energiamuotojen ohella tarkasteltu myös uusiutu- mattomiin energiantuotantomuotoihin perustuvia vaihtoehtoja.

Työ etenee niin, että ensin kerrotaan miksi alueellista kestävyyttä tulee tarkastella ympäris- tönäkökulmasta sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Lisäksi kerrotaan mitä kriteerit ja indikaattorit ovat. Työn kolmas luku käsittelee kirjallisuuskatsaus menetelmää ja siinä esitetään kuinka tutkimusaineiston haku on tapahtunut sekä esitellään tutkimusaineisto.

Neljännessä luvussa esitetään kuinka kriteerien nimeäminen, valinta ja sisältö on muodos- tettu tutkimusaineistosta. Tulososiossa esitetään ympäristö- ja talousnäkökulmasta sekä sosiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna tutkimusaineistossa esiintyneet kriteerit ja niiden yleisyys. Tämän jälkeen on johtopäätökset sekä yhteenveto.

2 TYÖN TAUSTA

2.1 Alueellinen kestävyysnäkökulma

Kasvihuonekaasupäästömäärät ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenten ajan huoli- matta globaaleista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pyrkivien toimenpiteiden määrän kas- vusta. Kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä kes-

(6)

tävän kehityksen, tasa-arvon sekä köyhyyden poistamisen kannalta. Ilmastonmuutoksen hil- litsemisellä tarkoitetaan ihmisen toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tai erilaisten kasvihuonekaasupäästönielujen lisäämistä. Osa ilmastonmuutoksen hillitsemiskei- noista ei kuitenkaan edesauta ja mahdollista tasa-arvon takaamista sekä köyhyyden poista- mista. Tästä syystä ilmastonmuutoksen hillitsemiskeinoja sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoja tulee tarkastella kestävistä näkökulmista. (IPCC 2014, 5–7.)

Useimmat yhteiskunnat pitävät energiaa edellytyksenä taloudelliselle kasvulle (Rydén 2015, 20). Talouskasvu on olennainen tekijä ihmisten elinolojen ja hyvinvoinnin paranemisen kannalta (Maailmantalous 2011). Tämän perusteella ilmastonmuutosta ei tulisi hillitä talouden hyvinvoinnin kustannuksella. Ympäristön hyvinvointia ei tulisi parantaa heikentämällä ihmisten elinoloja tai vähentämällä esimerkiksi kehittyvien maiden mahdollisuuksia taloudelliseen kasvuun ja parantuneisiin elinoloihin. Usein hiilivapaan talouden tavoitteluun, jossa vaadittu energia perustuu uusiutuviin energialähteisiin, on etsitty globaaleja ratkaisuja, mutta hiilivapaampi talous voidaan saada aikaan myös alueellisella energiantuotannolla (Rydén 2015, 2). Ympäristönäkökulmasta kestävä alueellinen energiantuotanto voi parantaa myös alueen taloudellista tilaa ja täten myös sosiaalisesta näkökulmasta alueellista kehitystä.

Alueellinen energiantuotanto ja aluetta koskeva kestävyys ovat epätarkkoja käsitteitä sen puolesta, että alueen rajaaminen ja määrittäminen voivat tapahtua useilla eri tavoilla. Lahden et al. (2012, 5) mukaan alueen rajaus voi perustua maantieteellisiin rajauksiin tai alue voi olla rajattu hallinnollisten rajojen mukaan. Useimmiten puhuttaessa tietystä alueesta, alueet ovat toiminnallisesti rajattuja yhdyskuntia, kuntia tai kunnanosia, kaupunkiseutuja, maakuntia tai alueella voidaan tarkoittaa koko maata tai suurempiakin kokonaisuuksia (Lahti et al. 2012, 5). Täten puhuttaessa alueellisesta energiantuotannosta, alueet ovat hyvin erilaisia ominai- suuksiltaan ja ne voivat olla hyvin erikokoisia. Tästä syystä alueellista tarkastelua on hankala tehdä ja kestävyyden tavoittelussa tulisi ottaa alueen koko sekä ominaisuudet huomioon.

Alueellista energiantuotantoa puoltaa myös esimerkiksi kaupunkien merkittävä ja kasvava energiankulutus. Kaupungit kuluttavat yli kaksi kolmasosaa maailman energiasta ja aiheut-

(7)

tavat täten jopa yli 70 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Kaupunkien ihmismäärän ja kaupunkien koon oletetaan kasvavan tulevaisuudessa, mikä tarkoittaa, että energiankulutus kau- pungeissa tulee kasvamaan jatkossakin ja täten myös energiankulutuksesta johtuvien päästö- jen määrä voi kasvaa. (World Energy Outlook 2008, 108.) Erillisten alueiden, kuten kaupunkien, kuntien ja kylien kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää alueellisella energiantuotannolla, kun se perustuu uusiutuviin energianlähteisiin (Sitra 2015).

Alueellisesti kestäväksi energiantuotannoksi voidaan kutsua energiantuotantomuotoa, mikä pitkällä aikavälillä vähentää haitallisia sivuvaikutuksia ympäristöön verrattuna vastaavaan energiantuotantokapasiteettiin, ja mikä edesauttaa sekä mahdollistaa sosiaalista että taloudellista kehitystä. Alueellinen kestävyys ottaa täten huomioon ympäristöllisen, sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman. Ympäristönäkökulmasta energian toimitusketjun tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle, kuten kasvihuonekaasuja, ilmansaasteita sekä luonnonvarojen kulutusta, sekä edesauttaa tehokasta energiankäyttöä. Taloudellisesta näkö- kulmasta energian toimitusketjun tulee lisätä energiaomavaraisuutta ja mahdollistaa toimin- nat, jotka lisäävät liiketoimintaa sekä luovat vaurautta. Sosiaalisesta näkökulmasta energian toimitusketjun tavoitteena on parantaa ihmisten terveyttä, parantaa ihmisten elinoloja sekä lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuutta päätöksentekoprosesseihin. (Neves & Leal 2010, 2724.)

Kestävällä energiantuotannolla ja koko energian toimitusketjulla on sekä globaaleja että alueellisia vaikutuksia. Nevesin ja Lealin (2010) mukaan tarkasteltaessa kestävyyttä sosiaalisesta sekä taloudellisesta näkökulmasta, alue rajataan usein hallinnollisten rajojen perusteella.

Ympäristöllisiä vaikutuksia ei kuitenkaan usein voi rajata vain tiettyä aluetta koskeviksi.

Energiaketju käsittää usean vaiheen ja tuotteen kuten energiavarojen hankinnan, niiden muuttamisen sähköksi tai lämmöksi, jakelun, käytön sekä sivutuotteet, joiden seurauksena muodostuu erilaisia ja eriasteisia vaikutuksia ympäristöön. Tästä johtuen ongelmaksi muodostuu, kuinka allokoida erilaiset ympäristövaikutukset, kuten tietyssä vaiheessa muodostu- vat kasvihuonekaasupäästöt, eri alueiden kesken. Esimerkiksi tilanteessa jossa tietty alue tuottaa usealle eri alueelle energiaa, ei voida määritellä ympäristövaikutusten seurauksia vain

(8)

tuottaja-alueelle, vaan usein vaikutukset allokoidaan kyseisen energian käyttäjäalueille. ( Ne- ves & Leal 2010, 2724)

Alueellinen energiantuotanto perustuu lähes poikkeuksetta uusiutuviin energialähteisiin sillä vain harvalla valtiolla on käytössään laajat fossiilisen polttoaineen varannot (Rydén 2015, 20). Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto perustuu usein joko vesivoi- maan, aurinkoon, tuuleen, biomassaan tai maalämpöön (Akella et al. 2009, 390). Uusiutuvat energialähteet eivät useinkaan ole vain alueellisia ja tietylle suhteellisen pienelle alueelle ra- jattavia. Esimerkiksi suuret vesivoimalaitokset voivat tuottaa energiaa useisiin maihin sa- manaikaisesti (Rydén 2015, 5).

2.2 Kestävyyskriteerit ja -indikaattorit

Kestävän kehityksen kriteerit ovat näkökulmia, jotka huomioon ottamalla toiminnasta saa- daan kestävän kehityksen mukaista. Kriteerit eivät siis suoraan kerro, kuinka kestävää toiminta on, vaan ovat seikkoja, jotka tulee ottaa toiminnan suunnittelussa ja käytössä huomioon, jotta kestävän kehityksen mukainen toiminta toteutuisi (Lähtinen et al. 2014, 1203; Metsäta- louden kestävyys 2011). Kriteerin mittaamiseen ja tarkempaan kuvaamiseen käytetään erilaisia indikaattoreita.

Indikaattorit ovat ilmaisimia tai osoittimia, jonka tarkoituksena on yksinkertaisella ja usein numeerisella tavalla kuvata esimerkiksi ympäristöön liittyvää tilaa. Indikaattorit usein yksin- kertaistavat asioita eivätkä tämän takia välttämättä anna täydellistä kuvaa mitattavasta asiasta.

(Jokimäki & Kaisanlahti-Jokimäki 2007, 22.) Esimerkiksi kestävän kehityksen kriteeri on kasvihuonekaasutase ja tämän kriteerin indikaattoreina voivat olla esimerkiksi uuden energi- antuotantomuodon seurauksena vähentynyt hiilidioksidiekvivalenttimäärä tuotettua mega- wattituntia tai käytettyä polttoainemäärää kohtaan (Lähtinen et al. 2014, 1212).

(9)

3 KIRJALLISUUSKATSAUS

3.1 Tutkimusmenetelmä ja hakuprosessi

Kandidaatintyön tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus on systemaattinen ja toistettavissa oleva tutkimusmetodi, jonka avulla voidaan tunnistaa, ar- vioida ja tiivistää aiempien tutkimuksien tuloksia (Fink 2010, 3). Tutkimuksen aineisto on kerätty loka-marraskuussa 2015 ja kirjallisuuskatsaus aloitettiin määrittämällä avainsanat ja avainsanojen yhdistelmät. Taulukossa 1 on esitetty kirjallisuuskatsauksen aineistohaussa käytetyt avainsanat sekä avainsanojen yhdistelmät.

Taulukko 1. Avainsanat ja avainsanojen yhdistelmät.

Avainsanat Avainsanojen yhdistelmät

local, energy, sustainability, indicators, assessment, power, regional

sustainability+energy+indicators, sustainability+local+energy, sustainability+energy+regional

sustainability+assessment+power, sustainability+assessment+energy

Hakusanojen avulla haettiin kirjallisuuslähteitä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tunnuk- silla Nelli-tietokannasta. Artikkeleita löytyi taulukon 1 avainsanojen yhdistelmillä yli 400 kappaletta, joista ensimmäisessä tarkasteluvaiheessa tarkastettiin pintapuolisesti otsikon ja tiivistelmän sekä tutkimuskysymyksen yhteensopivuuden perusteella yli 200 kappaletta.

Näistä artikkeleista noin viisikymmentä artikkelia tutkittiin tarkemmin toisessa tarkasteluvaiheessa artikkelin sisällön perusteella. Tämän tarkemman selvityksen perusteella valittiin kuusitoista artikkelia, jotka sisälsivät alueellisen kestävyyden kriteerejä, vaikutuksia ja indikaattoreita, jotka liitetään joko suoraan alueelliseen energiantuotantoon tai uusituvan energiantuotantoon. Taulukossa 2 on esitetty hakukierrokset sekä kullakin hakukierroksella käyte- tyt hakusanayhdistelmät. Lisäksi taulukossa 2 on esitetty hakukierroksilla löytyneiden artikkelien määrä ja eri tarkasteluvaiheissa olleiden artikkelien määrä.

(10)

Taulukko 2. Tutkimusaineiston keräämisvaiheen hakukierrokset ja -tulokset.

Avainsana: Kierros 1 Kierros 2 Kierros 3 Kierros 4 Kierros 5

Sustainability x x x x x

Local x

Regional x

Energy x x x x

Power x

Indicators x

Assessment x x

Löytyneiden artikkelien määrä 68 67 24 27 235

1. Tarkasteluvaihe 36 47 22 27 83

2. Tarkasteluvaihe 18 8 10 7 15

Valittujen artikkelien määrä 4 4 2 3 3

Taulukosta 2 nähdään valittujen artikkelien määrä kultakin hakukierrokselta. Esimerkiksi en- simmäisellä hakukierroksella hakusanayhdistelmänä oli ”sustainability+energy+indicators”.

Tällä yhdistelmällä löytyi 68 artikkelia, joista ensimmäisessä tarkasteluvaiheessa tarkastettiin 36 artikkelia. Näistä artikkeleista toisessa tarkasteluvaiheessa luettiin tarkasti 18 artikkelia. Ensimmäisellä hakukierroksella tarkasteluvaiheiden jälkeen valittiin tutkimusaineistoon neljä artikkelia.

3.2 Tutkimusaineisto

Tutkimusaineistoksi valikoitui yhteensä kuusitoista artikkelia. Artikkelit on julkaistu 2003–

2015 välisenä aikana. Kaikki artikkelit on kirjoitettu englanniksi. Artikkelit käsittelevät energiaan liittyviä kestävyysindikaattoreita (esim. Spalding-Fecher 2003, Kemmler &

Spreng 2006, Evans et al. 2008, Neves & Leal 2010, Liu et al. 2013), energiasysteemien kestävyyden arviointia (Begić & Afgan 2004, Klevas et al. 2007, Frangou et al. 2011, Tian et al 2012, Dombi et al. 2013, Shortall et al. 2015) ja alueellisen energiantuotannon vaikutuksia alueeseen (del Rio & Burquillo 2008, Miron 2014, Martire et al. 2015). Kriteerien, indikaattorien sekä vaikutusten ilmeneminen tutkimusaineistossa on esitetty taulukossa 3.

(11)

Taulukko 3. Kriteerien, indikaattorien ja vaikutusten esiintyminen artikkeleissa.

Artikkeli

Spalding-Fecher 2003 Begić & Afgan 2004 Kemmler & Spreng 2006 Klevas et al. 2007 del Río & Burguillo 2008 Evans et al. 2008 Koenig & Sachau 2008 Neves & Leal 2010 Frangou et al. 2011 Tian et al. 2012 Dombi et al. 2013 Liu et al. 2013 Kostevšek et al. 2014 Miron 2014 Martire et al. 2015 Shortall et al. 2015

Kriteeri x x

Indikaattori x x x x x x x x x x x x x x

Vaikutukset x x x

Luokittelu nä- kökulmittain

x x x x x x x x x x

Taulukosta 3 ilmenee, että vain kahdessa tutkimusaineiston artikkelissa oli erikseen ilmoi- tettu, mitä kriteeriä aineistossa valitut indikaattorit kuvaavat. Lisäksi taulukossa on esitetty, että 14 artikkelissa oli esitetty kestävyyttä mittaavia indikaattoreita. Kolmessa artikkelissa oli kuvattu alueellisen energiantuotannon vaikutuksia alueelle. Kymmenessä artikkelissa indikaattorit ja vaikutukset oli luokiteltu ympäristönäkökulman, sosiaalisen ja taloudellisen nä- kökulman mukaan, ja kuudessa artikkelissa kestävyyden indikaattorit oli esitetty luettelomai- sesti ilman kestävyysnäkökulmien mukaista jäsentelyä.

4 KRITEERIEN NIMEÄMINEN JA MÄÄRITTÄMINEN

Suurimmassa osassa tutkimusaineiston artikkeleista alueellisen energiantuotannon vaikutuksia alueelliseen kestävyyteen tarkastellaan indikaattorien kautta. Koska indikaattorit kuvaavat kriteereitä, tehtäväksi muodostui selvittää indikaattorien perusteella artikkeleissa esiinty- vät alueellisen kestävyyden kriteerit. Tämä tapahtui liittämällä artikkeleissa esiintyneet indikaattorit sen kestävyyskriteerin alle, jota ne ensisijaisesti voisivat kuvata. Tutkimusaineisto tukee ennakkokäsitystä siitä, että alueellisen energiantuotannon arviointiin ei ole olemassa yksiselitteistä ja vakiintunutta kriteerikokoelmaa. Tästä syystä tutkimusaineistossa esiintyneiden indikaattorien liittämisessä sopiviin kriteereihin, ja kriteerien nimeämiseen, on sovellettu Hirschbergin et al. (2008) ehdotusta kestävyyskriteereistä ja -indikaattoreista sähkön- tuotantovaihtoehdoille, joka on esitetty liitteessä I, sekä Lähtisen et al. (2014) suorittamaa

(12)

systemaattista kirjallisuuskatsausta alueellisen kestävyyden arviointiin käytetyistä indikaattoreista metsäenergiantuotannon yhteydessä, jonka tulokset on esitetty liitteessä II. Indikaat- torit voivat soveltua useamman kriteerin kuvaamiseen, mutta tässä työssä artikkeleissa esiintyneet indikaattorit on liitetty vain yhteen kriteeriin, sen mukaan mitä kyseinen indikaattori ensisijaisesti tai sopivimmin kuvaa.

4.1 Ympäristön kestävyyden kriteerien muodostaminen

Ympäristön kestävyyskriteereillä kuvataan huomioon otettavia seikkoja, joiden perusteella toiminnasta pyritään saaman mahdollisimman kestävän kehityksen mukaista ympäristön kannalta. Ympäristön kestävyyskriteerit ovat niitä osa-alueita ja seikkoja, joihin suunnitelta- valla toiminnalla on tai voi olla vaikutuksia, ja jotka täten on otettava huomioon toimintaa suunniteltaessa että toimintaa toteuttaessa. Tutkimusaineistossa esiintyneet ympäristön kes- tävyyskriteerit ovat ilmastonmuutos, resurssitehokkuus, vaikutus ekosysteemiin, alueellinen ilmanlaatu sekä sisäilman laatu.

Tutkimusaineiston artikkeleissa ympäristön kestävyyskriteereiksi Kemmler ja Spreng (2006, 2472) esittävät ilmastonmuutosta, alueellista ja paikallista ilmanlaatua sekä sisäilman laatua.

Hirschberg et al. (2008, 11) esittävät ympäristön kestävyyskriteeriksi myös ilmastonmuutoskriteerin, kun taas Lähtinen et al. (2014, 1212) liittävät vaikutukset ilmastoon kasvihuone- kaasutasekriteeriin. Tässä työssä artikkeleissa esiintyvät ilmastoon vaikuttavat päästöt, kuten kasvihuonekaasupäästöt, liitetään kaikki ilmastonmuutoskriteerin alle. Lisäksi ympäristön kestävyyskriteeriksi valitaan alueellinen ilmanlaatu, sillä tutkimusaineiston artikkeleissa esiintyi tätä ilmentäviä indikaattoreita. Indikaattorina kolmessa artikkelissa esiintyi ilmanlaatu ja vaikka näissä artikkeleissa tämä nimettiin indikaattoriksi, niin sitä voidaan pitää kri- teerinä ja tämä yhdistetään alueelliseen ilmanlaatu -kriteeriin.

Hirschbergin et al. (2008, 12) esittävät alueellisten, ilmaan vapautuvien päästöjen liittyvän vaikutus ekosysteemiin -kriteeriin, joka esiintyy myös Lähtisen et al. (2014, 1210) kirjallisuuskatsauksessa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi SO2-päästöjä, mutta ilmaan vapautuvista

(13)

päästöistä erotetaan päästöt, jotka on liitetty suoraan ilmastonmuutokseen. Tässä työssä vaikutus ekosysteemiin -kriteeriin liitetään päästöindikaattorit, jotka ovat artikkeleissa selkeästi ilmaistu mitattavaksi esimerkiksi happamoittavan tai rehevöittävän ominaisuuden takia. Täl- löin näitä indikaattoreita ei lisätä enää alueellinen ilmanlaatu -kriteerin alle.

Sekä Hirschberg et al. (2008, 10) että Lähtinen et al. (2014, 1211) esittävät ympäristön kes- tävyyden arviointiin resursseihin liittyvää kriteeriä. Lähtisen et al. (2014, 1211) työssä resursseihin liittyvä kriteeri on nimetty resurssitehokkuuskriteeriksi. Hirschberg et al. (2008, 10) jaottelevat resurssikriteerin alakriteereihin energiavarat sekä mineraaliresurssit. Indikaat- torit, jotka on liitetty kuvaamaan resurssikriteeriä kuvaavat esimerkiksi fossiilisen primää- rienergiankulutusta ja malmien kulutusta (Hirsberg et al. 2008, 24). Tutkimusaineistosta re- surssitehokkuuskriteeriin on liitetty indikaattorit, jotka kuvaavat energiavaroja, materiaaliva- roja, resurssien laatua ja niiden riittävyyttä tai saatavuutta.

4.2 Taloudellisten kestävyyskriteerien muodostaminen

Taloudellisen kestävyyden kriteerit huomioon ottamalla, toiminnasta pyritään saamaan taloudellisesti kestävää toimintaa. Tutkimusaineiston mukaan alueellisen energiantuotannon taloudelliset kestävyyskriteerit ovat työllistäminen, vaikutus energiayritykseen, vaikutus alueen talouteen sekä vaikutus asiakkaisiin. Nämä kriteerit on siis otettava huomioon jo toiminnan suunnitteluvaiheessa kuin myös toteutusvaiheessa, jotta alueellinen energiantuotanto olisi alueen kannalta taloudellisesti kestävää.

Lähtinen et al. (2014, 1213) listaavat taloudellisen kestävyyden kriteeriksi työllistämisen ja Hirscberg et al. (2008, 14) saman vaikutukset talouteen -kriteerin alakriteeriksi. Hirschberg et al. (2008, 14) esittävät työllistämiskriteerin indikaattoriksi vain välittömiä työpaikkoja, jotka liittyvät energiantuotantoon. Lähtinen et al. (2014, 1213) sisällyttävät tähän kriteeriin useampia indikaattoreita, kuten esimerkiksi luodut työpaikat yleisesti, luodut työpaikat alueellisesti sekä alueen ihmisten osuus, jotka työskentelevät uusiutuvaan energiaan liittyvissä

(14)

työpaikoissa (Lähtinen et al. 2014, 1213). Myös tässä työssä työllistämiskriteeri sisältää useampia indikaattoreita kuin vain välittömän työllistämisen.

Hirschberg et al. (2008, 10) esittävät talouden kestävyyskriteereiksi vaikutukset asiakkaisiin, vaikutukset yhteiskuntaan ja vaikutukset energiayritykseen. Hirschberg et al (2008, 28) esit- tävät vaikutukset asiakkaisiin -kriteerin alakriteeriksi energiantuotantohinnan. Vaikutus asiakkaisiin –kriteeri valitaan myös tämän työn kestävyyskriteeriksi tutkimusaineistossa esiintyneiden indikaattorien perusteella. Hirschberg et al. (2008, 25) esittävät vaikutukset yhteiskuntaan -kriteerin indikaattoreiksi työllistämisvaikutukset sekä polttoaineomavaraisuuden.

Tutkimusaineistossa esiintyneiden indikaattorien pohjalta vaikutus alueen talouteen -kriteeriin sisällytetään indikaattorit, jotka kuvaavat alueen taloudellisia vaikutuksia ja liittyvät alueen taloudelliseen kehitykseen.

Hirschberg et al. (2008, 25) esittävät vaikutukset energiayritykseen -kriteerin sisältävän indikaattorit, jotka koskevat taloudellista riskiä, rakennusaikaa sekä sen, kuinka paljon tuotan- tokustannukset ovat riippuvia polttoaineen hinnasta ja sen vaihtelusta. Tutkimusaineistossa esiintyneiden indikaattorien vuoksi myös tähän esitettyyn kriteeriin on tehty sisällön puolesta laajennusta. Vaikutus energiayritykseen -kriteeri sisältää indikaattorit, jotka liittyvät energi- antuotantoyritykseen, kuten esimerkiksi kannattavuutta ilmaisevat indikaattorit.

4.3 Sosiaalisten kestävyyskriteerien muodostaminen

Sosiaaliset kestävyyskriteerit koskevat ihmisiin liittyviä kestävyysnäkökulmia ja ne huomi- oimalla pyritään kiinnittämään huomiota muun muassa elämänlaatuun ja esimerkiksi toiminnan seurauksena tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin ihmisten välisissä suhteissa, kuten esimerkiksi poliittiseen vakauteen. Tutkimusaineiston pohjalta sosiaaliset kestävyyskriteerit alueellisessa energiantuotannossa ovat ympäristön viihtyvyys, energiansaannin varmuus, sopeutumiskyky ja vastaanotto, demografiset tekijät sekä työolosuhteet.

(15)

Hirschberg et al. (2008, 26) esittävät sosiaalisen kestävyyden kriteereiksi varmuuden ja luo- tettavuuden energian toimittamisessa ja hankkimisessa, poliittisen vakauden ja laillisuuden, sosiaaliset ja yksittäiset riskit sekä elämänlaadun. Lähtinen et al. (2014, 1213) ovat koonneet useamman ja tarkemman sosiaalisen kestävyyskriteerin, jonka jaottelua on käytetty tämän tutkimusaineiston sosiaalisten kestävyyskriteerien valinnan pohjana. Tutkimusaineistossa esiintyneiden indikaattorien perusteella muodostettiin viisi sosiaalista kestävyyskriteeriä eli energiansaannin varmuus, työolosuhteet, sopeutumiskyky ja vastaanotto, ympäristön viihtyvyys sekä demografiset tekijät. Ympäristön viihtyvyys on esitetty kriteeriksi niin Lähtisen et al. (2014) kirjallisuuskatsauksessa, kuin Hirschbergin et al. (2008) ehdotuksessa kestävyyden kriteereiksi. Lisäksi sosiaalisen kestävyyden kriteeriksi nousi tutkimusaineiston indikaattorien perusteella vaikutukset demografisiin tekijöihin.

Sosiaalisten kriteerien kuvaamiseen käytetyt indikaattorit voivat vaihdella suuresti. Esimer- kiksi Koenig ja Sachau (2008, 125) kuvaavat sosiaalisen kestävyyden kriteeriä elämänlaatu muun muassa indikaattoreilla ilmanlaatu ja ekologisen viljelyn osuus. Vaikka esimerkiksi ilmanlaatu vaikuttaakin sosiaaliseen kestävyyteen ja hyvinvointiin, ei tällaisia indikaattoreita tässä työssä liitetty sosiaalisen näkökulman alle.

5 TULOKSET

5.1 Tutkimusaineistossa esiintyneet ympäristön kestävyyskriteerit

Ympäristön kestävyyskriteerit, joita tutkimusaineiston artikkeleissa esiintyi, ovat ilmastonmuutos, alueellinen ilmanlaatu, sisäilman laatu, vaikutus ekosysteemiin sekä resurssitehokkuus. Kuvassa 1 on esitetty ympäristön kestävyyskriteerit, jotka esiintyivät joko suoraan tai indikaattorien kautta artikkeleissa. Kuvasta 1 nähdään myös kuinka monessa tutkimusaineiston artikkelissa kriteerit ovat esiintyneet.

(16)

Kuva 1. Ympäristön kestävyyskriteerit ja kriteerien esiintyvyys tutkimusaineiston artikkeleissa.

Kuvasta havaitaan, että kriteereistä useimmiten tutkimusaineiston artikkeleissa esiintyi il- mastonmuutoskriteeri. Tämä esiintyi yhteensä 13 artikkelissa (esim. Frangou et al. 2011, 384;

Liu et al. 2013, 1929; Shortall et al. 2015, 379; Neves & Leal 2010, 2730; Martire et al. 2015, 67). Seuraavaksi eniten artikkeleissa esiintyi resurssitehokkuuskriteeri. Tämä esiintyi 12 artikkelissa (esim. Spalding-Fecher 2003, 39; Kemmler & Spreng 2006, 2472; Klevas et al.

2007, 164; Neves & Leal 2010, 2730; Kostevšek et al. 2014, 87). Vaikutus ekosysteemiin - kriteeri esiintyi yhdeksässä artikkelissa (esim. Tian et al. 2012, 254; Frangou et al. 2011, 382;

Koenig & Sachau 2008, 125; Evans et al. 2008, 1083; Shortall et al. 2015, 379). Alueellinen ilmanlaatu -kriteeri esiintyi kuudessa artikkelissa (esim. Spalding-Fecher 2003, 39; Tian et al. 2012, 254; Martire et al. 2015, 67) ja sisäilmanlaatukriteeri yhdessä artikkelissa (Martire et al. 2015, 67).

Taulukossa 4 on esitetty ympäristön kestävyyteen liittyvät kriteerit, sekä kriteerejä kuvaavat indikaattorit, jotka ovat esiintyneet tutkimusaineiston artikkeleissa. Taulukossa on esitetty kriteerien ja indikaattorien esiintyvyys, eli se kuinka monessa eri artikkelissa kyseinen kriteeri tai indikaattori on esiintynyt.

13

12

9

6

1 0

2 4 6 8 10 12 14

Ilmastonmuutos Resurssitehokkuus Vaikutus ekosysteemiin

Alueellinen ilmanlaatu

Sisäilman laatu

kpl

Ympäristön kestävyyskriteerit

(17)

Taulukko 4. Ympäristön kestävyyskriteeri ja indikaattorit. (Jaottelu perustuen Lähtinen et al. 2014 & Hirsch- berget al. 2008)

YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA

KRITEERI Indikaattori Esiintyvyys (artikkelien lukumäärä)

ILMASTONMUUTOS 13

Energiasektorilla muodostuneet CO2-päästöt/asukas 1

CO2 indikaattori [kg/kWh] 2

Energiankäytöstä aiheutuvien hiilidioksidiekvivalenttien summa 2

Kasvihuonekaasupäästöt 3

CO2-ekv. [g/kWh] 1

Hiilidioksiditase 1

Kasvihuonepäästöjen vähenemä 2

NOx indikaattori [kg/a] 1

Ilmastonlämmityspotentiaali 1

ALUEELLINEN ILMANLAATU 6

Merkittävimmän saastuttajan taso 1

Saastuvat kuormat 1

SO2 indikaattori [kg/kWh] 2

NOx indikaattori [kg/kWh] 2

Pöly 1

CO-päästöt 1

NMVOC-päästöt 1

Pienhiukkaset 1

SISÄILMAN LAATU 1

Kiinteitä polttoaineita ruuanvalmistuksessa käyttävien ihmisten määrä

1

RESURSSITEHOKKUUS 12

Uusiutuvan energian osuus primäärienergiasta 3

Uusiutuvan energian osuus käytetystä energiasta ja sähköstä 4 Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla 1

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkönkäyttö 1

Polttoaineen määrä [kg/kWh] 1

Rakennusmateriaalit (kupari, alumiini ym.) 1

Energiamuunnon tehokkuus riippuen resurssin laadusta 2

Geotermisten lähteiden tuottava elinikä 1

Tuulen voimakkuus ja stabiilius 1

Resurssien saatavuus 1

VAIKUTUKSET EKOSYSTEEMIIN 9

Vaikutukset monimuotoisuuteen 1

Lintujen monimuotoisuus 1

Kasvien monimuotoisuus 2

Eläinten monimuotoisuus 2

Abioottinen vähenemisvaikutus 1

Maankäyttö 6

Maankäytön vaikutus kasvipeitteen määrään 1

Ekotoksisuus 2

Happamoitumispotentiaali 1

Rehevöitymispotentiaali 1

SO2-päästöt 1

Veden kulutus ja laatu 4

Otsonin ohenemispotentiaali 1

Otsonin valokemiallinen muodostumispotentiaali 1

(18)

Taulukkoon 4 kootuista indikaattoreista havaitaan, että esimerkiksi NOx-päästöjä mittaava indikaattori esiintyy sekä ilmastonmuutoskriteerin että alueellisen ja paikallisen ilmanlaadun -kriteerin yhteydessä. Indikaattorien jako pohjautuu siihen, kuinka ne on esitetty tutkimusaineiston artikkeleissa. Esimerkiksi ilmastonmuutoskriteerin yhteydessä esiintyvä NOx-indikaattori edustaa Liu et al. (2013, 1929) mukaan kasvihuonekaasupäästöjä ja on siksi esitetty ilmastonmuutoskriteerin yhteydessä. Martire et al. (2015, 68) puolestaan eivät sisällytä NOx- indikaattoria kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen vaan esittävät sen muiden ilmansaas- teiden yhteydessä. Myös Kemmlerin ja Sprengin (2007, 2472) mukaan NOx-indikaattori on esitetty alueellisen ilmanlaadun yhteydessä eikä sitä ole täten lisätty ilmastonmuutoskriteerin alle.

5.2 Tutkimusaineistossa esiintyneet taloudellisen kestävyyden kriteerit

Artikkeleissa esiintyneet indikaattorit on jaettu taloudellisten kestävyyskriteerien alle, joita ovat vaikutus alueen talouteen, vaikutus asiakkaisiin, vaikutus energiayritykseen sekä työl- listäminen. Kuvassa 2 on havainnollistettu kriteerien esiintymiskerrat tutkimusaineiston artikkeleissa.

Kuva 2. Tutkimusaineiston artikkeleissa esiintyneet kestävän talouden kriteerit ja niiden esiintymiskerrat.

11 11

8

4

0 2 4 6 8 10 12

Työllistäminen Vaikutus energiayritykseen

Vaikutus alueen talouteen Vaikutus asiakkaisiin

kpl

Talouden kestävyyskriteerit

(19)

Kuvan 2 mukaan useimmiten kestävän talouden kriteereistä artikkeleissa esiintyi työllistä- minen sekä vaikutus energiayritykseen. Työllistämistä mittaavia indikaattoreita esiintyi yh- teensä 11 artikkelissa. Työllistämisvaikutusta voi artikkelien mukaan mitata uusien työpaik- kojen määrällä (esim. Klevas et al. 2007, 164; del Río & Burguillo 2008, 1317; Liu et al.

2013, 1930) tai esimerkiksi laskemalla vaadittu työaika, joka tarvitaan tietyn energiamäärän tuottamiseen (Begić & Afgan 2004). Työllistämistä kuvaavat indikaattorit, jotka esiintyivät tutkimusaineiston artikkeleissa, on esitetty taulukossa 5. Osa kriteerin työllistäminen indikaattoreista oli asetettu sosiaalisen näkökulman alle (esim. Spalding-Fecher 2003, 38; Begić

& Afgan 2004, 1981; Liu et al. 2013, 1930; Kostevšek et al. 2014, 88; Martire et al. 2015, 67). Tässä työssä ne kuitenkin on yhdistetty taloudelliseen näkökulmaan.

Vaikutus energiayritykseen -kriteeri ilmeni niin ikään 11 artikkelissa (esim. Begić & Afgan 2004, 1981; Kemmler & Spreng 2006, 2472; Evans et al. 2008, 1083; Frangou et al. 2011, 382; Dombi et al. 2013, 266). Useimmiten tätä kriteeriä kuvattiin energiantuotannon tehok- kuudella, joka vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen (Begić & Afgan 2004, 1981; Kemmler

& Spreng 2006, 2472; Evans et al. 2008, 1083; Dombi et al. 2013, 266). Kannattavuutta kuvaavia indikaattoreita oli myös esimerkiksi takaisinmaksuaika (Frangou et al. 2011, 382;

Liu et al. 2013, 1930; Kostevšek et al. 2014, 87), investointikustannus (Begić & Afgan 2004, 1981) sekä energiantuotannon kustannus (Frangou et al. 2011, 382). Vaikutus energiayritykseen -kriteeriin liitetyt indikaattorit ja niiden esiintymiskerrat eri tutkimusaineiston artikkeleissa on esitetty taulukossa 5.

Vaikutus alueen talouteen -kriteeri esiintyi kahdeksassa artikkelissa ja tätä kuvaavia indikaattoreita olivat esimerkiksi primäärienergian kulutus (Kemmler & Spreng 2006, 2472), tulojen jakautuminen alueella (del Río & Burguillo 2008,1317; Dombi et al. 2013, 266; Miron 2014, 357; Martire et al. 2015, 67; Shortall et al. 2015, 379) sekä omavaraisuus energiantuotannossa (del Río & Burguillo 2008, 1317). Taulukkoon 5 on koottu vaikutus alueen talouteen -kriteerin indikaattorit sekä esiintymiskerrat.

(20)

Vaikutus asiakkaisiin -kriteeri esiintyi neljässä eri artikkelissa (Begić & Afgan 2004, 1981;

Evans et al. 2008,1083; Frangou et al. 2011, 382; Liu et al. 2013, 1930). Tätä kriteeriä kuvattiin vain kahdella eri indikaattorilla, jotka ovat energian hinta (Begić & Afgan 2004, 1981;

Evans et al. 2008,1083; Liu et al. 2013, 1930) sekä energian tuotantohinta (Frangou et al.

2011, 382).

Taulukko 5. Talouskriteerit sekä näitä kuvaat indikaattorit, jotka esiintyivät artikkeleissa.

TALOUSNÄKÖKULMA

VAIKUTUKSET ALUEEN TALOUTEEN 8

Uusiutumattoman energian vientiosuus koko viennin arvosta 1 Uusiutumattoman tuontienergian osuus primäärienergiantuotannosta 1 Julkisten investointien osuus uusiutumattomaan energiasektoriin suh-

teessa BKT:hen

2

Primäärienergiankulutus suhteessa BKT:hen 1

Primäärienergiankulutus 1

Tulojen jakautuminen alueella 5

Omavaraisuus energiantuotannossa 1

Kasvavat kustannukset uuden energiantuotannon johdosta verrattuna pe- rinteisiin energiantuotantomuotoihin

1

VAIKUTUKSET ASIAKKAISIIN 4

Energian hinta 3

Energian tuotantohinta 1

VAIKUTUS ENERGIAYRITYKSEEN 11

Investointikustannus [EUR/kWh] 1

Tehokkuus [1/kWh] 4

Raaka-aineiden hinnat 1

Rahoitusavustukset 1

Sisäinen korko 3

Nykyarvo 2

Takaisinmaksuaika 3

Energiantuotannon kustannukset 1

Nettotulo 1

Keskeytysten ajallinen kesto vuositasolla 1

KHK-päästöjen vähentämiskustannukset 1

Kulut 1

Diskonttokorko 1

TYÖLLISTÄMINEN 11

Uusiutuvien energian tuotantoon ja energian loppukäytön tehokkuuteen liittyvien investointien osuus kaikista energiasektorin investoinneista

1

Työaika suhteessa tuotettuun energiamäärään 1

Uusien työpaikkojen määrä 7

Uusiutuvaan energiaan liittyvien työpaikkojen määrä populaatiosta 1

Suorat työpaikat liittyen projektiin 1

Projektin vaikutuksesta johtuva epäsuora työllisyys 1

(21)

Taulukkoon 5 on koottu alueen taloudellisen kestävyyden kriteerit, niiden esiintyvyys sekä indikaattorit, joita on käytetty näiden kriteerien kuvaamiseen.

5.3 Tutkimusaineistossa esiintyneet sosiaalisen kestävyyden kriteerit

Kuvassa 3 on esitetty sosiaalisen kestävyyden kriteerit sekä kuinka monessa artikkelissa kriteerit ovat esiintyneet. Yleisemmin sosiaalisen kestävyyden kriteereistä tutkimusaineiston artikkeleissa esiintyi ympäristön viihtyvyys (Evans et al. 2008, 1085; Koenig & Sachau 2008, 125; Tian et al. 2012, 254; Dombi et al. 2013, 266; Kostevšek et al. 2014, 379), energiansaannin varmuus (Spalding-Fecher 2003, 38; Kemmler & Spreng 2006, 2472; Neves & Leal 2010, 273; Shortall et al. 2015, 379) sekä sopeutumiskyky ja vastaanotto (Evans et al. 2008, 1084; Neves & Leal 2010, 2730; Koenig & Sachau 2008, 125; Shortall et al. 2015, 379).

Kuva 3. Tutkimusaineistossa esiintyneet sosiaalisen kestävyyden kriteerit sekä niiden yleisyys.

Kuvasta 3 havaitaan, että yleisin sosiaalisen kestävyyden tarkasteluun käytetty kriteeri tutkimusaineiston artikkeleissa on ympäristön viihtyvyys -kriteeri. Tutkimusaineistossa esiintyneet indikaattorit, jotka liitettiin tähän kriteeriin, ovat meluvaikutukset (Tian et al. 2012, 254;

Dombi et al. 2013, 266; Kostevšek et al. 2014, 379), visuaaliset häiriöt (Kostevšek et al. 2014,

5

4 4

3

2

0 1 2 3 4 5 6

Ympäristön viihtyvyys

Energian saannin varmuus

Sopeutumiskyky ja vastaanotto

Demografiset tekijät Työolosuhteet

kpl

Sosiaaliset kestävyyskriteerit

(22)

254) kuten välkehdintä ja heijastukset sekä vaikutukset vapaa-ajan toimintoihin (Evans et al.

2008, 1085; Koenig & Sachau 2008, 125).

Energian saannin varmuus -kriteeri esiintyi neljässä artikkelissa (Spalding-Fecher 2003, 38;

Kemmler & Spreng 2006, 2472; Neves & Leal 2010, 273; Shortall et al. 2015, 379). Esiin- tyneet indikaattorit olivat esimerkiksi sähköä saavien kotitalouksien prosentuaalinen osuus (Spalding-Fecher 2003, 38) sekä osuus kotitalouksien tuloista, joka käytetään energian hank- kimiseen (Neves & Leal 2010, 273; Shortall et al. 2015, 379). Tutkimusaineistossa työolo- suhdekriteeri esiintyi kahdessa artikkelissa ja indikaattorit koskivat onnettomuuksien esiin- tymistä työpaikalla (Shortall et al. 2015, 379) sekä työllistettyjen sukupuolijakaumaa (Kos- tevšek et al. 2014, 88). Sosiaalisen kestävyyden tarkastelussa käytetyt kriteerit sekä indikaattorit, jotka esiintyivät tutkimusaineistossa, on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 6. Sosiaalisen kestävyyden kriteerit ja indikaattorit sekä esiintyvyys tutkimusaineistossa.

SOSIAALINEN NÄKÖKULMA

ENERGIANSAANNIN VARMUUS 4

Sähköä saavien kotitalouksien osuus 1

Köyhyys (varallisuus saatavaan energiaan) 1

Energiakustannusten osuus kotitalouksien tuloista 2

TYÖOLOSUHTEET 2

Poissaoloihin johtavien onnettomuuksien määrä 1

Sukupuolijakautuminen työllistämisessä 1

SOPEUTUMISKYKY JA VASTAANOTTO 4

Teknologian sopivuus alueelle 1

Julkinen hyväksyntä 1

Muutto alta pois 1

Tiedotus, neuvonta 1

YMPÄRISTÖN VIIHTYVYYS 5

Melu 3

Visuaaliset häiriöt 1

Vapaa-ajan aktiviteetit 2

DEMOGRAFISET TEKIJÄT 3

Eliniän odotus 2

Alueelle muutto 1

Koulutuksen lisääntyminen 1

Sopeutumiskyky ja vastaanotto -kriteeri on suhteellisen laaja käsitteeltään. Siihen sisältyvät indikaattorit, jotka kuvaavat tekniikan sopimista ja mahdollisia rajoitteita sen käytössä tie-

(23)

tyllä alueella (Evans et al. 2008, 1084) sekä alueella asuvien asukkaiden tiedottamisesta energia-asioista (Neves & Leal 2010, 2730) ja hyväksynnän määrää kuvaava indikaattori (Koenig

& Sachau 2008, 125). Näiden indikaattorien esiintyvyys on kuvattu taulukossa 6. Lisäksi energiaprojektin vastaanottoon liittyy indikaattori, joka kuvaa kuinka monta ihmistä joutuu muuttamaan projektin tieltä pois (Shortall et al. 2015, 379). Tällä tavoin luokiteltua kriteeriä esiintyi neljässä tutkimusaineiston artikkelissa.

Demografisten tekijöiden indikaattoreita ovat eliniänodotus projektin vaikutuksista johtuen (Kostevšek et al. 2014, 88; Koenig & Sachau 2008, 125), alueelle muutto projektin alueen arvonnoususta johtuen (del Río & Burguillo 2008, 1317) sekä koulutuksen lisääminen (del Río & Burguillo 2008, 1317). Tätä kriteeriä tällä indikaattorijaolla esiintyi kolmessa artikkelissa.

6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Tutkimusaineiston perusteella voidaan sanoa, että alueellisen energiantuotannon yhteydessä esiintyvät yleisemmin kriteerit: ilmastonmuutos, resurssitehokkuus, työllistäminen, vaikutus energiayritykseen, vaikutus ekosysteemiin sekä vaikutus alueen talouteen. Yleisemmin esiin- tyvät eli vähintään puolessa tutkimusaineiston artikkelissa esiintyneet kriteerit, ja niiden esiintymiskerrat on esitetty kuvassa 4. Useimmiten alueellisen energiatuotannon alueellista kestävyyttä tarkastellaan täten ympäristö- tai talousnäkökulmasta.

Kriteereitä käytetään, jotta voitaisiin tarkastella kuinka kestävää alueellinen energiantuotanto on alueen kannalta. Lisäksi kriteereitä voidaan käyttää suunnitteluvaiheessa, jotta toiminnasta saataisiin mahdollisimman kestävää. Kriteereitä käyttämällä voidaan myös vertailla erilaisia alueellisen energiantuotannon muotoja ja päättää näin alueelle kestävyyden kannalta sopivin vaihtoehto. Tutkimusaineiston artikkeleista selviää, että alueellisen energiantuotannon yhteydessä alueen kestävyysnäkökulmat huomioidaan ja tämä tapahtuu yleensä indikaattorien avulla. Kuitenkin, jos tavoite eli kriteeri, jota indikaattori kuvaa, ei ole selkeästi mää-

(24)

ritelty, eikä näin ollen tiedetä perimmäistä syytä miksi indikaattori on valittu alueellisen kes- tävyyden tarkasteluun, indikaattoreilla saadut tulokset ja tiedot voivat jäädä epäinformatiivi- siksi ja jopa harhaanjohtaviksi. Oletettavaa on, että jos merkittävät kestävyyskriteerit on sel- keästi määritelty ja ne ovat eri osapuolien, varsinkin päätöstentekijöiden tiedossa, ratkaisu- vaihtoehtoja olisi helpompi vertailla keskenään. Jos alueellisen kestävyyden kriteerit olisivat selvät, voisi indikaattorivalintoja suorittaa alueen mukaan.

Kuva 4. Tutkimusaineiston perusteella yleisemmin alueellisen energiantuotannon yhteydessä esiintyvät alueel- lisen kestävyyden kriteerit.

Osassa tutkimusaineiston artikkeleissa otettiin kantaa indikaattorien eri painotuksiin, mutta ei kriteerien painotuksiin. Kuitenkin alueen kestävän kehityksen kannalta, olisi kannattavinta määrittää oikeat kriteerit ja niiden painotukset. Kriteerien painostusta tulisi pohtia esimerkiksi siitä näkökulmasta, ovatko kaikki sosiaaliset kestävyyskriteerit samassa painoarvossa taloudellisten kestävyyskriteerien kanssa. Onko esimerkiksi ympäristön viihtyvyys yhtä tär- keä alueellisen kestävyyden kannalta kuin alueen taloudellinen tila?

Tämän tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, mitkä kriteerit ovat tärkeimpiä alueellisen kestävyyden kannalta, kun on, tai suunnitellaan alueellista energiantuotantoa. Lisäselvitystä

13

12

11 11

9

8

0 2 4 6 8 10 12 14

kpl

Tutkimusaineistossa yleisemmin esiintyneet alueellisen

kestävyyden kriteerit

(25)

tulisi tehdä siitä mitä kriteerejä tulisi alueellisen energiantuotannon yhteydessä painottaa alueellisen kestävyyden aikaansaamiseksi. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi ottamalla tutkimusaineistoksi suuremman otoksen ja ottamalla huomioon kuinka eri indikaattoreita on paino- tettu kyseisissä artikkeleissa. Tätä kautta voitaisiin luoda ehdotus siitä, mitkä alueellisen kes- tävyyden kriteerit tulee huomioida, ja millä painotuksella alueellisen energiantuotannon yh- teydessä.

(26)

7 YHTEENVETO

Työn tavoitteena oli selvittää alueellisen kestävyyden tarkastelussa käytetyt ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset kriteerit sekä niiden yleisyys alueellisen energiantuotannon yhtey- dessä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aineistoksi valikoitui kuusitoista artikkelia, jotka käsittelivät alueellisen energiantuotannon vaikutusta alueelliseen kes- tävyyteen. Artikkelit sisälsivät pääsääntöisesti alueellisen kestävyyden tarkastelussa käytet- tyjä indikaattoreita sekä vaikutuksia, vain kahdessa tutkimusaineiston artikkelissa esiintyneet indikaattorit oli yhdistetty kestävyyskriteereihin ja täten vain kahdessa artikkelissa kestä- vyyskriteerejä oli nimetty. Tästä johtuen tutkimusaineiston indikaattorit tuli yhdistää kriteeriin, jota ne ensisijaisesti kuvaavat. Apuna kriteerien nimeämisessä käytettiin Hirschberg et al. (2008) ehdotusta kestävyyskriteereistä ja indikaattoreista eri sähköntuotantovaihtoeh- doille sekä Lähtisen et al. (2014) suorittamaa systemaattista kirjallisuuskatsausta alueellisen kestävyyden indikaattoreista metsäenergiantuotannon yhteydessä.

Kahta edellä mainittua lähdettä sovellettiin kriteerien nimeämiseen sekä niiden sisältöön eli siihen mitkä indikaattorit soveltuvat kyseisten kriteerien kuvaamiseen. Suoraa adaptaatiota ei voitu suorittaa, eivätkä kriteerien nimet ja sisällöt vastaa täysin edellä mainittujen lähteiden määritelmiä. Kriteerien nimeäminen ja sisältö pyrittiin tekemään mielekkäästi ottaen huomioon tutkimusaineistossa esiintyneet indikaattorit. Tästä syystä kriteereitä esiintyy enemmän kuin Hirschbergin et al. (2008) luomassa ehdotuksessa ja kriteerit ovat sisällöltään laajempia.

Tehdyn kriteerin nimeämisen ja luokittelun perusteella kuvaan 5 on koottu tutkimusaineiston artikkeleissa esiintyneet kriteerit sekä niiden yleisyys.

(27)

Kuva 5. Tutkimusaineistossa esiintyneet alueellisen kestävyyden kriteerit alueellisen energiantuotannon yhtey- dessä.

Tutkimusaineistossa esiintyi yhteensä 14 eri alueellisen kestävyyden kriteeriä. Tuloksessa täytyy huomioida se, että kriteerien lukumäärä on riippuvainen tässä työssä tehdyn kriteerien jaottelun johdosta ja että kriteerit olisi voinut määrittää toisellakin tavalla, sillä täysin vakiintunutta kriteerikokoelmaa ei ole.

13 12

11 11

9 8

6 5

4 4 4

3 2

1 0

2 4 6 8 10 12 14

kpl

Tutkimusaineistossa esiintyneet alueellisen kestävyyden

kriteerit

(28)

LÄHTEET

Akella A.K et al. 2009. Social, economical and environmental impacts of renewable energy systems. Renewable Energy 2009: 34. 390– 396 s.

Begić, Fajik & Afgan, Naim H. 2004. Sustainability assessment tool for the decision mak- ing in selection of energy system–Bosnian case. Energy 2007: 32. 1979–1985 s.

Coley David. 2008. Energy and climate change: creating a sustainable future. 656 s. ISBN 978-0-470-85312-2.

del Río, Pablo & Burguillo, Mercedes. 2008. An empirical analysis of the impact of renewable energy deployment on local sustainability. Renewable and Sustainable Energy Re- views 2009: 13. 1314–1325 s.

Dombi, Mihály; Kuti, István & Balogh, Péter. 2013. Sustainability assessment of renewable power and heat generation technologies. Enegy Policy 2014: 67. 264–271 s.

Evans, Annette; Strezov, Vladimir & Evans, Tim J. 2008. Assessment of sustainability indicators for renewable energy technologies. Renewable and Sustainable Energy reviews 2009: 13. 1082–1088 s.

Fink, Arlene. 2010. Conducting Research Literature Reviews: from the Internet to Paper. 3.

painos. Thousand Oaks: Sage Publications, Inc. 253 s. ISBN 978-4129-7189-8.

Frangou, Maria; Tsoutsos, Theocharis & Sakellariou, Nikos. 2011. Sustainability assessment of a solar thermal power project in Mediterranean application in the islands of Crete. Eco- logical Indicators 2012: 18. 379–386 s.

(29)

Hirschberg, S. et al. 2008. Final set of sustainability criteria and indicators for assessment of electricity supply options. New Energy Externalities Developments for Sustainability. Pro- ject no: 502687. 34 s. Saatavissa: https://www.psi.ch/ta/NeedsEN/RS2bD3.2.pdf

IPCC. 2014. Summary for Policymakers. Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergov- ernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA

Jauhiainen S. & Loukola M. 2013. Energian tuotannon ympäristövaikutukset. [Edu.fi www- sivuilta]. Päivitetty 28.6.2013. [viitattu 4.10.2015]. Saatavissa: http://www.edu.fi/yleissivis- tava_koulutus/aihekokonaisuudet/kestava_kehitys/teemoja/energian_tuo-

tanto_ja_kaytto/energian_tuotannon_ymparistovaikutukset.

Jokimäki J. & Kaisanlahti-Jokimäki, M-L. 2007. Matkailualan kestävyyden indikaattorit.

Rovaniemi: Painatuskeskus Finland. 82 s. ISBN 978-952-484-194-8 (PDF)

Kemmler, Andreas & Spreng, Daniel. 2006. Energy indicators for tracking sustainability in developing countries. Energy Policy 2007: 35. 2466–2480 s.

Klevas, Valentina; Streimikiene, Dalia & Kleviene, Audrone. 2007. Sustainability assessment of the energy projects implementation in regional scale. Renewable and Sustainable Energy Reviews 2009: 13. 155–166 s.

Koenig, Stefan & Sachau Juergen. 2008. Sustainability of Biomass Energy Sources - Meas- urement and Regional Comparison. WSEAS transactions on environment and development [1790–5079] 2008: vol: 4, iss: 2. 119–128 s.

Kostevšek, A. et al. 2014. Sustainability assessment of the Locally Integrated Energy Sec- tors for a Slovenian municipality. Journal of Cleaner Production 2015: 88. 83–89 s.

(30)

Kuhmonen, T. et al. 2015. Paikallinen ruoka ja kestävä kehitys. 78 s. ISBN 978-952-249- 396-5. Saatavissa: https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/eTutu_7- 2015.pdf

Lahti P. et al. 2012. Alueellisen ekotehokkuuden määrittely. Espoo. VTT Tutkimusraportti VTT-R-00939-12. Saatavissa: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2012/VTT-R-00939- 12.pdf

Liu G. et al. 2013. General sustainability indicators of renewable energy system based on grey relational analysisi. International Journal of Energy research 2013: 37. 1928–1936 s.

Lähtinen K. et al. 2014. A systematic literature review on indicators to assess local sustainability of forest energy production. Renewable and Sustainable Energy Reviews 40. 1202- 1216 s.

Maailmantalous. 2011. [maailmantalous www-sivuilla]. Päivitetty 1.4.2011. [Viitattu 1.11.2015]. Saatavissa: http://maailmantalous.net/fi/artikkeli/talouskasvu-onni-vai-kirous

Martire, S. et al. 2015. Sustainability impact assessment for local energy supplies´development – The case of the alpine area of Lake Como, Italy. Biomass and Bioenergy 2015: 83.

60–76 s.

Metsätalouden kestävyys. 2011. [mmm.fi www-sivuilla]. Päivitetty 30.6.2011. [viitattu 25.10.2015]

Saatavissa:http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/metsat/metsien_hoito_kaytto/metsatalou- den_kestavyys.html)

Miron, Ramona. 2014. The socioeconomic impacts of local energy programmes: a case study of Avrig, Romania. Management of Environmental Quality: A International Journal Vol. 25 No. 3, 2014. 352–360 s.

(31)

Neves Ana Rita & Leal Vitor. 2010. Energy sustainability indicators for local energy plan- ning: Review of current practices and derivation of a new framework. Renewable and Sus- tainable Energy Reviews 2010: 14. 2723–2735 s.

Päästöjen vähentäminen Suomessa. 2015. [ilmasto.org www-sivuilla]. [viitattu 29.9.2015 ].

Saatavissa: http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/ratkaisut/paastojen-vahentaminen-suomessa).

Rydén Lars, 2015. Is Local Energy Supply a Main Road to Sustainability? Sustainable De- velopment, Knowledge Society and Smart Future Manufacturing Technologies, World Sus- tainability Series, DOI 10.1007/978-3-319-14883-0_2. 19-31s.

Shortall, Ruth; Davidsdottir, Brynhildur & Axelsson, Gudni. 2015. A sustainability assessment framework for geothermal energy projects : Development in Iceland, New Zealand and Kenya. Renewable and Sustainable Energy Reviews 2015: 50. 372–407 s.

Sitra. 2015. Idea: RE-ENERGIZING MUNICIPALITY. [Sitran www-sivuilla].[viitattu 4.10.2015]. Saatavissa: http://www.sitra.fi/hankkeet/idea-re-energizing-municipality

Spalding-Fecher, Randall. 2003. Indicators of sustainability for energy sector: a South Afri- can case study. Energy for Sustainaible Development 2003: Volume VII No. 1. 35–49 s.

Tian W. et al. 2012. Application of the hierarchy process to a sustainability assessment of coastel beach explotation: A case study of the wind power projects on the coastal beaches of Yancheng, China. Journal of Environmental Management 2013: 115. 251–256 s.

World Energy Outlook. 2008. Paris: OECD/IEA. 569 s. ISBN-13: 978 92 64 04560-6.

(32)

Eri sähköntuotantotavoille ehdotetut kriteerit ja indikaattorit (Hirschberg et al. 2008, 24–27)

(33)

(34)

Alueellisen kestävyyden kriteerit ja indikaattorit metsäenergiantuotannon yhteydessä (Läh- tinen et al. 2014, 1210–1215)

(35)

(36)

(37)

(38)