kriteerit
Dubrovnikin Inter-University Centre'n journalismin tutkimuksen seminaari, sarjassaan kolmas, keräsi tänä vuon- na (5.-9.5.86) 28 osanottajaa seitse- mästä maasta. Tarkoitus on saada journalismin tutkimus muk~an
IAMCR:n tulevien konferenssien ohjelmiin, mistä Dubrovnikssa kes- kusteltiin, mutta myös puheena olevien seminaarien jatkamisella on paljon kannatusta.
Seminaarin syntysanojen lausujan, tukholmalaisen Lars Furhoffin kuol- tua äkillisesti tämän vuoden alussa hänen puheenjohtajan paikkansa peri hänen kollegansa Peter Dahl- gren.
Dubrovnikin keskustelujen antia voitaisiin tietenkin kuvata ja eritellä useasta näkökulmasta, joista seuraa- vassa sovellan kolmea.
Ensiksi: journalismin tutkijat eivät yleensä ole onnellisia siitä, että teoria ja käytäntö ovat heidän alallaan kulkeneet kovin eri, jalkaa.
Joissakin tapauksissa tyytymättömyy- den tunne on johtanut yrityksiin panna tutkimus vastaama~~ kysy~
mykseen, minkälaista ohs1 hyva
1
nykyistä parempi journali~~i.Tästä on saatu näytteitä Dubrovmkm aiemmissa seminaareissa samoin kuin tänä vuonna. Ebbe Grunwald (Tanskan toimittajakorkeakoulu, Arhus) on sekä kirjoittanut Pressens Arbogiin 1986 siitä, minkälai~en
olisi "hyvä juttu", että myös . esltti seminaarissa paperin samasta aihees- ta. Hänen lähtökohtansa _ov:at kieli- tieteessä nimenomaan bnttl M.A.K.
Halliday~
teorioissa kielen funktiois- 74ta.
Tavallaan samantyyppinen näkö- kohta oli löydettävissä Britt Hultenin (Tukholman toimittajakorkeakoulu) paperista, jonka aiheena oli journa- lismin retoriikka. Hultenin tausta on kirjallisuudentutkijan · ja häntä kiinnostaa mm. - journalismin reto- riikan edelläkävijän Bengt Nermanin tavoin - journalismin dramaturgia.
Myös semiotiikalla oli rooli Du?- rovnikin keskusteluissa, mutta vam sivurooli.
Useihin papereihin oli toki vain hyvin implisiitisti sisäänrakennettu ajatus paremman journalismin kehit- telemisestä ja toteuttamisesta tut- kimuksen avulla. Jotkut sanoivatkin keskusteluissa jopa hieman ärtynees- ti, että heitä ei parempi jo~nalismi
tutkijoina kiinnosta. Heille taas vastattiin, että myös heidän paperei- taan on mahdollista lukea paremman journalismin kaipuun näkökulmasta ja löytää sitä koskevia langanpäitä ajatuksista, jotka kirjoittaja i~se
kenties on kuvitellut "puhtaan tie- teellisiksi 11•
Toiseksi: jos nykyinen journalismi ei ehkä olekaan teoriatonta, niin ainakin sitä koskevat teoriat ovat köyhiä. Ilkka Kahma, seminaarin toinen suomalainen osanottaja, erit- teli paperissaan mass communication research -perinteen hedelmättömyyt- tä journalismin kannalta. Nyt sitten kunniaan ovat nousseet kirjallisuu- dentutkimus ja kielitiede, ja myös elokuvan ja teatterin tutkimus vä- hintään vilahtivat Dubrovnikissa.
Humanistisen perinteen kiintoisuutta ja lupaavuutta journalismin ja sen tutkimuksen kannalta ei kiistänyt kukaan, mutta vasta aika näyttää täyttyvätkö lupaukset, löytyykö journalismin pihvi.
journalismin muotokielen tutki- mus ei tietenkään ole sinänsä risti-.
riidassa sen sisällöntutkimuksen kanssa, mikä seminaarissa myös
useaan kertaan todettiin. Esim.
tukholmalaisten Madi Grayn (alun perin eteläafrikkalaine~) ja To.~sten Thurenin paperit, edellmen Etela~Af-
rikan englanninkielisen valkmsev lehdistön suhteesta apartheidiin ja jälkimmäinen f.aktan . ja fiktion suhteesta reportaas1ssa ohvat taval- laan jo klassista todenmukaisuus- ja objektiivisuus- tai t?isest~ .suun- nasta katsottuna mampulatnvlsuus- tutkimusta.
Siis ainakaan väistämätöntä risti- riitaa ei ole, vaan eri näkökulmien
11ristisiitos11 - sanonta Pavao Novose- lin (Zagrebin yliopisto, Jugoslavia)
voi olla hedelmällinen. Samalla se voi olla ongelmallinen: siitos ei kenties onnistukaan.
Kolmanneksi: journalismin tutki- muksessa kohtaavat toisensa eri paradigmat, josk~an . ei . välttämätt.ä kovin poleemisestl; amakm Dubrovm- kissa niiden keskustelu oli rauhan- omainen. Dahlgren esitteli jälleen tv-uutisten fenomenologiaa koskevia ajatuksiaan (ks. esim. hänen artikke- liaan Beyond Info:rmation: TV News as a Cultu:ral Discourse Tukholman toimittajakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston tiedotusopin . ~aito~sen
yhteisjulkaisussa New D1:rect1ons in
J
ournalism Research). Paolo Man- cini (Perugian yliopisto, Italia) pu~lestaan oli etsinyt Alfred Schutzm eri relevanssin käsitteistä teoriaa empiiriselle Italian journalismin tutkimukselleen. Jotakin todistaa myös se, että seminaarissa il.m~.i.ses
ti useimmin mainittu yks1ttamen journalismin tutkija oli <J:aye Tuch- man maineikkaan Makmg News -kir{an tekijä, 1schutzilainen'.
Toisaalta fenomenologia kaikkine ansioineenkaan tuskin voi edes välil- lisesti antaa meille hyvän journalis- min kriteereitä, tuli:o itse kesk~ste
lussa sanoneeksi. Dahlgren vastasi:
- Ei. Mutta se voi auttaa m~itä
ymmärtämään, miksi tietynlaista
journalismia sosiaalisen sopimuksen mielessä pidetään hyvänä ja tietyn- laista ei.
75
kriteerit
Dubrovnikin Inter-University Centre'n journalismin tutkimuksen seminaari, sarjassaan kolmas, keräsi tänä vuon- na (5.-9.5.86) 28 osanottajaa seitse- mästä maasta. Tarkoitus on saada journalismin tutkimus muk~an
IAMCR:n tulevien konferenssien ohjelmiin, mistä Dubrovnikssa kes- kusteltiin, mutta myös puheena olevien seminaarien jatkamisella on paljon kannatusta.
Seminaarin syntysanojen lausujan, tukholmalaisen Lars Furhoffin kuol- tua äkillisesti tämän vuoden alussa hänen puheenjohtajan paikkansa peri hänen kollegansa Peter Dahl- gren.
Dubrovnikin keskustelujen antia voitaisiin tietenkin kuvata ja eritellä useasta näkökulmasta, joista seuraa- vassa sovellan kolmea.
Ensiksi: journalismin tutkijat eivät yleensä ole onnellisia siitä, että teoria ja käytäntö ovat heidän alallaan kulkeneet kovin eri, jalkaa.
Joissakin tapauksissa tyytymättömyy- den tunne on johtanut yrityksiin panna tutkimus vastaama~~ kysy~
mykseen, minkälaista ohs1 hyva
1
nykyistä parempi journali~~i.Tästä on saatu näytteitä Dubrovmkm aiemmissa seminaareissa samoin kuin tänä vuonna. Ebbe Grunwald (Tanskan toimittajakorkeakoulu, Arhus) on sekä kirjoittanut Pressens Arbogiin 1986 siitä, minkälai~en
olisi "hyvä juttu", että myös . esltti seminaarissa paperin samasta aihees- ta. Hänen lähtökohtansa _ov:at kieli- tieteessä nimenomaan bnttl M.A.K.
Halliday~
teorioissa kielen funktiois- 74ta.
Tavallaan samantyyppinen näkö- kohta oli löydettävissä Britt Hultenin (Tukholman toimittajakorkeakoulu) paperista, jonka aiheena oli journa- lismin retoriikka. Hultenin tausta on kirjallisuudentutkijan · ja häntä kiinnostaa mm. - journalismin reto- riikan edelläkävijän Bengt Nermanin tavoin - journalismin dramaturgia.
Myös semiotiikalla oli rooli Du?- rovnikin keskusteluissa, mutta vam sivurooli.
Useihin papereihin oli toki vain hyvin implisiitisti sisäänrakennettu ajatus paremman journalismin kehit- telemisestä ja toteuttamisesta tut- kimuksen avulla. Jotkut sanoivatkin keskusteluissa jopa hieman ärtynees- ti, että heitä ei parempi jo~nalismi
tutkijoina kiinnosta. Heille taas vastattiin, että myös heidän paperei- taan on mahdollista lukea paremman journalismin kaipuun näkökulmasta ja löytää sitä koskevia langanpäitä ajatuksista, jotka kirjoittaja i~se
kenties on kuvitellut "puhtaan tie- teellisiksi 11•
Toiseksi: jos nykyinen journalismi ei ehkä olekaan teoriatonta, niin ainakin sitä koskevat teoriat ovat köyhiä. Ilkka Kahma, seminaarin toinen suomalainen osanottaja, erit- teli paperissaan mass communication research -perinteen hedelmättömyyt- tä journalismin kannalta. Nyt sitten kunniaan ovat nousseet kirjallisuu- dentutkimus ja kielitiede, ja myös elokuvan ja teatterin tutkimus vä- hintään vilahtivat Dubrovnikissa.
Humanistisen perinteen kiintoisuutta ja lupaavuutta journalismin ja sen tutkimuksen kannalta ei kiistänyt kukaan, mutta vasta aika näyttää täyttyvätkö lupaukset, löytyykö journalismin pihvi.
journalismin muotokielen tutki- mus ei tietenkään ole sinänsä risti-.
riidassa sen sisällöntutkimuksen kanssa, mikä seminaarissa myös
useaan kertaan todettiin. Esim.
tukholmalaisten Madi Grayn (alun perin eteläafrikkalaine~) ja To.~sten Thurenin paperit, edellmen Etela~Af-
rikan englanninkielisen valkmsev lehdistön suhteesta apartheidiin ja jälkimmäinen f.aktan . ja fiktion suhteesta reportaas1ssa ohvat taval- laan jo klassista todenmukaisuus- ja objektiivisuus- tai t?isest~ .suun- nasta katsottuna mampulatnvlsuus- tutkimusta.
Siis ainakaan väistämätöntä risti- riitaa ei ole, vaan eri näkökulmien
11ristisiitos11 - sanonta Pavao Novose- lin (Zagrebin yliopisto, Jugoslavia)
voi olla hedelmällinen. Samalla se voi olla ongelmallinen: siitos ei kenties onnistukaan.
Kolmanneksi: journalismin tutki- muksessa kohtaavat toisensa eri paradigmat, josk~an . ei . välttämätt.ä kovin poleemisestl; amakm Dubrovm- kissa niiden keskustelu oli rauhan- omainen. Dahlgren esitteli jälleen tv-uutisten fenomenologiaa koskevia ajatuksiaan (ks. esim. hänen artikke- liaan Beyond Info:rmation: TV News as a Cultu:ral Discourse Tukholman toimittajakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston tiedotusopin . ~aito~sen
yhteisjulkaisussa New D1:rect1ons in
J
ournalism Research). Paolo Man- cini (Perugian yliopisto, Italia) pu~lestaan oli etsinyt Alfred Schutzm eri relevanssin käsitteistä teoriaa empiiriselle Italian journalismin tutkimukselleen. Jotakin todistaa myös se, että seminaarissa il.m~.i.ses
ti useimmin mainittu yks1ttamen journalismin tutkija oli <J:aye Tuch- man maineikkaan Makmg News -kir{an tekijä, 1schutzilainen'.
Toisaalta fenomenologia kaikkine ansioineenkaan tuskin voi edes välil- lisesti antaa meille hyvän journalis- min kriteereitä, tuli:o itse kesk~ste
lussa sanoneeksi. Dahlgren vastasi:
- Ei. Mutta se voi auttaa m~itä
ymmärtämään, miksi tietynlaista
journalismia sosiaalisen sopimuksen mielessä pidetään hyvänä ja tietyn- laista ei.
75
