291
virittäjä 2/2012
Toista kieltä yhteisen toiminnan kautta
Marjo Savijärvi: Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen. Keskustelunanalyyt- tinen tutkimus toisen kielen oppimisesta kielikylpypäiväkodin arkitilanteissa.
Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjois- maisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 2011. 243 + 13 s. isbn 978-952-10-7308-3 (nid.), 978-952-10-7309-0 (pdf).
Marjo Savijärven väitöstutkimus käsitte- lee sitä, miten kielikylpypäiväkodin vuo- rovaikutus mahdollistaa äidinkielenään suomea puhuvien lasten ruotsin kielen oppimisen. Kielikylpyyn osallistuvien lasten vuorovaikutustoimintaan ja kie- lenoppimiseen on päästy pureutumaan monipuolisesti noin kahden vuoden ai- kana kootun seuranta-aineiston varassa.
Työ edustaa keskustelunanalyysin pii- rissä viime vuosina vahvistunutta kie- lenoppimisen tarkasteluun keskittyvää suuntausta, ja niinpä se nojaa useisiin läh- tökohdiltaan ja taustaoletuksiltaan melko erilaisiin teoreettisiin viitekehyksiin ja pa- radigmoihin. Eri teorioista on rajattu esi- teltäviksi lähinnä analyysin kannalta kes- keisimmät käsitteet ja näkökulmat. Oppi- miseen kohdistuvan keskustelunanalyyt- tisen tutkimuksen lähtökohdat, tavoitteet ja tähänastiset tulokset on esitelty kokoa- vasti jo työn alussa. Samoin kielenoppi- misen tarkastelussa hyödynnettävien dia- logisen ja sosiokulttuurisen viitekehyksen teoreettista antia on käyty avainkäsittei- siin keskittyen läpi, ja tilanteisen oppi- misen teoriaa on esitelty vielä erikseen.
Etenkin lapsen kielen tutkimuksen eri osa-alueiden teoreettinen tarkastelu syve- nee vielä analyysilukujen yhteydessä.
Erilaisia teoreettisista ja menetelmäl- lisiä lähestymistapoja yhdistävät tutki- mukset tarjoavat otolliset edellytykset myös eri suuntausten lähtökohtien ja taustaoletusten vertailuun. Esimerkiksi kontekstin merkitys nähdään keskuste- lunanalyysissa eri tavoin kuin niissä op- pimisen tutkimuksen suuntauksissa, joi- hin tässä työssä nojataan. Tämäntyyp- pinen pohdinta olisi oppimiseen keskit- tyvän keskusteluntutkimuksen kannalta ollut kiinnostavaa paitsi tämän yksit- täisen tutkimuksen kannalta myös laa- jemmin, ja sille on alalla selvästi tilausta myös kansainvälisesti. Savijärven tutki- mus valmistui hyvällä hetkellä, sillä se si- sältää juuri sellaisia aineksia ja näkökul- mia, joita kaivataan mukaan tähän kes- kusteluun.
Tutkimusasetelma
Tutkimukseen osallistuneet viisitoista lasta olivat kaksivuotisen seurannan alussa nelivuotiaita, eikä kukaan heistä osannut ruotsia ennestään. Lasten muo- dostamaa päiväkotiryhmää tarkastellaan tutkimuksessa yhteisönä, jossa osallis- tumisen tavat kehittyvät ja muovautuvat sekä tilanteisesti, pitkittäisesti että yksi- löllisesti. Päähuomio on nimenomaan oppimisen yhteisöllisyydessä ja vuorovai- kutuksellisuudessa – ei siis yksilöissä ja heidän oppimistuloksissaan.
Videoitu aineisto on laaja (40 tun- tia) ja ilmeisen edustava, ja siitä lähem- pään käsittelyyn valitut näytteet valotta- vat oppimisen mahdollistavia vuorovai- kutuksellisia ja toiminnallisia resursseja monipuolisesti. Aineisto on tutkijan itse
292 virittäjä 2/2012
keräämää ja käsittelemää, ja tutkimus on toteutettu keskustelunanalyysin menetel- min.
Tutkimuskysymyksiä esitetään työn alussa kolme: 1) Millaisia resursseja kie- likylpypäiväkodin arkivuorovaikutus tar- joaa toisen kielen oppimiselle? 2) Mi- ten lapset käyttävät näitä resursseja hy- väkseen? 3) Miten toisen kielen oppimi- nen ilmenee vuorovaikutuksessa? Yksi- tyiskohtaisen analyysin myötä jokaiseen näistä löytyy vastaus, joka tuo aidosti uutta tietoa alalle.
Analyysi ja tulokset
Työn ehdoton vahvuus on sen laajassa sekä pitkittäiskehitykseen että kiinnos- taviin yksityiskohtiin kohdistuvassa em- piriassa. Aineiston analyysi on harkitusti etenevää, oivaltavaa ja keskustelevalla ot- teella toteutettua. Litteroitujen aineisto- näytteiden yhteydessä olevat kuvat autta- vat lukijaa hahmottamaan tilanteiden ku- lun hyvin. Keskusteluun liittyvä toiminta on aineistoesimerkkien yhteydessä ku- vattu niin ikään yksityiskohtaisesti. Kai- ken kaikkiaan työssä kuuluu vahvana tut- kimukseen osallistuneiden lasten oma ääni, vaikka tarkka vuorovaikutuksen ja kielenpiirteiden analyysi vaatiikin väistä- mättä paljon tilaa.
Oppimisen vuorovaikutuksellisuus ja prosessiluonne todentuu läpi analyysin selvästi; pitkittäiskehitys näyttäytyy luki- jalle kuin yhä uusia käänteitä ja ulottu- vuuksia tarjoavana jatkokertomuksena, jossa yhteiseksi kieleksi äidinkielen rin- nalle kasvaa leikin lomassa toinenkin kieli.
Analyysin myötä esiin on saatu sekä selviä kehityskulkuja että aivan kiistat- tomia oppimishetkiä, joiden paikanta- minen ilman laajaa aineistopohjaa olisi
tuskin onnistunut. Tulokset osoittavat ensinnäkin lasten käytettävissä olevien resurssien moninaisuuden. Ymmärtä- minen ei kielikylpypäiväkodissa perustu vain kieleen vaan myös tilanteiden tut- tuuteen ja ennakoitavuuteen sekä toimin- nan ei-kielellisiin aspekteihin. Lapset siis ymmärtävät toimintaa, vaikka eivät vielä ymmärtäisikään ruotsinkielistä puhetta.
Tämän ja ensikielen vapaan käytön an- sios ta sujuva vuorovaikutus on mahdol- lista jo kielikylvyn alusta alkaen.
Toinen avaintulos on se, että lapset käyttävät yhteistä äidinkieltään hyvinkin vaihtelevin tavoin hyväksi ruotsin kielen ymmärtämisessä ja oppimisessa. Alkuun he tulkitsevat ruotsinkielisiä sanoja ikään kuin ne olisivat suomea, ja myöhemmin he alkavat esimerkiksi jatkaa suomeksi siitä, mitä ovat edellä kuulleet sanottavan ruotsiksi. Tuon tuostakin he myös poh- tivat leikin ja muun toiminnan keskellä kohtaamiaan ruotsinkielisiä ilmauksia, ja tämä kollektiivinen metalingvistinen työstäminen tapahtuu nimenomaan suo- meksi.
Kolmas tärkeä havainto on se, että lasten on ymmärrettävä toista kieltä jo melko paljon voidakseen osoittaa, mil- loin ja mitä he eivät ymmärrä. Ymmär- tämisongelmien ilmaisemista tärkeäm- pää on etenkin alkuaikoina toiminnan ja vuorovaikutuksen sujuvuus. Toisen kie- len tuottamisen taas havaitaan alkavan toistuvista kuvioista ja kieltä kierrättä- mällä. Kielen oppiminen on siis sosiaa- linen, vuorovaikutuksellinen ja kielikyl- vyssä suorastaan yhteisöllinen prosessi, jossa toisten kielenkäyttäjien rooli on olennainen.
Tutkimus vahvistaa osaltaan aiempien tutkimusten tuloksia, mutta se avaa myös uusia näkökulmia jo siksi, että osallistu- jat ovat lapsia, kontekstina on kielikylpy
293
virittäjä 2/2012
ja seuranta-aika on pitkä. Keskustelun- analyyttisia oppimiseen liittyviä pitkit- täistutkimuksia on ylipäänsä tehty vasta vähän. Kiinnostavaa on myös se, että ana- lyysin sivutuotteena löytyy toisistaan sel- västi erottuvia oppija- ja kielenkäyttäjä- profiileja.
Lopuksi
Marjo Savijärven väitöstutkimuksen tut- kimusasetelma on kiinnostava, teoreetti- sesti inspiroiva ja myös menetelmällisesti vaativa. Tulokset avaavat uudenlaisen näkymän kielikylpypäiväkodin arkeen, jossa oppiminen tapahtuu luontevasti yh- teisen toiminnan lomassa. Tulosten poh- jalta nousee esiin myös uusia tutkimus- kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi lasten ruotsinkielisten vuorojen kielen- piirteiden erittelyyn ja yksilöllisten op- pimispolkujen lähempään tarkasteluun systemaattisen korjausaloitteiden analyy- sin osalta.
Lopussa tekijä arvioi ansiokkaasti kes- kustelunanalyysin mahdollisuuksia ja rajoja paitsi oman työnsä myös laajem- min oppimisen tutkimuksen kannalta.
Samoin hän pohtii sitä, mitä vuorovai- kutuksessa tapahtuva oppiminen kertoo opittavasta ilmiöstä eli kielestä. Kielen monitulkintaisuus ja perustavanlaatui- nen dynaamisuus sekä kielen ja toimin- nan tiivis kytkös näyttäytyvät kielen kes- keisinä piirteinä – ja oppimisen kannalta voimavaroina eivätkä ongelmina. Tämä on erittäin olennainen päätelmä. Itse asias sa tulokset antaisivat aineksia vielä pidemmällekin vievään kielen ja toimin- nan suhdetta koskevaan teoretisointiin.
Tutkimuksensa vaikuttavuutta Marjo Savijärvi tyytyy tarkastelemaan tältä erää vain tieteensisäisenä asiana ja lähinnä uusien empiiristen havaintojen merki- tystä painottaen. Pohjaa ja tilausta si- nänsä olisi paitsi tuolle teoreettiselle edel- leen kehittelylle myös tutkimuksen aihe- piiriä sivuavien pedagogisten, kielipo- liittisten tai kielikoulutuspoliittisten ky- symysten käsittelylle. Tilaisuuksia tähän tarjoutuu kuitenkin varmasti myös tule- vaisuudessa eri foorumeilla.
Minna Suni etunimi.sukunimi@jyu.fi
