• Ei tuloksia

Monitieteinen käsikirjoitustutkimuksen konferenssi näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Monitieteinen käsikirjoitustutkimuksen konferenssi näkymä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

K O N F E R E N S S I R A P O R T T I 8 4

Monitieteinen

käsikirjoitustutkimuksen konferenssi

GENESIS – HELSINKI 2017: Creative Processes and Archives in Arts and Humanities 7.– 9. 6. 2017.

Veijo Pulkkinen

(2)

AVA I N 4 / 2 0 1 7 8 5

H

elsingissä kesäkuussa pidetty GENESIS – HELSINKI 2017 oli ensimmäinen Pohjoismaissa järjestetty laaja geneettiseen kritiikkiin keskittynyt kansainvälinen konferenssi. Järjestä- jinä toimivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä johtava geneettisen kritiikin tutkimuskeskus ITEM – Institut des textes & manuscrits modernes.

Konferenssin teema oli rajattu väljästi luomisprosessien tutkimukseen arkistoissa ja ihmistieteissä. Yhtäältä tällä tavoiteltiin mahdollisimman monitieteistä konferenssia ja toisaalta pyrittiin kannustamaan osallistumaan konferenssiin myös ilman aiempaa tietoa geneettisestä kritiikistä. Yhtenä konferenssin keskeisenä motiivina olikin geneettisen kritiikin esitteleminen suomalaiselle yleisölle.

Konferenssi tarjosi varsinaisen rautaisannoksen tietoa geneettisestä kritii- kistä, sillä kolmen päivän aikana esiintyi peräti kymmenen pääpuhujaa. Kaiken kaikkiaan esitelmiä oli viitisenkymmentä ja osallistujia noin yhdeksänkym- mentä neljästätoista eri maasta.

Geneettinen kritiikki on Ranskassa 1970-luvun alussa syntynyt tutkimus- suuntaus, jonka kohteena ovat modernit käsikirjoitukset. Aluksi tutkimus keskittyi kirjallisten teosten käsikirjoituksiin, mutta myöhemmin geneettistä kritiikkiä on sovellettu muiden taiteiden lisäksi myös muun muassa filosofisten ja matemaattisten käsikirjoitusten tutkimukseen. Merkittävä geneettisen kri- tiikin nykysuuntaus on didaktinen kirjoituksen tutkimus, joka oli keskeisessä osassa myös GENESIS – HELSINKI 2017 -konferenssissa. Konferenssin ohessa järjestettiin työpaja, jossa esiteltiin geneettisen kritiikin soveltamista suomalai- sille kielten opettajille.

Konferenssin ensimmäisen päivän pääpuhujia yhdisti geneettisen kritiikin ja tekstikritiikin välisten suhteiden pohdiskelu. ITEM:in johtaja Paolo D’Iorio esitteli Friedrich Nietzschen digitaalista editiota (Nietzsche Source) ja sen tarjoamia mahdollisuuksia geneettiseen tutkimukseen. James Joyce -tutkija ja ITEM:in entinen johtaja Daniel Ferrer puolestaan puhui geneettisen kritiikin ja tekstikritiikin nykytilasta ja yhteisistä tulevaisuuden haasteista.

Toisen päivän aloitti Irène Fenoglio (ITEM). Hänen aiheenaan oli kielitie- teen ja geneettisen kritiikin suhde. Fenoglio puhui ranskaksi, mutta esitelmän teksti oli saatavilla myös englanniksi käännettynä. Konferenssin ensimmäisen plenaaripaneelin osallistujia olivat Carrie Smith (Cardiff University), joka pohti arkiston käsitettä Ted Hughesin Birthday Letters -kokoelman näkökulmasta sekä Sakari Ylivuori (Jean Sibelius Works), jonka aiheena oli julkaisemattomat nuottikäsikirjoitukset.

Viimeisen päivän aloitti Claire Doquet (Université Paris 3), joka esitteli geneettisen kritiikin soveltamista koulujen kirjoituksen opetukseen. Päivän toinen pääpuhuja oli tekstikriitikko Wim Van Mierlo (Loughborough Uni- versity), joka pohti arkiston käsitettä geneettisessä kritiikissä. Konferenssin

(3)

K O N F E R E N S S I R A P O R T T I 8 6

toiseen plenaaripaneeliin osallistuivat Samuel Beckettin Play-näytelmää kognitiotutkimuksen ja geneettisen tutkimuksen näkökulmasta tarkastellut Olga Beloborodova (Antwerpenin yliopisto) sekä olemassa olemattomista maalauksista puhunut Juha-Heikki Tihinen (Pro Artibus -säätiö). Konferenssin viimeiset pääpuhujat olivat Ineke Huysman (Huygens ING, Alankomaat), joka esitteli varhaismoderneja kirjeitä, sekä Dirk Van Hulle (Centre for Manuscript Genetics, Belgia), joka pohdiskeli mahdollisuutta soveltaa kognitiotutkimusta geneettiseen kritiikkiin.

Rinnakkaissessioissa tarkasteltiin syntyprosesseja ja arkistoaineistoja kirjallisuuden lisäksi muun muassa filosofian, musiikin, vaatesuunnittelun, psykologian, valokuvauksen, kääntämisen, kuvituksen ja suullisen runouden näkökulmista.

Loppusanojen yhteydessä julkaistiin tieto, että konferenssi saa jatkoa kahden vuoden päästä pidettävässä GENESIS – CRACOW 2019 -konferenssissa.

GENESIS – HELSINKI 2017 -konferenssin ohjelma, abstraktit sekä linkkejä videoituihin esitelmiin löytyvät osoitteesta: http://www.finlit.fi/fi/tutkimus/

kriittiset-editiot-edith/genesis-helsinki-2017#.Wfw0zYZx2Rs

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Näin luku 5 on elävästi ja samalla kriitti- sesti kirjoitettu kappale sekä Helsingin kaupungin että maamme voimalaitosarkkitehtuurin historiaa.. Myös tyyliä koskeva osuus on

Muita ajankohtai- sia keskusteluja ovat olleet työn ja perheen ra- jat, työn kiireisyyden vaikutukset perhe-elä- mälle sekä muun muassa yritysten tarjoamat arkea

Telelääketieteen  seuran  puheenjohtaja  Jarmo  Reponen  korosti  verkostoitumisen  ja  tiimityön  olevan  keskeisessä  osassa,  kun 

Tutkimus osoittaa, että vuorovaikutustilanteissa voidaan omaksua sisällön ohessa myös kohdekielen rakenteita, sanastoa ja kielenkäyttöä sekä kielisopimuksen avulla ohjata

Oman tieteenalan ja tutkimuksen ymmärrys lisääntyy usein myös tutustumalla eri tieteenalojen erilaisten käsitteistön ja lähestymistapojen maailmaan.. Luonnonnäh-

Kun hän tähän lisää klassisen Böhm-Bawerkin Marxin metodia koskevan kri- tiikin, on Marxin perusheik- koudet rekisteröity.. Positiivi- selle puolelle jää Marxin ne-

Näissä on kerrottu kirjoittajan koti seudun kehittymisestä ja sivistyksestä mutta puututtu myös epäkohtiin, niin että lukijat ovat voineet vertailla paikkakuntia

Päätössessiossa käsiteltiin myös osallistujien antamaa palautetta sekä keskusteltiin konferenssin annista pohjois- maiselle tietotekniikan historialle.. Tulevas- sa