Tasa-arvoista yhteistyötä – Lapin järjestöstrategia 2030 ja Tehemä pois -toimenpideosio 2014–2017
Tasa-arvoista yhteistyötä – Lapin
järjestöstrategia
2030
Lapin liitto
ISBN: 978-951-9244-74-7 (pdf) Julkaisusarja: A40/2014
Julkaisun ulkoasu: Painatuskeskus Finland, Rovaniemi Kuvat: Timo Veijalainen (kannet),
Posion matkailuyhdistys (s. 20–21) Antti Kurola / Lappset Group Ltd (s. 34–35) Seija Sipola (s. 44)
Suvimaria Saarenpää (s. 45) Paino: Painatuskeskus Finland, Rovaniemi Rovaniemi 2014
Lapin liiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 14.4.2014 Tasa-arvoista yhteistyötä – Lapin järjestöstrategian 2030
Sisällys
Sisällys . . . . 3
Saatesanat . . . . 4
Saatesanat saameksi . . . . 6
Saatesanat englanniksi . . . . 8
Tiivistelmä . . . . 10
Tiivistelmä saameksi . . . . 12
Tiivistelmä englanniksi . . . . 14
Johdanto . . . . 16
1 . LÄHTÖKOHDAT strategiatyölle . . . . 21
1 .1 . Lapin maakunta ja lappilaisten hyvinvointi . . . . 25
1 .2 . Lappilainen järjestökenttä ja toimintaympäristön analyysi . . . 27
2 . MIHIN PYRIMME YHDESSÄ JA MITEN? . . . . 35
2 .1 . Järjestöstrategiaa ohjaavat arvot ja visio 2030 . . . . 36
2 .2 . Elinvoimaiset järjestöt – Toimintaa ja voimavaroja . . . . 37
2 .3 . Vaikuttavat järjestöt – Näkyvät ja kuuluvat yli rajojen . . . . 39
2 .4 . Toimivat järjestöt - Yhdessä tekemisen meininkiä . . . .41
2 .5 . Uusiutuvat järjestöt - Osaavat ja kehittyvät . . . . 43
3 . TEHEMÄ POIS – konkreettiset toimenpiteet vuosina 2014–2017 . . . . 47
4 . TOTEUTUS JA SEURANTA . . . . 54
Saatesanat
Elämme Suomessa suurten rakennemuutosten aikaa . Muutosajureina rakenteelliseen pohdintaan toimivat muiden ohessa globaalin talouden murros, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen . Viime vuosina kes- kustelussa ovat olleet niin työurien pidentäminen, palvelurakenteiden muuttaminen kuin julkisen sektorin roolin pohtiminenkin . Rakenneuudis- tukset haastavat monella tapaa kaikkia toimijoita niin yksilö- kuin yhtei- sötasollakin . Epävarmuus tulevaisuuden rooleista, tehtävistä ja vaikkapa palveluista ovat koko ajan läsnä .
Suomea on usein kuvattu yhdistystoiminnan luvatuksi maaksi – tällä het- kelläkin Suomessa on 139 000 rekisteröityä yhdistystä . Rakennemuu- tokset haastavat kuitenkin myös järjestökenttää . Yksilötasolla järjestöjen sosiaalinen ja toiminnallinen merkitys ihmisille korostuu vaikeina aikoina . Yhteisötasolla muutokset saattavat edellyttää myös järjestöiltä uuden- laista ajattelua ja uuden roolin pohtimista .
Tässä tilanteessa nyt käsillä oleva kautta aikain ensimmäinen koko Lapin yhteinen järjestöstrategia on mitä ajankohtaisin . Järjestöjen rooli ja voimavarat Lapissa ovat edelleen huomattavat, tällä hetkellä Lapissa on yli 7000 rekisteröityä yhdistystä . Strategian laatimisen taustalla on maakunnallinen järjestöneuvottelukunta, joka perustettiin järjestötoimi- joiden aloitteesta kesäkuussa 2012 . Niin toimikunnan perustamisen kuin nyt käsillä olevan strategian johtoajatus on ollut järjestökentän omaehtoi- nen halu pohtia tulevaisuutta ja saada kentän ääni paremmin kuuluviin .
Strategiaan on kiteytetty järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille 2014–2017 konkreettiset järjes- töjen toimenpiteet . Lappilaiset järjestöt halutaan pitää jatkossakin elin- voimaisina, vaikuttavina, toimivina ja uusiutuvina . Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön . Strategian laatimi- nen on onnistuneesti kytketty osaksi kuluvana keväänä hyväksyttävää Lappi-sopimusta, jota se omalla näkökulmallaan syventää erinomaisesti . Lapin maakunnallinen järjestöstrategia on lappilaisten järjestöjen yhdessä tekemä . Strategian laatimisen eri vaiheissa on mukana ollut lähes 600 toimijaa eri järjestöistä . Haluan kiittää kaikkia strategian teke- miseen osallistuneita järjestöjä ja ihmisiä antaumuksesta ja tekemisen hengestä . Meissä lappilaisissa on rohkeutta, reippautta ja osaamista - tällä pyyteettömyydellä ja yhteishengellä on hyvä rakentaa lappilaista tulevaisuutta!
Rovaniemellä 14 .4 .2014
Mika Riipi maakuntajohtaja
Mieđuštansánit
Eallit Suomas stuorra ráhkadusnuppástusaid áiggis . Nuppástusvuoddjiin ráhkaduslaš smiehttamis doibmet earáid olis globála ekonomiija doajá- hat, dálkkádatnuppástus ja álbmoga boarásmuvvan. Maŋimuš jagiin ságastallamiin leamašan nu bargokarriearaid joatkin, bálvalanráhkadusa rievdadeapmi go maiddái almmolaš sektora rolla suokkardallan . Ráhka- dusnuppástusat hástalit máŋgga láhkai buot doaibmiid ovttaskas olbmo dásis dego servodaga dásisge. Eahpesihkkarvuohta boahttevuođa rol- lain, doaimmain ja vaikkoba bálvalusain lea oppa áigge lahka .
Suoma leat máŋgii gohčodan searvedoaimma lohpiduvvon riikan – dál Suomas leat 139 000 registrerejuvvon searvvi . Ráhkadusnup- pástusat hástalit maiddái organisašuvdnasuorggi . Ovttaskas dásis organisašuvnnaid sosiála ja doaimmalaš mearkkašupmi olbmuide bad- jána váigadis áiggiid siste . Servodatdásis nuppástusat sáhttet gáibidit maiddái organisašuvnnain ođđalágan jurddašeami ja ođđa rolla suok- kardeami .
Dán dilis dát áiggiid čađa vuosttas oppa Lappi oktasaš organisašuvdnastrategiija lea oalle áigeguovdil . Organisašuvnnaid rolla ja resurssat Lappis leat ain mearkkašahtti, dál Lappis leat badjel 7000 registrerejuvvon searvvi . Strategiija dahkama duohken lea eanagottálaš ráđđádallangoddi, mii vuođđuduvvui organisašuvdnadoaibmiid álgagis geassemánus 2012. Doaibmagotti vuođđudeami go maiddái dán organisašuvdnastrategiija jođihanjurdda leamašan organisašuvdnasuorggi iešdáhtolaš hállu suokkardallat boahttevuođa ja oažžut gietti jiena buorebut jitnosii.
Strategiijai leat čohkkejuvvon organisašuvdnasuorggi boahttevuođa dáhttodili lassin guhkes áigegaskka mihttomearit ja jagiide 2014–
2017 konkrehtalaš organisašuvnnaid doaibmabijut . Lappilaš organisašuvnnaid háliidat boahttevuođasge doallat eallinfámolažžan, váikkuheaddjin, doaimmalažžan ja ođasmuvvin. Eandalii báikkálaš ovttasbargogaskavuođat gielddaide leat háliiduvvon bajiduvvot guovddážii. Strategiija dahkan lea lihkostuvvan laktojuvvot oassin dán giđa dohkkehuvvon Lappi-soahpamuša, maid iežas geahččangiegainis čiekŋuda earenoamážit.
Lappi eanagottálaš organisašuvdnastrategiija lea lappilaš organisašuvnnaiguin ovttasbarggu boađus. Strategiija dahkama eará muttuin leat leamašan mielde measta 600 doaibmi sierra organisašuvnnain . Háliidan giitit buohkaid strategiija dahkamii oas- sálastán organisašuvnnaid ja olbmuid váimmobáhkasnaga ja barggu vuoiŋŋa ovddas. Mis lappilaččain lea roahkkatvuohta, movttegisvuohta ja máhtolašvuohta – dáinna veahkkáivuođain ja ovttasbargovuoiŋŋain lea buorre hukset lappilaš boahttevuođa!
Roavvenjárggas 14 .4 .2014
Mika Riipi Eanagottehoavda
Foreword
We are living in a time of major structural change in Finland. As food for structural thought, the drivers of this change include the transforma- tion of the global economy, climate change and an ageing population.
The lengthening of careers, revision of service structures and the role of the public sector have all been discussed in recent years. The structural changes pose diverse challenges to individuals and communities alike.
Uncertainty over future roles, tasks or services is ever present.
Finland has frequently been called the promised land of associations – there are currently 139,000 registered associations operating in Finland.
The challenges posed by structural change also affect the field of asso- ciations. The social and operational significance of associations to indi- vidual people is emphasised in difficult times. Changes may also require associations to find new roles and ways of thinking.
In this context, the first joint association strategy for Lapland is more topical than ever. Associations still play a significant role and have con- siderable resources in Lapland. There are more than 7,000 registered associations in the region at present. The strategy was drawn up based on the work of the Regional Advisory Board for Associations, establis- hed at the initiative of the associations themselves in 2012. The advisory board and, consequently, this strategy arose from the spontaneous wish of associations to give consideration to the future and make their voices heard more effectively.
In addition to the future targets of the associations, the strategy also sets forth long-term objectives and concrete actions to be taken by associa- tions in 2014–2017. We wish to maintain the vitality, impact, functionality and capacity for the renewal of associations in Lapland. Local partner- ships with municipalities are a particular focus of the strategy. The draf- ting of the strategy was successfully linked to the Regional Development Plan of Lapland due for ratification this spring, providing depth to the plan from the perspective of associations.
The Regional Association Strategy of Lapland has been developed together with the region’s associations. Nearly 600 parties from various associations participated in the various stages of the strategy’s prepara- tion. I wish to thank the associations and people who participated in dra- wing up the strategy for their dedication and efficiency. There is courage, energy and competence in us Laplanders – this selflessness and com- munity spirit has laid a solid foundation for the future of Lapland!
Rovaniemi, 14 April 2014
Mika Riipi County Governor
Tiivistelmä
Lapin liitto on Lapin kuntien yhteinen kehittäjä ja edunvalvoja, joka joh- taa maakunnallista aluekehitystyötä Lapissa . Lapin liitto laatii maakun- nan pitkän aikavälin kehitysohjelmat sekä niitä täydentäviä alakohtaisia strategioita, joita maakunnan toimijat toteuttavat . Lapin maakunnallinen järjestöstrategia on yksi näistä strategioista .
Maakunnallinen järjestöstrategia on ensimmäinen lappilaisen järjestö- kentän yhteinen ilmaus tulevaisuuden tahtotilasta . Tähän asiakirjaan on kiteytetty tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin kehittämista- voitteet sekä vuosille 2014–2017 konkreettiset järjestöjen toimenpiteet, Tehemä pois – hengessä . Maakunnallinen järjestöstrategia tarjoaa poh- jan järjestöjen ja kuntien yhteistyösuunnitelmien ja hyvinvointipoliittisten linjauksien laadintaan osana kuntien omia strategioita/ohjelmia . Lapin liitto on toiminut strategiatyön mahdollistajana ja jatkossa on tärkeää, että järjestöt itse ottavat yhdessä laaditut tavoitteet ja toimenpiteet omik- seen ja sovittavat ne maakunnalliseen kokonaisuuteen .
Järjestöjen tulevaisuuden tahtotila: ” Lapissa järjestöt kuuluu – kaikille”
kuvaa järjestöjen toimintaa lähellä lappilaista ihmistä ja toisaalta sitä, että tulevaisuudessa järjestöjen/lappilaisten ihmisten ääni kuuluu vah- vemmin myös julkisen sektorin, yritysten ja oppilaitosten hyvinvointi- työssä ja sen eri rakenteissa .
Strategiaan on valittu seuraavat neljä toimintalinjaa ja pitkän aikavälin tavoitteet:
A. Elinvoimaiset järjestöt – Toimintaa ja voimavaroja – järjestöjen tekemään hyvinvointityöhön
1 . Vapaaehtoinen toiminta järjestötoiminnan elinvoiman kivijalkana on vahva
2 . Järjestöjen toiminnan edellytykset on turvattu ja järjestöillä on tarkoituksenmukaisia tiloja toteuttaa kansalaisille suunnattua toimintaa
3 . Maakunnassa on toimivat rakenteet järjestöjen työllistämisen mahdollisuuksien sekä hankehaun että -hallinnoinnin tukena 4 . Järjestöjen hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen
uudet ratkaisut ovat käytössä
B. Vaikuttavat järjestöt – Näkyvät ja kuuluvat yli rajojen 1 . Lappilainen järjestökenttä vaikuttaa yhdessä yli rajojen 2 . Järjestötoiminta tunnetaan ja toiminnan vaikutukset Lapissa
tiedetään
3 . Järjestöjen viestintä ja tiedottamistoiminta tavoittaa lappilaiset ihmiset ja toimijat
4 . Edistetään monimuotoista kulttuuritoimintaa ja kulttuuriperin- teen siirtämistä osana hyvinvointityötä
C. Toimivat järjestöt – Yhdessä tekemisen meininkiä – hyvinvoinnin rakentamiseksi
1 . Maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan ja valtakunnal- listen toimijoiden vuoropuhelu aluekehittämiseen liittyen on lisääntynyt
2 . Järjestöjen ja kuntien yhteistyö on suunnitelmallista 3 . Järjestöjen keskinäinen yhteistyö on tiivistynyt 4 . Järjestöjen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö on
lisääntynyt ja syventynyt
D. Uusiutuvat järjestöt – Osaavat ja kehittyvät – osana hyvinvointityötä
1 . Lapissa järjestötoiminnan perusosaaminen on vahvaa 2 . Järjestöjen hankeosaamisen tietotaito on lisääntynyt 3 . Järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden välinen hanke-
yhteistyö on lisääntynyt
Čoahkkáigeassu
Lappi lihttu lea Lappi gielddaid oktasaš ovddideaddji ja ovddu gohcci, mii jođiha eanagottálaš guovlluovddidanbarggu Lappis. Lappi lihttu gár- vvista eanagotti guhkes áiggi ovddidanprográmmaid ja daid dievasmahtti guovlluguovdasaš strategiijaid, maid eanagotti doaibmit ollašuhttet . Lappi eanagottálaš organisašuvdnastrategiija lea okta dáid strategiijain . Eanagottálaš organisašuvdnastrategiija lea vuosttas lappilaš organisašuvdnasuorggi oktasaš olggosbuktin boahttevuođa dáhtto- dilis. Dán áššegirjái lea čohkkejuvvon boahttevuođa dáhttodili lassin guhkes áigegaskka mihttomearit hálttis, gosa háliidat ovdánit ja jagiide 2014–2017 konkrehtalaš organisašuvnnaid doaibmabijut, barggastit eret -vuoiŋŋas. Eanagottálaš organisašuvdnastrategiija fállá vuođu organisa šuvdnaovttasbargoplánaid ja buresbirgejupmepolitihkalaš linnjágeassi- miid gárvvisteapmái oassin gielddaid iežaset strategiijaid/prográmmaid.
Organisašuvnnaid boahttevuođa dáhttodilli: ”Lappis organisašuvnnat gullet – buohkaide” govvida organisašuvnnaid doaimma lahka lappilaš olbmo ja nuppe dáfus dan, ahte boahttevuođas organisašuvnnaid/
lappilaš olbmuid jietna gullo ain buorebut maiddái almmolaš sektora, fitno- dagaid ja oahppolágádusaid buresbirgejumis ja dan sierra ráhkadusain . Strategiijai leat válljejuvvon čuovvovaš njeallje doaibmalinnjá ja guhkes áigegaskka mihttomeari:
A. Eallinfámolaš organisašuvnnat – Doaibma ja resurssat – organisašuvnnaid dahkan buresbirgejupmebargui 1 . Eaktodáhtolaš doaibma organisašuvdnabarggu eallinfámu
geađgejuolgin lea nana
2 . Organisašuvnnaid doaimma eavttut leat dorvvastuvvon ja organisašuvnnain leat heivvolaš sajit ollašuhttit álbmogii oai- vvilduvvon doaimmaid .
3 . Eanagottis leat doaibmi ráhkadusat organisašuvnnaid barggu addima vejolašvuođaid sihke fidnoohcama ja –hálddahusa doarjjan .
4 . Organisašuvnnaid buresbirgejumi ja buresbirgejupmebálvalus- aid buvttadeami ođđa čovdosat leat anus.
B. Váikkuheaddji organisašuvnnat – Oidno ja gullo rájáid rastá
1 . Lappilaš organisašuvdnasuorgi váikkuha ovttas rájáid rastá 2 . Organisašuvdnadoaibma dovdojuvvo ja doaimma váikkuhusat
Lappis leat dieđus
3 . Organisašuvnnaid dieđiheapmi ja dieđihandoaibma fáhte lappilaš olbmuid ja doaibmiid .
4 . Ovddidit máŋggahámat kulturdoaimma ja kulturárbbi sirdima oassin buresbirgejupmebarggu .
C. Doaibmi organisašuvnnat – Ovttas dahkama meinnet – buresbirgejumi huksemin
1. Eanagottálaš organisašuvdnaráđđádallangotti ja riikkaviidosaš doaibmiid dialoga guovlluovddideami olis lea lassánan .
2. Organisašuvnnaid ja gielddaid ovttasbargu vuođđuduvvá plánemii
3 . Organisašuvnnaid gaskasaš ovttasbargu lea lávgan
4 . Organisašuvnnaid ja eará doaibmiid gaskasaš ovttasbargu lea lassánan
D. Ođasmuvvi organisašuvnnat – Čeahpi ja ovdáneaddji – oassin buresbirgejupmebarggus
1 . Lappis organisašuvdnadoaimma vuođđomáhttu lea nana 2 . Organisašuvnnaid fidnomáhtu diehtodáidu lea lassánan 3 . Organisašuvnnaid, gielddaid ja eará doaibmiid gaskasaš
fidnoovttasbargu lea lassánan
Summary
The Regional Council of Lapland is a regional development organisa- tion responsible for developing the municipalities of Lapland and safe- guarding their interests. The Council draws up long-term development programmes for the region of Lapland and complementary, sector-spe- cific strategies, which are then implemented by regional operators. The Regional Association Strategy of Lapland is one of these strategies.
The Regional Association Strategy is the first joint expression of intent by associations operating in Lapland. In addition to this expression of intent for the future, this document specifies the long-term objectives for the future direction of associations, along with concrete measures for associations to take in 2014–2017. The Regional Association Strategy provides a foundation for drawing up cooperation plans between associ- ations and determining the outlines of welfare policy as part of municipal strategies and programmes .
The associations’ expression of intent for the future: ”In Lapland, asso- ciations are heard by – and belong to – everyone” describes the way the associations work close to the people of Lapland and how, in the future, the voices of these associations and people will be heard more clearly in the various forms of public- and private-sector welfare work, as well as in the welfare work of educational institutions.
The following four lines of action and long-term goals were selected for the strategy:
A. Vital associations – Action and resources for the welfare work carried out by associations
1 . Volunteer work forms a strong foundation for vital associations 2 . The operational preconditions of associations have been
secured and associations have appropriate facilities for imple- menting civic activities
3 . The region has functional structures in place for supporting associations’ employment opportunities, project applications, and project management
4 . Associations have adopted new solutions for creating welfare and producing welfare services
B. Influential associations – Seen and heard across the board
1 . The field of associations in Lapland has a joint impact across regional and sectoral borders
2 . People are aware of the work of associations and its impact in Lapland
3 . The communications of associations reach Laplanders and regional operators
4 . Diverse cultural activities and the transfer of cultural heritage are promoted as part of welfare work
C. Functional associations – Working together in order to build welfare
1 . Dialogue between the Regional Advisory Board for Associa- tions and national operators regarding regional development is more active
2 . Associations and municipalities cooperate in a systematic manner
3 . Associations cooperate more closely with each other 4 . Cooperation between associations and other operators
has increased
D. Associations capable of renewal – Competent and developing as part of welfare work
1. A strong foundation of basic competence in association work exists in Lapland
2. Associations have increased project competence
3. Project cooperation between associations, municipalities and other operators has increased
Johdanto
Sinulla on kädessäsi ensimmäistä kertaa Lapissa laadittu maakunnalli- nen järjestöstrategia1, jonka toteuttamista on ohjannut maakunnallinen järjestöneuvottelukunta .
Maakunnallinen järjestöneuvottelukunta perustettiin järjestötoimijoiden aloitteesta kesäkuussa 2012 Lapin liiton hallituksen päätöksellä . Tämän maakunnallisen järjestöjen yhteistyörakenteen tehtäväksi kirjattiin:
1 . järjestötoiminnan näkyväksi ja tunnetuksi tekeminen maakunnassa,
2 . järjestöjen välisen, järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön edistäminen,
3 . toimiminen lappilaisen järjestökentän äänenä ja vaikuttajana järjestöjen tärkeinä pitämissä asioissa, 4 . järjestöjen integroiminen entistä tiiviimmin mukaan
maakunnalliseen hyvinvointi- ja ohjelmatyöhön,
5 . maakunnallisen järjestöstrategian laatimisen käynnistäminen ja työn ohjaaminen
Järjestöstrategiatyöskentely käynnistyi huhtikuussa 2013 maakunnal- lisen järjestöneuvottelukunnan yhteisen suunnittelun tuloksena . Stra- tegian laatimisen eri vaiheissa on ollut mukana lähes 600 toimijaa eri järjestöistä . Maakunnallinen järjestöstrategia on laadittu alhaalta ylös- päin - periaatteella tiiviissä yhteistyössä järjestökentän kanssa huomioi- den Lapin erityispiirteenä pitkät välimatkat .
1 Lapin järjestöjen maakunnallisen järjestöstrategian taustamateriaali löytyy kesäkuussa 2014 osoitteesta: www.lappi.fi/lapinliitto/maakunnallinen- jarjestoneuvottelukunta
Lappilaisten järjestöjen osallistuminen ja tiedon tuottaminen strategia- työn prosessiin on mahdollistettu kolmella tavalla:
1 . Järjestökentälle suunnatun kyselyn avulla
2 . Seutukunnittain järjestetyillä Tehemä pois -työpajoilla 3 . Järjestöille suunnatuilla kuulemistilaisuuksilla Lapissa
meneillään olevaan sote-selvitykseen ja Lappi- sopimukseen liittyen
Lapin maakunnallisen järjestöstrategian laatimisesta vastasi Lapin liiton Tasa-arvoista yhteistyötä – Lapin järjestöstrategia – hanke, joka toteu- tettiin maakunnan kehittämisrahan tuella . Hankkeen vastuullinen johtaja oli kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen . Strategian kirjoittamisesta vas- tasi maakunnallinen järjestökoordinaattori Suvimaria Saarenpää . Työtä ohjasi maakunnallinen järjestöneuvottelukunta ja sen jäsenistä koostuva ohjausryhmä (ohjausryhmän jäsenet kursiivilla) sekä lappilaisista järjes- tötoimijoista koostuva strategian kirjoittamistyöryhmä .
Kiitämme lämpimästi jokaista lähes 600 strategiatyöhön osallistunutta henkilöä työpanoksesta ja innostuneesta osallistumisesta strategian laa- timiseen .
1 Lapin järjestöjen maakunnallisen järjestöstrategian taustamateriaali löytyy kesäkuussa 2014 osoitteesta: www.lappi.fi/lapinliitto/maakunnallinen- jarjestoneuvottelukunta
Järjestöneuvottelukunta / jäsenet / varajäsenet:
Hilkka Halonen / Maarit Airaksinen Neuvottelukunnan pj ./vpj .
Ritva Kauhanen Ohry:n pj/Lapin liitto
Raili Kerkelä/Nina Peronius Kemijärven Järjestökiehinen ry Jarmo Suomäki / Maarit Toivola Lapin liikunta ry
Eeva-Maija Laurila / Liisa Eloranta Lapin Martat ry Maria-Liisa Malvalehto / Risto Korhonen Lapin Nuorison Liitto ry Anneli Pohjola / Arja Kilpeläinen Lapin sosiaali- ja terveys-
turvayhdistys ry Liisa Penttilä / Hannu Raudaskoski Kulttuuritoimijat Raimo Toratti / Anja Maunula Lapin vammaistyöryhmä Anna-Kaisa Wuotila / Jorma Vaara Suomen 4H-liitto
Pirjo Riskilä Lappilaiset Kylät ry
Mervi Kestilä / Mira Uusiportimo Ohry:n vpj ./MLL:n Lapin piiri ry Anneli Laine / Helka Urponen Rovaniemen Seudun
Mielenterveysseura ry Kari Lunnas / Tuula Huttunen Koivumaa Pohjoisen yhteisöjen
tuki – Majakka ry Veikko Guttorm / Magga Ristenrauna SamiSoster ry Veli-Matti Ahtiainen / Sirkka-Liisa Oinaala SPR, Lapin piiri Eira Joutsijärvi / Jaana Heikkinen A-Kiltojen Liitto ry Vesa Välimaa / Antti Palokangas Lapin Eläkeläisjärjestöjen
Neuvottelukunta Pirjo Kairakari / Marjo Rundgren Lapin ensi- ja turvakoti ry
Ossi Takkinen / - Rovalan Setlementti ry
Tauno Hakkarainen / Heidi Nyman Työttömien järjestöjen edustaja
Organisaatio:
Muut asiantuntijajäsenet:
Antti Koski / Markku Tarvainen Lapin korkeakoulukonserni Tuula Kokkonen / Seppo Lehto Lapin aluehallintovirasto Tuula Räihä / Päivi Kuusela Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus
Tiina Keränen Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus
Kaisa Kulmala Sodankylän kunta
Sanna Ylitalo Maakunnallisen
järjestöneuvottelukunnan sihteeri
Marika Mathlein Meri-Lapin seudullinen
järjestöstrategia -hanke Suvimaria Saarenpää siht. Lapin maakunnallinen
järjestöstrategia -hanke
Strategian kirjoitustyöryhmän jäsenet:
Tanja Sälevä Lapin ensi- ja turvakoti ry
Mervi Kestilä MLL:n Lapin piiri ry
Pirjo Riskilä Lappilaiset Kylät ry
Sanna Ylitalo Lapin sosiaali- ja
terveysturvayhdistys ry Veli- Matti Ahtiainen SPR, Lapin piiri
Jarmo Suomäki Lapin liikunta ry
Kerttu Oikarinen Lapin Sydänpiiri ry
1. LÄHTÖKOHDAT strategiatyölle
Lapin liitto toimii Lapin kuntien yhteisenä kehittäjänä ja edunvalvo- jana, joka johtaa maakunnallista aluekehitystyötä Lapissa laatien pit- kän aikavälin maakunnallisen kehittämisstrategian ja sitä toteuttavan maakuntaohjelman neljän vuoden jaksoissa . Parhaillaan Lapin lii- tossa valmisteilla oleva Lappi-sopimus yhdistää em . kaksi maakun- nallista suunnitteluasiakirjaa, maakuntastrategian 2040 ja maakun- taohjelman vuosille 2014–2017 . Näiden asiakirjojen valmistelutyössä ovat myös järjestöt olleet tiiviisti mukana . Tasa-arvoista yhteistyötä – Lapin maakunnallinen järjestöstrategia 2030 on yksi ohjelma, joka toteuttaa Lappi-sopimusta ja nivoutuu tätä kautta osaksi hyvinvointi- työtä .
Järjestöjen strategiatyö käynnistyi Lapissa ajankohtana, jolloin kes- kustelu sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden uudistamisesta ja mahdollisista kuntaliitoksista kävi vilkkaana Lapissa . Myös järjestö- jen rakenteet ovat viime vuosina olleet muutoksessa . Valtakuntaan on syntynyt uusia yhteistyöliittymiä ja kattojärjestöjä niin liikunta- ja urheilu kuin sosiaali- ja terveysalan järjestöille . Keskustelua resurs- sien kohdentumisen tarpeesta ja työnjaosta on käyty järjestöjen eri tasoilla paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti . Kuntien talou- den haasteet näkyvät järjestökentällä mm . huolena järjestökentän toi- mintaedellytysten heikentymisestä .
Järjestöjen yhteisellä strategiatyöllä halutaan tehdä näkyväksi lap- pilaisen järjestökentän moniulotteisuus – monipuolisuus . Strategia- työ kokoaa järjestökentän näkemyksiä yhteen vahvistaen järjestöjen mahdollisuutta vaikuttaa ja saada järjestöjen ääni kuuluville muuttu- vassa toimintaympäristössä .
Sosiaali- ja terveysministeriön kansalaisjärjestöstrategiassa (2003) todetaan, että kansalaisaktiivisuus synnyttää sosiaalista pääomaa . Sosiaalisella pääomalla katsotaan olevan terveyttä, toimintakykyi- syyttä, sosiaalisuutta ja turvallisuutta edistäviä vaikutuksia . Järjes- töt tarjoavat välittämisen ja jakamisen kanavia . Järjestöissä kuullaan ihmistä ja palvelujen käyttäjän ääntä . Järjestötoiminta on inhimillistä, lähellä ihmistä tapahtuvaa toimintaa . Järjestöt tukevat monipuolisesti ihmisten hyvinvointia tarjoamalla sosiaalisia verkostoja ja vahvista- malla näin ihmisten kanssakäymistä .
Suomalainen järjestötoiminta rakentuu pitkälti vapaaehtoisen toiminnan varaan . Vapaaehtoistoiminnalla ja vertaistuella on suuri merkitys suoma- laisessa yhteiskunnassa . Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa (2003–2007) todetaan, että vapaaehtoinen toiminta ei korvaa julkisen vallan sosiaalista vastuuta, mutta täydentää sitä tavalla, jolla on erityinen merkitys kansalaisten eri elämän tilanteissa . Osa järjestöistä tuottaa pal- veluja julkisen sektorin kumppanina yhteistyössä kunnan kanssa . Järjes- töjen yhteiskunnallisen ja kansantaloudellisen merkityksen osoittamista vaikeuttaa se, että sosiaali- ja terveysjärjestöjä lukuun ottamatta muiden palveluja tuottavien järjestöjen toimintaa ei tilastoida (Pihlaja, 2010) . Suomalaisille järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan osallistumisen mahdol- lisuus on tärkeää . Täysi-ikäisistä suomalaisista lähes kolme miljoonaa on mukana erilaisissa järjestöissä . Kansalaisbarometrin (2011) mukaan 72% suomalaisista pitää mahdollisuutta osallistua järjestötoimintaan itselleen vähintään jonkin verran tärkeänä . Tärkeänä tai erittäin tärkeänä sitä pitää lähes puolet suomalaisista .
Järjestöneuvottelukunta lappilaisen järjestökentän yhteisenä äänenä käynnisti järjestöjen strategiatyön ja ohjasi strategiatyötä tavoitteenaan luoda elävä asiakirja lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden yhteisestä tahtotilasta ja lähiajan toimenpiteistä . Maakunnallisen järjestöstrategia- työn rinnalla käynnistyi samaan aikaan Meri-Lapissa seudullisen järjes-
töstrategian laatiminen Pohjoisen Yhteisöjen tuki, Majakka ry:n toimesta . Strategiatyötä on tehty yhteistyössä rinnakkain toteuttamalla mm . lap- pilaiselle järjestökentälle suunnattu kysely ja seudullinen Tehemä pois- työpaja Meri-Lapin alueella .
Kuviossa 1 näkyy Lapin maakunnallisen järjestöstrategiatyön kokonai- suus; toimintalinjat, strategiset päämäärät ja tavoitteet vuosille 2014–
2017 .
Strategiatyön aikaiset keskeiset käsitteet on määritelty verkoston yhteis- työnä2 . Alla on määritelty strategian, hyvinvoinnin, kolmannen sektorin, järjestöjen ja vapaaehtoisen toiminnan käsitteet:
VISIO Arvot
Nykytila Toiminta-
ympäristö
Näkökulmat / Toimintalinjat
Strategiset päämäärät Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2014–2017
TOIMIVAT JÄRJESTÖT Yhdessä tekemisen meininkiä VAIKUTTAVAT
JÄRJESTÖT Näkyvät ja kuuluvat
UUSIUTUVAT JÄRJESTÖT
Osaavat ja kehittyvät
PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET LÄHIAJAN TAVOITTEET - TEHEMÄ POIS
ELINVOIMAISET JÄRJESTÖT Toimintaa ja voimavaroja
Kuvio 1 . Maakunnallisen järjestöstrategiatyön kokonaisuus .
2 Laajempi käsitemäärittely löytyy Lapin maakunnallisen järjestöstrategian tausta- materiaalista kesäkuussa 2014 osoitteesta: www.lappi.fi/lapinliitto/maakunnallinen- jarjestoneuvottelukunta
Strategiatyössä mukana olleiden toimijoiden käsityksiä strategiasta on kuvattu ao:n sanapilven avulla:
Kuvio 2 . Lappilaisten järjestöjen käsityksiä strategiasta kuvattuna sanapilvenä .
Kuvio 3 . Lappilaisten järjestöjen käsityksiä hyvinvoinnista kuvattuna sanapilvenä .
Nykyisin hyvinvointi nähdään moniulotteisena, useista tekijöistä muo- dostuvana ilmiönä . Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, pal- velujärjestelmän ja yhteiskuntakuntapolitiikan tuloksena (Terps2-hanke/
kunnan hyvinvointijohtamisen työkalupakki, 2013) .
Kolmannella sektorilla tarkoitetaan pääasiallisesti yhdistyksiä, järjestöjä, säätiöitä ja yhteiskunnallisia liikkeitä, uusosuuskuntia ja oma-apuryhmiä, joiden nähdään yleensä toimivan välittävässä roolissa yksityisen (mark- kinat) ja julkisen (valtio) sektorin välillä (Siisiäinen 2002, Ojala 2009) .
Yhdistyksellä tarkoitetaan useamman kuin kahden henkilön vapaaehtoi- suuteen perustuvaa yhteenliittymää, jonka perustana on jokin yhteiseksi ymmärretty intressi (Patentti- ja rekisterihallitus, 2014) .
Lapin maakunnallisen järjestöstrategian laatimiseen on osallistunut lap- pilaisia rekisteröityjä yhdistys- ja säätiöiden toimijoita . Tässä strategia- työssä käytämme yhdistys- ja järjestösanoja synonyymeinä toisilleen . Vapaaehtoinen toiminta on määritelty vuonna 2008 Euroopan parla- mentin julkaisemassa mietinnössä seuraavasti: Vapaaehtoistyöhön osallistutaan vapaasta tahdosta, ilman rahallista korvausta . Se hyödyt- tää kolmatta osapuolta perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolella . Se on kaikille avointa . Tässä strategiassa käytetään käsitettä vapaaehtoinen toiminta vapaaehtoistyön sijaan . Näin haluamme korostaa vapaaehtoisten toi- minnan erottumista palkkatyöstä .
1.1. Lapin maakunta ja lappilaisten hyvinvointi
Lapin maakunnassa asuu 182 486 asukasta (31 .12 .2013) . Maakunta muodostuu kuudesta seutukunnasta ja 21 kunnasta . Lapin maakunta on maaseutuvaltaisempi kuin muu Suomi . Suomen ympäristökeskuk- sen ja Oulun yliopiston kehittämän uuden kaupunki-maaseutu -luokituk- sen mukaan vuonna 2012 lappilaisista 56 % asui maaseudulla, kaikista suomalaisista noin 30 % . Maakunnan väestö sijoittuu väestökeskuk- siin Rovaniemelle ja Kemi-Tornioon sekä aluekeskuksiin Kemijärvelle, Sodankylään, Ivaloon ja Kittilään että taajamiin ja kyliin maakunnan valtateiden ja jokien varsille . Koko maan pinta-alasta Lappi kattaa noin 29 %, mutta väestöstä ainoastaan 3,5 % asuu Lapissa . Asukastiheys on Lapissa poikkeuksellisen harva (2,0 asukasta/km2) verrattuna koko maan asukastiheyteen (17,4 asukasta/km2) . Euroopan ainoaa alkupe- räiskansaa, saamelaisia, Lapissa asuu noin 3 600 . Harva asutus ja pit- kät välimatkat ovat Lapin erityispiirteitä . Kansalaisten osallisuutta, oppi-
mista, aktiivisuutta ja vastuuta omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta tuetaan etäteknologisilla innovaatioilla . Kartassa 1 . on kuvattu Lapin maakunta seutukunnittain (6) ja kunnittain (21) .
Kartta 1 . Lapin maakunta, 6 seutukuntaa ja 21 kuntaa (Lapin liitto) .
Lapin väestö on ikääntyneempää kuin muualla maassa . Väestön keski- ikä Lapissa vuonna 2011 oli 42,7 vuotta, kun se koko maassa oli 41,1 vuotta . Yli 65-vuotiaita lappilaisista oli 20,1 %, kun koko maassa heitä oli 18,5 % .
Pohjois-Lapin seutukunta
Tunturi-Lapin seutukunta
Tornionlaakson seutukunta
Kemi-Tornion
seutukunta Rovaniemen
seutukunta
Itä-Lapin seutukunta
Lapin väestön terveystilanne on joiltakin osin huonompi kuin koko maassa . Kansantautien esiintyvyys on yleisempää kuin koko maassa ja erityisen yleisiä ovat valtimotaudit ja astma . Lapin sairastavuusindeksi on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan ja ainoastaan kolmen kun- nan sairastavuusindeksi on alle koko maan indeksin . Alkoholihaittojen määrä on selvästi koko maan keskiarvojen yläpuolella mm . päihteiden vuoksi sairaaloissa hoitojaksoilla mitattuna . Säännöllisen kotihoidon pii- rissä olevien 75-vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väes- töstä on kasvanut ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä laske- nut valtakunnallisten tavoitteiden suuntaisesti .
Lapsuudesta ja nuoruudesta alkaen lisääntyvä ylipainoisuus ja tupa- kointi ovat Lapissa yleisempää kuin koko maassa . Liikunnan vähäisyys ja epäterveelliset ruokailutottumukset ovat lisääntymässä . Huolestutta- vaa on, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut . Lapissa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on ollut sel- västi valtakunnan keskiarvoa alempi . Valitettavasti viime vuosien kehitys on kuitenkin Lapissakin ollut kasvava . Lapsiperheiden pienituloisuusaste ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus on kehitty- nyt negatiiviseen suuntaan . (Lapin liitto, 2011) .
1.2. Lappilainen järjestökenttä ja toimintaympäristön analyysi
Suomessa rekisteröityjä yhdistyksiä on yli 139 000 . Rekisteröimättö- mien yhdistysten määrä on n . 30 000 . Lapin maakunnassa rekisteröityjä yhdistyksiä on 7 189 . Vuonna 2013 Lapissa perustettiin 92 uutta ja puret- tiin 39 rekisteröityä yhdistystä (Patentti ja rekisterihallituksen yhdistysre- kisteri 31 .12 .2013) . Rekisteröityjen yhdistysten lukumäärä ei kuitenkaan suoraan kerro aktiivisten, toimivien yhdistysten lukumäärää . Alueellisten toimijoiden arvioiden ja eri lähteiden perusteella voidaan arvioida, että aktiivisesti toimivia yhdistyksiä Lapissa on noin puolet rekisteröityjen yhdistysten määrästä .
Kaavio 1 . Lapin maakunnan rekisteröityjen yhdistysten määrät seutukunnittain (Prh 31 .12 .2013)
Suomalainen yhdistyskenttä on moniportainen . Lapissa toimii valtakun- nallisten liittojen alue-/piirijärjestöjä ja näihin kuuluvia paikallisyhdistyksiä sekä itsenäisiä paikallisyhdistyksiä, jotka eivät kuulu mihinkään kattojär- jestöön .
Patentti- ja rekisterihallituksen uusi järjestöjen luokittelurunko pääluokit- tain koostuu yhdeksästä luokasta, joihin järjestöt ovat sijoitettu yhdistyk- sen toiminnan tarkoituksen perusteella:
1 . Poliittiset yhdistykset
2 . Ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset 3 . Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset
Rekisteröityjen yhdistysten määrä (N= 7 189) Lapissa seutukunnittain
POHJOIS-LAPIN SEUTUKUNTA
819
TUNTURI-LAPIN SEUTUKUNTA
942
ITÄ-LAPIN SEUTUKUNTA
1 021
ROVANIEMEN SEUTUKUNTA
2 048 KEMI-TORNION
SEUTUKUNTA 1 902
TORNIOLAAKSON SEUTUKUNTA
457
29 4. Kulttuurialan yhdistykset (sisältää kyläyhdistykset)
5. Vapaa-ajan yhdistykset (sisältää nuorisoyhdistykset) 6. Urheilu- ja liikuntayhdistykset
7. Uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvät yhdistykset
8. Maanpuolustukseen ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvät yhdistykset 9. Muut yhdistykset (sisältää VPK, Martat, eläkeläisyhdistykset) Viimeisten seitsemän vuoden aikana (1.1.2007–31.12.2013) yhdistysre- kisteriin muutosilmoituksen tehneitä yhdistyksiä Lapissa oli 2 747 kpl.
Muutosilmoituksen tehneet yhdistykset on luokiteltu kaaviossa 2. yhdis- tysten tarkoitusluokituksen mukaisesti yhdeksään eri luokkaan:
Kaavio 2. Lapissa muutosilmoituksen (1.1.2007–31.12.2013) tehneiden yhdistysten %-jakautuminen tarkoitusluokittain.
Rekisteröityjen yhdistysten %-jakauma Lapissa tarkoitusluokittain (prh 3/2014 N= 2 747)
Poliittiset yhdistykset Ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset
Kulttuurialan yhdistykset (sisältää Kyläyhdistykset) Vapaa-ajan yhdistykset (sisältää Nuorisoyhdistykset) Urheilu- ja liikuntayhdistykset Uskontoon ja maailmankatso- mukseen liittyvät yhdistykset Maanpuolustukseen ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvät yhdistykset
Muut yhdistykset (sisältää VPK, Martat, Eläkeläisyhdistykset)
9 % 7 %
19 %
8 %
20 % 17 %
14 % 2 %4 %
LAPPI YHTEENSÄ Koko Lappi:
Asukasmäärä: 182 486
Pinta-ala (km2): 100 367 Asukastiheys (as/km2): 2,0
Rekisteröidyt yhdistykset: 7 189 Uudet ry:t/lakkautetut ry:t: 92/39 Järjestötalo/-keskus (määrä): 7 Alue- ja piiritoimistot (määrä): 30 Kuva 1 . Järjestöt pähkinänkuoressa 2013:
3 Ennakkoväkiluku Lapin seutukunnissa vuonna 2013/Tilastokeskus / Patentti- ja rekisteri- hallitus/Yhdistysnetti – yhdistysrekisteri.prh.fi. Lisätietoja järjestöjen tiloista strategian taustamateriaalista kesäkuussa 2014: www.lappi.fi/lapinliitto/
maakunnallinenjarjestoneuvottelukunta
3
Merkkien selitys Järjestötalo Alue- ja piiritoimisto Nuorisoseurantalo Kylätalo
Järjestöjen omistamat liikunta- ja urheilutilat Vapaapalokuntien toimipaikat
POHjOIS-LAPIN SEuTuKuNTA:
Utsjoki, Inari, Sodankylä
Asukasmäärä: 16 950
Pinta-ala (km2): 31 893 Asukastiheys (as/km2): 0,5
Rekisteröityjä yhdistyksiä: 819 Järjestötalo/-keskus: 1 Alue- ja piiritoimistot: 1
TORNIOLAAKSON SEuTuKuNTA Pello, Yli-Tornio
Asukasmäärä: 8 226
Pinta-ala (km2): 3 766 Asukastiheys (as/km2): 2,2 Rekisteröityjä yhdistyksiä: 457 Järjestötalo/-keskus: 1 ROvANIEmEN SEuTuKuNTA:
Rovaniemi, Ranua
Asukasmäärä: 65 362
Pinta-ala (km2): 11 036 Asukastiheys (as/km2): 5,9 Rekisteröityjä yhdistyksiä: 2 048 Järjestötalo/-keskus: 1 Alue- ja piiritoimistot: 25 ITÄ–LAPIN SEuTuKuNTA:
Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Kemijärvi, Posio
Asukasmäärä: 17 602
Pinta-ala (km2): 20 548 Asukastiheys (as/km2): 0,9
Rekisteröityjä yhdistyksiä: 1 021 Järjestötalo/-keskus: 1 KEmI-TORNIO SEuTuKuNTA :
Tornio, Tervola, Keminmaa, Kemi, Simo
Asukasmäärä: 59 717
Pinta-ala (km2): 4 915 Asukastiheys (as/km2): 12,1 Rekisteröityjä yhdistyksiä: 1 902 Järjestötalo/-keskus: 2 Alue- ja piiritoimisto: 4 TuNTuRILAPIN SEuTuKuNTA:
Enontekiö, Kittilä, Muonio, Kolari
Asukasmäärä: 14 629
Pinta-ala (km2): 20 503 Asukastiheys (as/km2): 0,7 Rekisteröityjä yhdistyksiä: 942 Järjestötalo/-keskus: 1
LAPIN SEUTUKUNN A T
Lappilaisten järjestöjen toimintaympäristön nykytilan analyysi on kuvattu alla kuviossa 4 . SWOT:n nelikentän avulla . Sitä on työstetty järjestöken- tälle suunnatun kyselyn vastausten, Tehemä pois -työpajojen tuotosten ja muiden työryhmien työskentelyn tulosten pohjalta .
järjestötoiminnan vahvuudet
› Joustavuus - ketteryys
› Yhteisöllisyys - Lähellä ihmistä
› Vapaaehtoistoiminta elämänvoiman tuojana
› Aidosti tarvelähtöinen, monipuolinen toiminta
› Matala kynnys - kohtaaminen
› Heikkojen signaalien tunnistaja
› Verkosto-osaaja yli sektorirajojen
› Erityisasiantuntijuus ja kokemustieto
› Toiminnan pitkäjänteisyys ja kehittämisorientoituneisuus
› Vahva yhteistyön tahtotila – Tehemä pois
› Positiivisen kierteen mahdollistaja
› Toiminnan alueellinen kattavuus
› Erilaisuus voimavarana
järjestötoiminnan heikkoudet
› Osallistumisaktiivisuuden väheneminen
› Toiminnassa mukana olevien jaksaminen
› Järjestöväen ikääntyminen
› Vapaaehtoisen toiminnan organisointi, johtaminen ja delegointi
› Toiminnan henkilö- sidonnaisuus
› Järjestötoiminnan näkyvyys ja tunnettuus
› Viestintä- ja tiedotusosaaminen
› Toiminnan vaikutusten mittaaminen
› Alueelllisesti koottu tieto ja tiedontuotanto järjestöjen toiminnasta
› Työllistämisen kynnys korkea
› Resurssien rajallisuus
› Kapea-alainen näkemys toiminnan rahoitusmahdol- lisuuksista
› Hankeosaaminen ja tuotteistaminen/
toiminnan kuvaaminen JÄRJESTÖTOIMINNAN
Vahvuudet / Heikkoudet
Toimintaympäristön mahdollisuudet
› Yhteiskunnan rakenteiden muutokset
› Vapaaehtoisentoiminnan verkostomainen yhteistyö resurssien kokoamiseksi
› Julkisen sektorin ja järjestöjen suunnitelmallinen yhteistyö
› Järjestöjen välisen yhteistyön tiivistyminen eri tasoilla
› Kumppanuusmallien kehittäminen järjestöjen ja kuntien välille
› Järjestötoiminta osaksi kuntien strategioita ja moni- toimijaista palvelutarjontaa
› Suunnitelmallinen järjestö- tiedon toiminnan vaikutusten kokoaminen ja tiedontuotanto paikallisesti ja alueellisesti
› Toiminnan uudistaminen ja rahoituspohjan laajentaminen
› Maahanmuuttajat, suuret ikäluokat ja opiskelijat voimavarana
› Järjestöjen tietoteknologia- osaamisen kehittyminen
› Toimivat tietoliikenne yhteydet ja kehittyvät etäpalvelut
› Järjestötoiminnan houkuttele vuuden lisääminen
› Järjestötoiminnan integroi- minen osaksi opetusta eri asteilla
Toimintaympäristön uhat
› Heikko väestökehitys ja väestön väheneminen
› Väestön keskittyminen kunta- ja kaupunkikeskuksiin
› Liikunta- ja kulttuuritilojen puute kasvukeskuksissa
› Heikot tietoliikenneyhteydet
› Lapsi- ja nuorisoikäluokkien alueellisesti epätasainen kehitys
› Järjestötoiminnan kiinnos- tuksen lasku nuorten keskuudessa
› Kouluverkon harvenemisen vaikutukset/koulutuksen saavutettavuus-ongelmat
› Ilman koulutus- tai työpaikkaa jäävien nuorten syrjäytymis- vaara
› Byrokratian lisääntyminen
› Paikallisen järjestötoiminnan edellytysten heikentyminen kuntien taloudellisen ahdingon vuoksi
› Yhteiskunnan rakenteiden muutokset
› Pitkät välimatkat
› Hankintalaki
› Kansalaisten eriarvoisuus ja hyvinvointierojen kasvaminen TOIMINTAyMPÄRISTÖN
Mahdollisuudet / Uhat
2. MIHIN PyRIMME
yHDESSÄ JA MITEN?
Tämä ensimmäinen Lapissa tehty maakunnallinen järjestöstrategia on toteutettu mukana olleiden toimijoiden yhteistyöprosessina ns . alhaalta ylös periaatteella, jolloin kukin mukana ollut toimija on osal- listunut prosessiin omasta lähtökohdastaan . Prosessin pyrkimyksenä on ollut yhteisen käsityksen muodostaminen järjestöjen tulevaisuu- den tahtotilasta ja niistä toimenpiteistä, joiden avulla sitä kohti ede- tään . Järjestöt ovat prosessissa tuottaneet tietovarannon, jonka poh- jalta on työstetty toimintalinjat ja konkreettiset toimenpiteet järjestöjen toiminnan ja lappilaisen ihmisen hyvinvoinnin tueksi . Kuviossa 5 on kuvattu strategiatyön aineisto ja sen pohjalta rakennetut toimintalinjat ja lappilaisen järjestökentän visio .
Kuvio 5 . Järjestöstrategian tietovaranto, toimintalinjat ja visio . Elinvoimaiset järjestöt –
toimintaa ja voimavaroja Uusiutuvat järjestöt – osaavat ja kehittyvät
Vaikuttavat järjestöt – näkyvät ja kuuluvat Toimivat järjestöt – yhdessä tekemisen meininkiä Lapissa järjestöt
kuuluu - kaikille Tietovaranto
Muu kuule- minen pajatTyö-
Kysely
2.1. Järjestöstrategiaa ohjaavat arvot ja visio 2030
visio: Lapissa järjestöt kuuluu - kaikille
Arvoina: Kumppanuus, yhteisöllisyys, aktiivisuus ja osaavuus, avoimuus ja moninaisuus
Visiossa korostetaan järjestötoiminnan ydintä, joka kumpuaa ihmisten tarpeista ja toteutuu lähellä ihmistä tarjoten toiminnan, osallistumisen mahdollisuuksia ja yhteisöjä, joihin voi kuulua . Järjestöt kuuluvat kaikille ja ovat osa lappilaisten arkipäivää – pitkistä välimatkoista huolimatta . Järjestötoiminnan avulla parannetaan ja kehitetään saavutettavuutta yhteiskunnassa niin fyysisen ympäristön kuin yhteydenpidon ja tiedon välittämisen osalta . Järjestöjen kautta kanavoituu yksittäisen kuntalaisen ääni myös kunnissa tehtävään ehkäisevään ja kuntouttavaan hyvinvoin- tityöhön . Järjestöt ovat aitoja kumppaneita ja vaikuttavia, yhdessä teke- misen taitajia lähellä lappilaista ihmistä . Erilaiset järjestöt toimivat aktii- visesti omalla toiminta-alueellaan, kukin omista lähtökohdistaan alansa asiantuntijoina osana hyvinvointityötä tarjoten lappilaisille ihmisille toi- mintaa, tekemistä ja palveluita . Järjestöjen ääni kuuluu ja ääntä kuunnel- laan myös hyvinvointityön rakenteissa .
Järjestöstrategiaan on valittu neljä ao . näkökulmaa, joista kukin sisäl- tää pitkän aikavälin tavoitteita ja konkreettisia toteutettavia toimenpiteitä vuosille 2014–2017, joiden avulla edetään kohti vision kuvaamaa tahto- tilaa vuonna 2030 .
Kuvio 6 . Järjestöstrategian toimintalinjat ja visio . Elinvoimaiset järjestöt –
toimintaa ja voimavaroja Uusiutuvat järjestöt – osaavat ja kehittyvät
Vaikuttavat järjestöt – näkyvät ja
kuuluvat Toimivat järjestöt – yhdessä tekemisen
meininkiä Lapissa järjestöt
kuuluu - kaikille
2.2. Elinvoimaiset järjestöt – Toimintaa ja voimavaroja -järjestöjen tekemään hyvinvointityöhön
Järjestötoiminnan ydin, vapaaehtoinen toiminta on osa lappilaisten arkea lapsuudesta lähtien . Lappi on vapaaehtoisen toiminnan malli- maakunta, jossa vapaaehtoisia arvostetaan ja heidän arvokas panok- sensa lappilaisen ihmisen hyvinvoinnin tueksi on tehty näkyväksi . Jär- jestöt tarjoavat lappilaisille ihmisille toimintaa ja tekemistä, vertaistukea, sosiaalisia verkostoja sekä vahvistavat eri-ikäisten ihmisten arjen tai- toja . Järjestöjen monipuolinen toiminta ja sen mahdollisuudet tiede- tään ja tunnetaan . Paikallisen toiminnan edellytykset on turvattu ja vuo- ropuhelu niin järjestöjen kesken kuin järjestöjen ja kunnan välillä on suunnitelmallista ja toimivaa . Järjestöt toimivat myös palvelujen tuotta- jina . Yhteistyö perustuu sopimuksellisuuteen ja
yhteistyöpohjaiseen malliin, joka mahdollistaa mm . pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen .
Suunnitelmallinen yhteistyö järjestöjen ja eri oppilaitosten kanssa perusopetuksesta lähtien on edistynyt .
Järjestöjen keskinäinen yhteistyö lapsille/nuo- rille suunnatussa toiminnassa on vahvistunut .
Aktiivisten uusien jäsenten ja vapaaehtoisten määrä
paikallisessa toiminnassa on lisääntynyt ja on kehitetty uusia tapoja tavoittaa eri kohderyhmiä kuten maahanmuuttajia, opiskelijoita ja eläk- keelle jääviä henkilöitä .
Järjestötoiminnassa mukana olevia toimijoita tuetaan ja huomioidaan . Vapaaehtoisen toiminnan vaihtoehdot löytyvät helposti ja järjestötoimin- taan on helppo tulla mukaan .
Alueelle on syntynyt verkostomaisia tukirakenteita vapaaehtoisen toi- minnan yhteisiin, yli järjestörajojen toteutettaviin koulutuksiin, työnoh- jaukselliseen tukeen, virkistykseen ja toiminnan
kehittämiseen . Tässä työssä hyödynnetään jo olemassa olevia rakenteita .
Monikanavaisten rahoitusmahdollisuuk- sien hyödyntäminen toimii järjestöjen elin- voiman tukena .
Kuntien paikalliselle järjestötoiminnalle myöntämät järjestöavustukset ovat merkit- tävä toiminnan resurssi . Yhteistyö kuntien kanssa järjestöavustusten turvaamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvassa toimin- taympäristössä jatkuu .
Tehdään maakunnassa näkyväksi järjestöjen toimintaan ja kehittämis- työhön eri rahoituslähteistä saama taloudellinen resurssi .
Kunnat ovat turvanneet järjestöjen toimintatilat yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa . Lisäksi kunnat tukevat järjestöjen toiminnan integroitumista olemassa oleviin ja perustettaviin Virtu-pisteisiin .
Kylätilat ja järjestötalot/keskukset on vakiinnutettu ja kehitetty alueella matalan kynnyksen kohtaamispaikoiksi ja järjestö-
tiedon/verkostojen kokoajiksi .
On selvitetty tapoja ja löydetty keinoja, joilla tuetaan järjestöjen työllistämisen mahdollisuuksia tarjoamalla järjestöille apua/tukea työnantajavelvoitteiden hoitami- sessa ja erilaisten hankkeiden valmistelussa ja hallinnoinnissa .
Järjestöjen strategisen kumppanuuden syntyä on tuettu sekä tekemällä näkyväksi järjestöjen kansalaislähtöinen toiminta ja ostopalve- luntuotanto että kehittämällä pysyviä mal- leja yhteistyörakenteen lisäksi lappilaisille suunnattujen toimintojen/ palvelujen tuot- tamiseen ja rahoitukseen .
2.3. Vaikuttavat järjestöt – näkyvät ja kuuluvat yli rajojen
Lappilaisen järjestökentän yhteinen vaikuttamistyö on lisääntynyt ja tii- vistynyt tulevaisuudessa . Järjestöjen kansalaislähtöinen toiminta ja toi- minnan vaikutukset tunnistetaan ja tiedetään osana hyvinvointityötä . Lappilaisten ihmisten vaikuttamisen ja osallisuuden mahdollisuuksia parannetaan kehittämällä sähköisiä- ja virtuaalisia
osallistumismahdollisuuksia sekä tukemalla nii- den käyttöönottoa .
Järjestöjen tärkeinä pitämistä asioista teh- dään lappilaista vaikuttamistyötä yhteis- työssä maakunnallisen järjestöneuvotte- lukunnan kanssa, jonka kokoonpanossa on huomioitu kattavasti lappilainen järjestökenttä . Järjestöt huomioidaan keskeisissä maakunnallisissa ja kunnallisissa suunnittelukokoonpanoissa .
Tietoa järjestötoiminnasta eri tavoin koottuna tarvitsevat niin kuntalaiset, viranhaltijat ja eri alojen ammattilaiset, rahoittajat kuin järjes-
tötoimijat itse oman toimintansa kehittämi- seen, näkyväksi tekemiseen ja toiminnan vaikutusten osoittamiseen .
Järjestötoiminnan tiedontuotantoa on lisätty maakunnassa ja Lapissa on käytössä järjes- tötoimintaa ja sen vaikutuksia kuvaavia mittareita alueellisen päätöksenteon tueksi ja toiminnan vaikutusten näkyväksi tekemiseksi .
Järjestökentän yhtenäistä virtuaalista näkyvyyttä ja informaatioteknologian käyttöä harvaanasu-
tun alueen kansalaisten hyvinvoinnin tukena on edistetty ja hyödynnetty ja järjestöjen
oman toiminnan kehittämisessä/tehosta- misessa .
On tuettu järjestöjen viestintään ja tiedotta- miseen liittyvää kehittämistyötä tehostamalla ja
lisäämällä järjestöjen yhteistä näkyvyyttä eri viestintäkanavissa .
Lapin monimuotoisen kulttuurin säilyttä- minen ja perinteiden siirtäminen sukupol- velta toiselle tukee lappilaisen identiteetin kehittymistä ja säilymistä . Alkuperäiskan- sana saamelaisjärjestöjä on tuettu oman kielen
ja kulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä . Järjestökenttää on tuettu huomioimaan monikulttuurisuus ja perinteiden siirtyminen toiminnassa ja toiminnan järjestämisessä .
2.4. Toimivat järjestöt – yhdessä tekemisen meininkiä – hyvinvoinnin
rakentamiseksi
Järjestöjen yhteistyö eri tasoilla perustuu hyviin yhteistyösuhteisiin ja suunnitelmalliseen avoimeen kumppanuuteen eri toimijoiden kanssa . Järjestöt ovat tunnistettu ja tun- nustettu yhteistyöverkoston osa maakun- nallisessa hyvinvointityössä .
Järjestöneuvottelukunnan ja valtakunnallisten liittojen sekä järjestötoimintaa rahoittavien taho- jen välinen vuoropuhelu on käynnistetty .
Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö on tiivistynyt ja on löydetty pysyviä tapoja ja rakenteita yhteistyön toteuttamiseen, toi- mintojen ja palvelujen tuottamiseen sekä nii- den rahoittamiseen . Järjestötoiminnan integ- roiminen kunnissa tehtävään hyvivnointi-työhön edellyttää rakenteita, joissa järjestöillä on tasapuoliset mahdollisuudet tulla näkyviksi ja kuulluiksi .
Kunnissa on paikallisesti kirjattu kunnan ja järjestöjen yhteistyön kes- keiset teemat ja toimenpiteet kunnan strategisen johtamisen asiakirjaan (hyvinvointikertomus) .
Yhteistyö järjestöjen ja kuntien välillä on edennyt konkreettisten toimen- piteiden tasolle . Kunnissa toimii järjestöyhdyshenkilö, joka mahdollis- taa järjestöjen ja kunnan toimijoiden välisen koordinoidun yhteistyön ja järjestötoiminnan integroitumisen entistä tiiviimmin kunnissa tehtävään hyvinvointityöhön .
Kuntia on kannustettu hyödyntämään järjestöjen kokemustietoa ja tietoa hiljaisista signaaleista kunnan hyvinvointityön suunnittelussa ja toteutta- misessa osana kuntien sähköistä hyvinvointikertomusta .
On kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tunnuslukuja/mittareita, joiden avulla järjestöjen hyvinvointityö integroituu hyvinkertomukseen .
On kehitetty tapoja kytkeä järjestöt mukaan maa- kunnalliseen ennakointityöhön . Yhteistyön tii- vistäminen eri toimijoiden välillä on tärkeää
Lapin tulevaisuuden hahmottamiseksi .
Järjestö- ja kansalaistoiminnan kytkeminen osaksi opetusta eri asteilla perusopetuksesta lähtien on edistynyt . On kehitetty käytäntöjä, jotka tukevat opiskeilijoiden harjoittelu- ja työssä- oppimisjaksoja sekä opiskelijoiden kiinnittymistä järjestötoimintaan . Jär- jestötoimijat saavat tukea opiskelijoiden ohjaajina . Oppilaitoksilla ja jär- jestöillä on nimetyt yhteyshenkilöt keskinäisen yhteistyön koordinointiin .
Yhteistyön tekemistä yli järjestörajojen on tuettu tehostamalla monikanavaista tiedottamista, edistämällä mahdollisuuksia eri järjestötoi- mijoiden kohtaamiseen ja vuoropuheluun . Eritysesti on kiinnitetty huomiota pienten paikallisyhdistysten osallistumismahdolli- suuksiin .
Yhteistyötä ja vuoropuhelua järjestötoimi- joiden, yrittäjien ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on edistetty .
2.5. Uusiutuvat järjestöt – Osaavat ja kehittyvät – osana hyvinvointityötä
Järjestöt ja niiden tekemä kehittämistyö integroituu tiiviisti ja suunnitel- mallisesti Lapissa ja sen kunnissa tehtävään kehittämistoimintaan . Avoin yhteistyökulttuuri mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen ja jalkautu- misen lappilaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi . Järjestö- toimijoiden mahdollisuus lisätä osaamistaan toteutuu tarpeen mukaisten koulutusten kautta . Kehitetään tapoja yli järjestöra-
jojen tapahtuvaan kehittämistoimintaan . Lisään- tynyt tiedontuotanto järjestötoiminnasta mah- dollistaa ja tukee järjestöjen uusiutumista ja kehittämistoimintaa .
Järjestöillä on yhteisiä koulutustarpeita yli järjestörajojen . Eri toimijat toteuttavat yhtei- siä koulutuksia ja järjestöväkeä on kannustettu osallistumaan niihin .
Koulutusyhteistyötä yhdistystoiminnan peruskoulu- tuksessa on tiivistetty toteuttamalla koulutuk- sia eri toimijoiden yhteistyönä hyödyntäen eri
viestintäkanavia ja Lapin pitkät välimatkat huomioiden .
Järjestöillä on kootusti käytössä tietoa eri rahoituskanavista, rahoitusehdoista ja niiden mahdollisuuksista . Järjestöt saavat koulutusta
ja ohjausta eri rahoituskanavien käyttöön ja alu- eelle on syntynyt rakenteita, jotka mahdol- listavat/tukevat järjestöjen hanketoimintaa yhdessä eri toimijoiden kanssa .
Hankerahoitusta myöntäviä tahoja on kan- nustettu yhteistyössä järjestöjen kanssa kehittämään ja suuntaamaan hankehakuun liittyvää koulutusta alueellisille ja paikallisille toimijoille .
Kuntia, yrityksiä, oppilaitoksia ja muita toi- mijoita on kannustettu tekemään suun- nitelmallista hankeyhteistyötä järjestöjen kanssa kehittämällä rakenteita, joissa vuo- ropuhelu ja suunnitelmallinen hankeyhteis- työ mahdollistuvat .
3. TEHEMÄ POIS – konkreettiset toimenpiteet
vuosina 2014–2017
Tasa-arvoista yhteistyötä – Lapin järjestöstrategia –hankkeen hankesuunnitelmassa on strategiatyöhön liittyen sitouduttu teke- mään järjestöjen yhteinen toimenpidesuunnitelma strategia- työn jatkoksi ja yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi . Alla oleviin taulukoihin strategiatyössä mukana olleet järjestötoimijat ovat teh- neet näkyväksi niitä maakunnallisia toimenpiteitä, joiden avulla edetään kunkin toimijan omista lähtökohdista kohti pitkän aika- välin tavoitteiden toteutumista . Järjestöjen keskinäinen yhteistyö läpileikkaa koko toimenpidesuunnitelman toteutuksen aina pai- kallisista toimijoista valtakunnallisiin liittoihin ja kattojärjestöihin tarpeen mukaisesti . Toteuttajatahot ovat sitoutuneet kutsumaan muita toimijoita strategian arvojen mukaisesti yhteiseen, avoi- meen kehittämistyöhön .
