• Ei tuloksia

Kansallista ja kansainvälistä tekniikan henkilöhistoriaa Suomesta näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kansallista ja kansainvälistä tekniikan henkilöhistoriaa Suomesta näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Tekniikan Waiheita 1/10

3

SISÄLLYS

Pääkirjoitus

Saksalaiset opettajat suomalaisen insinöörikunnan kasvattajina Panu Nykänen

Carl Robert Mannerheim teknolo- giayrittäjänä

Petri Paju

Adolf Törngren Tampereen liikenne- yhteyksien kehittäjänä

Mikko Kylliäinen

”Muuan nuori suomalainen” – Yrjö Kauko Fritz Haberin assistenttina:

Aloittelevan tiedemiehen kokemuk- sia 1900-luvun alun Saksassa Riitta Mattila

Arabian toimitusjohtaja Carl-Gus- taf Herlitz (1882–1961) teknologian maahantuojana

Simo Järvelä & Kai Luotonen

Finlandssvenska tekniker -kirjasarja osana suomalaista tekniikan henki- löhistoriaa

Johan Stén

Seminaarit ja matkat

Katselmus suomalaisen tekniikan histori- an henkilögalleriaan: THS:n syysseminaa- ri Tekniikan museolla 3.10.2009 (Sampsa Kaataja)

Tekniikka talteen! Tekniikan alan museo- päivä 2009 (Johanna Vähäpesola)

Arvostelut

Vuoritekniikkaa tukemassa (Veijo Kaup- pinen)

THS ry: Kokouskutsu Kutsu: Suomalainen tekniikan historian bibliografia Uutiset

Abstracts

16

28

69 5

63 3

53

67 66 65 41

48

61

KANSALLISTA JA KAN- SAINVÄLISTÄ TEKNIIKAN HENKILÖHISTORIAA

SUOMESTA

Tekniikan Historian Seura järjesti lokakuus- sa 2009 syysseminaarin teemalla henkilöhisto- ria tekniikan historiana. Vuoden 2010 ensim- mäinen Tekniikan Waiheita -lehden numero sisältää seminaarissa pidettyjen esitelmien pohjalta kirjoitettuja artikkeleita. Teknii- kan alan toimijoiden henkilöhistorialliselle tarkastelulle vaikuttaisi löytyvän taas tut- kimuksellista tilaa ja kiinnostusta teoreet- tisten keskustelujen, koneiden ja laitteiden historioiden sekä suurten teknologisten järjestelmien tutkimuksen rinnalla. Semi- naarin esitelmät ja lehden artikkelit kertovat tekniikan, toimijoiden ja ympäröivän kult- tuurin vuorovaikutteisesta ja inhimillisestä suhteesta. Henkilöhistoriat muistuttavat sa- malla yksittäisten toimijoiden ratkaisevasta merkityksestä teknologiassa.

Tekniikan henkilöhistoriankin kohdalla on tärkeää pitää mielessä elämäkertatutki- muksen narratiivinen luonne. Elämäntarinat ovat aina eräänlaisia konstruktioita, kuten Petri Paju artikkelissaan huomauttaa. Erityi- sesti henkilökohtaisia lähteitä kuten kirjeitä ja päiväkirjoja ja omaelämäkerrallisia tekstejä tulkitessaan historiantutkijan on muistetta- va niiden erityisyys, rakenteelliset konventi- ot sekä omaan aikaansa sidotut merkitykset.

Elämäkerrallisten aineistojen tulkinta vie väistämättä myös tutkimuseettisten kysy- mysten äärelle kuten kulttuurihistorioitsijat Maarit Leskelä-Kärki ja Ritva Hapuli muis- tuttavat tuoreessa artikkelikokoelmassa Kult- tuurihistoriallinen katse (toim. Heli Rantala &

Sakari Ollitervo, Turku 2010). Arkistoidut ja arkistoimattomat henkilökohtaiset aineistot houkuttavat pitämään kirjeitä, päiväkirjoja ja muistelmia välittöminä kirjoittajansa ko-

kemuksen ilmauksina, vaikka kirjoittaminen 73

(2)

4

Tekniikan Waiheita 1/10

Tekniikan Waiheita on Tekniikan Historian Seura THS ry:n kustantama aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden tilaushinta on 31 e/ vuosi.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sampsa Kaataja, sampsa.kaataja@uta.fi, tai seuran www-sivujen kautta (www.ths.fi) tai seuran postiosoitteeseen (ks. sivu 2).

Tekniikan Historian Seuran jäsenille lehti lähetetään jä- senetuna. Kestotilaus jatkuu ilman eri uudistusta tilauksen peruutukseen asti. Tilauksen voi peruuttaa ilmoittamalla asiasta toimitukselle. Toimitus myy lehden vanhoja irto- kappaleita, mikäli niitä on jäljellä.

Toimitus- ja ilmoitusmateriaali sähköpostitse osoittee- seen tw.taitto@ths.fi. Normaalipostissa lähtettävän aineiston kohdalla ota yhteys toimitukseen (ks. toimituk- sen yh teystiedot s. 2). Lehti vastaanottaa julkaistavaksi kirjoituksia teknologian historian eri aloilta.

Aineiston jättö: artikkeleiden osalta ota yhteys päätoimit- tajaan, muu aineisto numeroon 2/2010 3. toukokuuta ja numeroon 3/2010 16. elokuuta.

Lehti ottaa arvosteltavaksi alalta kirjoitettuja julkaisuja, painotuotteita ja näyttelykäsikirjoituksia. Lehti ei palauta pyytämättä lähetettyjä tekstinäytteitä tai valokuvia.

Valokuvien käsittelystä pyydetään sopimaan erikseen päätoimittajan kanssa.

Artikkelien sisällöstä ja niissä esiintyvistä mielipiteistä vastaa kirjoittaja. Artikkelit tarkastetaan vertaisarvioin- timenetelmällä. Kuvamateriaalin luovuttaja vastaa kuvien julkaisuoikeudesta. Yksityiskohtaiset kirjoitus- ja aineisto- ohjeet löytyvät Tekniikan Historian Seuran kotisivuilta http://www.ths.fi/ohjeet.htm .

on aina valikoivaa, tulkintaa ja käsitteellistä- mistä. Tutkijan eettinen velvoite menneisyy- den toimijoita kohtaan on olennaista henki- löhistoriallisessa tutkimuksessa.

THS:n syysseminaaria esittelevässä ju- tussaan Sampsa Kaataja nostaa esille pie- nen puutteen muuten hyvin onnistuneessa tapahtumassa. Yhdessäkään esitelmistä ei esitelty naispuolisia tekniikan sektorin toi- mijoita. Kaatajan kommentti on huomi- onarvoinen ja asettaa positiivisen haasteen sekä tekniikan ja teollisuuden historiasta opinnäytettä suunnitteleville että varttuneil- lekin tutkijoille. Suomalaisten naispuolisten tekniikan alan toimijoiden henkilöhistoriat kiinnostavat ja niitä myös tarvitaan oiko- maan käsityksiä tekniikan sukupuolesta.

Lehden artikkeleita yhdistävä teema on kansainvälisyys ja yhteydet muihin maihin.

Teknologiaa ja tiedettä on tehty yli kansal- listen, kieli ja tieteenalojen rajojen. Panu Nykänen tarkastelee lehden ensimmäisessä artikkelissa saksalaisia opettajia suomalaisen insinöörikunnan kasvattajina 1800-luvulta lähtien. Petri Pajun, Mikko Kylliäisen, Riitta Mattilan sekä Simo Järvelän ja Kai Luotosen artikkeleissa avataan suomalaista tekniikan ja teollistumisen historiaa yksittäisten hen- kilöiden kautta. Lehden lopussa Johan Stén esittelee kirjasarjaa Finlandssvenska tekniker.

Artikkelin lopusta löytyy tutkijoita kiinnos- tava kattava luettelo kirjasarjan esittelemistä suomenruotsalaisista tekniikan toimijoista.

Tämän lehden myötä vetovastuu leh- dessä siirtyy Sampsa Kaatajalta allekirjoit- taneelle. Tekniikan Waiheita -lehti kiittää Kaatajaa kuluneista vuosista ja väitöstutki- muksen ohessa tekniikan historian julkaisu- toiminnalle omistetuista lukuisista työtun- neista.

Teija Försti

Kirjoittaja on Turun yliopiston tutkija ja Tekniikan Waiheita -lehden päätoimittaja.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tekniikan historian mediat: Tekniikan Historian Seuran syysseminaari 2013 (Sampsa Kaataja)..

Marko Ampujan kiinnostava esitys Tek- niikan Historian Seuran viime syksyn syys- seminaarissa nähdään nyt artikkeliversiona.. Ampuja käsittelee Internetiä ja siihen liitet-

Edellisen päätoimittajan Sampsa Kaatajan luopuessa päätoimittajan tehtävästä lehdelle toivottiin päätoimittajaksi jatko-opiskelijaa, joka tuntisi tekniikan historian tutkimusta

Teimme Panun kanssa katsauksen suomalaisen tekniikan historian ja museo- toiminnan historiaan (Panu ja Kimmo) ja julkaisimme ja käänsimme Tekniikan Histo- rian Seuran

jatkossa Tekniikan Historian Seuraa infor- moidaan paremmin Virossa järjestettävistä tieteen ja tekniikan historian tapahtumista, ja ne pyritään myös uutisoimaan Tekniikan

Finska Vetenskaps-Societetenin eli Suomen Tiedeseuran tunnetussa sarjassa Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk – mutta nimenomaan tekniikan alalla voidaan kat- soa,

Lokakuun alussa pidetyn Tekniikan Historian Seuran syyskokouksen yhteydessä järjestettiin myös seminaari teemalla henkilöhistoria tek- niikan historiana.. Tekniikan museolla

Naisylioppilai- den lukumäärän kasvu nosti naisten osuutta tekniikan opinnoissa, mutta tekniikan va- linneiden naisten osuus naisylioppilaista ei juuri kasvanut..