Solmu 2/2007 1
Minne katosi matematiikka?
Juha Haataja
Usein unohdetaan, ett¨a matematiikan osaaminen on kynnyskysymys yhteiskunnan toimintakyvylle. Tar- kemmin ajatellen matematiikkaa tarvitaan kaikkialla.
Tietokoneen toiminta perustuu matemaattisille pe- riaatteille prosessoritasolta k¨aytt¨oliittym¨a¨an saakka.
Tiedon siirto ja esimerkiksi videokuvien esitt¨aminen perustuvat matemaattisille algoritmeille. Ja tiedon sa- lauksessa k¨aytet¨a¨an pitk¨alle kehitettyj¨a lukuteorian ja muiden tutkimusalueiden tuloksia, esimerkiksi elliptis- ten k¨ayrien teoriaa.
Kun koneeni ottaa yhteytt¨a langattomaan tukiase- maan, saavat Maxwellin yht¨al¨ot ja Shannonin infor- maatioteoria homman pelaamaan. Ja kun haen tieto- yhteiskuntastrategian PDF-versiosta sanaa ”matema- tiikka”, k¨ayt¨an hyv¨akseni matematiikkaa.
Tietoyhteiskuntastrategiasta 2007–2015 puheenollen voi mainita, ett¨a raportista l¨oytyy yksi maininta ma- tematiikasta. Sit¨a saa etsim¨all¨a etsi¨a. Kyseisess¨a koh- dassa puhutaan Suomen menestyksest¨a OECD:n Pisa- tutkimuksessa. Mutta miksi raportissa ei kerrota luki- jalle, ett¨a matematiikan osaaminen on kynnyskysymys tietoyhteiskunnan toimintakyvylle?
Tietoteknisten oivallusten kehitt¨aminen vaatii mate- maattista ajattelukyky¨a. Matematiikka rakentaa sillan reaalimaailman ilmi¨oist¨a ja prosesseista tietokoneiden virtuaalimaailmaan.
Tieteellisess¨a tutkimuksessa ja yritysten tuotekehityk- sess¨a k¨aytet¨a¨an hyv¨aksi laskennallista tiedett¨a, siis si- mulointia ja mallintamista, miss¨a matematiikan avul- la kuvataan todellisuuden luonnetta. Tutkimus tarvit- see laskennallisen tieteen v¨alineist¨o¨a kyet¨akseen vastaa- maan haasteisiin.
Matematiikan osaamista tarvitaan k¨annyk¨oiden, pape- rikoneiden ja l¨a¨akkeiden suunnittelussa. Nanotieteess¨a kuvataan atomit ja molekyylirakenteet matemaattisel- la formalismilla. Bioinformatiikassa matematiikka kyt- kee geenien symbolit ja niiden biologisen merkityksen toisiinsa.
Usein kehutaan tietotekniikka-alan suuryritysten ty¨ollist¨av¨ast¨a vaikutuksesta, mutta ei puhuta pienist¨a oivalluksista, jotka kyseenalaistavat isojen aseman. Esi- merkkej¨a pienten ideoiden mullistavasta vaikutuksesta tarjoavat Google, Wikipedia ja Youtube.
Jos haluamme el¨a¨a tietoyhteiskunnassa, tarvitsem- me ihmisi¨a jotka kykenev¨at ymm¨art¨am¨a¨an maailmaa.
T¨at¨a ymm¨arryst¨a ei saavuteta ilman matematiikkaa.
Vankimielisairaalan ylil¨a¨ak¨ariHannu Lauermakirjoit- taa teoksessaan ”Usko, toivo ja huijaus” (Duodecim, 2006) seuraavasti: ”Kriittinen ajattelu edellytt¨a¨a kyky¨a ymm¨art¨a¨a numeerisia k¨asittelytapoja ja niihin pohjaa- vaa todenn¨ak¨oisyyslaskentaa.”
J¨arjen (ja matematiikan) k¨aytt¨o¨a pit¨aisi suosia tieto- yhteiskunnassa.
Kirjoittaja ty¨oskentelee tiedetuen johtajana Tieteen tietotekniikan keskuksessa CSC:ss¨a. Kirjoitus on muokattu Tietoyhteys-lehdess¨a ilmestyneest¨a kolumnista.
