• Ei tuloksia

Approksimointialgoritmit (kev¨ at 2010) Harjoitus 9 (12. huhtikuuta)

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Approksimointialgoritmit (kev¨ at 2010) Harjoitus 9 (12. huhtikuuta)"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Approksimointialgoritmit (kev¨ at 2010) Harjoitus 9 (12. huhtikuuta)

Ratkaisuja (Jouni Siren)

1. Osoitetaan, ett¨a mitk¨a tahansa n pistett¨a metrisess¨a avaruudessa (Rk, l1) voidaan kuvata et¨aisyydet s¨ailytt¨aen avaruuteen (Rm, l22) jollainm≥k.

Olkoon pisteiden joukko P. Muodostetaan bijektiot fi : P → {1, . . . , n} kaikilla i siten, ett¨a jokainen funktio fi on kasvava komponentin i suhteen. Lis¨aksi muodostetaan funktiot gi : {1, . . . , n} → R, joilla gi(j) = fi−1(j)i kaikilla i ja j. My¨os funktiot gi ovat kasvavia.

Etsitty kuvaus onh:Rk 7→R(n−1)k, miss¨a h(x) = (z1, . . . , zk) ja zi= (p

gi(2)−gi(1), . . . ,p

gi(fi(x))−gi(fi(x)−1),0, . . . ,0) kaikillai.

Olkootx, y∈P mielivaltaisia pisteit¨a. Nyt

||x−y||1=

k

X

i=1

||xi−yi||1 ja ||h(x)−h(y)||22=

k

X

i=1

||h(x)i−h(y)i||22,

joten riitt¨a¨a tarkastella mielivaltaista komponenttia i. Oletetaan yleisyydest¨a tinkim¨att¨a fi(x)< fi(y) ja merkit¨a¨ana=h(x)i sek¨ab=h(y)i. T¨all¨oin

||a−b||22 =

n−1

X

j=1

(aj−bj)2=

fi(y)−1

X

j=fi(x)

b2j =

fi(y)−1

X

j=fi(x)

(gi(j+ 1)−gi(j))

= gi(fi(y))−gi(fi(x)) =yi−xi=||yi−xi||1, joten||x−y||1=||h(x)−h(y)||22.

2. Approksimointisuhteen s¨ailytt¨av¨a palautus tasapainoisesta leikkauksesta mielivaltaisellab≤ 1/2 puolitusleikkaukseen (eli tapaukseenb= 1/2) saadaan lis¨a¨am¨all¨a verkkoon uusia solmuja, joihin ei liity yht¨a¨an kaarta. Solmuja lis¨at¨a¨an n solmun verkkoonm kappaletta niin, ett¨a bn+m= (n+m)/2.

Olkoon alkuper¨ainen verkko G ja lis¨aysten j¨alkeinen verkko G0. Nyt jokaista tasapainoista leikkausta (S, S) verkossa G vastaa kapasiteetiltaan yht¨a suuri verkon G0 puolitusleikkaus (S0, S0). T¨am¨a saadaan sijoittamalla lis¨atyt solmut leikkaukseen (S, S) niin, ett¨a kummankin puolen kooksi tulee (n+m)/2.

Toisaalta mielivaltaisesta verkon G0 puolitusleikkauksesta (S0, S0) saadaan kapasiteetiltaan yht¨a suuri verkonGleikkaus (S, S) poistamalla siit¨a kaikki lis¨atyt solmut. Koska|S0|=|S0|= (n+m)/2, on verkonGleikkauksen pienemm¨an puolen koko v¨ahint¨a¨an (n+m)/2−m=bn solmua. Kysymyksess¨a on siis verkon Gtasapainoinen leikkaus.

Koska jokaisesta verkon G tasapainoisesta leikkauksesta saadaan helposti kapasiteetiltaan yht¨a suuri verkonG0 puolitusleikkaus, ja p¨ainvastoin, on tasapainoisesta leikkauksesta app- roksimointisuhteen s¨ailytt¨av¨a palautus puolitusleikkaukseen.

3. Olkoon (V, d) jokin metriikka ja n = |V|. Luennoilla (sivut 293–312) esitettiin metriikan O(logn)-v¨a¨aristynyt l1-upotus O((logn)2)-ulotteiseen avaruuteen. Yleistet¨a¨an upotus nyt vastaavaksilp-upotukseksi mielivaltaisellap≥1.

Olkoon Q kohdeavaruuden ulottuvuuksien m¨a¨ar¨a. Valitaan joukot Si kaikilla 1 ≤ i ≤ Q vastaavalla tavalla kuin luennoilla. Etsitty upotus on σp : V → RQ, miss¨a σp(u) = x ja xi=d(u, Si)/Q1/p.

Olkootu, v∈V mielivaltaisia alkioita. Niiden v¨aliseksi et¨aisyydeksi upotuksessa tulee

||σp(u)−σp(v)||p =

Q

X

i=1

d(u, Si)

Q1/p −d(v, Si) Q1/p

p!1/p

= 1

Q

Q

X

i=1

|d(u, Si)−d(v, Si)|p

!1/p

≥ 1

Q

Q

X

i=1

|d(u, Si)−d(v, Si)|

!

=||σ1(u)−σ1(v)||1.

(2)

Et¨aisyys on siis v¨ahint¨a¨an yht¨a suuri kuin tapauksessap= 1. Luennoilla esitetyn mukaisesti kaikkien alkioparien v¨aliset et¨aisyydet ovat korkeintaanO(logn) kertaa pienempi¨a kuin met- riikassadainakin todenn¨ak¨oisyydell¨a 1/2. Riitt¨a¨a siis osoittaa, ettei mik¨a¨an et¨aisyys kasva suuremmaksi kuin metriikassad.

Kolmioep¨ayht¨al¨ost¨a seuraa|d(u, Si)−d(v, Si)| ≤d(u, v) kaikillai. N¨ain ollen

||σp(u)−σp(v)||p= 1 Q

Q

X

i=1

|d(u, Si)−d(v, Si)|p

!1/p

≤ 1

Q

Q

X

i=1

d(u, v)p

!1/p

=d(u, v).

Mink¨a¨an alkioparin v¨alinen et¨aisyys upotuksessa ei siis ole suurempi kuin metriikassa d.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Solmun vaihdon vaikutuksen selvitt¨ ami- nen vie aikaa suhteessa solmun naapureiden m¨ a¨ ar¨ a¨ an, joten kohta (b) onnistuu my¨ os ajassa O(|V | + |E|).. Muodostetaan tiukka

Lis¨ aksi molem- mat ratkaisut ovat saman hintaisia, joten kysymys on approksimointisuhteen s¨ ailytt¨ av¨ ast¨ a palautuksesta solmupeiteongelmasta monileikkausongelmaan.. Jos

Koska harvimman leikkauksen teorian käsitteleminen luennoilla on kestänyt hieman odotettua kauemmin, tällä kertaa tehtäviä on hieman vähemmän ja ne sivuavat hieman aiheita,

[r]

Harjoitus 2, kev¨at

[r]

Tutki onko A rajoitettu,

'Iona was smiling at the one who made faces to her the day before.' On the basis of all this evidence, we can safely conclude that the typical cases of licensing