• Ei tuloksia

Suotietoutta ristiin rastiin laajan Venäjänmaan – Suopäivät Pietarissa 5.–7.2.2018

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suotietoutta ristiin rastiin laajan Venäjänmaan – Suopäivät Pietarissa 5.–7.2.2018"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

35 Suo 69(1) 2018

© Suoseura — Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471

Helsinki 2018 Suo 69(1): 35–36 — Matkakertomukset

Suotietoutta ristiin rastiin laajan Venäjänmaan – Suopäivät Pietarissa 5.–7.2.2018

Tapio Lindholm

Suoseura piti 2. helmikuuta 2018 menestyksekkään suopäivän Tieteiden talolla Helsingissä. Suopäivä pidettiin nyt jo toista kertaa ja ajatuksena olisi jatkossakin järjestää näitä joka toinen vuosi. Sa- mana Maailman kosteikkopäivänä järjestetään suo- tapahtumia myös muualla. Pietarissa on Venäjän kasvitieteellinen seura ja Venäjän tiede akatemian Komarovin kasvitieteellinen laitos ovat tällaisia suotapahtumia järjestäneet jo kohta kymmenen vuoden ajan. Nyt jostain syytä tämä konferenssi järjestettiin hieman myöhemmin eli 5.–7.2.

Venäläiseen tapaan tapahtumat ja laitokset nimetään jonkun ansioituneen alan henkilön mukaan. Näin tämäkin tapahtuma, joka oli ni- metty IX. Jekaterina Alekseevna Galkinan muis- tokokoukseksi. Galkinan nimi liittyy vahvasti Venäjällä suotutkimuksiin ja soihin. Jekaterina Galkina syntyi 27.11.1897 ja kuoli 96 vuo tiaana 24.6.1993. Hän oli monipuolinen soiden perustie- don tutkija. Hän toi suotutkimukseen maisema-

tarkastelun, soiden muodot ja luokittelun ja soiden ilmakuvatulkinnan. Pitkän elämänsä ajan hän oli samalla monen suotutkijapolven oppiäiti ja hänen oppilaitaan olivat mm kaksi muuta tunnettua suo- tutkijanaista; Marina Botch ja Tatjana Jurkovskaja.

Suokokouksessa oli kaikkiaan noin 80 osan- ottajaa. Hyvänä asiana oli, että paikalla oli niin vanhaa suotutkijapolvea, kuten Tatiana Jur- kovskaja, mutta myös runsaasti nuorta väkeä.

Venäläisellä suotutkimuksella on siis jatkuvuutta.

Kokouksessa pidettiin kaikkiaan 44 esitelmää.

Lisäksi pidettiin avauspuheet sekä kymmenkunta posteria. Keskeisenä teemana kokouksessa oli geobotaniikka tai soiden maantiede. Eli klassista suotiedettä, jota Venäjällä vielä tarvitaan, ja tar- vittaisiin Suomessakin esim. suurten suojeltujen soiden rakenteen ja toiminnan tarkemmaksi kuvaamiseksi.

Kokouksen annista oli laadittu ennalta venäjän- kielinen kongressijulkaisu: Yurkovskaya, T.K.

Kuva 1. Pietarin suopäivän posterisessio oli hyvin keskusteleva. Posteriaan esittelee D. A. Filippov Vologdasta.

Photo 1. The ”IX meet- ing in memoriam of Eka- terina Alexeevna Galkina –peatland symposium was held in 5.–7.2.2018 in St.

Petersburg, Russia. Dr. D.

A. Philippov from Vologda is presenting his poster.

(Photo: Tapio Lindholm).

(2)

36 Lindholm

(toim.). 2018. Proceedings of the ”IX meeting in memoriam of Ekaterina Alexeevna Galkina” (Saint- Petersburg/February 2018). Publishing house

”LETI”, 2018. 260 s. ISBN 978-5-7629-2157-2.

Monet esitelmät käsittelivät oman tutkimus- alueensa soiden rakennetta, kehityshistoriaa ja flooraa. Yksi esitelmä (posteri) käsitteli soiden kova kuoriaisia ja yksi esitelmä suolinnustoa, mut- ta pääosin aiheet olivat selvemmin geobotaniikka tai varsinaista kasvitiedettä. Uutta aiemmin julkai- sematonta tietoa esitettiin mm. Kuolan niemimaan soista ja Hiipinän tunturialueen aapasoista. Myös Etelä-Uralin alueen, Keski-Venäjän ylänköalueen ja Volgan ylänköalueen soista esiteltiin uutta mielenkiintoista tietoa.

Pohjoiset suot saivat erityistä huomiota: Bug- rat – erilaiset routasuot – palsat ja polygonisuot Venäjän arktisilla alueilla ja myös Barentsin meren marskirannat ja niiden tilan seuranta olivat esillä. Viitteitä ilmaston lämpenemisestä pohjoi- silla alueilla näkyy tuloksista.

Vastakohtana arktisille tutkimuksille olivat esitelmät Tulan karstisoista ja Kamtsatkan kuu- mien lähteiden ympäristön soista. Suo massiiveja käsitteleviä tutkimustuloksiaan esittelivät Koillis- Venäjän ja Kauko-Idän alueiden tutkijat Maga- danista, Petropavlovskista ja Habarovskista.

Kuva 2. Suotapahtuman illan vietossa saimme naut- tia bashkirialaisesta huilu- esityksestä. Soittajana I.G.

Bikbajev Ufasta.

Photo 2. In the gala dinner, I.G. Bikbayev presented a nice bashkirian piece of music. (Photo: Tapio Lindholm).

Myös Venäjän ja Valkovenäjän soiden ennal- listamishankkeista esitettiin tutkimustuloksia.

Lisäksi virolaisessa esitelmässä tarkasteltiin soiden virkistyskäytön luomia ongelmia. Rahka- sammalten kasvun tutkiminen oli myös yksi esillä olleista teemoista.

Itse kokous kesti kolme päivää. Kokouksen avaukseen pääsin viemään Suoseuran ja suo päivän tunnelmien terveiset. Kaksi päivää kuultiin esitel- mä toisensa perään. Kolmantena päivänä oli ensin posterisessio, jossa jokainen posterin esittäjä sai 5–10 minuutta aikaa esittää työtään. Viimeisen päivän iltapäiväohjelma koostui erillisistä ekolo- gisista tutkimuksista, jotka eivät olleet perinteistä geobotaniikkaa, vaan näitä muita aiheita.

Kokoustila Pietarin kasvitieteellisen puu tarhan eli Komarovin instituutissa oli vaatimaton mutta toimiva. Kokouksella oli toinenkin ”suojelija”

Galkinan lisäksi: Itse Vladimir Leontevits Komarov (1869–1945) seurasi kokousta takaseinällä taulusta.

Tällainen kyläily naapurien suokokouksissa on hyvin avartavaa ja antaa mahdollisuuden myös omaan verkostoitumiseen. Vaikka esitelmät olivat venäjäksi, osasi suuri joukko tutkijoita kommu- nikoida myös englanniksi. Ja jos joku ei osannut, sai tulkkausapua vierestä.

Kiitokset avusta Olga Galaninalle!

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kuivikepohjaratkaisut ovat sekä eläinten hyvinvoinnin että usein myös rakennuskustannusten kannalta hyviä ratkaisuja, mutta hyvälaatuinen kuivike on kallista, muodostaen melko

Hyötyjen näkyminen muussa ympäristössä vaatisi aikaa sekä logistiikan alan isoimpien yritysten ja tekijöiden aktiivista osallistumista ja sitoutumista käytännön

Julkaisussa kuvataan tarpeellista tietopohjaa, soiden luokittelua, vaikutusten arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja sekä annetaan ohjeita soiden erilaisten käyttömuo-

Kielitieteen ja sen lähialojen keskeisiä tehtäviä on kuvata sitä, miten kielelliset ja muut merkit sekä tilanteiset toiminnot, joissa niitä käytetään, muodostuvat

Metsävarat (forest fund, lesnoi fund) on keskeinen käsite Venäjän metsällisessä kirjanpidossa, ja sillä tarkoitetaan sitä aluetta, joka on metsätalousviras- ton hallinnassa ja

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle todistus suoritetuista tutkinnon osista, jos opiskelija suorittaa vain tutkinnon osan tai osia ja henkilökohtaisessa

Opetustuntimäärän perusteella rahoitettavan taiteen perusopetuksen vuotuinen valtionosuu- den peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjälle

osat Suoritetut tutkinnon osat merkitään todistukseen ryhmiteltyinä tutkinnon muodostumisen mukaisesti. Seuraavien tutkinnon osien nimien alle merkitään tutkinnon osaan sisältyvät