Antti Mutanen
Metsäsektorin suhdannetiedolle riittää kysyntää
Metsäsektorin suhdannekatsaus syntyi puumarkkinoiden murroksessa
M
etsäntutkimuslaitos (Metla) on julkaissut Met- säsektorin suhdannekatsausta (vuoteen 1997 Metsäsektorin ajankohtaiskatsaus) vuodesta 1991 lähtien. Syksyisin sekä paperisena että sähköisenä ilmestyvässä julkaisussa esitetään ennusteet muun muassa metsäteollisuustuotteiden tuotannolle, vien- nille ja hinnoille, raakapuun hakkuille ja kantohin- noille, metsäsektorin työvoimalle sekä yksityismet- sätalouden kannattavuudelle. Ennusteiden kattavuu- den osalta Metsäsektorin suhdannekatsaus on laajin metsäsektorin suhdannekehitystä vuosittain luotaava julkaisu. Vuodesta 2009 alkaen tärkeimmistä ennus- teista on julkaistu keväisin päivitys, Metsäsektorin suhdannetiedote.Metsäsektorin suhdannekatsauksen synty ajoittuu Suomen puumarkkinoiden murrokseen: kattavien hintasuositussopimusten kausi päättyi puumarkki- noilla keväällä 1991. Tämä merkitsi puun ostajien ja myyjien välisen virallisen neuvottelukäytännön ja markkinanäkemyskonsensuksen loppumista. Puu- markkinoilla tilanne oli uusi, ja tietoa metsäteol- lisuuden suhdanteiden kehityksestä tarvittiin puun markkinalähtöisen hinnoittelun pohjaksi. Metsäsek- torin ajankohtaiskatsauksella Metla pyrki lisäämään puumarkkinainformaatiota kattaen myös lopputuo- temarkkinoiden kehityksen sekä parantamaan infor- maation symmetrisyyttä.
Metsäsektorin suhdannekatsauksen perusrakenne, joka pohjautuu niin sanotun johdetun kysynnän peri-
aatteeseen, on säilynyt lähes muuttumattomana läpi historiansa. Sen mukaisesti katsauksessa analysoi- daan aluksi talouden yleistä suhdannekehitystä met- säteollisuuden tärkeimmillä vientimarkkina-alueilla sekä kotimaassa ja tehdään päätelmiä siitä, kuinka yleinen talouskehitys vaikuttaa metsäteollisuustuot- teiden kysyntään vienti- ja kotimarkkinoilla. Met- säteollisuustuotteiden kysyntä puolestaan heijastuu niiden tuotantoon ja puuraaka-aineen kysyntään.
Puuraaka-aineen kysynnän ja tarjonnan yhteisvai- kutuksesta määräytyvät markkinahakkuut ja puun hinta. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan säännölli- sesti muun muassa metsäteollisuuden ja -talouden työllisyyskehitystä sekä yksityismetsätalouden in- vestointeja ja kannattavuutta.
Lukijat tyytyväisiä Metsäsektorin suhdannekatsaukseen
Metsäsektorin suhdanne-ennusteiden laadinta juuri Metlassa on ajoittain herättänyt kiivasta kritiikkiä ja erityisesti metsäteollisuuden edustajat ovat tois- tuvasti kyseenalaistaneet Metlan tutkijoiden päte- vyyden tehdä ennusteita. Metsäsektorin suhdanne- katsauksen 2001–2002 ilmestyttyä vaadittiin jopa katsauksen julkaisemisen lopettamista. Kritiikistä huolimatta Metsäsektorin suhdannekatsaus on säi- lyttänyt asemansa yhtenä Metlan tilatuimmista ja luetuimmista julkaisuista. Keväällä 2009 Metsäsek- torin suhdannekatsaus -hankkeen saadessa jatkoa käynnistettiin myös katsauksen kehitystyö, jonka
yhtenä tavoitteena on muokata katsausta sen käyt- täjiä entistä paremmin palvelevaksi. Kehitystyön en- simmäisenä vaiheena toteutettiin Metsäsektorin suh- dannekatsauksen nykyisille lukijoille sekä uusille, potentiaalisille lukijaryhmille suunnattu asiakastyy- tyväisyys- ja tietotarvekartoitus, josta seuraavaksi esitellään joitakin keskeisiä tuloksia.
Yhdistettynä posti- ja internet-kyselynä toteutettu asiakastyytyväisyys- ja tietotarvekartoitus kohden- nettiin sekä katsauksen nykyisiin tilaajiin että uu- siin potentiaalisiin asiakkaisiin. Nykyisistä tilaajis- ta poimittiin 210 tilaajaa, joille kysely postitettiin.
Uusia potentiaalisia lukijoita edustivat Metsäavain 2009 -julkaisusta poimitut 140 merkittävää metsä- alan vaikuttajaa, joille tarjottiin mahdollisuus tutus- tua sähköisesti tuoreimpaan Metsäsektorin suhdan- nekatsaukseen 2008–2009 ja tämän jälkeen vastaa- maan julkaisua koskevaan internet-kyselyyn. Vasta- uksia saatiin 66 ja vastausprosentiksi muodostui 19.
Tyypillinen vastaaja oli organisaatiossaan johtavassa asemassa työskentelevä 46–60-vuotias mieshenkilö.
Vastaajat edustivat kattavasti eri metsäalan organi- saatioita, kuten metsänhoitoyhdistyksiä, metsäkes- kuksia, puutuoteteollisuuden sekä massa- ja pape- riteollisuuden yrityksiä, kansalaisjärjestöjä, etujär- jestöjä sekä alan oppilaitoksia. Mukana oli myös kaupan ja rahoituslaitosten edustajia. Vastaajat tun- sivat entuudestaan hyvin Metsäsektorin suhdanne- katsauksen: 52 prosenttia vastaajista luki katsaus- ta säännöllisesti sen ilmestymisen yhteydessä ja 41 prosenttia ainakin silloin tällöin.
Kyselyn alkuosassa kartoitettiin lukuisten väittä- mien avulla vastaajien näkemyksiä nykyisestä Metsä- sektorin suhdannekatsauksesta sekä heidän tyytyväi- syyttään katsaukseen. Suhdannekatsauksen lukutot- tumuksiin liittyen 86 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”Luen suh- dannekatsausta saadakseni uusinta tietoa”. Merkittävä syy katsauksen lukemiseen oli myös sen ennusteiden vertailu muiden tuottamiin ennusteisiin. Ylivoimai- nen enemmistö vastaajista (85 prosenttia) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että katsauksesta oli heille hyötyä työssään. Lisäksi 46 prosenttia vas- taajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että katsauksen ennusteet olivat vaikuttaneet heidän päätöksentekoonsa. Metsäsektorin suhdannekatsaus- ta voidaankin perustellusti pitää lukijakuntansa kes- kuudessa erittäin vaikuttavana tietolähteenä.
Vastaajien tuli lisäksi arvioida, kuinka hyvin eri adjektiivit ja ominaisuudet, sekä positiiviset että ne- gatiiviset, kuvasivat Metsäsektorin suhdannekatsa- uksen sisältöä, ulkoasua ja katsausta kokonaisuu- tena. Suhdannekatsausta pidettiin asiasisällöltään kiinnostavana, kattavana, ajantasaisena, hyvin pe- rusteltuna, loogisena ja hyvin kirjoitettuna. Ulko- asultaan suhdannekatsausta ei pidetty erityisen hou- kuttelevana saati modernina. Toisaalta useat vastaa- jat pitivät ulkoasua varsin miellyttävänä sekä asial- lisena. Tiedusteltaessa sekä asiasisällön että ulko- asun merkitystä tietolähdettä valittaessa, asiasisäl- löllä myönnettiin luonnollisesti olevan suuren mer- kityksen. Toisaalta myöskään ulkoasun merkitystä ei voida vähätellä: vaikka 39 prosenttia vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä sen kanssa, että ulkoasulla olisi heille suuri merkitys tietolähdettä valittaessa, peräti 29 prosenttia vastaajista myönsi myös ulkoasulla olevan merkitystä.
Kokonaisuutena Metsäsektorin suhdannekatsaus arvioitiin vastaajien keskuudessa korkeatasoiseksi, ammattimaisesti toteutetuksi sekä hieman yllättäen myös asiakaslähtöiseksi. Vaikka katsauksen rakenne ja tietosisältö ovat olleet kirjoittajien itsensä mää- rittämiä, on katsaus onnistunut palvelemaan kohde- ryhmänsä tarpeita ilmeisen hyvin.
Suhdannekatsausta piti objektiivisena tietolähtee- nä peräti 88 prosenttia vastaajista, kun taas ainoas- taan viiden prosentin mielestä asia ei ollut näin. Puo- lueettomuuden onkin ajateltu olevan Metlan tuot- tamien suhdanne-ennusteiden vahvuus verrattuna muiden tahojen ennusteisiin.
Vastaajien näkemystä suhdannekatsauksen ennus- teiden riippumattomuudesta selvitettiin lisäksi väit- teellä ”Kokonaisuutena suhdannekatsaus on tietyn eturyhmän intressejä palveleva”. Tämän väittämän kanssa enemmistö vastaajista (52 prosenttia) oli jok- seenkin tai täysin eri mieltä. Toisaalta on tärkeää myös huomata, että 17 prosenttia vastaajista piti suh- dannekatsausta tietyn eturyhmän intressejä palvele- vana. Lisäksi väittämään neutraalisti suhtautuvien ja mielipiteestään epävarmojen osuudet olivat varsin suuret. Suhdannekatsauksen riippumattomuuteen liittyvien vastausten jakauma onkin jossain määrin ristiriidassa ”Kokonaisuutena suhdannekatsaus on objektiivinen tietolähde” -väittämän kanssa. Tie- dusteltaessa, minkä eturyhmän intressejä suhdan- nekatsaus vastaajien mielestä palveli, sekä metsän-
omistajat että metsäteollisuus mainittiin yhtä monta kertaa. Aiemmin toteutettujen sidosryhmähaastat- telujen tuloksissa Metlan mainittiin olevan imagol- lisesti lähellä yksityismetsäomistajien etujärjestöä.
Tämä Metlan imagoon liittyvä piirre voi siis heijas- tua myös Metsäsektorin suhdannekatsaukseen liitty- viin mielikuviin. Toisaalta on mielenkiintoista, että jotkut suhdannekatsauksen lukijat näkivät sen pal- velevan metsäteollisuuden intressejä.
Vastaajia pyydettiin vielä antamaan erilliset kou- luarvosanat (4–10) Metsäsektorin suhdannekatsa- uksen asiasisällölle, ulkoasulle ja kokonaisuudelle.
Asiasisällölle annettiin parhaimmat arvosanat ja nii- den keskiarvoksi muodostui 8,5. Suhdannekatsauk- sen ulkoasulle annettiin asiasisältöä huonompia ar- vosanoja. Ulkoasun arvosanojen keskiarvo oli 7,5.
Keskiarvoa laskivat ulkoasulle annetut, muutamat erittäin huonot arvosanat. Metsäsektorin suhdanne- katsaukselle kokonaisuutena annettujen arvosanojen keskiarvo 8,1 asettui loogisesti asiasisällölle ja ulko- asulle annettujen arvosanojen keskiarvojen väliin.
Vastaajilta myös tiedusteltiin, voisivatko he suosi- tella Metsäsektorin suhdannekatsausta muille met- säalan ammattilaisille. Varauksettomasti suhdan- nekatsausta suosittelisi muille peräti 79 prosenttia vastaajista. Tietyin varauksin katsausta suosittelisi muille 20 prosenttia vastaajista. Varauksellisuuteen
mainittiin syiksi muun muassa suhdannekatsauksen tarjoaman tiedon puutteellinen ajantasaisuus, katsa- ukseen tutustumisen vaatima ”ajanmenekki” sekä se, että katsauksen tarjoamat tiedot ovat saatavilla muistakin lähteistä. Ainoastaan yksi vastaaja ei olisi suositellut julkaisua muille.
Metsäenergiamarkkinoiden seurantaa kaivataan lisää
Kyselyn toisessa osassa kartoitettiin vastaajien tieto- tarpeita. Aluksi tiedusteltiin, kuinka tärkeinä vastaa- jat pitivät Metsäsektorin suhdannekatsauksen ny- kyisiä, vakiintuneita aihealueita ja niiden seuran- taa. Kuvassa 1 on esitetty eri aiheiden saamien tär- keysarviointien jakaumat. Aiheet on listattu tärkeys- järjestykseen vastausvaihtoehdon ”Erittäin tärkeä”
-osuuden perusteella. Mikäli usealla aiheella on ollut sama vastausvaihtoehdon ”Erittäin tärkeä” -osuus, tärkeysjärjestys on määräytynyt vastausvaihtoehdon
”Jokseenkin tärkeä” -osuuden perusteella. Huomi- onarvoista on, että vastausvaihtoehtojen ”Erittäin tärkeä” ja ”Jokseenkin tärkeä” yhteenlasketut osuu- det olivat kaikilla aihealuilla yli 70 prosenttia ja vain hyvin harvat aihealueet saivat osakseen vastausvaih- toehtoja ”Jokseenkin turha” tai ”Turha”.
Kuva 1. Kysymys: ”Kuinka tärkeinä pidätte Metsäsektorin suhdannekatsauksen nykyisiä, vakiintuneita aihealueita ja niiden seurantaa?”.
Raakapuumarkkinat: kantohinnat Raakapuumarkkinat: hakkuumäärät Suomen puuvarojen käyttö Metsäteollisuuden kustannukset ja kannattavuus Raakapuumarkkinat: puun tuonti Kotimaan talouskehitys Yksityismetsätalouden kannattavuus Metsäteollisuuden vientihinta- ja puumarkkinoiden kantohintaindeksit Metsäteollisuuden kustannusrakenne Saha- ja vaneriteollisuuden vientihinnnat Saha- ja vaneriteollisuuden vienti- ja tuotantomäärät Massa- ja paperiteollisuuden vientihinnnat Massa- ja paperiteollisuuden vienti- ja tuotantomäärät Kansainvälinen talouskehitys Yksityismetsien investoinnit Metsätalouden työllisyys Metsäteollisuuden työllisyys
Erittäin tärkeä Jokseenkin tärkeä Ei turha eikä tärkeä Jokseenkin turha Turha En osaa sanoa
10
0 20 30 50
%
40 60 70 80 90 100
Tärkeimpinä nykyisistä aihealueista vastaajat pi- tivät Suomen puumarkkinoita koskevia osa-alueita, erityisesti kantohintojen ja hakkuumäärien seurantaa ja ennusteita. Vähiten tärkeinä vastaajat pitivät met- säteollisuuden ja -talouden työllisyyslukuja. Tärke- ysjärjestyksessä sijoittuivat yllättävän heikosti myös metsäteollisuustuotteiden vientimäärien ja -hinto- jen sekä tuotantomäärien kehityksestä ja ennusteis- ta kertovat luvut.
Nykyisten aihealueiden tärkeysjärjestys heijasta- nee vastaajien organisaatioiden toimintakentän tar- peita. Merkittävä osa vastaajista toimii metsätalou- teen liittyvissä organisaatioissa, kuten metsänhoito- yhdistyksissä, metsäkeskuksissa, puunhankintayri- tyksissä sekä metsänomistajien etujärjestöissä, joille juuri puumarkkinoiden kehitys on ensisijaisen tär- keää. Tämän vuoksi Suomen puumarkkinoihin hei- jastuvat maailmantalouden ja metsäteollisuustuottei- den vientimarkkinoiden kehityskulut koetaan suh- dannekatsauksen lukijoiden taholta pikemminkin si- vujuonteiksi, vaikka niiden seuranta on olennainen osa puumarkkinoiden ennusteiden taustoittamista ja laadintaa.
Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hy- vin nykyiset aihepiirit ja niiden tarkastelut vastasi- vat laajuudeltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan hei- dän tarpeitaan. Vastaajat pitivät suhdannekatsauksen nykyistä tietosisältöä laajuudeltaan sopivana. Vas- taajat olivat myös jokseenkin tyytyväisiä nykyisis- tä aiheista esitettyjen tarkastelujen ja ennusteiden yksityiskohtaisuuteen. Toisaalta nykyistä yksityis- kohtaisemmillekin tarkasteluille olisi vastausten pe- rusteella tilausta.
Vastaajille esitettiin myös lista uusista aihealueis- ta, joita mahdollisesti voitaisiin ryhtyä seuraamaan Metsäsektorin suhdannekatsauksessa. Lista perustui suhdannekatsauksen kirjoittajilta kerättyihin ehdo- tuksiin. Kuvassa 2 on esitetty uudet aihealue-ehdo- tukset tärkeysjärjestyksessä, joka perustuu vastaus- vaihtoehdon ”Erittäin tärkeä” -osuuteen.
Tärkeimpänä uutena aihealueena vastaajat pitivät bioenergiamarkkinoita, erityisesti metsäbioenergia- markkinoita. Metsä- ja energiapuumarkkinat mainit- tiin useasti tärkeimpänä uutena aihealueena myös uusia aihealueita kartoittaneessa avokysymyksessä.
Lisäksi tärkeysjärjestyksessä olivat korkealla Suo- men alueellisten puumarkkinoiden sekä hakkuu- mahdollisuuksien seuranta ja niihin liittyvät ennus- teet. Kyseisten aihepiirien tärkeys on luonnollinen seuraus jo aiemmin todetusta vastaajien kiinnostuk- sesta kotimaan puumarkkinoita kohtaan.
Kun tietotarvekartoitusta tehtiin, Metsäsektorin suhdannekatsaus ilmestyi kerran vuodessa syksyl- lä. Aiemmin kirjoittajat olivat saaneet palautetta katsauksen ennusteiden nopeasta vanhentumisesta ja tarpeesta päivityksille. Vastaajia pyydettiin sen vuoksi arvioimaan, kuinka sopivina he pitivät suh- dannekatsauksen silloista ilmestymisajankohtaa ja -tiheyttä. Kysymykseen vastanneista 57 prosenttia toivoi katsauksen ilmestyvän kaksi kertaa vuodessa.
Muutama vastaaja ehdotti jopa neljää ilmestymis- kertaa vuodessa, kun taas 25 prosenttia vastaajista piti silloista ilmestymistiheyttä kerran vuodessa so- pivana. Ilmestymisajankohtaa loka-marraskuussa pi- dettiin poikkeuksetta sopivana ja mahdollista toista ilmestymiskertaa toivottiin keväälle.
Kuva 2. Kysymys: ”Arvioikaa, kuinka tärkeinä pidätte seuraavia (suhdannekatsauksen mahdollisia uusia) aiheita”.
Bioenergiamarkkinat, erityisesti metsäbioenergiamarkkinat Suomen alueelliset puumarkkinat Alueelliset puuvarat ja hakkuumahdollisuudet Yksityiskohtaiset vientiennusteet metsäteollisuustuotteille Metsäsektorin institutionaalinen toimintaympäristö Itämeren alueen puumarkkinat Metsäkiinteistömarkkinat Metsiin liittyvä muu yritystoiminta, esim. matkailu Metsäkonemarkkinat
Erittäin tärkeä Jokseenkin tärkeä Ei turha eikä tärkeä Jokseenkin turha Turha En osaa sanoa
10
0 20 30 50
%
40 60 70 80 90 100
Tietotarvekartoituksen lopuksi vastaajia pyydet- tiin arvioimaan, kuinka tärkeänä he pitivät metsäsek- torin lyhyen aikavälin suhdanneinformaatiota ver- rattuna keskipitkän ja pitkän aikavälin muutosten seurantaan ja rakenteiden analyysiin. Viime vuosina on julkaistu useita metsäsektorin tulevaisuutta pi- demmällä aikavälillä kartoittaneita selvityksiä (esi- merkiksi Metlan Suomen metsiin perustuva hyvin- vointi 2015 ja Metsäalan tulevaisuusfoorumin Met- sän uusi aika – kohti monipuolisempaa metsäalan rakennetta). Metsäsektorin toimijat ovat näiden il- mestymisen yhteydessä antaneet tunnustusta niiden laatimiseksi tehdylle työlle. Samassa yhteydessä on esitetty epäilyjä lyhyen aikavälin suhdanne-ennus- teiden tarpeettomuudesta.
Kuvassa 3 on esitetty vastaajien näkemys eri tar- kasteluajanjaksoille tehtyjen ennusteiden ja kehitys- arvioiden tärkeysjärjestyksestä. Tärkeimpänä vastaa- jat pitivät lyhyen aikavälin suhdanneinformaatiota, vaikka myöskään pidemmän aikavälin muutosten ja rakenteiden analyysiä ei koettu turhaksi. Tulos on ym- märrettävä, koska enemmistö vastaajista edusti orga- nisaatioita, joiden jokapäiväisessä toiminnassa hyvin konkreettisilla lyhyen aikavälin arvioilla esimerkiksi puun hinnasta on huomattavan suuri painoarvo. Näin siitä huolimatta, että myös pitkän aikavälin kehitys- näkymät vaikuttavat esimerkiksi metsäteollisuuden ja puuntuotannon investointipäätöksiin.
Metsäsektorin suhdannekatsausta kehitetään
Metsäsektorin suhdannekatsausta pyritään aktiivi- sesti kehittämään asiakasnäkökulmasta. Asiakastyy-
tyväisyys- ja tietotarvekartoituksen tulosten mukai- sesti ryhdyttiin keväästä 2009 lähtien julkaisemaan Metsäsektorin suhdannetiedotetta, joka sisältää ku- luvaa vuotta koskevat päivitykset tärkeimmistä en- nusteista. Tarpeeseen metsäenergiamarkkinoiden seurannasta on pyritty vastamaan ottamalla ener- giapuumarkkinat entistä laajemmaksi osaksi raa- kapuumarkkinoiden tarkastelua. Lisäksi suhdan- nekatsausta pyritään jatkossa julkaisemaan entistä informatiivisemmassa sähköisessä muodossa. Suh- dannevaihteluiden aiempaa voimakkaampi heijas- tuminen raakapuumarkkinoille ei ainakaan ole vä- hentänyt ajantasaisen markkinatiedon sekä lyhyen aikavälin ennusteiden tarvetta.
Merkittävän kehityskohteen muodostavat Met- säsektorin suhdannekatsauksen tärkein sisältö: en- nusteet ja niiden syntymekanismi. Ajoittain julki- suudessa on kritisoitu juuri Metsäsektorin suhdan- nekatsauksen ennusteiden puutteellista tarkkuutta.
Metlan, kuten myös muiden tahojen, tuottamat en- nusteet ovat aina kuitenkin ehdollisia ja perustuvat ennusteiden laadinta-ajankohdan tietoihin. Parhaim- millaankin ennusteet ovat täten vain mahdollisia, joskin todennäköisiä, kehityskulkuja. Etenkin suh- dannekäänteiden ennakointi on äärimmäisen han- kalaa, mikä tuli todistetuksi kansainvälisen talous- taantuman alkaessa. Ennusteiden tarkkuuteen ja tarkkuuden parantamiseen on kuitenkin pyrittävä.
Tähän tähtää myös Metsäsektorin suhdannekatsauk- sen ennusteiden taustamallien keväällä 2011 alka- nut kehitystyö.
Kuva 3. Kysymys: ”Kuinka tärkeänä pidätte metsäsektorin lyhyen aikavälin suhdanneinfor- maatiota verrattuna keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitysarvioihin?”.
Lyhyen aikavälin (1–2 v) suhdanneinformaatio Keskipitkän aikavälin (2–5 v) muutokset ja rakenteet Pitkän aikavälin (5–20 v) muutokset ja rakenteet
Erittäin tärkeä Jokseenkin tärkeä Ei turha eikä tärkeä Jokseenkin turha Turha En osaa sanoa 10
0 20 30 50
%
40 60 70 80 90 100
Kirjallisuutta
Hetemäki, L., Hänninen, R. & Toppinen, A. 2001. A sys- tem for short term forecasting of the Finnish forest sec- tor (MESU): the case of sawnwood imports and sawlog demand. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 805.
Hänninen, R., Viitanen, J., Toivonen, R. & Järvinen, E.
2007. Metsäsektorin suhdanne-ennusteet ja niiden hyödyntäminen. Metsätieteen aikakauskirja 3/2007:
307–312.
Metsäsektorin suhdannekatsaus 2008–2009. Metsäntutki- muslaitos. 68 s. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkai- sut/suhdannekatsaus/suhdanne-vanhat.htm.
Metsäsektorin suhdannetiedote 2010. Saatavissa: http://
www.metla.fi/julkaisut/suhdannekatsaus/tiedotteet/
suhdannetiedote-27-05-2010.pdf.
n MMM Antti Mutanen, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toi- mipaikka. Sähköposti antti.mutanen@metla.fi
