Kyproksen ongelma ja piirteitä rauhanturvajoukkojen toiminnasta saarella

Kyproksen ongelma ja piirteitä rauhanturva- joukkojen toiminnasta saarella

Kenraaliluutnantti. A E M a r toi a

(Esitelmä Suomen SotaJtieteellisen Seuran kuukausilrokouksessa 26.11.1966)

Minulla on kunnia kertoa Suomen Sota:tieteellisel.1e Seumlle Kyp- roksen ongelmasta ja esi.ttää muutamia piir.teitä rauhantuTVajoukikojen toiminnasta saarella.

Asialla lienee ajankohtaisuutta kai.kiJ1J.e suomalaisille erLtyisesti sen takia, että Suomi on ollut pataljoonan voimin nmkana nruhanturvajouk- kojen to~mi·nnassa. Kyproksella ·koko ajan, nyt siis jo yli 2:J,2 vuotta.

Taustaksi esitelmälLeni luon aluksi lyhyen katsauksen saareen ja sen historiaan. Saaren kolro on :keskiosaJta, jättäen kapean koilliseen työnty- vw niemen pois, noin 180 x 90 km. Se vastaa siis Uudenmaan läänin suuruista aJ:ue1lba. SaareiLla on noin 580.000 iSJSukasta, joisba: on kreikka- laisia 445.000 ja tuxilddlaisi:a 105.000 sekä loput noin 30.000 engla.n.ti1aisia, armeeniaJlaisia ym. Kreikkalaisia on siis noin 80 % koko asu:kasmäärästä tu11klkilaisia nom 18

%.

Koko alueen huomioon ottaen eri bnsal1.isunJdet as'Uvat meliko sekaisin. Pääkaupungin Nioosian 100.000 asukkaasta on noin 30.000 turlcltilaista. Pienemmissä kaupungeissa E1a:magustassa, Lar- nacassa, Limassolissa ja Lefikassa on myös tuhansia henlk:ilöitä lkäsiottä- vili turkkilaisia vähemmistöjä. Maan 619 kylästä on 393lrokonaan kreik- kalaista, 120 turkki.1aista ja 106 k.aJksikielis1lä. Arvsttavasti us1ronnollisls-

ta syistä eri kansalliBuuksiin kuuluvien vä1i11ä ei j·uuri ole seika,-a,violiit- toj·a. V:U'OSisatojen >kuluessa ne ovat ikuitenkin pakosta. työskennelleet paljon rinta riIliIlaIl virastoissa, konttoreissa ja liikkeissä, joten heillä pitäisi olla mahdollisuUksia tulevaisuudessakin elää keskenään sovin- nossa,;kU!Dhan nykyisen riidan aiheet saadaan selvitettyä.

Saaren historia on erittäin mielenkiintoinen. Ihmisiä si.e11ä on asunut jo tuhansia vuosia ennen Kristusta. Kiinteän asumuiksen jäännöksiä on löydetty ajalta. 4000 vuotta ennen Kristusta. Foinikialaiset hallitsivat saa:rba vuodesta. 1400 ennen Krisbusta. Niihin aiIkoihin kreikikalaiset tu- livat myös saarelle. Sen jälkeen ovlllt maata hallinneet assyrialaåset, egyptiliiiseb, persia1aiset, Rooman keisarikU:Illta noin 300 vuotta ja ltä- Rooma 800 vuotta, ranskalainen ristiTetkeläis-kuningassuku Lu,signaanit 300 vuotta, venetsialaiset noin 80 vuotta, ja heiltä valloittivat trnrkkilaiset saaren v 1571. Tämä vuosiluku on myös merkLttävä, sillä silloin antoi saaren valloittJaja, kahden sulan P>asha LaJa MllStapha, maata saa- relta 30.000 sotilaalleen ja niin sai aIlkunsa Kyproksen turilclrilainen.

asutus.

Huolima·tta saaren monista vieraista kansallisuuksista on saaren kreikkalaisväestö säilyttänyt kreidtkalaisen mielensä, kielensä ja sivls- tyksensä.

HeThenismi alkoi joo viime VUIOSisadan ·aJk.upuolella nostaa päätään, sihlä Kreikkahan taisteli i.tsensä w.paaiksi turkkilaisherruudesta 1820 lu- vulla. Silloin tehtiin ilmeisesti joitain samansu'lllDltaisia yrityksiä myös Kyproksella, koskapa iflu1'lkki1aiset v 1821 hirbtivät k-adlkki Kyproksen kolme piispaa ja heille saivat tehdä seuraa lukuisat Kyproksen johtavat kreikkalaiset.

Vuonna 1878 loppui tuDkIkilaisai:ka, sill.ä silloin Turklki paJ1kkioiksi Bal- kanin sodissa Englannilta saamastaan tuesta, vuolwasi Kyproksen Eng- lannille. (Sulk,umerWen välissä saanen huomauttaa, että iässä Suomi- kin tulee vähän mukaan kuvaan., sillä taistelivathan poikernrne niihin ai- koihin Gorni-Djubnakin vaJleilla Balkanilla).

Noista menIlleistä ajoista puhuJttaessa on vielä mainittava, että koko olemassaolonsa ajan on Dla8JIl kreiJk1kalaisk.a.tolinen kirikko o1.liwt se vahva suoja, jonka turvin saaren ikreil1cltalaisuus on saareLle säilynyt. Kirkon politiikka esim. Wnkrki1aisIajalla oli niin taitava, että turlcldJaiset saaren vaJltiaat käyttivät kiTkkoa luottamusmiehenään suhteissaan kansaan.

Kirkkoa käy.tettiin mm verojen kokoojana, ja eräs turkkilainen kuver- nööri antoi Kyproksen arkkLpiispalle arvonimen "Ethrumk"

=

^kaIlS8JIl-

johtaja, jota hän vieläkin käyttää. Kyproksen ikirldto on myös kreikka- laiskatolisen maailman ireskuudessa tai.stel:lut itselleen erikoisaseman.

Jo v 431 tunnusti Efesuksen elcumeeninen konsiili KyprOlksen kirkon a'U- tokefa.a1iseksi, ts Jeesuksen opetusJapsen perustJamaksi kirkoksi ja sen arkkipiispa sai erikoisoikleudekseen kantaa. purppuraväriä j.uh1apäivinä ja kirjoittaa nimensä punaisella musteella. Kyproksen kilikko on 5. 81"-

vojärjestybessä kreiikkalaiskatolisessa maailmassa Konstanttinopolin, Jerusalemm, Aleksandrian ja Antiokian patriarkaattien jälkeen. Tähän ka.ilkIkeen perustuu, hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa lisäksi, arikkipiispa Makarioksen nykyinen arvovalta Kyproksen ikrei:k:ka1ai.sten keskuudessa.

Englanti oli aluiksi, kuten sanottu, vuokraaja, mutta \llUodesta 1914 se otti saaren Tur.kL1ta. pois, koska TurW oli 1. maailmansodassa sen mie- lestä ollut väärällä puo1e!lla. Englantilaiset menestyivät aluksi hyvin saaren hallitsijoina, - divide et impera taisi olla heidän periaatJfleenaan - mutta vähitellen saaren krei'kikalaiset alkoiVllllt esittää tyytymätömyyt- tään siitä, että he eivät saaneet lähes lainkaan osallistua maan hallintaan ja he aJlkoivat haaveilla Kreikikaan yhtymistä. Ensimmäiset tästä johtu- vat järjestyshäiriöt sattuivat v 1931, mutta. ne tuikahdutettiin ~asti.

Kreikkaan yhtymisaate "Enosis" eli kui<benikin voimakkaasti. Kreikka ehdotti v 1954 YK:ssa, että Kypros saisi oikeuden Ltse päättää tulevai- suudestaan. Ehdotus hylättiin, murtta sen seurauksena syntyi 1. 4.1955 saarella kapina. "Me heiotämme englantilaiset mereen", juli.9ti EOKA, joksi vapautusliikettä tlrutsuttiin. Sen johbaj.ana esiintyi piispa Makarios.

VUIOden lopulla ilmoi·tettiin, että sotilaallista otoimintaa johtaa. eversti George Grivas. Englantilaiset vastasivat Ikovil!la otteilla. Kenraalik.uver- nöörilksi määrättiin sotamarsalikka Harding j·a Makarios karlkoitettiln 1956 Seychellen saarelle Tyynellä Valtamerellä ja Grivaksen päästä luva.ttiin 10.000 puntaa. TurkJdlaLset, joista suurin osa poliiseja oli rek- rytoitu, olivat yleensä englanti!laisten puolella ja hekin hyökkäsivät puo- lestaan kreikkalaisten kauppoja ja :kirkkoja vastaan. Tämän johdosta saaren kreikkatla.i.sben ja 1lUrlakiJaisten välinen juopa vain syveni. Anka- ruudella ei maata sa;a·tu rauhoiottumaan, ja niinpä englantilaiset hellitti- vät vähän otettaan v 1958. Maikarios vapautettiin keväällä 1957, mutta

hän ei kuitenkaan tullut saarelle, V'8!aill jäi Ateenasta johtamaan vapau- :tusliiketrtä. Saarelle määrättiin siviili:lruV1el"Ilööri ja vähitellen päästiin neuvotteluihin. Niinpä vuoden 1958 lopulla, .kun Kyproksen kysymys taas kuten niin monena vuotena ennenlkin oli esillä YK:n yleiskokouk- sessa, vaadittiin entistä pontevammin rli1laisuuksille rauhanomaista rat- kaisua. Tammi:lruussa 1959 pääsivät Turkin ja Kreilkan hallitUJkset Zii- richissä ybimielisiiksi siitä, että Ky!proksesta olisi tehtävä itsenäinen valtio. Englannin suostuttua tähän Tunkki., Kreikka ja Englanti sekä Ma- kmios Kyproksen edustajana sopivaJt asiasta Lontoossa vähän myöhem- min. Maaliskuussa 1959 MakariJOs palasi triumfaa'ttorina Kyprotksell.e, j·a vihd'Oin 16. 8. 1960 Kyproksesta tuli itsenäinen tasavalta ja Malkarioksesta sen presidentti. Valtiom'l.lodossa määrättiin, että presidenttinä piti olla Kyproksen kreiklkalamen ja vatrapresidentJtinä Kyproksen 1luJ:!k.kilainen, joilla molemmilla oli veto-oikeus tih-keimmissä. asioissa.. Hallituksessa piti olla seitsemän krei.kIka!J.aista ja kolme :tunlcldlaista sekä sama suhde kansallisuuksien välillä virkamiehistössä. Armeijassa oli suhde 60-40, mupungeissa piti olla eri kunna1.1ishalli1lo turlcki1aisille ja kreikkalai- sille. Itsenäisyyden 1iakaajavaJltioiksi tulivat Englanti, Tul"kki ja Kreikka.

Lisäksi 'l1uT'killa oli oikeus pitää saarella 600 miestä käsittävä pataljoona ja Kreikalla 900 miestä käsittävä pataldoona. Englantilaiset saivat pitää saarella kaksi suurta. sotilaal1ista. 1ru:kikoMaa.

Saaren asukkaat olivat ehkä hieman hämmästyneitä !kun kaiken Eno- sik.seeIn :tähtäävän työn tnIloksena olikin itsenäisyys. Itsenäisyyttä ryh- dyttiin kuitenkin toiveikkain mielin toteutta.maan. Kieskusteluistani saa- ren asuikkaiden kanssa. 'Olen saanut sen käsityksen, että ainakin llike- miespiirit olivat toivori'lckaita. Makarios ja turtkkilaisten johtaja Kuchuk valokuvattiin yhdessä rauhanpuita istutbamassa, yhteisiä juhlia järjestet- tiin jne.

Mutta sovi.ntoa ei kestäny:t kauan. Riita syntyi pääasiallisesti ko1mesta syystä. Tulikkilai.set tahtoivat saada valtiomuodon määräyksen mukai- sesti 30

%

virkamiespaikoista. Tähän kreikkalaiset S8!lloivat, e1ltJei saa- relta löytynyt niin paljon sopivia turkkilaisia henkilöitä. Perustuslain mukaan piti saarelle perustaa 2000 miehen vahvuinen Kyproksen ar- meija ja siinä piti. ol~a 40% turkkilaisia ja 60 % kreikkalaisia. Mutta kun turkkilaiset vaaltiva1l, että armeija oli jaettaVIa kansa11isUn

osastoihin,

niin armeijan miehistön värväys jäi ikesken. .Ai.noastlaan 400 mLestä ehdittiin

värvätä. Vaiikein kysymys oli kolmas, joka looski. ikunnallishallintoa maan suurimmissa kaupungeissa. Niissähän piti olla eri ilwnnallisb.aJ.li-

tru.kset bnsaJ.lis.wubi1:lJe. Kun kreHcltalaiset olivat vastahaikoisia tähän, vastasivat tunkkilaiset verojen ma:ksuJ.aJkolla.

Maan hallitsemisessa aJ:k.oi .esiintyä voittamatbomia vaikeuksia. Si- sällissota syttyikin joulUlIla 1963. Turkki1.aiset vetäytyivät alueille, joilla he pääasiallisesti. asuivat. N''åin muodostuivat nykyiset tw.ik.kilai.sten sul- jetut alueet Nicosi.asta Kyrenian vuorlstoon, Le:fkan, Limnitiksen alueet ja lisäksi suljetut tur.kikilaiskaupunginOSBlt Famagustassa, Larnacassa, Limasso1issa ja Ktimassa. N'äiden alueiden ulkopuolella jäivät asukkaat kui·tenJti,n paikoilleen moneen 1ru.rkkilaiskylään.

Molemmin puolin muodosbettiin aseellisia osastoj-a - niitä oli mUlUten jo kuuikausia salaa vaJmisteltu. Ensimmäiset yhteenotot olivat aika veri- siä eriikoisesti Nicosian alueella. Selviä taisteluissa ikaaJtmmista.pauksi:a ei liene ollUlt .kuin muutamia kymmeniä, mutba <tuI1kkilaispuoli kaipaa vielä yli 200 kadonnlU'tta ja ikreikkalaispuoli noin 40 b.dOIlJIlutta. Onneksi englantilaiset olivat kuitenkin paikan.päällä tukialueillaan ja heilllä tun- tui vielä olevan vastuuta saaren asioista. Eräiden ~UV-8lusten mukaa·n he suorastaan pakottivat M~ pyytämään heidät rauhan ylläpitä- jiksi. Heidän avullaan tilanne rauhoittui tai sanokaamme kivettyi suurin piirtein sellaiseksi kuin mi·tä se nyt on. Mm obuo kUlUluisa Nicosian "Vih- reä linja", jota suomalaisetkin nyt vartioivat, syntyi englantilaisen ken- raalin vihreällä kynällään ikartaJle merkitsemänä turkkiJais-ja beikka- laiskaupunginosien rajaviivaIle.

Asia otettiin nopeasti esi1J.e YK:ssa. Turvallisuusneuvosto päätti 3. 3.

1964 lähettää Kyprokselle 7000 miehen suuruisen rauhanturvajoukon kolmeksi kuukaudeksi. Pääsihteeri U Thant määräsi suurlähettiläs Sa- kari Tuomiojan välittäjäksi selikkauksen selvittämistä varten. YK:n rauhanturvajoukkojen toiminta-aikaa saarella on sen jä1k.een jatkuvasti pidennelity kolmen tai kuuden kuukauden väliajoin.

Sillä aikaa olivat saaren molemmat riita'Puo1et nopeasti koettaneet hankkia i1sel1een aseita ja joU!kikoja. Ne olivat aluksi enemmän tai vä- hemmän kokoonhaaliftuj'a, mutta sano1lti!n kreilclt.alaispuolen saaneen nopeasti parikymmentä tuhatta miestä ja turkkiJajspuolen kuutisen tuhatta miestä aseisiin. Näiden väliin asettuivat YK:n joukot tullessaan saarelle huhtikuussa 1964.

Siinä sitä oltiin. Pienen saaren ikaksi kansallisuutta, 445.000 105.000:tta.

vastaan, ase kädessä toisiaan tuhoamassa. Asia näyttää pieneltä, mutta sitä se ei ole. Viha on vielä suuri. molempien kansanosien välillä. Toista

\innostaa hellenismin vahva aate. Mi.eMssä väilkkyy vuosituhansien takai- nen aika, jolloin krei:k.ka'lainen sivistys oli maailman hienoin ja vallitsi Kreikan lisälksi erityisesti Vähän-Aasian länsiran.nikoRa ja Kyproksel- lakin. Eikö nyt, sanovat kreikkalaiset, demokratian ja kansojen itse- määräämisoikeuden aikana, .saaren enemmistö saisi määrätä, että saari liittyisi emämaahan I{rIeillcltaan. On huomattava, että vaikka saari on itsenäinen valtakUlIlta, tämän asreman taloudelliset ja poliittiset edut unohdetaan ja ainakin juhlapuheissa puhutaan innostuneesti vain Eno- siksesta, Kreikkaan liittymisestä ainoana ratk.aisurna. Saaren turkkilais- ten kai mieluimmin toivolltaisiin jättävän sen, mutta jos he jäävät, ei hei.1!le enää voitaisi myöntää nykyisen valtiomuodon suomia liian suuria oikeuksia. Turkrkilai.s111e olisi laadi'bt8'VQ uusi status, joka ei soisi heille liian suuria valtiollisia oikeuksia, mutta kylläJkin vähemmistölle kuuluvat sivistykselliset ja uskonno1!lisetJ oikeudet. Kyproksen kreikkalaisten mie- lipiteitten puolesta puhuj-ana ja kannattajana on Kreiikka.

Kyproksen turkkilaiset taas toimivat vanhan mahtavan Ottomaani- valtion uljaisiiri perinteisiin perustuVl8n, uudestisyntyneen turkkilaisaat- teen innoittamina. He rpuolustaJvat henkeään ja omaisuuttaan saarella, jolla heidän on hyvä olla. He muistavat kuinka Kreetalta, joka ensim- mäisen maailmansodan aikoihin joutui: Kreikan valtapiiriin, ovat kaiJkki sen yli 90.000 turk.killaista ajett.u. pois ja Rhodos-saaI'ella, joka toisen maailmansodan seurauksena muuttui italiaaaisesta ik:re.ikkaJ.aiseksi, on 30.000:sta turkkilaisesta vain parituhatta jälje1lä. Jäljet pelottavat ja enemmistä asemista ei enää tahdota l'lllOpua. Kyproksen turkkilaiset vaa- tivatkin itselleen suojattua asemaa joko siten,että Enosis-tllipauksessa saaresta lohkaistaan osa Turkille tahi siten, että saaren jäädessä itsenäi- seksi sen ·turkkilaisil!le järjestetään oma h:allinto Sveitsin kanttonlen malliin, lyhyesti sanoen joko jako tai liittovaJItio.

Kyproksen tUl"kik.iJ:a.isten :puo1e.stapuhujana ja kannattajana on Turk- ki. Näin huomaamme, 'että Kyproksen pulma laajenee kreikkalai$-turik.- kilaiseksi kysymykseksi. Kun nämä maat ovat NATOn jäseniä, ikiinnos- Ilaa kysymys myös Amerikan Yhdysvaltoja. Asia kiinnostaa myös Eng- lantia, jolle Kyproksella olevat tukiikohdat :tai ainakin toinen niistä ovat

väl1Jtämättömiä. Ra,uhan säilyminen Kyproksella ja Kyproksen pulm8lll saa,ttaminen rauhanomaiseen ratkaisuun on siis maai.1.rnanpoliittisesti tärkeä kysymys.

Siirtykäämme nyt YK:n jowlclrojen :tJoimin1laan saarella. AlUiksi lyhyt k.uval\lS siellä olevista voimista.

KRElKKALAIS-KYPROSLAINEN PUOLI

Kreikkalaispuolen aseellisten voimien kokonaisvahvuus on noin 13.600 miestä, joista 6000 miestä on ;tuotu kailresga hiljaisuudessa Krei- ikasta. On huomattava, että upseeristo on Jmkonadsuudessaan kaptee- neista alkaen krei!ldta1aista vakinaisen väen upseeristoa. .Aseistus on peräisin monesta maasta. Tavalllisen jalkaväki'3Seistuksen lisäksi on jou- koilla tykistöä ja panssarivaunuja. Mainitbujen joukkojen lisäksi on mo- bilisoitavissa koulutettuja joukkoja n 13.000 miestä.

TURKKILAIS-KYPROSLAISET VOIMAT

Tunkkilaisten luikumäärä on noin 6.350 m1estä, mutta käytännölli- sesti katsoen kai:kki miespuoliset turkkilaiset nom 70~0 miestä ovat joukon reservinä. Ylempi upseeristo on täälläkin ikuten vastapuo- lella naapurista, siis Turkin vakinaista upseeristoa. TurJdrlJlaisjouJlroiilla on käytettävissään vain jalkaväen aseita.

YK:n JOUKOT

YK:n jouikot ovat muodostetut saman periaatteen mukaan kuin ai- lroinaan Suezin ja Kongon joukot muodostettfin, ts joukkoja tarjoavien YK:n jäsenmaiden jouJrost:a YK:n pääsihteeri valitsee sen maan halli- tuksen kanssa, johon joukkoja on päätetty lähettää, sopivat maat ja määrittelee samalla kunkLn lrontingentin suuruuden. Kyprokselle valit- tiin joukikoja lähettämään Englanti, Suomi, Tanska, Ruotsi, Kanada ja Irlanti. Kuikin maa asettaa saarelle noin pa.taljoonan voimat. l1ävallasta

on 'kenttäsairaala ja Australiasta sekä Uudesta-Seelannista poliisivoi- mia. YK:n joukkojen vahvuus on nykyisin 4500 miestä. Kokonaismää- rästä. on noin 100 miestä erotettu joukon esikuntaan, Headquartersiin, jossa kaikki kansallisuudet ovat mahdollisimman. tasapuolisesti edus- tettuina, niinpä esikuntapää1liklkönä on britti, varaesilkuntapäällikikönä kanadalainen, operatiivisen osaston päällikIkönä tanSkalainen, tiedus- teluosaston päällikkönä ruotsalainen, henkilöosaston päällikkönä suo- malainen, maan talouselämän yhdysupseerina irlantilainen jne.

;yl{:n joukot ovat erittäin l.i.&untakykyiset. Kuorma-autoja, Land Rovereja, on riittävästi nopeiden kuljetusten jäirjestämi:seetn ja ikaikilla paJtaljoonilla on joukko nopeita panssaroituja tiedrustel'llvaunuja "fer- ret'ejä".

Joukoilla on erinomaiset viestiyhteydet. Radioverkosto on ensiluok- kainen ja sitä täytyy ikäyttäälkaiken ilruunteluvaaran uhallakin toiminta- tilanJteissa. Minäkin olen ikoko a1an Jru1j,ettanut autossaJni radiolai~itaJ,

joilla voin olla yhteydessä tärkeimpien alaisteni .kanssa.

Aseistus on tietenkin ikirjavaa, sillä jokaise1la pataljoonaJla on omat aseensa. Ammusten täydennys on hyvin järjestetty. Raskain ase 'On kra- naatinhej,tin. Lisäksi 'On sinko-tyyppisiä pst-aseita. Yleensä ammuksia tarvitaan vain harjoituksissa. Toiminnassa raskaimpana aseena on yleen- sä ollut konepistooli. Joukon muonitus tapahtuu englantilaisen tuki- kohdlUll välityksellä.

Eri maiden pataljoonat ovat erilailla rekrytoituja. Ruotsilla j'a Suo- mella ne ovat wpaaehtoisista iIro1roonpantuja. MUUJIJ maat ovat ylensä lähettäneet Kyprokselle vakinaisen väkensä paJtaljoonia. Pataljoonat vaihdetaan kUlUden kuukauden väliajoin.

TOIMINTAPERIAATl'EET ERI TAHOILLA

Kreikkalaispuolen, joka samaIaa on maan halUtU5pUoli, taadiikka on seuraava: lähtökohtana on, että Kyproksen !kreikkalaiset ovat oikeassa ja Kyproksen <tnmk:ki1aiset ovat kalpinoi1lsijoita, joita on ankaruud.elJa kohdeltava, jotta. he tietäisivät olevansa väärässä. YK:n kanssa ikä~yssä

kirjeenvaihOOssa todetaan, että hallituksen oikeuksiin kuuluu jiirjestyk- sen ylläpitäminen maassa ja sen perustee11a bei:lMalaispu'Oli järjestää

kaikenlaisia rajroituksia 1runkkiJlaispuo1en jokapäiväiselle elämälle. Tlmk- kilaisethan 'Ovat vetäytyneet omille varlioimilleen alueille, mu1Jta. yhtey- det näiden alueiden väliJllä on tehty mahdollisimman vaikeiksi. Kreiik.ka- laispuoli on järjestänyt tiesulkuja kaikkialle. Turkkilaiset jou1ruvat niillä jopa 'l"Uumiilliseen tarkastukseen ja ik.UIOrmat täytyy tyhjentää maantielle, jotta. aseiden salakuljetus rurkkilaisalueelta toiselle estettäisiin. Vain elintarvi:klkeiden ikulje1rukset ovat sallittuja. Rakennustarvikke1ta ja :tei- den korjaJUStarpeita ei saa kuljettaa turkkilaisten alueelle, jotta. sotilaal- listen laitteiden il'akentamiIlJen estettäisiin. Aina viime marrask.uun al- kuun saakka oli kirjeiden ym aruljettaminen kielletty Wrkkilaisalueel1a toiselle. Siihen tuli kuitenkin silloin mUlUltos. Nyt posti jaetaan samalla tavalla kaiiki1le saaren asukkaille. Tähän oli YK:n jouklrojen poliittinen johto sitkeästi pyclrinyt, ja postinkulun uudelleen järjestämistä kaikkial- le SB.all'ella· on pidettävä yhtenä sen huomattavana saavubuksena. Eräänä muka vaikuttavana rankaisWteinona kapinoitsijoita koh1:aan on kreikk·a- laispuoli mm k.u1unreen JQesän aikana käytbtänyt turkkilaisalueiden sullte- mista kailkilta: yhteyksiltä. Eräiden pom:mi:attentaattien lopettamiseksi, jroidenaiheuttajia ei muuten koskaan ole saatu selville, sulki hallitus viime kesänä kaksi kertaa Nicosian 1lurkikilaisen kaupunginosan kaiJkilta u1lroisLlta yhteyiksiJl·tä. Useiden päivien ·aikana kaupungin 1rui1'kkilaiset eivät saaneet lainikaan elintarvikkeita. Tästä nousi kova hälinä, mutta vasta YK:n saarella olevan johdon painos1nliksesta rajoitukset kummal- lakin !kerralla saatiin poistetuiksi. Loppukesällä syttyi yhtäikkiä pariin otteeseen metsäpalola saaren länsiosissa, joiden sytyttäjiä ei ole saatu selville. Hallitus sulki rangaistukseksi 14 turldWaiSkylää ja Lefkan kaupungin kaikilta yhteylksiltä moneksi. päiväksi. Kreikkalaispuolen toimesta räjäytettiin myös Leffitan kaUlpungin vuorilta tulevat vesijoh- drot. Kaikiki nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole lannistaneet tuI1k:- kiJaispuolta, pikemminkin päinvastoin.

Kreikkalai&puolen sotilaallisena päämääränä 'On ensinnäkin vamoida tUl'lkkilaispuo1en 8Ilruei.ta. Niiden ympärille on monin paikoin muodostu- nut ns uhmausalueita (confrontationaftas), joissa ollaan asemissa vas- takkain. Näistä ovat täil'lreimpiä Nicosian ns vihreä rajaviiva, joka hal- kaisee ikalupungin ja jonka molemmin .puolin pidetään silmä kovana vahtia, sitben Kolcltina·, Limniti:s, Ambelikou, 'I1embloo, Tripimeni, Fama- gusta, Larnaca, Ktima. Näillä alueilla vahditaan toisiaan tankasti. ja

ryhdytään heti liikehtimään, jos vastapuoli yrittää rakentaa tai paran- nella asemiaan. Kr!eikkaaaisilla on yl-eensä paremmat mahdollisuudet dSemansa parantamiseen kuin turkkilaispuolella, sillä hallituksen jou- koilla on myös YK:n toteamat valtuudet Nrltentaa asemia saaren ulko- puolelta tulevaa hyökkäystä silmällä pitäen. Kreiiklkaaaispuoli on ta- vantakaa rakentanut uusia asemia ja meidän on täytynyt siihen suostua, mm bunkkerilinjan rakentamiseen piikkUankaesteineen keskel1e met~

sää turkkilaisten keskialueen pohjoispäähän ja rannikkopuolustusase- rruen raik.entamiseen La.rnacaan aivan tunkkilaisalueen eteen. Viimeksi ovat he laskruvarjojoukkojen hyökkäyksen varalta I'akentaneet sarjan bunkkereita keskialueen molemmin !puolin. TurkkiJlaispuoJi ei tunnusta kreikkalaispuolelle jäänyttä ·tynk:äh.allitusta maan lai1.lisek.si hallituk- seksi. Turkkilaispuolen sotilaallisena päämääränä tuntuu olevan pitää ki.i.nni joka neliömetristä maata, joka nyt on heidän hallJussaan. Tämä ilmeisesti siltä varalta, että heidän ajatuksensa federatiivisesta valtiosta toteutuisi. Turkkilaisten iaktii:klka on samanlainen kuin kreikkalaisten, rakentaa asemia missä vaan voivat ja pitää tarkasti silmällä vastapuolen toimenpiteitä ja ilmoittaa niistä aina YK:n joukoille.

Näemme siis, että molemmin puolin on tuhansia miehiä ollut jo kol- me vuotta vahdinpidossa tahi aseeLlisissa harjoituksissa eri tahoilla saarta. Tämä maksaa paljon rahaa, mutta Krei'kka ja TuIikki maksa- vat osan menoista. Kuten olemme todenneet, liihettää Ki"eiklka myös joukkoja' saarelle.

YK:n JOUKKOJEN TOIMINTATAVAT

YK:n joukot on ryhmitetty saarelle seuraavasti: Suomi Nicosian itäi- selle lohkolle, Tanska läntiselle Nicosian lohkolle, Ruotsi Famagustan lohlrolle, Englooti Limassolin lohkolle, Irlanti Le:fikan lohlrolle ja Kanada Kyrenian lohkolle. Joukkojen pääesilrunta, Headquarters, on Nicosian Jänsipuolella lentoktentän äärellä vanhoissa englantilaisissa parakeissa.

Joukon päätehtävänä on, Turvallisuusneuvoston päätöksen mukaan, estää taistelujen uudelleen alkaminen ja tarvittaessa myötävaikuttaa laillisuuden ja järjestyksen ylläpitämisessä ja normaalisiin olosuhteisiin palaamisessa. YiK:n joukot ovat asettuneetJ saaren VlllStapuolten väliin

sijoittamalla uhmausalueille kiinteän tal"kkaUupisteverkoston ja tal"peen tu1len ylimääräisiä partioita. Reservit !pidetään mahdollisimman suurioo.

Suomen .pataljoona mm on muistaakseni valmis aika lyhyen ajan ku- luessa irroitlJamaan kaksi komppaniaa ylimääräisiin tehtäviin.

Yili.päällikön reservinä on ollut Nicosiaan sijoitettu kanadalainen tie- dustJeluau1lo-osasto (28 konekiväärillä aseistettua pientä panssariautoa}, mutta ylipäälliköllä on mahdollisuus siirtää lohkojen sisäisiä reservejä vieraille lohlroille. Kanadalaisten erikoistehtävänä tavanomaisten tehtä- vFen lisäksi on suorittaa päi·vittäin ns saattuepalvelusta Nioosian ja Ky- renian vällilä. Erilroissopimuksella saavlllt krei:kkalaispuolen autot käyt- tää 'Dunkin keskusalueen läpi kulkevaa lyhintä tietä näiden kaupunkien välillä, murt1:a vain kaksi kertaa päivässä, molempiin suuntiin aamuin ja illoin vartioidussa saattueessa. Suomen .pataljoona asettaa sekin tä- hän kolonnaan joukon mootboripyöräilijöitä saa1ltajiksi. On aivan eri- tyinen näky, kun joskus tois.takin sataa autoa käsi1ltäivä ilrolonna panssa- riautoja, liehuvine YK:n lippuineen, edessä, k-eskellä ja takana kypärä- päisiä pyöräilijöi,tä mennä viilettää tuI'lddlaisen enlklaavin läpi. Se on eri'kois\piirre sekin, tältä hielkkasäkki-asemien, maantiesulkujen ja bunk- kereiden täyfl1ämältä riitojen saarelta.

YK:n JOUKKOJEN BAUHANTUBVAAMIS- TOIMINTA

Eriikoispiirteenä YK:n rauhanturva.ami.stoiminnassa ovat neuvottelut.

Kaikki YK:n johtajat alimmasta ylimpään jou11uv8lt kUikin vuoro1laan ja .omalla tasollaan väli:lrohtausten sattuessa miltei ensLrnmäisenä toimen- piteenään - tarpeellisten lisäjoukJrojen !paikalle lähettämisen ohella - pttarnaan yhteyttä rnolleIllpien osapuolten vastaavien johtajien kanssa.

UhanausaJueilla on tultu yleensä siihen, että esim joukikueend6hta1illa ja komppanianpäälliköillä on vakinaiset puhelinyhteydet molempien osa- puolten vastaavien herrojen kanssa ja uhkaava väliikoht8iUs pyritään heti puhuen selvittämään. Yleensä pyritään jo k.omppanianpää1.lik.öiden tasolla, mutta ainalkin pataljoonan!komentajien tasolla, tulemaan hyväksi tutuksi vastapuolen herrojen kanssa. Tässä mielessä ei ylimmällä joh- dolla ole mitään sitä vastaan, että YK:n upseerit käyvät molemmissa

4 - Tiede ja Ase

leireissä kolleegojensa vastaanotoillakin tai myös i1se tarjoavat he1lle joskus jotain, mutta tasapuolisesti, sillä täysi puolueettomuus molempiin osapuoliin nähden on yksi tärkeimpiä ohjeitamme. Kyproksella käydään kyillä kummaa sotaa, sillä tässä taannoin, englantilaisten vastaanotoLla heidän Limassol-alueellaan, ta.pasin sekä k1"e'iikka]aisllen että tUl'lkkilais- ten tärkeimrnäJt paikalliset johtajat. Kun onnirttelin erästä turkkilaista tästä yhteisymmärryksestä kreikkalaisten kanssa, vastasi hän, että em- me me pidä toisistamme, mutta yllä pidämme hyviä suhteita englanti- laisiin. Totta on, ,että riitaveljekset pysyttäytyivät suuren salin eri puolilla.

Ylimmässä ,portaassa. on meillä krcikJkalais- eli hallituspuolella ollut tekJemistä presidentti, arkkipiispa Ma:kaTioksen, eduskunnan puhemies Cleridesin, ulkoministeri Kyprianotm, hänen sijaisensa Araouzos'n, sisä- ja puolustusministeri Georhadjis'in sekä kenraali Grivasin kanssa.

Turkkilaisella puolella taas varapresidentti Kuchuk'in, ministeri. Ql:Iek'in ja: herra Suleiman'in kanssa. Kaikki nämä herrat ifJunnen hyvin ja olen tavannUJt heidät Lwkuisia ker.toja.

Kun kemaali Keinonen kunnioitti meitii käynnillään syksyllä Kyp- roksella, tutustui hän kaikkiin näihin herroihin paiotsi. ,presidentti Ma- kariO'kseen, joka oli maJllkoi1la.

Taktiiokkamme on seurata tilannetta. Jos on esim laukaustenvaihtoa taikkapa vain yksinäisiä la.ukauksia, otamme heti selville ~uka ampui ja miksi. Jos näemme jossain tehtävän varustelutäitä, otamme heti sel- ville miksi. Asemien parann'lllksia kyllä sallitaan, mutta jos iklysymyk-

sessä on uusi työ, koetetaan se estää. Useasti asiassa on vielä sellainen vaihe, että asemat kaikesta huolimatta molemmin puolin miehitetään.

Silloin on joulcltoja lähetettävä kiireesti paikalle ja ryhdyttävä heti neu- vottelemaan normaaliin asiantilaan palaamisesta.

YK:n joukfkojen voima on etupäässä moraalinen. Me emme käytä aseita. Tulen saa avata vain vastapuolen jako ampuessa tai tullessa päälle ja silloinkin on vai'oitettava ennen ampumista.

Kyproksella viettämäni kuuden kuukauden aikana e1vät YK:n jou- kot ole kertaaikaan ampuneet, eikä niiltä ole joukkona ammUJlltu. YK:n paikalle tu11essa on vastapuolten välillä mahdollisesti aIkanwt tuli aina saatu vaikenemaan ja tilanne on saatu heti palaamaaml ennalleen. Jos välikohtaus on vaikeahiko ja jos ei riitaa saada ,paikalla railkaistu:ksi ve-

.... - _....-

'!...å' •

-

dotaan ensin neuvotte1uihin saaren ylimpien viranomaisten ikanssa ja jos se ei vie tuloikseen ve10amme YK:n pääsihteeriin. Hän voi arvoval- laIlaan painostaa Kyproksen hallitusta tai Turkin haJJ.i1lusta, jota kyp- roksenturkkilaiset tottelevat. Pahimmassa tapauksessa pääsibteeri voi vedota 'l\K-vallisuusneuvostoon, joka sitten koettaa YK:n nimessä saada syyllisen puolen palaamaan järjestykseen.

Esitän nyt YK:n Kyproksen joukkojen toiminJta-8(jaillta muutamia tyypillisiä seJk.kauksia tai selkkaussarjoja ja miten ne on selvitetty tahi yritetty se1vilfltää.

KOKKINAN SELKKAUS 7-8 PlUVANA ELOKUUTA 1984 iKoklkinan tulrIkkilainen alue oli siihen aikaan palljon suurempi kuin nyt ulottuen kuutisen kilometriä sisämaahan. Kreik:ka1aispuoli syytti.

turk1kilaispuoltaaseiden tuomisesta salaa maahan Kokkinan. saJtaman

kautta . .Elokuun alkupäivinä havaittiin, että ikreikkalaispuoli vahvisti huomattavasti joukkojaan tällä alueella. Niitä oli siellä lopuksi 7.8. yli 1500 miestä. TU1'ikkilaisilla oli tä1lä alueella vain noin 500 miestä. YK:n joUik:koja oli _llä vain yksi komppania. Huolimatta YK:n ylipäällikön pl"Ol1lesteis.ta kTeiJkkalaispuolen hyökkäys alkoi 7. päilVänä. YK:n muodos- tama :lähystyspaikllrojen linja ylitettiin joukolla yllättäen. Tållaisessa tapauksessa, jolloin on kysymys arka suurista voimista YK:n voimiin nähden, YK:n jou:koiLla on ohje vetäytyä syrjään. Tur'kki1aispuolen piti ylivoiman edessä peräytyä, mUItta silloin 8. 8. Turkki puuttui asiaan ja lähetti taistelwun erinäisen .nUi&"än lentokoneita. Ne hyö1ddisivät kaksi kertaa ikreHdtalaispuolen asemia vastaan. Asia oli jo vedetty 8. 8. Tur- vallisuusneuvostoon, joka määräsi yleisen 1rulitauon koko saarelle. Siihen mukaJUttuLvall molemma.t osapuolet, ja 'r.urdtin ilmavoimat eivät enää hyö- känneet. Tämä on ainoa kerta, jo11oin Turkld on osallistunut saalt'eIl tais-

telu~hin, vaikka se si1loin täIJöin kyllä on j~a iko:clteassakLn asemassa olevi'en kenraalien suulla uhannut iIämän vielä tehdä. Koklkinan taiste- lun tuloksena turkkilaispuolen aliue pieneni nykyiseen kokoonsa eikä sellaisenaan enää muod06ta suW'lta:kaan vaaraa .tur'klk~laisena sillanpäänä.

Tässä taistelussa olivat kreiildtalaispuolen tappiot 53 .kaatunUltta ja 125 haavoitltunwflta. Näin veristä yhteenottoa ei saarella ole sen jälkeen sattunut.

FAMAGUSTAN YHTEENOTOT SYKSYLLÄ 1965

Famagusta on saaJ.'len ainoa satama, jonka välittömässä läheisyydessä

on !IlS vanha kaupunki. Täällä asuu noin 6000 clrurklWaista ja sitä ympä-

röivät mahtavat venetsi·alaisten aikoLnaa.n rakentamart; muurit. Kreilkka- laispuoili. oli kovin haLukas vahvistamaan ranniJklkolinnoituksiaan salta- man pohjoispuoleLla ja saikin YK:n joukkojen yliJpäällikön suostumuk- sen parin pesäkk,een rakentamiseen Karaolos hiekkarannan pohjoispuo- leUe. Mutta 1ämän lisäksi Iklreikkalaisat syyskuussa 1965 ryhtyivät ra- kentamaan pesäkkeiJtä vielä lähemmäs vanhaa -kaupunikia., joka taas her- . mosbu·tti .tJuriklkilaisia. Laukausten vaihtoa syntyi marraskuun 2. päivänä ja sitä jatkui ikolme päivää. Tappiot molemmilla puoliilla olivat yhteensä yksi kaal1ru.nUlt ja viisi naavoi1ltun'lJl1lta. Tåä11ä saatiin tulokseksi, kun asia vedettiin 'Makariokseen ja Kuchwk'iin, että turklkilaiskaupunginosaa

ympäi"öivä alue noin parin ikilomet.rin leveydeltä neutralisoiJtiin ko- ikonaan. Linnoiltetun kau.punginosansa sisäpuolella saavaJb tuIl"k.kiJ:aiset pitää aseelliset joukkonsa ja aseelllis.ia harjoLtuksia, mUItta. he eilvät saa näyttäytyä aluetta ympäröivillä muurien. harjoilla. Tämä DS Famagus- tansopimus on hyvä sopimus, mutta sen tulkiJtsemisess on yhä vielä harmia.

TRIPIMENIN SELKKAUS

Tämä oli tapahbumasa.rja, joka johti sUJUrimpaan, jos niin saan sanoa, sotilaalliseen ybJteenottoon minIun aikanani saaIl'ella.

Trlpimeni on pieni Ikreiikikalainen kylä saaren pohjoisosassa, useam- man lännestä itään perälIitläisesti toisiaan seuraavan tuclclrilaisikylän muo- dostaman turkkillaisseudun poihjoispuole1Ja. Kreikkalaispuoli pelkää ko- vasti, että seudusta muodostuu uusi sulijettu lturkJrilaisalue ja pyrkii saamaan itselleen ainakin yhden pohjoisesta ebe1ään :lrulkevan poLkikitien tämän alueen halki. T.eIkosyyiksi on otettu välttämättömyys parantaa Tripimenikylän yhteyksiä Nicosiaan, kun sen asukkaiden on tehtävä pi.tkähkö kiertomatka turikkilaisalueen Ltäpuolitse päästäikseen maan pääka'l.llpunkiin. Yksinker.tai&in raJtikaisu olisi tietenkin, että triJpimeni- läiset saisivat ikäyttää jo olemassa olevaa. tie1ä Tripimeni-K.nodharar- Vetsara, mUItta. 1lu!I."kkilaiset sUJOStuivat :tähän vainehiWlla, että he saavat tal"ka:staa tripimen1läisten IkUOTmaJt Knodhaxassa. Tähän taas kreikka- laiset eiväll: suostu, ei vaikka wkastus voisi taJpabtua YK:n jouIkkojen valvonnassa, koska hallitus ei katso voiv'ansa alistua tiillaisiin tarkas- tuksiin maassa, jossa sillä piltää olla oikeus ylläpitää järjestystä. Näin pienestä asiasta kehittyi sitten lih8IVa ri.IJta.

Aluksi yrirtJtivät be&kalaiset suuren maansiirtokoneen avu1:1a ra- kentaa uuden tien peltojen halki pohjoisesta etelään lKooclliaran länsi- puolitse. YK:n joukot sailvalt :tämän työn pysäytetybi, mutta seurauk- sena oli, että turkkilaiset hieman lisäsivät näillä seuduin olevien vaati- mattomien asemiensa miehitystä. Tästä oli taas jonkun ajan :kuluttua 3eu1l'aUJksena - to~uun lopulla v 1966, vähän Kyprokselle Moni jälikeen - että ikeD!l'aaJi Grivas päätlti. :lopullisesti se1viJttää asian voima- keinoin. Al:k.useremoniana oli eräänä yönä kova mväärituli Tripimenistä atelää kohti. Sen seuraulksena turklk.ilaiset rakensivat ja miehittivä-t

uudet asemat Knodharan-Tripimenlin tiellä. YK:n joukot kDettivat hää- tää tU!rkkilaiset pois, mutta eivät onnistuneet suostutteluissaan ja väki- valtaa ei tahdobtu käyttää.

YK:lla on yihdYS\JiPSeeri kansalliskaartin esikunnassa ja tämän but- ta tiedotti Jrenra'ali Grivas minulle, 'et1ä joJJ.eiIvat 1iurkkiJa.iset Ikolmen päi- vän kuluessa peräänny Tripimenin ete1äpuoleJJ.a olevista asemistaan, hän ,tulee väikisin avaamaan tien tienrakentajilleen. Kili.-uhdin sillodn kenraali Gxivas'in luo ja tapasin nyt ensi.mmäisen kerran tämän kuu- luisan vapaU5taistelijan. Hän on hienon näköinen noin 70-vuotias up- seeri, joka innostu.essaan aikaJailla e1ehtii -käsWään. Hän on Ranskan Sotalkorkeaikoulun !kasvatteja kuten minäkin (emme kuiillenkaan ole sa- manaikaisia) ja keskustelimme aina ranskaksltois1lemme kanssa. Meillä oli parin tunnin pLtuinen, ajoittain aika kilvas -keskusbelu, joka päättyi siihen, että sain k.enraal.!i Grivas'in tyynn~tyksi noin -kahdeksi viikoksi, jona aikana lupasin järjestää pulman.

Useiden käyntien aikana, niin hyvin tUMkHaisten !kuin kreikka- laisten johtomiesten ja ministerien luona, koetin järjestää asiaa siJten, että ~r.k.kiilaiset sallisivat tripimeniläisten ajaa itarka9tulksetta läpi Knodharan. He suostuivat!kin siihen ehdoJJ.a, että tllllikkiJaiset saisivat iiältä alueeltaan käydä 'myös Iflarkastuksetta Nicosiassa kahdeksalla bus- silla päivittäin. Tähän eivät taas kreikkalaiset suostuneet.

Neuvottelun jälkeen YK:n päämajassa päätimme sUloin, her.ra Ber- nardes ja minä, ehdottaa, että ilooiko alue TripimenLn-Chatoksen-Knod- haran välillä neUJtr8lfisoitaisiin siten, että ikaikki asee1Jiset voimat mo- lemmin puolin vedettäisiin sielitä pois YK:n jäädessä var:tioimaan aluet- ta. Tämän jälkeen neuvoteltaisiin sitten liikeIllteen vapaudesta tällä alueella. Saimme pääsihteeri U Thant'in suunnitehnan taaikse ja se esi- tettiin hänen ehdotuksenaan osapuoliJle. Kreikkalaispuoli hyväksyi sen, mwtlta turkkilaispuoli vain osiotltatn siten, että se veti suurimman osan voimistaan pois alueelta, mutta säilytti kolme asemaa miehitettyinä, Ikoska ne olivat heidän mielestään vanhoja, ennen selkkauksen syntyä rakennettuja. Pääsihteeri raportoi asian kirjeellisesti Turvallisuusneu- vostolle.

Tällä asteella 1ämä kysymyben järjestely on vieläkin. Rauha on k.uitenikin säilynyt alueella, sillä kenmali Grivas on jättänyt asian sik- Seen. Hän on kuiltenkin arvostelevasti. sanonUlt, että -kaikki syy on YIK:n,

joka ei saanut Itul"kkilaisia pois asemasta, jonka nämä yöllisen tuli- taistelun jämreen rakensivat!; Knodha,ra-Tripimeni-tielle. "Jos tu.MkiJ.ai- sille antaa yhden sormen he vievät koko käden", hän sanoi

MOKA MELOUSHA

Tämä 1remaali Grivas'in mielipide olikin siitten aiheena 23.-24.7.

Mora Me10usha kylien dramaarttisille ifiaIpahtumille. TapahJtUlllBJt alkoivat sillä, että eversti Koskrenpalo sai lauantai-iltapäivällä 23.7. hälyttävän tiedon, että suoma:laisten aJ,ueella olevan Mara-nimisen turkikilaiskylän eteläpuolella tiellä Nioosiasta Famagustaan llike!b:ti kansa11iskaartin osasroja ja kyproslaisia poliisivoimia. Eversti Koskenpalo saapui tiedus- telu<J6astoineen paikalle parahiksi nähdäJkseen kuinka !kypäriipäinen po- liisiosasto etenee taistelujärjestyksessä päätiellä Moraa kohti. Ajettuaan pari kertaa vastapu.o1ten väliä hän .sai ,turkkilaiset, jotka o1i.vat jo mie- hit11äneet asemansa, peräänJtymään ja Ikreikkalaispuolen vakuutetuksi siitä, ettei ,alueella o1lut mHään uusia asemia. Eversti Koskenpalosta tuli hetkessä maailman!kuulu. OIsikoin "Suomalainen eversti Kosk.enpalo järjestää se1ikkaUlksen Kytpro!ksella" oli seuraavan päivän maailman leh- distössä, Lontoon Times'issä oli mm ikuvauksia tapahtumasta, ja me kaikki suomalaiset Uoitsimme eversti Koskenpalon menesty.ksestä.

Mora selvisi, mutta j:uttu ei pääbtynyrl; tähän. Minuotkin oli jo hä[y.tetty päämajaan ja sieltä bavaitsimme, etteivät :bnsal1iskaartin 'a poliisin osastot vielä ipOistUIllBBtkaan seudulta, vaan näyttivät leiriyltyvän sinne.

liihistöllä olevat turkkilaiskylät olivat :k.aiklki Jdi:htymylksen vallassa ja yhtäkkiä ilmoitettiin Melousha-nimisestä, ruotsalaisten alueella olevasba tul1k:kilaiskylästä, että turkkilaiset eivät enää päästä kreikkalaista polii- sia partioimaan kylän läpi, vai'klka kreiJkkalaispoliisi oli tottunut näin pari kertaa viikossa tekemään. Rluotsalaiset aloittivat heti neuvottelut asiassa, mutta ennenkuin ne saatiin päätöikseen, iJmottti jo esikuntaansa palannut kenraali Grivas yhdysupseerlmme kautta, että hän :bulee val- loittamaan Melousha-k,ylän ja riisum8ian turkkilaistaistelijat aseista.

Käskin rootsalaisia ,tuomaan kylään apuvotmia ja kiirehtimään neuvot- teluja poliisiplU'ltion läpipääsemiseksi, vaikkapa YK:n suojelulksessa, mutta kun kenraali Grivas'ille ilmoitettiin tästä, hän vastasi: "Hyvä on,

mutta silti toteutetaan. sanomani kylän valloittamisesta ja aseistariisu- misesta sana sanalta". Päätin olla antamatta periksi ja -samaa mieltä oli- vat neuvornmtajani. Kokosin lisää väkeä kylään. Sinne lähetettiin reser- vini, kanadalainen tiedusteluautomuodostelma ja kaksi suomalaista jal- kaväkijoukkuetta, joten ruotsalaisten kanssa: kylässä oli aamuyöstä yli 200 miestä. Kenraali GrLvas'in joukot siirtyivät myös aamuyöstä !kylän liin- sLpuole1le. &ikunJtapäälliik:köni kävi vielä kelilo 5 aamulla viemässä sa- nan kenraali Grivas'ille, 'että me emme salli hänen valloittaa kylää, mu.t- ta järj'estämme 00yl!lä läpilkulru.n. !kreikkalaiselle poliisille ikylän halki.

Kenmali Grivas sanoi itse lumJcltivansa itselleen läpikulun. Mikä siinä, odotimme aamun va1Jkenemista ja tai.ste1un alkamista. Heti aamun saras- taessa etenivätkin kJenraali Gri'Vas'in joukot tlJaisteltl(järjestyksessä kylää kdhti kolmelta taholta, mutta: vain sill.e .etäisyydelle, noin 300 metrin päähän, jonka ruotsalaisten ikomentada eversti Laven, hyvä mies muu- ten, oli määrännyt rajaksi, jonka yli rtnilleiJta kohti avataan tuli. Siihen joUJkot pysähtyivät ja kaivautuWat maahan, ja siinä maattiin asemissa, k.unnes selk.ka.us neu.votteluden avulla saatiin selvitetyksi. EsilrunJtapääl- liikkö lennätettiin Meloushaan aamupäiväHä mukanaan l\iurkkilaispuolen johtajiston edustaja, ja niin saaitiin parin. Itunnin neuvottelun jä1:k:een kylän mUlkhtar suostumaan ikreiklkaJaispoliisin pantiointiin kylän läpi

"entiseen tapaan" ehdolla, että kreilklkalaisjoukot poistuvat alueelta.

Klello 12 soitin puolustusministeri Georgihadjs'ille, että nyt tie on sel- vä pollisipartiolle eikä siis ole mitään syytä pitää joukkoja siellä. Pyy- sin ministeriä antamaan käskyn kenraali Grivas'ille vetää joulkkonsa pois. Ministeri tuntui erittäin helpottuneelta ja sanoi ratkaisun olevan hyvän sekä antavansa. Grivas'ille kiiSkyn vetäytymisestä.

Viime aikojen ta.paJbtumista mainittakoon vielä seuraasva/t: Noin ikym- menkunta päivää Meloushan tapahtumista, 5. ,pnä elolruuta, alettiin Lef- kan alueella ammusikella. Turkkilaisten adoi!1Jtama tkiiväärituli kesti 9. 8.

saa.kJka. Kolmen lweiktkalaisen haavoltuttua kreikkalaiset järjestivät Limnitiksessä oilkein suurammunnan, johon t1J.11kkilaiset eivät kuiten- kaan vastanneet.

Koska tällainen ammunta wiklU'bti varsin hyödyttömäJJtä, käännyin molempien osapuolten puoleen ja ehdotin, että nyt:taas asetettaisiin en- tinen tuli·tauKo voimaan ja päätettäisiin olla ampumatta, vaikka 'Vasta-

puoli siihen provosolSl.. Molemmat puolet, presidentti Malkariosta ja va'l"apresi.deIll1lti Kuchulk'ia myöten, suostuivat ilolla tähän ajatukseen ja minä vahvistin asian 'kirjeellisesti 16. 8.

Tämä yriJtys ei kuitenkaan OllIlistunut niinIkuin olin toivonut. Samana päivänä 12. 8., jolloin presidentti M.aka.rios suostui uudistettuun tulitau- koon, ammuttiin eräs aseisbamatJOn turlcldJainen sotilas Ktimassa. Tämä oli pahaenteistä. Se aiheutlti piltlkä.Jljsen !paikallisen vihanpidon, jota vie- läkin selvitehlään. Tulitauko kuitenkin Ikesti. Mutta sitten 8. 8. murhat- tiin kaksi turklkilaista Throdos-vuoristossa ja 9. 9. y!ksi tUl"kkilainen Arsos-nimisessä sekalaiskylässä ruo4:BaLaisella alueella. Tåmä oli jo Iturk- kilaisille liikaa, neljä ,Ulbria: ltvhyen ajan sisiillä. Samassa Arsos-kylässä ammuttiin 11.9. kreiJklkalainen ja ihaavoitettiLn kolmea. Tämä ikai1clrl ai- heutti wllan vimma1nm, ;1roko yön Ikestäneen, verrattain päättömän am- munnan ArSOlksessa. Sinne piti kikee9ti lähettää YK:n joukkoja, aluksi r.uotsalaisia, koska Arsns on ruotsalaisten aluetta. Lisäksi sinne lähetet- tiin tanskalaisia ja kanadalaisia osastoja. Kylä on nyt palautunut nor- maaliin elämäntyyliin, ja joukot ovat suurimmaksi osaksi läihetetty pois.

Olin herra Bernardes'in kera lokaikuun alussa käymässä presidentti Makarioksen luona ennen viimemainitun lähtöä äskeiselle pitkälle Ete- lä-Amerikan maJtka1leen. Olin silloin saanut selville, että kreikkalais- puoli kaivaa uusia asemia. erityisesti saaren keSkiosassa turkkilaisalueen molemmin puolin, ja että turlddla.ispuolella tehtiin samaa, vaikkakin pienemmässä mittakJaa,vassa. Ehdotin presidentille, että kailkesta uusien asemien rakentamisesta nylt luovuttaisiin, sehän vain lisää jännitystä saarella. Presidentti ja varapresidentti suostuivat tähän. Minä puolestani vahvistin tehdyn sopimuksen ki!-jeellisesti molemmiThe tahoille. Sotilas- puoli osoLttawtui ikuitenkin taas vahvaksi. Minut pyydettiin presidentin lähdön jäLkeen vt ulikomi.nLsterin puheille ja siellä sain kuulla, että hal- litus !katsoo tiettyj,en iPuo1ustuslaitteiden ra:~entamisen välttämättömäk- si. Sotilasjohdon ohjelma oso1ttautui lkuitenJkin rajoitetuksi j'a meillä on parhaillaan meneillään neuvottelut tietojen antamiseksi meille tehdyistä linnoitustöistä. Tolvoa sopii, että turklkilaispuoli saadaan pysymään. rau- hallisena. Tilanne on joka lbapauksessa pysynyt rauhallisena jo loka- mun puolivälistä läihti~n eikä mikään viirfJtaa sen pahempaan ~­

nUseen. Kallcld ikäänk'llin nyt jo värutellen valmistautuisivat pulman ratkaisemiseen poliittista tietä. Uskoisin vastuunalaisten johtajien mo-

lemmin puolin olevan.tätä mieLtä. YK:n joukikojen on kuLten!kin jatlku- vasti valppaasti seurattava tiJlannetta, sillä niin kauan kun poliittista mtkaisua ei. ole saavutettu, voi uusia. väliJkohtauksi'a syntyä.

POLUTTISET TOIMENPITEET KYPROKSEN ONGELMAN RATKAISEMISEKSI

On selvää, ebtä Kyproksen onge1malle on ratkaisu löydettäovä poliit- tiSta tietä, sillä sotilaallista ·tiefä ratkaisuun pycldminen veisi vain ikaaok- seen, ehJkäpä su'U.J.'lV'81tasotaan.

YK:n joukkojen tehtävänä on muhan säilyttäminen, ei:kä rauhan saavuttaminen. Tässä tehtävässään YK:n joukot ova1l kieltämättä onnis- tuneet.

Rauhan saaVUlttamista silmällä pitäen nimitti pääsihteeri U Thant kuten sanottu iheti se1ikkaulksen alussa Englannin, Kreikan, T1mkin ja Kyproksen suostumuksella suurläh.ebt.iläs Sakari 'I1uomiojan välittäjäksi asiassa. Työskenne1tyään ikysym)'lksen r.a:1fkaisemiseksi muwtamia mu- kausia suurlähettiläs kesken työnsä iIru.oli syyskuussa 1964. Hänen seu- majakseen n1miifletltiin entinen Equ.a:dorin presidentti, iherra GaJo Plaza.

Lopullisessa raportissaan 26. päivältä maallslruwta 1965, jonka hän sanoo osittain perustuvan SaIkari Tuomiojan muistiinpanoihin, herra Plaza esitti ratkaisuehdotuksensa. Se sisälsi pääasiassa seuraavaa:

1. Enosis olisi päämäärä, josta kyproslaisten on saatava äänestää, mutta vasta muutaman vuoden kuluttua.

2. Kypros demilltarisoitaisiin.

3. Vähemmistölle annettaisiin ikansainvälisesti fIa·a.tut vähemmi'9töoi- keudet.

4. Vähemmistöoikeudet sisältäisivät väJiaikaisesti myös erinäisiä po- liittisia oikeuksia. valtion hallintaan osallistumisesta.

5. VäJiaikaisesti asetettaisiin maahan iflehiäoviä sopimuksia vailvomaan YK:n asiamies ja hänelle avuksi jooikko huom1oitsijoita.

Tämän herra Plazan ehdotuksen hyväksyi Kyproksen kreiik.kalais- hallitus jatkuvien neuvottelujen pohjaksi, mutta Turkin hallitus hylkäsi sen. Tämän jäl:keen ei varsinaista väli:ttäjää ole nimitetty, sillä osa nimi-

tykseen va.ac:littavista hyväbyjä-hallituksista b1:soo, että välitystoimi päättyi raportin esi·ttämiseen.

Pääsihteeri U Thant on tämän vu.oksi voinut vain omin valtuuksinsa n.iInittää asiaa hoi·tamaan "oman erikoisedustajansa" entisen brasilia- laisen suurlähettilään herra Bernardes'in, jonJka tehtärviin kuuluu myös neuvotella 'asiasta Kreikan ja Tu·rdtin hallitusten ,kanssa. Herra Bernar- des'illa on oma .toimistonsa YK:n Kypros-joukkojen päämajassa ja hän on kiinteässä yhteistoiminnassa jowkkojen ylipäällikön 'kanssa. Herra Bernardes'in aikaansaannosta on, että Kreilkka ja Ttmk!ki päättivät ryh- tyä kahdenkesken neulVottelemaan ongelman ratkaisusta. Tämä ns dia-

\logi on nyt ollut käynnissä viime heinäkuun puolivälistä lähtien ja vii- meisten tietojen mukaan se tuskin pää·tyy tulokseen ennen vuoden 1967 tammikuuta. Ehkä siitä sitten aukeaa mahdollisuus 10pulliseen sopi- mukseen.

On vaiJkea lähteä tekemään arviointeja, siksi kaukana ovat toisistaan vielä molempien puolien mielipiteet ja silksi kaukana hääInöittää sovin- to. Kyproksen turkkilaiset vaativat lIIlIll Tmokin tU!l"kkilaisjoukikoja suo- jakseen saarelle ja saaren kreikkalaiset 1Iaas Kreikan kreikkalaisten joukkojen läsnäoloa. Jotkut sanovat kuitenkin, että ehkä Naton välityk- sellä päästäisiin tässä sovintoon.

Kyproksen kreikkalaiset vaativat Enosista, siis Kreiklkaan liittämistä, johon taas 'burIk!khl'aiset eivät voi \Suostua. Mutta ehkä tuDkkilaiset suos- tuisivat siten lievennettyyn Enosi.kseen, että autonomi.nen Kypros olisi vain yhteisen kuninkaan ja yhteisen ·ulkoministerin välityksellä liitetty Kreiik!kaan, jos turkIkNaisen jowkko-osaston läsnäolo saa-eHa saataisiin sitä tietä myönteisesti ra1kai:stuksi.. Sangen monet ovat sitä mieltä, että Enosis pitäisi siirtää tulevaisuuteen, myöhemmin ratkaistavaksi, Plazan malliin, ja että nyt olisi aluksi jaJtketta'Va ttsenäisenä Kyproksena, koska se ilmeisesti taaoudellisesti olisi edul1.isi.nta.

Kreikan ja 'l\urIkin välisen kalksiIliPuhelun odotetaan joka tapauksessa tuovan jotain vw.oa kysymyksen l"Btkaisumahdollisuulksiin. Tuntuu myös ilmeiseltä, että Turvallisuusneuvoston on vielä toistaiseksi pidennettävä määräaikaa.