K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 6 . v s k . – 2 / 2 0 1 0
233
k
ansantaloudellisen aikakauskirjan entinen pitkäaikainen päätoimittaja, valtiotieteen toh- tori henri j. Vartiainen kuoli 26.2.2010. Pää- toimittajakausi oli kaksiosainen: vuodesta 1968 vuoteen 1970 ja sittemmin vuodesta 1973 aina vuoteen 1980. tätä ennen hän ehti toimia jo huomattavan pitkään aikakauskirjan toimitus- sihteerinä vuosina 1963–1967.henri Vartiainen syntyi sortavalassa 5.5.1933.
hän valmistui valtiotieteen maisteriksi 1955, lisensiaatiksi 1963 ja väitteli valtiotieteen toh- toriksi 1968 helsingin yliopistossa. Valmistu- misensa jälkeen hän työskenteli koP:n pää- konttorissa ulkomaisen sihteeristön esimiehe- nä. Vuosina 1958–59 hän opiskeli Princetonin yliopistossa yhdysvalloissa. tämän jälkeen hän siirtyi suomen Pankin taloustieteellisen tutki- muslaitoksen tutkijaksi edeten osastopäällikök- si vuonna1968. 1960-luvulla Vartiainen toimi useissa virkamiestehtävissä sihteerinä sekä edusti suomea asiantuntijana mm. yk:n un- Ctad-konferenssissa 1964 ja eeC:n yleisko- kouksessa 1966. Professori jouko Paunion johtaman taloudellisen suunnittelun työryh-
mässä vuonna 1967–68 hän oli pääsihteerinä allekirjoittaneen toimiessa työryhmän yhtenä sihteerinä.
henri Vartiaisen väitöskirjan nimenä oli Valtion tulojen kasvuun sisältyvä automatiikka sekä verotusperusteiden muutokset suomessa vuosina 1950–1964. aihe on keskeinen ja tär- keä finanssipolitiikan tutkimuskohde, ja suo- messa se oli tuolloin alallaan uraauurtava työ.
Väitöskirja loi keskeisen perustan Vartiaisen myöhemmälle työuralle, johon sisältyi toimin- taa julkisen talouden ja verotuksen asiantunti- jatehtävissä.
miltä kuulostaakaan tänä päivänä väitöskir- jan johtopäätösluvusta lainattu seuraava teksti:
”Pelivara rauhallisen finanssipolitiikan har- joittamiselle on…ollut varsin niukka. Tulojen kasvun kiihtyminen suhdannenousun aikana on tarjonnut houkutuksen lisätä vastaavasti meno- ja yli kansantalouden kasvun. Kerran budjettiin päästyään ne ovat vallanneet siellä pysyvän ja mieluummin paisuvan elintilan, vaikka tulojen kasvu myöhemmin taantuisikin. Valtion tulojen kasvun automatiikkaosan taantumista ei ehkä
HENRI J. VARTIAINEN IN MEMORIAM
Reino Hjerppe
Professori, ylijohtaja emeritus Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
234
KAK 2 / 2010
heti huomaa, koska se myötäilee suhdannetilan- netta pienellä aikaviivästyksellä. Aikanaan on kuitenkin edessä tasapainon palauttaminen hä- täisin saneerausohjelmin, verojen korotus siellä, missä aita on matalin, säästö harkinnanvaraisis- sa investointimenoissa, vaikka suhdannetilanne saattaisi edellyttää jo päinvastaisia toimenpitei- tä. Suhdannepoliittisesti väärä ajoitus puoles- taan vaikuttaa haitallisesti pitemmän aikavälin kasvupoliittisiin edellytyksiin. Miksi näin on toistuvasti käynyt?”
Väitöksen jälkeen Vartiaisen ura jatkui oeCd:n sihteeristössä aina vuoteen 1974 saak- ka, jolloin hän siirtyi teollisuuden verovalio- kunnan palvelukseen. elinkeinoelämän val- tuuskunnan eVa:n johtajaksi Vartiainen nimi- tettiin vuonna 1977.
kiinnostus kansainvälisiin tehtäviin veti Vartiaisen Brysseliin Conference Boardin pal- velukseen vuonna 1980. tämä jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi visiitiksi Conference Boardin yllättävästi ilmenneiden rahoitusvaikeuksien vuoksi.
henri Vartiainen hoiti helsingin yliopistos- sa kansantaloustieteen professuurin viransijai- suuksia 1970- ja 1980-luvuilla. hän oli dosent- tina sekä helsingin yliopistossa että svenska handelshögskolanissa. uraan mahtui myös ly- hytaikaisempia työtehtäviä mm. LiFimissä ja työministeriössä.
henri Vartiainen oli aina kiinnostunut so- veltamaan akateemisesti hankittuja tietojaan erilaisissa käytännön tehtävissä. henri oli aivan ilmiselvästi kiinnostunut yhteiskuntapolitiik- kaan vaikuttamisesta. tätä pyrkimystä heijastaa hyvin esimerkiksi hänen kotkalaisessa eteen- päin lehdessä 19.6.1977 julkaisemansa sanoma- lehtiartikkeli, jossa hän esittelee ajatuksiaan uudesta yhteiskuntasopimuksesta, jolla pyrit- täisiin suurempaan talouspoliittiseen yhteisym-
märrykseen mm. inflaation torjumiseksi. aja- tukset uudesta yhteiskuntasopimuksesta osui- vat samoihin aikoihin, kun maassa alettiin ra- kentaa ns. korpilampi-henkeä. hän osallistui aktiivisesti myös talouspolitiikan taustatyöhön.
hänen nimensä löytyi vielä kuluvana vuonna kokoomuksen talouspoliittisen työryhmän ve- rojaoston jäsenluettelosta. hän toimi myös Ve- ronmaksajien keskusliiton helsingin yhdistyk- sen puheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä.
Laajaa yhteiskunnallista harrastusta heijastaa myös Paasikivi-seuran jäsenyys.
international institute of Public Finance järjestö oli henrille tärkeä. sen konferenssei- hin hän osallistui 1960-luvulta alkaen kuta- kuinkin säännöllisesti. hän myös kannusti muita suomalaisia osallistumaan järjestön toi- mintaan ja oli erittäin tarmokkaasti mukana järjestämässä yhdistyksen maailmankokousta helsingissä 2002.
suuri kiinnostus omaan alaan sai aikaan sen, että eläkkeelle siirryttyään henri Vartiai- nen toimi vapaaehtoisena tutkijana ilman palk- kaa Valtion taloudellisessa tutkimuskeskukses- sa. tutkimuskeskuksessa hän mm. täydensi aiempia tutkimuksiaan oppisopimuskoulutuk- sesta ja osallistui vilkkaasti tutkimuskeskuksen seminaareihin, keskusteluihin ja muihinkin ta- loustieteilijöiden tilaisuuksiin. henri Vartiai- nen oli loppuun saakka kiinnostunut sekä tut- kimuksesta että talouspolitiikasta.
henri oli laajasti sivistynyt, lukemisesta in- nostunut henkilö. hän pysyi loppuun saakka hyvin toimeliaana ja suunnitteli innokkaasti tulevia ohjelmia vaimonsa Pirkon kanssa. Per- heessä on neljä lasta, joista poika juhana jatkaa isänsä jalanjäljissä ekonomistin uralla. Lasten- lapsia on kaikkiaan kymmenen, jotka muiden läheisten kanssa jäivät kaipaamaan isoisäänsä.
