• Ei tuloksia

Tero Kiisikinen (1948-1996) näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tero Kiisikinen (1948-1996) näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

192

T&E 2/03 • TIETEELLINEN ELÄMÄ

T E R O K I I S K I N E N ( 1 9 4 8 – 1 9 9 6 )

Tero Kiiskisen karikatyyri Kimmo Sarjesta, n. 1968, tussi, 21 x 19,5 cm.

Kulttuurien museossa avattiin huhtikuussa 2003 “Taiteilijan Aasia” -näyttely, joka perustuu lavas- taja, maailmanmatkaaja Tero Kiiskisen kokoelmaan. Se käsittää monenlaisia löytöjä arkiesineistä kuten tekstiileistä, leluista tai tulitikkurasioista käsikirjoituksiin ja myös pieniin taideaarteisiin. Ne Kiiskinen kokosi 1970-luvun puolivälistä alkaen lukuisilla matkoillaan Aasiaan Turkista Afganis- taniin, Intiasta Indonesiaan.

Nimitys “tutkimusmatkailija” synnyttää helposti vanhahtavan mielikuvan vakavaraisesta her- rasmiehestä, joka palvelijoiden avustamana tekee havaintoja ja kokoaa aineistoa eksoottisista tai

“villeistä” kulttuureista. Tero Kiiskinen oli jotakin muuta. Hän oli utelias taiteilija, jota ajoi liikkeelle intohimo ymmärtää oman kokemuksen kautta Aasian kulttuureita. Tähän pyrkimykseen yhdistyi myös voimakas keräilijän vietti. Työllään vapaana teatterilavastajana hän rahoitti matkansa ja kokoel- mansa. Indonesialaisia esineitä hän tosin keräsi 1992 myös Suomen kansallismuseon toimesta.

Kiiskisen elämäntavassa runsaan puolen vuoden työrupeamaa Suomessa seurasi usein kuukausien mittainen oleskelu eri puolilla Aasiaa. Matkoillaan hän piirsi, maalasi ja valokuvasi sekä opiskeli asemamaittensa kulttuurihistoriaa samalla kun hän kartutti kokoelmaansa. Ystäviään hän muisti silloin tällöin omintakeisilla postikorttitervehdyksillään. Monesti kokoon harsituissa kangasmytyissä hän lähetti postitse Suomeen keräilijän aarteitaan. Kiiskinen oli eläytyvä tutkimusmatkailija. Hänellä oli halutessaan kyky solmia luontevia kontakteja hyvin erilaisiin ihmisiin, kuten näyttelyn monet valokuvatkin osoittavat. Esineensä hän valitsi intuitiivisesti arvostaen niiden tarinaa, patinaa ja kulttuurista kerroksellisuutta.

Suomessa ystävät odottivat aluksi jännityksellä Kiiskisen paluuta monivaiheisilta mat- koiltaan, kunnes vähitellen hänen kulkurin elämäänsä totuttiin. Dia-illat sekä uusien löytöjen esittelyt Kiiskisen Katajanokan yksiössä olivat opettavia ja lumoavia. Taiteilijan laaja ystäväpiiri pääsi näistä osalliseksi. Kiiskinen oli sisäpiirien vaikuttaja, joka sulkeutuneina vuosinakin välitti Aasian tuntemusta Suomessa. Hän oli voimakastahtoinen esteetti ja individualisti, joka toteutti visioitaan piittaamatta ympäristön latistavista paineista.

Ystävystyin Kiiskisen kanssa, kun meistä tuli luokkatovereita 1966 viidennellä luokalla Lautta- saaren yhteiskoulussa. Ikäeroa välillämme oli reilusti: Tero oli tuplannut jo kolmesti. Hänen suggestii- vinen persoonallisuutensa ei jättänyt ketään kylmäksi. Hän hurmasi ja demonisoi, rakasti draamaa.

Juttu ei ollut mitään, ellei se mennyt vähän överiksi. Kiiskisen äkillisen kuoleman jälkeen osakseni koitui pari muovikassillista hänen 1960-luvun ja 1970-luvun alun papereitaan ja luonnoksiaan, joista tässä lehdessä julkaistut piirokset yllä olevaa lukuunottamatta ovat valikoima.

Kimmo Sarje

Kuvat:

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7. Tero Kiiskisen tussipiirros Katajanokan yksiöstään 1970.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kummituksen keksintökoje -näyttely perustuu Tekniikan tarinamatolla -toimintamalliin, joka syntyi Tekniikan museossa osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Pienten

Tekniikan museossa helmikuun alussa 2012 avautuva näyttely Kättä pidempää on kunnian- osoitus suomalaisten työkalujen pitkälle valmis- tusperinteelle.. Näyttely esittelee

Lokakuussa avattiin Tekniikan museossa Met- ropoli ja meri -näyttely juhlistamaan jäteveden- puhdistuksen satavuotista historiaa.. Vuonna 1910 toimintansa aloittivat Suomen

Säteilyn lumo – taidetta, tiedettä ja tekniik- kaa -näyttely avattiin Tekniikan museossa 28.4.2010.. Näyttely koostuu nykytaideteok- sista ja dokumenttifilmeistä, jotka kertovat

Tämä artikkeli yhdessä aiempien tutkimusten kanssa osoittavat, kuinka Tero ra- kentaa ammatillisen viestintärepertuaarin oppijan ja englanti lingua francana -käyttäjän

Ihminen osana luontoa -dioraama Tampereen luonnontieteellisessä museossa tarjoaa monenlaisia luentoja ja kannustaa pohtimaan ihmisen paik- kaa luonnossa.. Tampereen

History of structural analysis & dynamics of Wärtsilä medium speed engines.. Tero Frondelius 1 , Hannu Tienhaara and

case studies from the Peräpohja schist belt and the Central Lapland greenstone belt.