Opettajankoulutuksen kehittämishanke
AITA-kuvataidekoulun opetussuunnitelma
Aikuisten kuvataidekoulun opetussuunnitelman laatiminen ja perustelut
Harri Rauhaniemi
2008
Tampereen ammatillinen
opettajakorkeakoulu
Rauhaniemi, Harri
Aita -kuvataidekoulun opetussuunnitelma
Aikuisten kuvataidekoulun opetussuunnitelman laatiminen ja perustelut 19+14
Opettajankoulutuksen kehittämishanke
Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu Ryhmän opettaja Henna Heinilä Lokakuu 2008
Asiasanat opetussuunnitelma, kuvataide, tavoitteet
TIIVISTELMÄ
Pohjois-Satakunnan Alueopistolla, joka edustaa vapaan sivistystyön sarkaa, tarvitaan kuvataiteen perusteita opiskeleville aikuisille opetussuunnitelma. Aikuisten kuvatai- dekoulun eli Aita-kuvataidekoulun opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen laatimiin taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetus- suunnitelman perusteisiin 2005. Aikuisten kuvataideopetus antaa valmiuksia alan ammatilliseen koulutukseen tai perusteet taiteen elinikäiseen harrastamiseen. Hank- keen tarkoituksena on Aita-kuvataidekoulun kuntakohtaisen opetussuunnitelman laa- timinen sekä perusteluiden esittäminen opetussuunnitelmalle. Hankkeessa kerrotaan, mitä on taide ja kuvataideopetus aikuisille sekä tuodaan esiin erilaisia oppimiskäsi- tyksiä taideopetuksen taustalla. Opetuksen perustana on ihmiskäsitys, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Keskeistä on opiskelijan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. Opetussuunnitelmatyö edistää myös opettajan ammatillista kasvua ja luo opetukseen selkeät tavoitteet.
SISÄLLYS
1 JOHDANTO 4
2 MITÄ ON TAIDE? 5
3 KUVATAIDEOPETUS JA ERILAISIA OPPIMISKÄSITYKSIÄ 7
3.1 Konstruktivistinen malli 7
3.2 Taidekasvatuksen neljä mallia 8
3.2.1 Behavioristinen malli 8
3.2.2 Sosiaalisen vuorovaikutuksen malli 8
3.2.3 Yksilökeskeinen malli 9
3.2.4 Taidekasvatuksen tiedonkäsittelymalli 9
4 LUOVUUTEEN KANNUSTAMINEN KUVATAIDEOPETUKSESSA 10
5 MITÄ KUVATAIDEOPETUS ON AIKUISILLE? 11
5.1 Kuvataideopetuksen tavoitteet 11
5.2 Kuvataideopetuksen sisällöt 12
5.3 Kuvataiteen opintokokonaisuudet 1-10 14
6 POHDINTA 16
LÄHTEET 19
LIITE Kuvataiteen perusopetuksen opetussuunnitelma/
AITA -kuvataidekoulu
1 JOHDANTO
Valitsin kehittämishankkeeni aiheeksi Pohjois-Satakunnan Alueopiston aikuisten ku- vataiteen perusopetuksen eli AITA- kuvataidekoulun opetussuunnitelman laatimisen.
Pohjois-Satakunnan Alueopistolla, joka edustaa vapaan sivistystyön sarkaa, tarvitaan aikuisopiskelijoille oma opetussuunnitelmansa, jossa tavoitteet ja sisällöt on määri- telty opetushallituksen laatiman opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Olen ke- hittänyt tämän opetussuunnitelman Alueopiston jo olemassa olevan lasten ja nuorten kuvataiteen opetussuunnitelman pohjalta aikuisille sopivaksi. AITA -kuvataide kou- lussa annetaan kuvataiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan yli 18 - vuotiaille, ja se aloitti toimintansa syksyllä 2007. Kuvataideopinnot antavat myös pohjaa alan ammattiopinnolle. Oppilaat ovat motivoituneita aikuisopiskelijoita, taus- taltaan hyvin erilaisista lähtökohdista, mutta yhteistä kaikille on eletyn elämän aikana virinnyt kiinnostus kuvataidetta kohtaan.
Kuvataiteen opetus on täysin oma erityisalueensa, joka vaati perehtymistä tämän osa- alueen tutkimiseen ja eri oppimisnäkemyksiin. Tavoitteenani oli laatia kuvataiteen aikuisopiskelijoille täsmennetty opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma auttaa sekä opettajaa että oppilasta määrittelemään tavoitteet ja sisällöt kulloisellekin opintoko- konaisuudelle, joita on kymmenen. Perustelen laatimaani opetussuunnitelmaa alan kirjallisuudella sekä käytännön toteutuksen toimivuudella eli omilla kokemuksillani kuvataiteen opetustyöstä.
Aloitin laatimistyöni toukokuussa 2008, työstäen opetussuunnitelmaa lokakuun lop- pupuolelle asti. Opintokokonaisuuksien suunnittelussa etenin systemaattisesti. Kuva- taiteen opiskelun ja opintokokonaisuuksien lähtökohtina olivat tavoitteet, sisällöt, tekninen toteutus sekä oma ilmaisu. Huomioon oli otettava myös se, että keskeiset oppiaineet sisältyvät opintokokonaisuuksiin ja taiteeseen liittyvä käsitteistö sekä tai- dehistorialliset ulottuvuudet tulevat oppilaille tutuiksi perusopintojen aikana. Laati- misprosessi oli mielenkiintoinen, opettava ja antoisa laatijalleen. Aita-kuvataide kou- lun opetussuunnitelma antaa hyvät lähtökohdat aikuisten kuvataiteen opetukseen.
Jatkossa opetussuunnitelmaa päivitetään yhteistyössä muiden kuvataideopettajien kanssa.
2 MITÄ ON TAIDE?
Suhteessaan taiteeseen eli luodessaan kuvia ihminen kohtaa itsensä kokonaisvaltai- sesti. Luomisprosessi sisältää keksimistä, luomista ja kuvittelemista. Näitä asioita tarvitaan myös elämään liittyvien valintojen pohtimisessa ja ratkomisessa. Elämässä ja kuvan tekemisessä näiden suhteen päädytään erilaisiin ratkaisuihin. ( Laitinen 2003). Jaana Venkulan (2003, 49) mukaan taide vaatii aina tekemisen, se konkreti- soituu maailmassa jonkin tekemisen kautta. Taiteesta voidaan hakea universaalien taitojen harjoittelumahdollisuutta ehkä luontevammin kuin muualta. Hän mainitsee mm. seuraavaa: taide kehittää kokonaisuuden ja sen olennaisten piirteiden hahmot- tumisen taitoa eli teoreettista ajattelukykyä, taide kehittää tarkkaavaisuutta, keskit- tymiskykyä ja kärsivällisyyttä sekä arviointitaitoa. Taide vaatii ja vahvistaa tunteiden tuntemisen ja tunteista tietoisena olemisen taitoa. Taide kehittää tyytyväisyyden tai- toa, taiteen kautta kehittyy empatian kyky ja taide vahvistaa pyhän kokemisen, yle- vöitymisen ja lohduttautumisen taitoa, taide opettaa antamaan ja vastaanottamaan se- kä lepäämisen taitoa. Taide opettaa ilmaisemisen ja kuuntelemisen taitoa sekä taito- amme elää tässä hetkessä. Tunnen Venkulan mainitsemat asiat omakohtaisesti taide- prosessiin kuuluviksi. Taideopettajan on tärkeätä antaa opiskelijoille tilaa ja aikaa eli mahdollisuus kokea taiteen tekemisen prosessiin kuuluvia asioita.
Eri aikakausina taiteen osa-alueet saattavat saada erilaisia painotuksia. Yhteiskunnal- liset muutokset heijastavat ajassa vaikutuksiaan myös taiteen ja taideopetuksen ken- tälle. Konkreettisimmin nämä vaikutukset ovat nähtävissä opetussuunnitelmien eri alueiden painotuksissa. Vaikka menetelmä on yhteydessä aina taiteen sisällöllisiin merkityksiin ja yhteiskunnalliseen problematiikkaan, on huomattava, että uudet in- formaatiovälineet kuten internet, vaikuttavat tiedon saatavuuteen sitä edistävästi.
Myös digikuvauksen, kuvankäsittelyohjelmien ja videon mahdollisuudet ovat tänä päivänä taiteen tekijöiden hyödynnettävissä. Näitten välineitten hyödyntäminen edel- lyttää kuitenkin suuressa määrin teknistä osaamista. Uusien ilmaisutapojen rinnalla elää perinteisempi taiteen tekeminen, jota harjoitetaan perinteisin menetelmin kuten maalaus, piirustus, grafiikka ja kuvanveisto.
Taiteeseen sisältyy myöskin estetiikan käsite. Estetiikka on historian aikana kuulu- nut tiedon alueeseen, mutta välillä pudotettu pois siitä, edustamaan vastakohtaa tie-
dolle. Joka tapauksessa estetiikka on aina kuitenkin nostanut esille tajun mitasta ja kauneudesta. Esille on aina noussut myös ihmisen taidon problematiikka. Varron (2001, 8) mukaan taidekasvattajalle estetiikka on pitkälti juuri taidon ymmärtämistä mahdollisimman laajasti, ja tähän on helppo yhtyä. Hänen mukaansa taito ei voi tar- koittaa osaamista, mekaanista toistamista vailla tajua tekemisestään. Taitoon sisältyy aina oivallus toiminnan periaatteesta, moraalista ja vastuusta. Samoin siihen kuuluu, että pystyy selittämään toiselle taitonsa, ohjaamaan ja opettamaan. Varto mainitsee myös, että koska esteettinen aistisena on meidän jokaisen konkreettinen side maail- maan ja maailman kautta toisiimme, on ilmeistä että juuri estetiikassa voi oivaltaa, mikä on taidon paikka. Estetiikan opettaminen, johtuen edellä mainituista seikoista, on siis haastavaa.
Antiikin filosofi Platon jakaa taiteen kahteen vastakkaiseen luokkaan, nimittäin ai- toon taiteeseen ja näennäistaiteeseen. Aidon taiteen määritelmänä hänellä on pyrki- mys tosiolevaisen mietiskely ja kuvaaminen niin kuin taiteilija itse sen näkee. Näin taideteos ja taiteen kokija voivat kohdata. Tässä määritelmässä on teoksen syvällinen vaikuttavuus ei pelkkä tekninen taito. Näennäistaide on Platonin mukaan edellä mai- nittujen seikkojen vastakohta. Vaikka kysymykseen taiteen olemuksesta esitetyt vas- taukset ovatkin moninaiset, perusajatuksissa sen olemuksen määrittelystä voimme havaita yhteydenmukaisuutta. (Venkula 2003, 55-66). Taiteen luonteeseen kuuluu, että se on aina jollain tavalla erikoislaatuista. Taiteen harjoittaminen ja sen tuloksiin eläytyminen vaatii sekä vahvistaa ilmiöiden tulkintakykyä. Taide edesauttaa näke- mään ja tulkitsemaan maailmaa erilaisilla tavoilla. Kun tällainen kyky ihmisessä vahvistuu, kehittyvät myös suvaitsevaisuus ja erilaisuuden kunnioittaminen. Taiteen merkitys monikulttuurisessa nyky-yhteiskunnassa on siis tärkeä. (emt., 55-56).
Tuomikosken (1987, 48) mukaan kysymykseen, mitä taide on, on olemassa useita vastauksia. Pelkkä määritelmä ei taiteen olemusta paljasta, se pakenee sanojen ja kä- sitteiden taakse. Jokainen yksilö ratkaisee omalla kokemuksellaan, mikä on taidetta ja mikä taide on. Tärkeää on nimenomaan etsiä niitä keinoja, joilla ihmisessä oleva räjähdysherkkä, muuntautumiskykyinen, luova, minäkohtainen, aistillinen tunneulot- tuvuus aukeaisi esteettiseen kokemukseen.
3 KUVATAIDEOPETUS JA ERILAISIA OPPIMISKÄSITYKSIÄ
Opetus on kasvatuksellisten tavoitteiden suuntaista vuorovaikutusta, joka pyrkii op- pimisen aikaansaamiseen. Oppimisen tunnusmerkkeinä ovat käyttäytymisessä havait- tavat pysyvät muutokset, jotka syntyvät oppijan ja ympäristön vuorovaikutuksesta joko siten, että ympäristö systemaattisesti pyrkii muuttamaan käyttäytymistä, tai op- pimista tapahtuu tahattomasti. Tässä tapauksessa opetussuunnitelmatyö painottuu opettajan ja oppilaiden väliseen suunnitelmalliseen vuorovaikutukselliseen opettami- seen, joka pyrkii oppimistavoitteiden saavuttamiseen. (Uusikylä & Atjonen 2005, 18- 19).
3.1 Konstruktivistinen malli
Konstruktivismillä tarkoitetaan niitä periaatteita, joilla oppilas saatetaan oppimaan.
Toisin, kuin behavioristisessa oppimiskäsityksessä, oppilas ei ole vai passiivinen tie- don vastaanottaja vaan aktiivinen prosessoija. Konstruktivistisessa oppimiskäsityk- sessä oppilas nähdään aktiivisena tiedon käsittelijänä, joka etsii ongelmiin uusia rat- kaisuja. Oppilaan tulisi saada osallistua työn järjestelyvaiheeseen, suoritukseen ja mielellään myös ratkaisuvaiheeseen. Opetus on tapahtumasarja, joka tähtää oppilai- den persoonan kehitykseen sekä kasvatustavoitteisiin. Oppimistapahtumassa onkin tärkeää, että oppilaassa heräävät omakohtaisesti koetut, aiheeseen liittyvät kysymyk- set sekä oma kokeilu, ongelmanratkaisu ja ymmärtäminen. Tällainen itseohjautuvuus ja minän kasvu on koettu hyväksi ajatellen niitä vaatimuksia, joita aikamme yhteis- kunta asettaa yksilölle. Yksilö tarvitsee myös itsereflektiivisiä taitoja eli kykyä arvi- oida oppimaansa tässä aktiivisessa oppimistapahtumassa. (Uusikylä & Atjonen 2005, 23-24).
Konstruktivistinen malli on siis hyvin käyttökelpoinen käytännön opetustyön suun- nittelun kannalta ja taiteen kyseessä ollessa yksilön persoonallisuudella on tässä ta- pauksessa suuri merkitys. Konstruktivismi antaa kokemukseni mukaan jäsennellyn näkemyksen opetustoiminnalle. Malli auttaa opettajaa sekä oppilasta hahmottamaan opetukselle asetetut tiedolliset ja taidolliset sekä kokemukselliset tavoitteet ja välita- voitteet.
3.2 Taidekasvatuksen neljä mallia
Arthur Eflandin (Pohjakallio 2005, 267-270) mukaan on neljä taidekasvatuksen mal- lia, jotka perustuvat taide- ja kasvatusteorioista löydettyihin teemallisiin yhtäläisyyk- siin. Näitä ovat behavioristinen malli, sosiaalisen vuorovaikutuksen malli, yksilökes- keinen malli ja taidekasvatuksen tiedonkäsittelymalli.
3.2.1 Behavioristinen malli
Behavioristinen malli perustuu jäljittelevää (mimeettistä) estetiikkaa ja kasvatustie- teessä behaviorismina tunnettua suuntausta yhdisteleville teemoille. Oppiminen ta- pahtuu tässä tapauksessa jäljittelyn avulla. Taiteessa tämä tarkoittaa luonnon jäljitte- lyä, taiteella ei tällöin ole itseisarvoa vaan se on pelkästään heijastusta todemmista ideoista.
Tästä mallista esimerkkinä mainitsen mallipiirustuksen avulla opeteltavat ihmisen mittasuhteet. Tämä vaihe sisältyy kuvallisten perustaitojen hankintaan ja tavoitteena on saavuttaa ymmärrys ja taito anatomisista mittasuhteista. Tätä taitoa ja ymmärrystä oppilas voi myöhemmin hyödyntää taiteellisessa työskentelyssään, kunhan hän on oppinut mittasuhteiden perusperiaatteet. Täten behavioristinenkaan malli ei ole pois- suljettu taiteen opetuksesta.
3.2.2 Sosiaalisen vuorovaikutuksen malli
Sosiaalisen vuorovaikutuksen mallissa yhdistyy ongelmanratkaisukyvyt sekä sosiaa- linen vuorovaikutus. Tiedolla on merkitys sosiaalisena ja persoonallisena välineenä ympäristöön sopeuttamisessa. Taiteen merkityssisältöinä pidetään esimerkiksi myös mielihyvää tai moraalista opetusta. Taidetta pidetään yhtenä sosiaalisen oppimisen välineistä. Taiteella ei siis ole itseisarvoa vaan se on yhteydessä ongelmanratkaisuun.
Taiteen sosiaalisuudesta esimerkkeinä ovat ympäristönsuunnittelu sekä arkkitehtuuri.
Myös erilaiset yhteisötaiteen projektit kuuluvat tähän kategoriaan. Taiteellisessa op- pimisessa oppiminen näkyy esteettisen muodon luomisessa. Kouluopetuksessa taide nähdään yksilön vaikuttamisvälineenä.
3.2.3 Yksilökeskeinen malli
Yksilökeskeinen mallissa taide ymmärretään mielikuvituksen tuotteeksi ja sen merki- tyksen vahvistavat oivallus, näkemys ja tunne. Taiteella on tässä tapauksessa myös henkistä kasvua edistävä vaikutus, joka voidaan liittää terapiamuotoihin, jotka edesauttavat persoonallisuuden eheytymistä. Yksilökeskeinen malli perustuu oppi- laan omille kokemuksille sekä itseilmaisulle.
Tässä mallissa opettaja toimii taustalla ja oppimisen arvioinnin suorittaa oppilas itse.
Oppimisen onnistumisen kriteereinä on oppilaan kehittynyt varmuus itseilmaisussa tai jos hän kokee taiteen aiempaa tyydyttävämpänä. Tämä on hyvä malli johdattaa oppilas oppimaan itsereflektiota ja ymmärtämään sen merkitys oppimisprosessissa.
3.2.4 Taidekasvatuksen tiedonkäsittelymalli
Taidekasvatuksen tiedonkäsittelymallissa kokonaisuus koostuu objektiivisesta este- tiikasta, kognitiivisesta eli tiedon ja ajattelurakenteiden varaan rakentuvasta psykolo- giasta sekä kasvatuksen tiedonkäsittelymallista. Teoskeskeisen estetiikan mukaan te- okset saavuttavat arvonsa muodollisten ja rakenteellisten tunnusmerkkien yh-
tenevyyden perusteella. Taideteoksia tulee tässä tapauksessa ymmärtää niiden omilla ehdoilla. Taiteen ja kasvatuksen tiedonkäsittelymallit ovat ikään kuin sukulaisia, vaikka molemmilla on omat tutkimusmenetelmänsä.
Pohjakallion (2005, 269) mukaan taiteen opettaminen edellyttää opettajalta taiteen keskeisten käsitteiden tuntemista. Taideopiskelijat etsivät merkityksiä symbolien avulla. Taiteen opiskelija perehtyy symboleja luovaan taiteilijaan sekä myös tutkijan ja kriitikon käyttämiin menetelmiin. Näin myös taidetta luova oppilas perehtyy tai- teen tyylisuuntiin, taiteilijoihin ja historiallisiin merkityksiin ja hyödyntää niitä ajat- telussaan ja työskentelyssään, tämä kaikki edesauttaa hänen taiteen ymmärryksen muovautumista. Tiedonkäsittelymalli korostaa yksilön kasvua asiantuntijuuteen.
Mielestäni edellä mainituilla näkemyksillä on kaikilla oma käyttöfunktionsa erilaisis- sa yhteyksissä koska ne täydentävät toisiaan.
4 LUOVUUTEEN KANNUSTAMINEN KUVATAIDEOPETUKSESSA
Amabilen (Uusikylä & Atjonen 2005, 137) mukaan opettajan tulee korostaa luovuut- ta edistävässä opetuksessaan oppimisen tärkeyttä ja hauskuutta. Opettajan on kunni- oitettava oppilasta ja kohdeltava hänen persoonallisuuttaan ainutkertaisena. Oppimis- tilanteista tulee rakentaa oppilaan kannalta aktiivisia ja oppilaan tulee osallistua myös opetuksen suunnitteluprosessiin niin materiaalien kuin tavoitteidenkin suhteen.
Jännitys opetustilanteessa täytyisi poistaa ja ilmapiirin tulisi olla mukava ja turvalli- nen. Oppilaan täytyy tuntea kuuluvansa ryhmään (ryhmähenki) ja oppilaiden välillä tulee vallita keskinäinen kunnioitus. Opettaja koetaan opetustilanteessa voimavarak- si, jota ei ole syytä pelätä vaan tunnustetaan opettajakin erehtyväiseksi, inhimilliseksi yksilöksi. Oppilaan tulisi tuntea, että luokka on juuri heitä varten ja kaikista ongel- mista voidaan puhua sekä etsiä niihin ratkaisua yhdessä. Oppilaalla on valtaa sekä vastuuta suhteessa muihin että itseensä. Oppimiseen liittyvä aines tulisi kytkeä esi- merkein käytännön elämään. Tämä kaikki soveltuu mielestäni hyvin juuri aikuisten tapaan opiskella.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi on aikuisopiskelijalla puolellaan elämänkoke- mukset ja omaan oppimistapaan liittyvä näkemys, joka pohjautuu elämän varrella hankittuun itsetuntemukseen. Opiskelija voi omaehtoisesti myös syventää tietouttaan esimerkiksi kyseisen alan kirjallisuuden ja internetin välityksellä. Oma aktiivisuus hyvän motivaation siivittämänä parantaa oppimistuloksia. Nykyisin eri aloilta, kuten taiteeseenkin liittyvää tietoa, on tarjolla runsaasti, olennaista kuitenkin on, että opis- kelija osaa hakea keskeiset sisällöt informaatiotulvasta. Tässä suhteessa tiedonha- kuun liittyvän välineistön, kuten internetin käytön hallinta näyttelee merkittävää osaa. On siis osattava hakea tietoa myös omaehtoisesti ja itseohjautuvasti. Opiskeli- jan ymmärtämisen tutkiminen on vaikeampaa kuin ulkoa oppimisen testaaminen.
Oppimisprosessissa ymmärtämisen korostuminen rakentuu olemassa olevalle tiedol- le. Ymmärtäminen velvoittaa siis opiskelijaa hallitsemaan ja tunnistamaan omaa op- pimistaan. Opiskelijan pitää myös oppia tunnistamaan heikkoudet ja vahvuudet op- pimisprosessissaan eli milloin hän ymmärtää, milloin on saatava lisätietoa ja miten hän voi arvioida tietoa sekä sen tarjoajaa.
5 MITÄ KUVATAIDEOPETUS ON AIKUISILLE?
Laatimani opetussuunnitelma perustuu lakiin ja asetukseen taiteen perusopetuksesta sekä Opetushallituksen laatimiin taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin 2005. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään yleisen oppimäärän tavoitteet ja sisällöt. Näitä olen käyttänyt oh- jenuoranani laatiessani aikuisten kuvataiteen opetussuunnitelmaa (liite 1).
5.1 Kuvataideopetuksen tavoitteet
Aikuista tuetaan kuvataideopetuksessa käyttämään voimavarojaan aktiivisena, moti- voituneena, suuntautuneena, itseohjautuvana oppijana, jolla on runsaasti mahdolli- suuksia hyödyntää älyllisiä, henkisiä ja luovia voimavarojaan. Opetuksessa huomioi- daan, että opiskelija oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelemaan niiden käyttöä. Oppiminen on mahdollista kaikissa ikävai- heissa ja niissä on olemassa omat erityiset oppimista tukevat piirteensä ja myös op- pimisen haasteelliseksi tekeviä seikkoja. Nämä huomioidaan opetuksen suunnittelus- sa mm. rohkaisemalla opiskelijaa hyödyntämään elämänkokemustaan ja henkilöhis- toriaansa ilmaisun ja sisällön aihealueina kuten myös ajatuksiaan, mielikuvia ja tun- teitaan. Heitä rohkaistaan myös sanallistamaan työskentelyään ja käyttämään moni- puolisesti eri materiaaleja ja tekniikoita työskentelyssä, joissa saa korostua myös mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys.
Opetuksen tavoitteena on opiskelijan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluval- miuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Oppisisältöjen suunnittelu seuraa temaattista rakennetta tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista, ja tavoitteena on kehittää opiskelijan tut- kivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Opiskelija harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opinnoissa työstetään kuvataiteen ja arjen kuvia sekä niiden yhteyttä kulttuuriin, nykytaiteeseen ja taidehistoriaan. Opiskelija tutustuu esineympäristöön, muotoilun perusteisiin, rakennettuun ja luonnonympäristöön.
Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan ja arvioimaan sanallisesti omaa ja muiden työs- kentelyä.
Kun kuvataiteen perusteet ovat aikuisella hallussa, hänellä on mahdollisuus perusteet suoritettuaan jatkaa syventävissä opinnoissa eli työpajaopinnoissa, joita järjestetään usealta kuvataiteen alueelta tai opetuksessa painotetaan jotakin aluetta opetuksen jär- jestäjän resurssien puitteissa. Työpajoissa opiskelijaa ohjataan kehittämään omaa tai- teellista ilmaisuaan sekä syventämään taitojaan ja tietojaan. Hänellä on mahdollista myös perehtyä perusteellisemmin materiaalien ja tekniikoiden mahdollisuuksiin, ja tätä kautta vahvistaa omaa ilmaisuaan. Pajaopintojen aikana itsenäinen työskentely vahvistuu, opiskelija oppii tekemään varmempia valintoja omassa ilmaisussaan sekä myöskin perustelemaan valintojaan. Myös syventävissä opintokokonaisuuksissa yh- distetään kuvataiteen eri osa-alueita ja toteutetaan taiteiden välisiä teemoja.
Opintojen aikana harjoitellaan opiskelijan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, lisäksi mm. kuvan tulkintaa ja sen kriittistä arviointia, esineiden ja rakennusten viestien ymmärtämistä, lisäksi avataan opiskelijan ympäristösuhdetta, omaa osallisuutta, toi- mintaa ja vaikuttamista tässä yhteydessä. Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä antaa pohjaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä luo pohjaa elin- ikäiselle taiteen harrastamiselle. Lisäksi on tärkeätä oppia hankkimaan tietoa ja oppia ymmärtämään tietämisen monia muotoja. Rauhalan (1989, 52) mukaan opetuksessa, kasvatuksessa ja erilaisissa psykoterapian muodoissa tavoitellaan sitä, että ihminen saavuttaisi riittävän itseohjauksellisuuden sekä voisi niin ollen myös ottaa vastuun it- sestään.
"Taiteellisessa toiminnassa opitaan mahdollisuuksia etsien ja kokeilemalla kysyvää ja tutkivaa asennetta suhteessa omaan paikkaan ja omiin mahdollisuuksiin" (Pohja- kallio 2005, 222). Kuvataideopetuksen suunnitelma on konstruktivistinen malli ope- tuksen etenemisestä ja erilaisten osa-alueiden hallinnasta. Ihmiskäsityksen lähtökoh- tana on humanismi. Humanistisessa hengessä toteutettava opetus uskoo yksilön kas- vuun ja kehitykseen.
5.2 Kuvataideopetuksen sisällöt
Opetussuunnitelman perusteissa määritellään keskeiset oppiaineet kuvataiteissa.
Ohessa laatimani tavoitteet ja sisällöt oppiaineittain. Piirustuksen ja maalauksen ta-
voitteena on tukea kuvailmaisun perustaitojen sekä kehittymistä että syventämistä, kykyä kommunikoida kokemuksia, ajatuksia sekä kehittää omaa ilmaisua. Kuvan- veiston tavoitteena on kehittää tilan ja muodon tajua sekä tukea ilmaisua. Perehdy- tään kuvanveiston kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin yhteyksiin. Arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun tavoitteena on että opiskelija ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen luonnon ja rakennetun ympäristön laatuun, ja että ympäristö vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Opitaan hahmottamaan ympäristön rakentumista jatkuvana prosessina suhteessa kulttuurin eri osa-alueisiin ja luonnon olosuhteisiin.
Muotoilun tavoitteena on kehittää havainnointia, mielikuvitusta ja ongelmanratkaisu- taitoja, materiaalien ja työtapojen tuntemusta sekä kulttuurintuntemusta. Ymmärre- tään tuotteen elinkaari ja perehdytään kestävän kehityksen periaatteisiin. Opitaan hahmottamaan ympäristön rakentumista jatkuvana muotoiluprosessina suhteessa va- lintoihin ja estetiikkaan. Grafiikan tavoitteena on taidegrafiikan teknisten taitojen ja traditioiden lisäksi tutustua välineen monipuolisiin ilmaisullisiin mahdollisuuksiin.
Opetuksessa on perinteisten menetelmien lisäksi käytössä vähemmän myrkylliset tekniikat ja materiaalit. Keramiikan tavoitteena on eri tekniikoihin ja materiaaleihin perehtyminen sekä työskentelyvaiheiden, suunnittelutaitojen ja ilmaisun kehittymi- nen.
Tekstiilin tavoitteena on kehittää käsityössä valitun materiaalin ja työvälineen tunte- musta ja käyttöä, kehittää ympäristön havainnointia, rikastuttaa mielikuvitusta ja ko- konaisilmaisua. Madalletaan kynnystä hankkia tietoja ja taitoja. Valokuvan tavoittee- na on perehtyä valokuvauksen perustietoihin ja taitoihin (digikuvaus), oppia käyttä- mään valokuvaa dokumentointiin ja löytää keinoja omaan ilmaisulliseen työskente- lyyn. Tutustutaan valokuvauksen historiaan. Elokuvan ja videon tavoitteena on oppia tulkitsemaan audiovisuaalisen taiteen tuotteita sekä ymmärtämään audiovisuaalisen kulttuurin merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Sarjakuvan tavoitteena on johdattaa sar- jakuvailmaisuun ja sen kerrontaan osana viestintää ja taidetta. Perehdytään mm. sar- jakuvan rakenteeseen ja kerronnalliseen merkitykseen.
Ympäristö- ja yhteisötaiteen tavoitteena on pohtia teoksen käsitettä ja sitä, kuinka te- os ja sen ympäristö/ympäröivä tila muodostavat kokonaisuuden. Teos hahmotetaan osana vuorovaikutusprosessia ja pohditaan taiteellisen työskentelyn roolia yhteydessä
yhteisöllisesti määriteltyihin asioihin. Tavoitteena on taiteen tekeminen jonkin yhtei- sön ehdoilla, yhteisön jäsenten kanssa ja heitä varten. Työmuodot ovat monitaiteisia ja monikulttuurisia. Performanssin ja kuvallisen median tavoitteena on kehittyä sekä visuaalisten että ajatuksellisten kokonaisuuksien hahmottamisessa ja oppia valmis- tamaan taide-esitys yleisölle. Tämän kokonaisuuden sisällöissä on mahdollista yhdis- tää kuvallisen median ilmaisukeinoja, taiteentuntemusta, taidehistoriaa ja nykytaiteen kuvastoa, opiskelijan oma kulttuuriperintö ja hänelle vieraiden kulttuurien kuvallinen maailma, rakennettu ja luonnon ympäristö sekä esineympäristö.
Monitaiteellisten työmuotojen tavoitteena on luoda yhteyksiä eri taiteiden välille ja etsiä yhteistä kieltä sekä tukea opiskelijoiden ilmaisukeinoja ja niiden laaja-
alaisuutta. Tavoitteena on oppia toteuttamaan teemallisia kokonaisuuksia kuva- taiteen eri osa-alueita yhdistäen. Taidehistorian tavoitteena on tarkastella kuvataidet- ta ja arjen kuvia sekä kehitetään oppilaan kulttuurin, nykytaiteen ja taidehistorian tuntemusta.
5.3 Kuvataiteen opintokokonaisuudet 1-10
Ohessa kymmenen opintokokonaisuutta nimettynä. Kuvataiteen oppisisältöjen tavoit- teet sisältyvät opintokokonaisuuksiin. Olen pohtinut opintokokonaisuuksia niin, että keskeisemmät oppiaineiden sisällöt tulee käytyä opetuksessa opintokokonaisuuksit- tain läpi. Kymmenestä opintokokonaisuudesta kuusi on kuvataiteen perusteiden opiskelua ja neljä opintokokonaisuutta syventävää opiskelua eli pajaopintoja. Opin- tokokonaisuuksien tuntimäärät ovat suuntaa antavia, koska käytäntö sanelee lopulta tuntitarpeen. Koko opintojen laajuus on keskimäärin 500 tuntia, joista perusteet 300 tuntia ja syventävät opinnot 200 tuntia. Perusopinnot suoritetaan kolmessa vuodessa ja syventävät kahdessa vuodessa. Oppitunteja on kolme tuntia viikossa.
Kuvataiteen perusteet:
JÄTÄN JÄLJEN (100h)
Oppisisällöt: Piirustus ja maalaus Grafiikka
Keramiikka Kuvanveisto Taidehistoria
- rytmin, liikkeen, ajan, perspektiivin ja tilan käsitteistä kuvataiteessa, sommittelu, väri- ja materiaalioppi, työturvallisuusnäkökohtia, taidehistoriaa, taiteesta yhteiskunnalli- sena ilmiönä
- tekniset taidot ja välineiden ilmaisulliset mahdollisuudet, materiaaleihin tutustuminen, oman taidesuhteen pohtiminen
MATKANI MENNEESEEN (n.80h)
Oppisisällöt: Piirustus ja maalaus Kuvanveisto
Tekstiili Grafiikka
- harjoitellaan tutkimaan ja tulkitsemaan teoksen sisältöä, syvennetään materiaalien, tekniikoiden ja työvälineiden tuntemusta
- opetellaan arvioimaan omaa ja toisten teosten ilmaisua, sisältöä ja työtapaa, pohtimaan omia tavoitteitaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan suurempia tehtäväkokonaisuuk- sia sekä käyttämään omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan oman teoksen sisäl- tönä, käyttämään taiteen keskeisiä käsitteitä
- kehitetään käsityön materiaalien ja työvälineiden tuntemusta sekä niiden käyttämistä omassa ilmaisussa, madalletaan kynnystä hankkia tietoja ja taitoja
SISÄLLÄ JA ULKONA (n.50h)
Oppisisällöt: Arkkitehtuuri ja ympäristön suunnittelu Ympäristö- ja yhteisötaide
- työskennellään sekä luonnon että rakennetun ympäristön kanssa, kehitetään aistiherk- kyyttä, tilan- ja muodontajua, liikkeen- ja rakenteidentajua, mietitään ekologisia, eet- tisiä ja esteettisiä arvoja, tutustutaan arkkitehtuurin peruselementteihin
- tehdään taidetta jonkin yhteisön jäsenten kanssa, heidän ehdoillaan ja heitä varten, käytetään monitaiteisia työmuotoja
- taidehistoriaa
MUODOT YMPÄRILLÄNI (n. 20h) Oppisisällöt: Muotoilu
Piirustus ja maalaus
- suunnittelun ja muotoilun perusteita sekä muotoiluun liittyviä käsitteitä, erilaiset mate- riaalit (esim. savi, paperimassa), työvälineet ja menetelmät, esinesuunnittelun proses- si (luonnostelu, työpiirustus, toteuttaminen ja arviointi)
- luonnon muoto/ihmisen tekemä muoto, rytmi, jännite, tasapaino, valo-varjo
TÄSSÄ JA NYT, PAIKALLA JA LIIKKEESSÄ (n. 25h) Oppisisällöt: Elokuva ja video
Sarjakuva Valokuva
- audiovisuaalisen taiteen tulkinta, havaintojen tekeminen, ilmiöiden tutkiminen ja poh- timinen, taide-, käyttö- ja sähköiset kuvat, merkitysten miettiminen ja piilomerkitys- ten tutkiminen
- peruselementit: valo, varjo, sävy, muoto, kuvakoko ja kuvakulmat - valokuvauksen historiaa
- sarjakuva osana viestintää ja taidetta
TARINA (n.25h)
Oppisisällöt: Performanssi ja kuvallinen media Monitaiteelliset työmuodot Taiteidenvälisyys
- heittäydytään kaaoksen ja sattuman, yllätyksen ja oivalluksen kautta esityksen sisällön käsittelyyn ja suunnitteluun, ja lopulta performanssin valmisteluun ja esitykseen.
Kuvataiteen syventävät opinnot:
NÄIN NÄEN I (50h)
Oppisisällöt: Opiskelijat valitsevat opintokokonaisuuteen päättötyötään tukevia sisältöjä opetuksen järjestäjän tarjoamien resurssi- en puitteissa
NÄIN NÄEN II (50h)
Oppisisällöt: Opiskelijat valitsevat opintokokonaisuuteen päättötyötään tukevia sisältöjä opetuksen järjestäjän tarjoamien resurssi- en puitteissa
NÄIN NÄEN III (50h)
Oppisisällöt: Opiskelijat valitsevat opintokokonaisuuteen päättötyötään tukevia sisältöjä opetuksen järjestäjän tarjoamien resurssi en puitteissa
PÄÄTTÖTYÖ (50h)
Oppisisällöt: Päättötyö tehdään opintokokonaisuuksien 7 - 10 kuluessa.
Opettaja ohjaa työprosessia ja antaa työstä palautetta.
Tässä opetussuunnitelmassa esitetty opetuksen rakenteen malli mahdollistaa taiteen perusopetusta antavien tuntiopettajien kanssa yhteistyössä tapahtuvan jatkuvan kehit- tämistyön. Opintokokonaisuuksissa opittavat asiat määrittyvät valitun teeman ja ku- vataiteen oppisisältöjen mukaan.
6 POHDINTA
Opetussuunnitelman tekeminen on antanut minulle erittäin paljon. Olen työstänyt konstruktiota niin, että se olisi mahdollisimman sopiva aikuisopiskelijoille. Sinänsä jo taiteen olemuksen pohtiminen on päättymätön filosofinen kysymys, johon ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Aikuisten kuvataiteen opetussuunnitelman laatiminen on syventänyt omaa pedagogista näkemystäni, ja on laittanut soveltamaan opinnoista saatua teoreettista tietoutta, joissa lähtökohtana on ihmiskäsitys oppimisesta ja opet- tamisesta. Taiteen tradition päälinjoista olen koostanut opetukseen sopivia näkökul-
mia, unohtamatta kuitenkaan uusia taidemuotoja ja tekniikoita, joita opetussuunni- telman perusteet vaativat. Kun opiskelijalla karttuu taiteen ja sen tekniikoiden tunte- mus, niin opitun aineksen päälle voidaan rakentaa uutta sekä syventää aikaisemmin opittua.
Taiteen opettaminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta johtuen sen itseilmaisullisesta luonteesta. Vääränlaisia vaatimuksia sisältävä opetus voi tukahduttaa yksilön moti- vaation tai tyrehdyttää itseilmaisun tarpeen. Olen käsitellyt erilaisia oppimisnäke- myksiä sekä hyödyntänyt erityisesti kuvataideopetuksen tarpeisiin suunnattua kirjal- lisuutta. Erilaisilla oppimiskäsityksillä on oma käyttöfunktionsa erilaisissa opintoko- konaisuuksissa, esimerkkinä behavioristinen malli, jota voidaan hyödyntää esimer- kiksi mallipiirustuksen opetuksessa. Taiteen opetukseen liittyy myös tärkeänä seik- kana luovuuteen kannustaminen, joka pitää sisällään luottamuksellisen ilmapiirin ja humanistisen, oppilaan ainutkertaisuutta arvostavan otteen. Oppilaalla on oltava mahdollisuus kokeilla ja erehtyäkin. Koska oppilaat ovat aikuisopiskelijoita, on heil- le muodostunut käsitys omista vahvuuksista ja heikkouksista. Tämä käsitys ei ole ai- na ehdottoman realistinen, vaan saattaa sisältää aikaisemman elämän painolastia, jo- ka voi olla siirtymää esimerkiksi oppivelvollisuusajan kuvataideopetuksen parista.
Siksi opettajan kannustavuus ja rohkaisu on tärkeää.
AITA- kuvataidekoulun opetus toteutetaan yleisen sivistystyön siipien suojassa. Op- pilaita ei karsita lahjakkuuden mukaan. Minua viehättää juuri tämä periaate, että jo- kainen on oikeutettu saamaan opetusta kunhan vain motivaatiota riittää. AITA- kuva- taidekoulun oppilailla on hyvinkin erilaisia lähtökohtia taiteen tekemisen suhteen, mutta tärkeintä on, että jokainen voi oppia ja kehittää taiteellista näkemystään. Ope- tus antaa oppilaalle perusteet, joita hän voi hyödyntää alan ammatilliseen koulutuk- seen hakiessaan. Ei pidä myöskään väheksyä elinikäisen taideharrastuksen elämänsi- sältöä antavaa merkitystä. Taiteen parissa yksilö kehittyy tiedollisesti ja taidollisesti, saa toteuttaa omaa ilmaisuaan, oppii hyväksymään erilaisuutta ja saa nauttia sosiaali- sesta vuorovaikutuksesta muiden opiskelijoiden kanssa.
Opetussuunnitelman laatiminen on ollut haastavaa, koska olen joutunut pohtimaan oppiainesisältöjä hyvinkin tarkkaan. Opetussuunnitelma on perusta, jonka avulla opettaja voi opettaa, edelleen reflektoida ja kehittää toimintaansa. Opetussuunnitelma
luo myös selkeyttä määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen myötä opettajien työhön työyhteisössämme.
LÄHTEET
Espoon kaupungin työväenopisto. 2007. Taiteen perusopetuksen yleinen oppimää- rä/kuvataide.
Laitinen, S. 2003. Hyvää ja kaunista. Kuvataideopetuksen mahdollisuuksista nuorten esteettisen ja eettisen pohdinnan tukena. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu A 39.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Opetushallitus. 2005. Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimää- rän opetussuunnitelman perusteet.
Pohjakallio, P. 2005. Miksi kuvista? Koulun kuvataideopetuksen muuttuvat peruste- lut. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja A 60. Jyväskylä: Gummerus Kirjapai- no Oy.
Pohjois-Satakunnan Alueopisto. 2006. Kuvataiteen perusopetuksen opetussuunnitel- ma, yleinen oppimäärä/Pisama-kuvataidekoulu.
Rauhala, L. 1989. Ihmisen ykseys ja moninaisuus. Helsinki: Karisto Oy:n kirjapaino.
Tuomikoski, P. 1987. Taide ja ihminen. Helsinki: Hakapaino Oy.
Uusikylä, K. & Atjonen, P. 2005. Didaktiikan perusteet. Porvoo: WSOY.
Varto, J. 2001. Kauneuden taito. Estetiikkaa taidekasvattajille. Tampere: Juvenes Print. Tampereen Yliopistopaino Oy.
Venkula, J. 2003. Taiteen välttämättömyydestä. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
LIITE 1
KUVATAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 2008
Pohjois-Satakunnan Alueopisto Kankaanpää
AITA-KUVATAIDEKOULU
KUVATAITEEN PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA
SISÄLLYS
1. Oppilaitoksen toiminta-ajatus ja visio 1
2. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet 1
2.1 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä 1
2.2 Arvot ja yleiset tavoitteet 2
2.3 Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen yhteiset tavoitteet 2
2.3.1 Visuaaliset valmiudet 2
2.3.2 Ilmaisu 3
2.3.3 Kulttuurisuhteen kehittyminen 3
2.3.4 Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot 3
2.3.5 Arviointikyvyn kehittyminen 3
3. Opetuksen toteuttaminen 3
3.1 Oppimiskäsitys 3
3.2 Opiskeluympäristö 4
4. Opetuksen rakenne ja laajuus 4
4.1 Opetuksen rakenne 4
4.2 Opetuksen tarjonta 4
4.3 Opintojen laajuus 5
4.4 Opetusjärjestelyt 5
5. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain 5
5.1 Kuvataiteen oppisisällöt ja tavoitteet 5
5.2 Kuvataiteen opintokokonaisuudet 1 - 10 7
6. Opetukseen liittyvät järjestelyt 10
6.1 Oppilaaksi ottaminen 10
6.2 Opiskeluaika 10
6.3 Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen 10
6.4 Todistusten sisältö 11
6.5 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 11
6.6 Oppilasarviointi 11
6.7 Oppilaitoksen itsearviointi 12
1
Opetussuunnitelma perustuu lakiin ja asetukseen taiteen perusopetuksesta sekä Opetushalli- tuksen laatimiin taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetus- suunnitelman perusteisiin 2005.
1. Oppilaitoksen toiminta-ajatus ja visio
Pohjois-Satakunnan Alueopisto on yleissivistävää opetusta antava oppilaitos, joka tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä elinikäisen oppimisen peri- aatteiden pohjalta. Oppilaitos edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutu- mista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Pohjois-Satakunnan Alueopiston tehtävänä on seutukunnan kulttuuri-imagon vahvistaminen tar- joamalla laadukasta, asiakaslähtöistä ja omaehtoista aikuiskoulutusta. Syrjäytymisen estäminen ja verkostoituminen muiden kansallisten ja kansainvälisten oppilaitosten kanssa kuuluvat toiminta- ajatukseen. Tavoitteena on myös uusien ja modernien oppimisympäristöjen tuottaminen palvele- maan alueellisesti laajempaa asiakaskuntaa.
Pohjois-Satakunnan Alueopiston visio 2012
Pohjois-Satakunnan Alueopisto on Satakunnan johtava vapaan sivistystyön ja taidekasvatuksen oppilaitos, joka tarjoaa monipuolisen ja laadukkaan oppimis- ja kohtaamispaikan. Oppilaitos tukee harrastamista ja opiskelua sekä tarjoaa kulttuurielämyksiä. Se palvelee ihmisiä lähellä ja kaukana, johtaa muutosta, kehittää uutta sekä koordinoi yhteistyötä. Pohjois-Satakunnan Alueopisto on alu- eensa näkyvä, osaava, innostunut ja ajanmukainen oppilaitos.
2. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet
Aita-kuvataidekoulun taiteen perusopetus on yli 18-vuotiaille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta.
2.1 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä
Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on:
- luoda perustaa emotionaalisille, esteettiselle ja eettiselle kasvulle - antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen
- kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria
- tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa
Taiteen opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kult- tuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Se kehittää myös oppilaan ajattelemisen taitoja ja luo- vuutta elämän eri alueilla ja antaa valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin.
2
Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteidenvälisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa. Oppilaat voi- vat lukea hyväkseen muilla taiteenaloilla tehtyjä opintoja siten kuin oppilaitoksen opetussuunnitel- massa määritellään.
2.2 Arvot ja yleiset tavoitteet
Opetuksen perustana on ihmiskäsitys, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Ihminen myös vaikuttaa itse aktiivisesti elämäänsä. Taiteen perusopetus luo perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle. Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen.
Taidekasvatuksen tavoitteena on:
- vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä
- tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä
- kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista sekä innovatiivisuutta
2.3 Visuaalisten taiteiden suuntautumisvaihtoehtojen yhteiset tavoitteet
Visuaalisten taiteiden perusopetuksen tavoitteena on:
- tukea oppilaan minän kasvua ja kehittymistä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todelli- suutta
- oppilas rakentaa maailmankuvaansa sekä ilmaisemalla että tutkimalla taiteen keinoin kokemuk- siaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä
- taiteen tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti on keskeistä opiskelussa
- opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja tukea oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan
- ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn sekä raken- tavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä
- kehittää oppilaan taitoja toimia tietoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvassa yhteiskunnassa - kehittää visuaalisen ajattelun taitoja niin, että oppilaalle syntyy käsitys visuaalisen ilmaisun laa-
ja-alaisuudesta ja kerroksellisuudesta
- oman taiteellisen työskentelyn avulla oppilas voi määrittää suhdettaan luontoon ja kulttuuriin ja ymmärtää, analysoida ja tulkita yhteiskunnassa ilmeneviä visuaalisia merkityksiä
- oppilas oppii opintojen myötä ymmärtämään taiteen merkityksen omassa elämässään
2.3.1 Visuaaliset valmiudet
Oppilas oppii:
- ajatteluvalmiuksia - maailman jäsentämistä näkemänsä ja kokemansa avulla - oman työskentelynsä jäsentämistä ja pohdintaa
- käyttämään omassa ilmaisussaan ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan, tietojaan ja taitojaan
3
2.3.2 Ilmaisu
Oppilas oppii:
- ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisesti - ilmaisussaan tarvitsemia taitoja ja tietoja
- käyttämään keskeisiä työvälineitä, työtapoja ja materiaaleja sekä soveltamaan niitä työskente- lyssään
- soveltamaan taitojaan ja tietojaan oman työn suunnittelussa ja toteuttamisessa
- hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista koh- teista, museoista ja näyttelyistä, muilta taiteenaloilta, tietokirjallisuudesta ja mediasta sekä visu- aalisten ja muiden alojen ammattilaisilta
- välinehuollon perusteita, materiaalien tarkoituksenmukaista, turvallista ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä.
2.3.3 Kulttuurisuhteen kehittyminen
Oppilas oppii:
- hankkimaan tietoa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien elämäntavasta, visuaalisista taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä sekä vertailemaan niitä keskenään
- arvostamaan ja arvottamaan omaa kulttuuriaan ja itselleen vieraita kulttuureita - tuntemaan vastuuta luonnosta ja elinympäristöstä
2.3.4 Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot
Oppilas oppii:
- oma-aloitteisuutta
- keskittymiskykyä, herkkyyttä, eläytymiskykyä ja itseluottamusta - ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä
- työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän ja ympäröivän yhteisön kanssa - käyttämään kulttuuripalveluja
2.3.5 Arviointikyvyn kehittyminen
Oppilas oppii:
- arvostamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan sekä omaa että muiden työskentelyprosessia, oppimis- ta ja tuloksia
- arvioimaan visuaalisten taiteiden teoksia, tuotteita, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä me- diaympäristöä
3. Opetuksen toteuttaminen
3.1 Oppimiskäsitys
Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärre- tään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjännitteinen ja kokonaisvaltainen prosessi.
Opiskelu on tavoitteellista. Erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovai
4
kutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämiseksi sellaiseksi, että erilaisten oppilaiden edis- tyminen on mahdollista.
Lähtökohtana on, että oppilaalla itsellään on kaiken aikaa aktiivinen rooli opiskelussaan ja oppimi- sessaan. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa.
Oppimisen lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin.
Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tulok- sia.
3.2 Opiskeluympäristö
Tavoitteena on, että opiskeluympäristö tukee oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua sekä antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita, ja häntä tulee kannustaa työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman mukainen opiskelu.
Opiskeluympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taito- jen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suun- nitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa oppimista. Opetuksessa painottuvat yhdessä opiskelu ja oppiminen.
4. Opetuksen rakenne ja laajuus
4.1 Opetuksen rakenne
Kuvataiteen yleisen oppimäärän opinnot muodostuvat perusteista ja syventävistä opinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6+4). Oppilaan on osoitettava todistuksen antajalle kaikki päättötodistuksen saamiseen oikeuttavat opinnot suoritetuiksi. Koulutuksen järjestäjä määrit- telee perusopintojen opintokokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt sekä nimet, keston, laajuuden ja toteuttamistavan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen pohjalta.
Visuaalisten taiteiden (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide, käsityö) yleinen oppimäärä voi sisältää valinnaisia opintokokonaisuuksia, joita voidaan järjestää myös yhteistyössä muun tai- teen perusopetuksen kanssa. Koulutuksen järjestäjä voi opetussuunnitelmassaan määritellä näitä opintoja sisällytettäväksi vaadittavaan kymmeneen opintokokonaisuuteen.
4.2 Opetuksen tarjonta
KUVATAITEEN PERUSTEET 1-6 - 3 oppituntia/viikko
- laskennallinen laajuus keskimäärin 300 oppituntia, opintokokonaisuudet 1 - 6 - aloitusikä vähintään 18 vuotta
5
KUVATAITEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT 7-10 - vähintään 3 oppituntia/viikko
- laskennallinen laajuus keskimäärin 200 oppituntia, opintokokonaisuudet 7 - 10 - syventäviin työpajoihin pääsee oppilaan suoritettua kuvataiteen perusteet
Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän kuvataiteen perusopintojen ja syventävien opintojen laajuus on vähintään keskimäärin 500 tuntia. Opintojen laajuuden laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia.
4.3 Opintojen laajuus
Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on keskimäärin 500 tuntia (45 min/oppitunti). Kymmenen opintokokonaisuutta suoritetaan viiden lukuvuoden kuluessa. Opiskeli- jalla on mahdollisuus täydentää opintoja sopimalla siitä vastaavan taideopettajan kanssa. Yleinen oppimäärä koostuu kymmenestä opintokokonaisuudesta. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opin- tonsa aloittaneille oppilaille mahdollisuus koko yleisen oppimäärän suorittamiseen. Annettavan opetuksen määrän tulee mahdollistaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettäessä on pyrittävä jous- tavuuteen niin, että taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät ope- tusmenetelmät otetaan huomioon.
Yleiseen oppimäärään kuuluvien opintokokonaisuuksien lisäksi oppilaitos voi tarjota oppilaitoskoh- taisia valinnaisia opintokokonaisuuksia, joiden tavoitteet ja sisällöt laaditaan niin, että ne syventävät ja laajentavat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä opintokokonaisuuksia.
Tarvittaessa (vammaisuus, sairaus) opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä, jolloin laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma.
4.4 Opetusjärjestelyt
Kuvataidekoulu toimii tällä hetkellä (v. 2008), Kankaanpään Galleriassa, Jämintie 2 D, Kankaan- pää.
5. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain
5.1 Kuvataiteen oppisisällöt ja tavoitteet
Kuvataiteen oppisisältöjen tavoitteet sisältyvät opintokokonaisuuksiin.
- Piirustus ja maalaus
Tavoitteena on tukea kuvailmaisun perustaitojen sekä kehittymistä että syventämistä, kykyä kommunikoida kokemuksia, ajatuksia sekä kehittää omaa ilmaisua.
- Kuvanveisto
Tavoitteena on kehittää tilan ja muodon tajua sekä tukea ilmaisua. Perehdytään kuvanveiston kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin yhteyksiin.
6
- Arkkitehtuuri ja ympäristösuunnittelu
Tavoitteena on että opiskelija ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen luonnon ja rakennetun ympäristön laatuun, ja että ympäristö vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Opitaan hahmottamaan ympäristön rakentumista jatkuvana prosessina suhteessa kulttuurin eri osa-alueisiin ja luonnon olosuhteisiin.
- Muotoilu
Tavoitteena on kehittää havainnointia, mielikuvitusta ja ongelmanratkaisutaitoja, materiaalien ja työtapojen tuntemusta sekä kulttuurintuntemusta. Ymmärretään tuotteen elinkaari ja perehdy- tään kestävän kehityksen periaatteisiin. Opitaan hahmottamaan ympäristön rakentumista jatku- vana muotoiluprosessina suhteessa valintoihin ja estetiikkaan.
- Grafiikka
Tavoitteena on taidegrafiikan teknisten taitojen ja traditioiden lisäksi tutustua välineen moni- puolisiin ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Opetuksessa on perinteisten menetelmien lisäksi käy- tössä vähemmän myrkylliset tekniikat ja materiaalit.
- Keramiikka
Tavoitteena on eri tekniikoihin ja materiaaleihin perehtyminen sekä työskentelyvaiheiden, suunnittelutaitojen ja ilmaisun kehittyminen.
- Tekstiili
Tavoitteena on kehittää käsityössä valitun materiaalin ja työvälineen tuntemusta ja käyttöä, ke- hittää ympäristön havainnointia, rikastuttaa mielikuvitusta ja kokonaisilmaisua. Madalletaan kynnystä hankkia tietoja ja taitoja.
- Valokuva
Tavoitteena on perehtyä valokuvauksen perustietoihin ja taitoihin (digikuvaus), oppia käyttä- mään valokuvaa dokumentointiin ja löytää keinoja omaan ilmaisulliseen työskentelyyn. Tutus- tutaan valokuvauksen historiaan.
- Elokuva ja video
Tavoitteena on oppia tulkitsemaan audiovisuaalisen taiteen tuotteita sekä ymmärtämään audio- visuaalisen kulttuurin merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
- Sarjakuva
Tavoitteena on johdattaa sarjakuvailmaisuun ja sen kerrontaan osana viestintää ja taidetta. Pe- rehdytään mm. sarjakuvan rakenteeseen ja kerronnalliseen merkitykseen.
- Ympäristö- ja yhteisötaide
Tavoitteena on pohtia teoksen käsitettä ja sitä, kuinka teos ja sen ympäristö/ympäröivä tila muodostavat kokonaisuuden. Teos hahmotetaan osana vuorovaikutusprosessia ja pohditaan tai- teellisen työskentelyn roolia yhteydessä yhteisöllisesti määriteltyihin asioihin. Tavoitteena on taiteen tekeminen jonkin yhteisön ehdoilla, yhteisön jäsenten kanssa ja heitä varten. Työmuodot ovat monitaiteisia ja monikulttuurisia.
- Performanssi ja kuvallinen media
7
Tavoitteena on kehittyä sekä visuaalisten että ajatuksellisten kokonaisuuksien hahmottamisessa ja oppia valmistamaan taide-esitys yleisölle. Tämän kokonaisuuden sisällöissä on mahdollista
yhdistää kuvallisen median ilmaisukeinoja, taiteentuntemusta, taidehistoriaa ja nykytaiteen ku- vastoa, opiskelijan oma kulttuuriperintö ja hänelle vieraiden kulttuurien kuvallinen maailma, ra- kennettu ja luonnon ympäristö sekä esineympäristö.
- Monitaiteelliset työmuodot
Tavoitteena on luoda yhteyksiä eri taiteiden välille ja etsiä yhteistä kieltä sekä tukea opiskelijoi- den ilmaisukeinoja ja niiden laaja-alaisuutta. Tavoitteena on oppia toteuttamaan teemallisia ko- konaisuuksia kuva-taiteen eri osa-alueita yhdistäen.
- Taidehistoria
Tavoitteena on tarkastella kuvataidetta ja arjen kuvia sekä kehitetään oppilaan kulttuurin, nyky- taiteen ja taidehistorian tuntemusta.
5.2 Kuvataiteen opintokokonaisuudet 1- 10
Kuvataiteen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on:
- kehittää oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti - oppilas oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelemaan
niiden käyttöä
- oppilaan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen
- ohjata oppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti sekä sanallis- tamaan työskentelyään ja käyttämään monipuolisesti eri materiaaleja ja tekniikoita
- työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys - opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista
- tavoitteena on kehittää oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa - opetuksessa käsitellään teemallisia kokonaisuuksia
- rohkaista työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa ja arvioimaan ja arvos- tamaan omaa ja muiden työtä
Tavoitteet ja sisällöt rakennetaan niin, että ne edettäessä opintokokonaisuudesta toiseen monipuolis- tuvat ja syvenevät.
Tavoitteena on, että
1. oppilas oppii kuvallisia ajatteluvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja kuvataiteen eri osa- alueella sekä oppii kehittämään omaa kuvallista ilmaisuaan
2. oppilas harjoittelee kuvan visuaalisten peruselementtien käyttämistä sekä tutustuu eri materiaa- leihin ja eri tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin
3. oppilas harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti
4. opinnoissa tarkastellaan kuvataiteen ja arjen kuvia sekä kehitetään oppilaan kulttuurin, nykytai- teen ja taidehistorian tuntemusta
5. oppilas tutustuu esineympäristöön, muotoilun perusteisiin, rakennettuun ja luonnon ympäristöön
8
Kuvallinen työskentely pohjautuu oppilaan havaintoihin, mielikuviin ja mielikuvitukseen. Oppilas opettelee tulkitsemaan ja arvioimaan sanallisesti omaa ja muiden työskentelyä ja töitä.
Kuvataiteen eri osa-alueet ovat: 1. Kuvallinen ilmaisu 2. Kuvallinen media 3. Kulttuuriperintö 4.
Esineympäristö ja muotoilu 5. Rakennetun ja luonnon ympäristön visuaaliset ilmiöt.
Työpajaopinnot järjestetään usealta kuvataiteen alueelta tai opetuksessa painotetaan jotakin aluetta opetuksen järjestäjän resurssien puitteissa.
Työpajaopintojen tavoitteena on, että:
1. oppilas kehittää taiteellista ilmaisukykyään yhdellä tai useammalla kuvataiteen alueella 2. työpajoissa oppilas syventää taitojaan ja tietojaan sekä perehtyy aiempaa perusteellisemmin
materiaalien ja tekniikoiden mahdollisuuksiin oman ilmaisunsa välineenä
3. opintojen aikana oppilaan kyky itsenäiseen työskentelyyn kehittyy ja hän oppii tekemään tietoi- sesti valintoja omassa ilmaisussaan sekä perustelemaan niitä
4. oppilas opettelee arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä ja töitä
5. oppilas saa monipuolisia kokemuksia työskentelystä yhdessä muiden kanssa.
Keskeisiä sisältöalueita ovat:
- kuvallinen ilmaisu
- taiteentuntemus, taidehistoria ja nykytaiteen kuvasto
- oppilaan oma kulttuuriperintö ja hänelle vieraiden kulttuurien kuvallinen maailma - rakennettu ja luonnon ympäristö
- esineympäristö - kuvallinen media
Työpajatyöskentelyssä yhdistetään teemallisiksi kokonaisuuksiksi kuvataiteen eri osa-alueita ja to- teutetaan taiteiden välisiä teemoja.
Opintokokonaisuudet 1-10
JÄTÄN JÄLJEN (n. 100h) Oppisisällöt: Piirustus ja maalaus
Grafiikka Keramiikka Kuvanveisto Taidehistoria
- rytmin, liikkeen, ajan, perspektiivin ja tilan käsitteistä kuvataiteessa, sommittelu, väri- ja materiaalioppi, työturvallisuusnäkökohtia, taidehistoriaa, taiteesta yhteiskunnallisena ilmiönä - tekniset taidot ja välineiden ilmaisulliset mahdollisuudet, materiaaleihin tutustuminen, oman
taidesuhteen pohtiminen
MATKANI MENNEESEEN (n.80h) Oppisisällöt: Piirustus ja maalaus
Kuvanveisto Tekstiili Grafiikka
9
- harjoitellaan tutkimaan ja tulkitsemaan teoksen sisältöä, syvennetään materiaalien, tekniikoiden ja työvälineiden tuntemusta
- opetellaan arvioimaan omaa ja toisten teosten ilmaisua, sisältöä ja työtapaa, pohtimaan omia tavoitteitaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan suurempia tehtäväkokonaisuuksia sekä käyttä- mään omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan oman teoksen sisältönä, käyttämään taiteen keskeisiä käsitteitä
- kehitetään käsityön materiaalien ja työvälineiden tuntemusta sekä niiden käyttämistä omassa ilmaisussa, madalletaan kynnystä hankkia tietoja ja taitoja
SISÄLLÄ JA ULKONA (n.50h)
Oppisisällöt: Arkkitehtuuri ja ympäristön suunnittelu Ympäristö- ja yhteisötaide
- työskennellään sekä luonnon että rakennetun ympäristön kanssa, kehitetään aistiherkkyyttä, tilan- ja muodontajua, liikkeen- ja rakenteidentajua, mietitään ekologisia, eettisiä ja esteettisiä arvoja, tutustutaan arkkitehtuurin peruselementteihin
- tehdään taidetta jonkin yhteisön jäsenten kanssa, heidän ehdoillaan ja heitä varten, käytetään monitaiteisia työmuotoja
- taidehistoriaa
MUODOT YMPÄRILLÄNI (n. 20h) Oppisisällöt: Muotoilu
Piirustus ja maalaus
- suunnittelun ja muotoilun perusteita sekä muotoiluun liittyviä käsitteitä, erilaiset materiaalit (esim. savi, paperimassa), työvälineet ja menetelmät, esinesuunnittelun prosessi (luonnostelu, työpiirustus, toteuttaminen ja arviointi)
- luonnon muoto/ihmisen tekemä muoto, rytmi, jännite, tasapaino, valo-varjo
TÄSSÄ JA NYT, PAIKALLA JA LIIKKEESSÄ (n. 25h) Oppisisällöt: Elokuva ja video
Sarjakuva Valokuva
- audiovisuaalisen taiteen tulkinta, havaintojen tekeminen, ilmiöiden tutkiminen ja pohtiminen, taide-, käyttö- ja sähköiset kuvat, merkitysten miettiminen ja piilomerkitysten tutkiminen - peruselementit: valo, varjo, sävy, muoto, kuvakoko ja kuvakulmat
- valokuvauksen historiaa
- sarjakuva osana viestintää ja taidetta
TARINA (n.25h)
Oppisisällöt: Performanssi ja kuvallinen media Monitaiteelliset työmuodot Taiteidenvälisyys
- heittäydytään kaaoksen ja sattuman, yllätyksen ja oivalluksen kautta esityksen sisällön käsitte- lyyn ja suunnitteluun, ja lopulta performanssin valmisteluun ja esitykseen.
NÄIN NÄEN I (50h)
Oppisisällöt: Opiskelijat valitsevat opintokokonaisuuteen päättötyötään tukevia sisältöjä opetuksen järjestäjän tarjoamien resurssien puitteissa
10
NÄIN NÄEN II (50h)
Oppisisällöt: Opiskelijat valitsevat opintokokonaisuuteen päättötyötään tukevia sisältöjä opetuksen järjestäjän tarjoamien resurssien puitteissa
NÄIN NÄEN III (50h)
Oppisisällöt: Opiskelijat valitsevat opintokokonaisuuteen päättötyötään tukevia sisältöjä opetuksen järjestäjän tarjoamien resurssien puitteissa
PÄÄTTÖTYÖ (50h)
Oppisisällöt: Päättötyö tehdään opintokokonaisuuksien 7 - 10 kuluessa. Opettaja ohjaa työprosessia ja antaa työstä palautetta.
Tässä opetussuunnitelmassa esitetty opetuksen rakenteen malli on voimassa tällä hetkellä. Malli mahdollistaa taiteen perusopetusta antavien tuntiopettajien kanssa yhteistyössä tapahtuvan jatkuvan kehittämistyön. Opintokokonaisuuksissa opittavat asiat määrittyvät valitun teeman ja kuvataiteen oppisisältöjen mukaan.
6. Opetukseen liittyvät järjestelyt
6.1 Oppilaaksi ottaminen
Perusopintoihin oppilasvalinta tapahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä, kuitenkin niin, että aiemmin kuvataidetta opiskelleet oppilaat ovat valinnassa etusijalla.
6.2 Opiskeluaika
Yleisen oppimäärän mukaiset kuvataiteen perusopintojen opintokokonaisuudet 1 - 6 on Pohjois- Satakunnan Alueopistossa mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa, ja opintokokonaisuudet 7 - 10 kahdessa vuodessa. Opintokokonaisuudet 1 - 6 tulee suorittaa enintään viidessä vuodessa ja opinto- kokonaisuudet 7 - 10 enintään neljässä vuodessa.
6.3 Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen
Muualla suoritettuja opintoja tai muulla tavoin hankittua osaamista voidaan soveltuvin osin hyväk- syä osaksi opintokokonaisuutta todistusten ja/tai portfolion perusteella. Muualla suoritetut opinnot kirjataan todistukseen merkinnällä "korvaava suoritus". Hakiessaan korvaavuutta perusopintoihin oppilaan tulee osoittaa osaamisensa kokoamallaan portfoliolla, joka sisältää henkilökohtaisen oppi- missuunnitelman ja oman taiteellisen prosessin esittelyn.
11
6.4 Todistusten sisältö
Jokaisesta oppilaasta pidetään yllä opintorekisteriä, johon merkitään oppilaan suorittamat opintoko- konaisuudet, niiden sisällöt ja kestot. Oppilas saa kuvataiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta. Kaikki oppilaan suorittamat opintokoko- naisuudet merkitään päättötodistukseen. Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista opintokokonaisuuksista.
Päättötodistus sisältää seuraavat asiat:
koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi (Pohjois-Satakunnan Alueopisto) taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan (Kuvataiteen perusopinnot) oppilaan nimi ja syntymäaika
opiskeluaika vuosina
oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä niissä (las- kennan perusteena 45 minuutin pituinen oppitunti)
rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima
lainsäädäntö, johon koulutus perustuu (laki taiteen perusopetuksesta) kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä
maininta, että taiteen perusopetus koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukaisesti
6.5 Yhteistyö muiden tahojen kanssa
Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaisiin opintoihin sisältyy yhteistyötä muiden taho- jen kanssa. Opintojen aikana tehdään yhteistyötä Pohjois-Satakunnan Alueopiston sisällä (esim.
muiden taiteen perusopetuksen alojen kanssa) sekä ulkopuolisten tahojen kanssa.
6.6 Oppilasarviointi
Arvioinnin tehtävä on
- tukea oppilaan edistymistä opinnoissa
- kannustaa ja rohkaista ja ohjata oppilasta omien tavoitteiden asettamiseen - palautteen antaminen eri tavoin ja ohjaaminen itsearviointiin
Arviointi on:
- jatkuvaa ja oppimiseen kannustavaa, palautetta annetaan myös oppitunneilla - oppilas harjoittelee myös itsearviointia koko opiskelun ajan
Oppilaan tulee saada työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja/tai kirjal- lisesti koko opintojensa ajan. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän arvioinnissa ei käytetä numeroarvostelua.
12
Jatkuvaa arviointia toteutetaan Pohjois-Satakunnan Alueopiston järjestämässä kuvataiteen perus- opetuksessa seuraavasti:
jokainen opintokokonaisuuteen kuuluva oppimistehtävä/tehtävät arvioidaan sekä opettajan että oppilaan toimesta sanallisesti
oppilaat antavat palautetta myös toinen toisilleen
palaute työskentelystä voidaan antaa suullisesti tai tekstin muodossa
6.7 Oppilaitoksen itsearviointi
Pohjois-Satakunnan Alueopisto arvioi itseään säännöllisesti. Vuosittain tehdään opiskelijakyselyjä lukukausien päätteeksi. Myös eri oppiaineyksiköiden vastaavat opettajat arvioivat vuosittain toimin- taa ainealoittain rehtorin kanssa käytävien kehitys- ja toimintasuunnitelmakeskustelujen muodossa.
Myös sivutoimiset tuntiopettajat arvioivat omaa opetustyötään vuosittain. Arvioinneista tehdään yhteenveto.
