344
Tuominen ja Wihersaari ovat tarttuneet teoksensa kirjoittami- sessa mittavaan haasteeseen – tarkoituksena on ollut kirjoittaa ammattikasvatusfilosofian pe- rusteos suomalaiselle yleisölle.
Kirjoittajat perustavat teoksen- sa filosofian klassiseen jäsente- lyyn ja perustelevat esitystapaa sillä, että yleisessä kasvatusfi- losofiassa jotkin osa-alueet, esi- merkiksi tieto-oppi ja estetiik- ka ovat jääneet vähäiselle huo- miolle. Havainto pitääkin paik- kansa, mutta silti voi kysyä,
Tuominen, Markku & Wihersaari, Jari (2006). Ammattikasvatusfi- losofia. OKKA-säätiö.
mihin kyseisenkaltaista, nyt jul- kaistua ammattikasvatuksen kirjaa oikein tarvitaan? Kirjan jäsentely filosofian klassiseen jaotteluun on kyllä sinänsä käyt- tökelpoinen, mutta samalla niin haasteellinen, että teos ei täytä kirjoittajien sille asettamia teh- täviä. Kirjoittajat mainitsevat, että teoksen kohderyhmänä ovat erityisesti opettajat, tutkijat, eri asiantuntijatehtävissä toimivat ammattilaiset sekä opiskelijat yliopistoissa ja ammattikorkea- kouluissa.
Tuomisen ja Wihersaaren teos on luonteeltaan enemmän oppikirjamainen yleisteos kuin toimiva filosofinen perusteos.
Tähän viittaa jo käytetty lähde- materiaali – se jää liiankin sup- peaksi ja kansainvälinen lähde- materiaali puuttuu miltei koko- naan – yltääkseen edes hyvän oppikirjan tasolle. Oppikirjan- omaisuutta korostaa lisäksi ylei- selle tasolle jäävä ammattikas- vatusfilosofian esittely. Ammat- tikasvatuksen filosofian perus- teoksen kriteeriksi ei kelpaa se, että teos noudattaa filosofian klassista jäsentelyä eri osa-alu- eisiin. Tämä seikka tekee teok-
Oppikirjanomainen perusteos
uKIRJA-ARVIOITAuAIKUISKASVATUSu4/2006
345
4/2006 u AIKUISKASVATUS u KIRJA-ARVIOITA u
sesta raskaslukuisen henkilölle, joka ei ole perehtynyt filosofi- aan syvällisemmin ja puoles- taan yllätyksettömän henkilöl- le, joka tuntee filosofian perus- jäsentelyn jo entuudestaan. Ke- nelle teos sitten on kirjoitettu?
Jos liikutaan ammattikasvatuk- sen kentällä, se sisältää lukijoi- ta molemmista edellä kuvatuis- ta kohderyhmistä. Toivottavas- ti oppikirjaa voitaisiin kuvata myös muilla adjektiiveilla kuin näillä, sillä vain siten myös alan opiskelijat ottavat sen käyt- töönsä.
Teos koostuu ammatteja, kas- vatusta ja filosofiaa käsittele- västä yleisestä aloitusluvusta, jonka jälkeen teoksessa tarkas- tellaan erikseen kirjoittajien työnjaon pohjalta tieteenfiloso- fiaa, ontologiaa, tieto-oppia, estetiikkaa ja etiikkaa. Työnja- koa kirjoittajien kesken ei sen enempää perustella asiantunti- juudella kuin perehtyneisyy- delläkään kuhunkin aiheeseen.
lukijaa kuitenkin tällainen tie- to olisi ehkä voinut vakuuttaa.
Kirjoittajat viittaavat asiantun- tijuutensa pontimena käytyihin asiantuntijakeskusteluihin. Oli- siko eri lukujen kirjoittamises- sa voinut hyödyntää filosofian ja kasvatusfilosofian asiantun- temusta konkreettisemmin, eri asiantuntijoiden kirjoituksin?
Tällöin teoksessa olisi ollut kat- tavuutta aivan eri tavalla.
Kirjan eräänä tehtävänä kir- joittajat pitävät ammatin käsit- teen määrittelyä. Filosofisesta perinteestä poiketen he kuiten- kin sitoutuvat esityksessään määrittelemäänsä yksilöä ja hä- nen omaa ymmärrystään amma- tistaan painottavaan näkemyk- seen, dynaamiseen ammatin kä- sitykseen. Edelleen ontologisia sitoumuksia tarkastelevassa lu- vussa löytyy lisää normatiivisia
sitoumuksia – talouden näkö- kulma nousee keskeiseksi am- matin yhteiskunnallista viiteke- hystä tarkasteltaessa. Filosofi- sen perusteoksen luonteeseen kuuluisi vähemmän normatiivi- sia sitoumuksia sisältävä esittä- mistapa.
Joka asialla oma filosofiansa?
Mitä ammattikasvatuksen filo- sofian sitten tulisi sisältää ja millaisia filosofisia ajattelumal- leja ammattikasvatuksen ken- tällä tarvitaan? Kirjoittajat väit- tävät, että teos tarjoaa tarpeelli- set filosofiset välineet (s. 296) lukijalleen. Voisiko näitä väi- neitä (ja vähemmän normatiivi- sia sellaisia) hankkia kenties muualta? Muutenhan päädy- tään siihen, että joka asiasta täy- tyy olla oma filosofiansa. Kas- vatuksen kentällä tarvittaisiin siten ainakin varhaiskasvatuk- sen, erityiskasvatuksen, aikuis- kasvatuksen jne. filosofista pe- rusteosta. Eikö filosofian teh- tävänä ole jo itsessään asioiden ja ilmiöiden filosofisten perus- teiden tarkastely ja teoreettinen yhdistely. Tätä seikkaa ei siten tarvitse erikseen osoittaa tekni- sellä jäsentelyllä. Nyt tekstissä on valitettavasti kuilu teknisesti käytetyn filosofisen käsitteistön ja filosofian tarjoamien todellis- ten asioita ja ilmiöitä jäsentä- vien mahdollisuuksien välillä.
Jäsentelyn teknisyydestä joh- tunee se, että lukijan on vaike- aa päästä tekstiin sisälle. Filo- sofisen jäsentelyn mukaisesti tekstissä avataan aina uusi nä- kökulma, joka kuitenkin sivuu- tetaan pikaisen tarkastelun jäl- keen ja siirrytään seuraavaan aiheeseen. Tekti ei anna ainek- sia asioiden syvällisempään ke- hittelyyn, kuten filosofiselta
tekstiltä odottaisi. Ammattikas- vatuksen kentällä toimiva luki- ja kuitenkin kaipaisi juuri asi- oiden syvällisempää käsittelyä.
Kirja ei myöskään pureudu ammattikasvatuksen kentän ja tutkimuksen todellisiin haastei- siin, joissa kaivattaisiin myös filosofisesti perusteltuja jäsen- telyjä. Edellä mainittu norma- tiivisuus estää osaltaan tämän näkökulman toteutumista. Ken- tällä kysytään esimerkiksi, mi- hin ammattilaisena voi sitoutua rapautuvan kollektiivisuuden ja irtautuvan yksilöllisen ammatil- lisuuden aikana. Sitoutuminen talouteen ja dynaamisuuteen jäävät irralleen näistä ammatti- kasvatuksen kentän haasteista.
Lukija jää lopuksi pohtimaa kirjan ulkoasua ja kansikuvaan liittyviä merkityksiä. Siinä on kuvattu miehiseen asuun son- nustautunut valkokaulustyöläi- nen vasara kädessään. Kuvaako kansi kirjoittajien suhdetta filo- sofiaan? Suhde näyttää jäävän etäiseksi kuten vasaraa pitele- vän työläisen suhde vasaraansa – eihän oikea työmies pitele vasaraansa noin eikä tuollaises- sa asussa.
Kenties pyrkimyksenä onkin asettaa filosofia palvelemaan ammattikasvatuksen uutta me- nestyksen brändiä sekä korostaa maskuliinista pyrkimystä ottaa filosofia kerralla haltuun am- mattikasvatuksessa. Kirjoittajat osoittavat näin ainakin kunni- anhimonsa, mutta mittavaan haasteeseensa teos ei kykene vastaamaan.
Päivi Niiranen-Linkama
Ammattikasvatusfilosofian valitsi lukuvihjeekseen Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettaja Pekka Kalli aikuiskasvatuksen verkkolehdessä 12.5. Ks. www.
sivistys.net > Viikon lukuvihje.
