Terhi Koskiniemi
APTEEKKIVERON UUDISTUKSEN VAIKUTUS APTEEKKIEN KANNATTAVUUTEEN
Liiketalous
2021
TIIVISTELMÄ
Tekijä Terhi Koskiniemi
Opinnäytetyön nimi Apteekkiveron uudistuksen vaikutus apteekkien kannatta- vuuteen
Vuosi 2021
Kieli suomi
Sivumäärä 52 + 2 liitettä Ohjaaja Harri Lehtimäki
Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta nykyiseen hallitusohjelmaan on kir- jattu apteekkitalouden uudistus, jonka tarkoituksena on hillitä kasvavia yhteiskun- nan lääkekustannuksia sekä kattaa terveydenhuollon menoja. Vielä ei ole tiedossa, miten uudistus lopulta toteutetaan, joten opinnäytetyössä aihetta lähestyttiin ap- teekkien näkökulmasta esimerkkilaskelmien avulla. Laskelmien pohjana käytettiin Suomen Apteekkariliiton ehdotusta apteekkiveron laskentaperusteen muutok- sesta ja laskelmiin yhdistettiin teoreettisia skenaarioita lääkkeiden myyntihintojen muutoksesta. Tavoitteena oli selvittää, millainen vaikutus näillä muutoksilla olisi apteekkien maksamaan apteekkiveron määrään, apteekkien lääkemyynnin myyn- tikatteeseen sekä kannattavuuteen. Lisäksi havainnoitiin, miten uusi apteekkive- ron laskentaperuste vaikuttaisi kirjanpidon kirjauskäytäntöihin.
Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin apteekkitoiminnan erityispiirteitä sekä apteek- kien tehtäviä ja liiketoimintaa. Teoriaosuudessa myös kuvattiin tutkimuksen kan- nalta keskeiset käsitteet, kuten lääketaksa ja apteekkivero, sekä kannattavuuden tunnuslukuja. Neljännessä teorialuvussa käytiin läpi apteekkitalouden uudistuksen tämän hetkistä tilaa sekä esiteltiin Apteekkariliiton ehdotus uudistamiselle. Tutki- mus sisälsi sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Tutki- musaineisto koostui kuuden harkinnanvaraisesti valitun apteekin vuoden 2020 ti- linpäätös- sekä kirjanpitoaineistosta.
Tutkimuksessa tuloksena oli, että kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden apteek- kien apteekkiveron määrä pienenisi, kun veron laskentaperuste muutettiin lääke- myynnin liikevaihdosta sen myyntikatteeseen. Kun muutokseen yhdistettiin lääk- keiden myyntihintojen kahdentoista prosentin lasku, kaikkien apteekkien kannat- tavuus heikentyi vuoden 2020 tilanteeseen verrattuna. Tutkimuksen liikevaihdol- taan pienimmällä apteekilla kannattavuuden lasku ilmeni jo, kun myyntihinnat las- kivat viisi prosenttia.
Avainsanat apteekki, apteekkitalouden uudistus, apteekkivero, kannattavuus
Liiketalous
ABSTRACT
Author Terhi Koskiniemi
Title The impact of pharmacy tax reform on the profitability of pharmacies
Year 2021
Language Finnish
Pages 52 + 2 Appendices Name of Supervisor Harri Lehtimäki
As a part of health and social services reform in Finland the current government programme includes the reform of pharmacy business. The aim of the reform is to reduce the rising costs of medicines in society and to cover the costs of health care. It is not yet known how the reform will be implemented in the future, so in this thesis the topic was approached from the perspective of pharmacies with the help of example calculations. The calculations were based on the proposal of The Association of Finnish Pharmacies for the reform of the pharmacy tax and they were combined with various scenarios on the sales prices of medicines. The aim was to find out how the reform could affect the amount of the pharmacy tax paid by pharmacies, the sales margin of the pharmacies and the profitability of the pharmacies. In addition, how the new method of calculating pharmacy tax would affect accounting practices, was observed.
In the theory section of the thesis special characteristics of pharmacy operations, pharmacies’ duties and business model were observed. Also the main concepts such as the medicine tariff and pharmacy tax as well as profitability indicators were described. In the fourth chapter a brief introduction of current state of the reform of pharmacy business was given and also the proposal of The Association of Finn- ish Pharmacies was presented. The research included both quantitative and qual- itative features. The research material comprised of six selected pharmacies’ ac- counting material and financial statements of the year 2020.
The results showed that the pharmacy tax of each pharmacy of the research would decline if the pharmacy tax basis were changed to be based on sales margin in- stead of revenue. Combined together with the twelve percent decrease in the re- tail price of medicine, the profitability of each of the pharmacy would have de- clined compared with the situation of 2020. Among the smallest pharmacy in the study, decline in the profitability was already apparent when sales prices fell by five percent.
Keywords pharmacy, reform of pharmacy business, pharmacy tax, profitability
TIIVISTELMÄ ABSTRACT
1 JOHDANTO ... 8
1.1 Tutkimuksen tausta... 8
1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma ... 9
1.3 Tutkimusmenetelmä ... 9
1.4 Aikaisemmat tutkimukset ... 10
2 APTEEKKITOIMINTA SUOMESSA... 12
2.1 Apteekkitoiminnan erityispiirteet ... 12
2.2 Apteekkien tehtävät ... 14
3 APTEEKKIEN LIIKETOIMINTA ... 16
3.1 Liikevaihto ... 16
3.2 Lääkkeen hinnan muodostuminen ... 17
3.2.1 Lääketaksa ... 18
3.2.2 Apteekkivero ... 19
3.3 Kannattavuuden tunnuslukuja ... 23
3.3.1 Myyntikate ... 23
3.3.2 Käyttökate ... 24
3.3.3 Liikevoitto ... 25
4 APTEEKKITALOUDEN UUDISTUS ... 27
4.1 Lääkehuollon tiekartta ... 27
4.2 Suomen Apteekkariliiton ehdotus uudistukselle ... 29
5 TULOKSET ... 31
5.1 Taustatiedot ... 31
5.2 Tutkimusongelma 1 ... 32 5.2.1 Skenaario 1: lääkkeiden myyntihinnat pysyvät vuoden 2020 tasolla 33
5.3 Tutkimusongelma 2 ... 38
5.4 Tutkimusongelma 3 ... 40
6 YHTEENVETO ... 42
LÄHTEET ... 50
LIITTEET ... 53
KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Yksityisten apteekkien myynnin jakauma 2020 (ennuste) (Suomen Apteekkariliitto 2021d, 20) ... 16
Kuvio 2. Apteekkien liikevaihdon keskiarvo liikevaihtoryhmittäin vuonna 2019 (Reinikainen ym. 2021b, 18) ... 17
Kuvio 3. Apteekkiveron määräytyminen, kun apteekilla on sivuapteekki (mukaillen Suomen Apteekkariliitto 2021d, 19). ... 21
Kuvio 4. Myyntikateprosentti apteekkiveron jälkeen pienessä, keskikokoisessa ja suuressa apteekissa (Reinikainen ym. 2020, 19) ... 24
Kuvio 5. Myyntikate 2-prosentit, kun lääkemyynti pysyy vuoden 2020 tasolla. .. 34
Kuvio 6. Myyntikate 2-prosentit, kun lääkkeiden myyntihintoja laskettiin viisi prosenttia. ... 36
Kuvio 7. Myyntikate 2-prosentit, kun myyntihintoja laskettiin 12 prosenttia. .... 38
Taulukko 1. Reseptilääkkeen hinta -taulukko (Valtioneuvoston asetus lääketaksasta 713/2013 3§) ... 19
Taulukko 2. Itsehoitolääkkeen hinta -taulukko (Valtioneuvoston asetus lääketaksasta 713/2013 4§) ... 19
Taulukko 3. Apteekkiveron veroasteikko (Apteekkiverolaki 770/2016 6§) ... 21
Taulukko 4. Apteekkariliiton apteekkivero-taulukko (Suomen Apteekkariliitto 2020) ... 30
Taulukko 6. Apteekkien apteekkiverot (skenaario 1) ... 34
Taulukko 7. Apteekkien lääkemyynti, -myyntikate ja -myyntikateprosentti (skenaario 2) ... 35
Taulukko 8. Apteekkien apteekkiverot, kun lääkkeiden myyntihintoja laskettiin viisi prosenttia (skenaario 2). ... 35
Taulukko 9. Apteekkien lääkemyynti, -myyntikate ja -myyntikateprosentti (skenaario 3) ... 37
Taulukko 10. Apteekkien apteekkiverot, kun lääkkeiden myyntihintoja laskettiin 12 prosenttia (skenaario 3). ... 37
Taulukko 11. Apteekkien käyttökateprosentit ... 39
Taulukko 12. Apteekkien liikevoittoprosentit ... 40
Taulukko 13. Yhteenveto: Apteekki A ... 43
Taulukko 14. Yhteenveto: Apteekki B ... 44
Taulukko 15. Yhteenveto: Apteekki C... 44
Taulukko 16. Yhteenveto: Apteekki D ... 45
Taulukko 17. Yhteenveto: Apteekki E ... 46
Taulukko 18. Yhteenveto: Apteekki F ... 46
LIITE 1. Apteekkiveron laskukaavat LIITE 2. Apteekkien tiedot
1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen tausta
Yhteiskunnan lääkekustannukset kasvavat vuosi vuodelta: Vuonna 2019 Kelan maksamat lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa ja kasvua edellisvuoteen oli 91 miljoonaa euroa. Vaikka kasvua on pyritty hillitsemään useilla eri keinoilla vuonna 2017, menot ovat sen jälkeen kasvaneet jo kahtena vuotena peräkkäin.
Lääkekorvausten kasvu johtuu pääosin uusista ja kalliista lääkevalmisteista sekä lääkkeiden käyttöaiheiden laajenemisesta. Apteekkien myyntikateprosentit ovat kuitenkin laskeneet vuosi vuodelta. Myös tähän pidettiin syynä kalliiden lääkkei- den myynnin osuuden kasvamista sekä myynnin nousun aiheuttamaa apteekkive- ron kasvua. Lääkehoidon kustannusten hillitsemiseksi onkin parhaillaan suunnit- teilla apteekkitalouden kokonaisuudistus, joka on kirjattu nykyiseen hallitusohjel- maan osana sosiaali- ja terveyshuollon uudistusta. (Kela 2020; Reinikainen, Hyvä- rinen & Happonen 2020, 18–19; Valtioneuvosto 2019, 153.)
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Suomessa toimiva, auktorisoitu tilitoi- misto, joka on erikoistunut apteekkien taloushallintoon. Apteekkitalouden uudis- tus koskettaa suurinta osaa yrityksen asiakkaista, minkä vuoksi aihetta oli tärkeää tutkia. Työn päämääränä on selvittää, miten uudistus mahdollisesti vaikuttaisi ap- teekkeihin ja aiheuttaako se muutoksia kirjanpidon kirjauskäytäntöihin.
Millä tavalla apteekkitalouden uudistus lopulta toteutetaan, on vielä epäselvää.
Tällä hetkellä yksi konkreettisimpia ehdotuksia uudistukselle on Suomen Apteek- kariliiton (myöhemmin Apteekkariliitto) kesäkuussa 2020 antama esitys. Ehdotuk- sen tavoitteena on laskea lääkkeiden hintoja ja alentaa lääkekorvausmenojen val- tion osuutta. Tarkoituksena on myös korjata nykyisen mallin puutteita kohdentaen apteekkivero oikeudenmukaisemmin. Käytännössä tämä onnistuisi siten, että ap- teekkiveron perusteeksi muutettaisiin lääkemyynnin myyntikate lääkemyynnin lii- kevaihdon sijaan. Ehdotus sisältää myös taulukon apteekkiveron laskemisen pe- rusteista. (Suomen Apteekkariliitto 2020.)
1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten apteekkitalouden uudistus mahdol- lisesti vaikuttaisi apteekkeihin. Koska uudistuksen toteutustavasta ei ole vielä var- muutta, käsitellään tutkimuksen aihetta teoreettisin laskelmin. Tutkimuksen poh- jana käytetään Apteekkariliiton antamaa ehdotusta apteekkiveron laskentaperus- teen muutoksesta ja tähän yhdistetään teoreettisia skenaarioita lääkkeiden myyn- tihintojen muutoksesta. Tavoitteena on tutkia, miten muutokset vaikuttaisivat ap- teekkien maksamaan apteekkiveron määrään, apteekkien lääkemyynnin myynti- katteeseen sekä kannattavuuteen. Lisäksi mietitään, vaikuttaisiko uusi apteekki- veron laskutapa kirjanpidon kirjauskäytäntöihin. Tältä pohjalta on johdettu tutki- muskysymykset:
1. Miten apteekkiveron määrä muuttuisi kohdeapteekeissa nykyiseen las- kentamalliin verrattuna? Minkälainen vaikutus olisi lääkemyynnin myynti- katteeseen?
2. Minkälainen vaikutus uudistuksella olisi apteekkien kannattavuuteen?
3. Mitä asioita tulee huomioida kirjanpidossa apteekkiveron laskentaperus- teen muuttuessa?
1.3 Tutkimusmenetelmä
Tutkimus voidaan nähdä luonteeltaan kartoittavana, eli katsotaan, mitä tutkimus- kohteiden tunnusluvuille tapahtuu, kun ne lasketaan eri vaihtoehdoilla. Tutkimus sisältää sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisisen tutkimuksen piirteitä. Havainto- aineisto muodostuu kvantitatiiviselle tutkimukselle ominaisesta määrällisestä ja numeerisesta aineistosta, sillä aineistona käytetään sekundääriaineistoa eli tässä tapauksessa kohdeapteekkien tilinpäätöstietoja ja kirjanpidon raportteja. Työn tutkimusaineisto on lähtöisin opinnäytetyön toimeksiantajalta. Näiden lukujen pohjalta tehdään tarvittavat laskelmat. Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukai- sesti, mikä on tyypillistä puolestaan kvalitatiiviselle tutkimukselle. Kohteiden va- linnassa käytettävää harkinnanvaraisuutta perustellaan sillä, että mahdollisimman
erilaisia apteekkeja saadaan mukaan tutkimukseen. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2018, 138, 140, 164).
1.4 Aikaisemmat tutkimukset
Apteekkiuudistusta on tutkittu aikaisemmin jonkin verran. Vanhala (2020) on pro gradu -työssään tarkastellut sääntelyn vapauttamista Suomen apteekkimarkki- noilla ja vapauttamisen vaikutusta kilpailun lisääntymiseen. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Lisäksi apteekkialan uudistukseen liittyen on tehty useita selvityksiä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (2020) selvityksessä tarkasteltiin apteek- kialan uudistusta ja raporttiin koottiin seitsemän ehdotusta, joilla apteekkimarkki- noita pystyttäisiin kehittämään kuluttaja- ja markkinamyönteisempään suuntaan.
Yksi tutkijoiden ehdotus oli lääketaksan alentaminen sekä apteekkiveron muutta- minen siten, että apteekkiveroa kiristettäisiin ja se laajennettaisiin koskemaan ap- teekkien ja apteekkien tiloissa toimivien erillisyhtiöiden kokonaismyyntiä. (Antti- nen, Hakola, Saastamoinen, Terävä & Valliluoto 2020, 7, 30.)
Myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (2021a) on julkaissut sel- vityksen lääketaksan sekä apteekkiveron kehittämisestä Suomessa. Selvityksessä pohdittiin laajasti erilaisia vaihtoehtoja apteekkiveron uudistamiselle: veronperus- teen muuttamista liikevaihdosta myyntikatteeseen tai liikevoittoon, apteekkive- ron laajentamista kaikkeen apteekin myyntiin, veron progressiivisuuden kiristä- mistä sekä erilaisten vähennysten vaikutusta. Lisäksi pohdittiin muita tapoja tukea harva-alueiden apteekkien toimintaa ottamalla esimerkkejä muista Pohjoismaista.
Selvityksessä todettiin, että apteekkiveron ja lääketaksan laskentakaavat ovat mo- nisyisiä ja osittain myös monimutkaisia, mikä vaikeuttaa muutosten vaikutusten arviointia. Johtopäätöksenä todettiin, että lääketaksan ja apteekkiveron keskinäi- sen riippuvuuden takia näihin järjestelmiin tehtäviä muutoksia tulisi tarkastella yh- täaikaisesti, vaikka muutoksia tehtäisiinkin vaiheittain tai toisistaan irrallisina. Joka
tapauksessa muutokset tarvitsevat huolellisia laskelmia ja muutosten vaikutusar- viointeja sekä muutoksien jälkeen vaikutusten tarkkaa seurantaa. (Reinikainen, Hyvärinen, Kokko, Jauhonen & Happonen 2021a, 38–54, 60.)
Opinnäytetyö rakentuu johdannosta, teoriaosuudesta, empiriaosuudesta sekä yh- teenvedosta. Teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta pääluvusta, joissa käsitel- lään apteekkien toimintaa yleisesti, syvennytään apteekkien liiketoimintaan ja esi- tellään apteekkitalouden uudistusta. Työn empiriaosuudessa käydään läpi tutki- muksen toteutusta sekä sen tuloksia. Lopuksi yhteenvetoluku tiivistää tärkeimmät tulokset ja siinä esitellään johtopäätöksiä sekä tuodaan esiin kirjoittajan omaa pohdintaa.
2 APTEEKKITOIMINTA SUOMESSA
Tässä kappaleessa käydään läpi apteekkien toimintaa ja tehtäviä Suomessa. Tässä työssä apteekeilla tarkoitetaan yksityisiä, apteekkareiden omistamia, apteekkeja.
Yksityisten apteekkien lisäksi Suomessa toimii kaksi yliopiston apteekkia, joista Helsingin yliopiston apteekilla on 17 toimipistettä ympäri Suomen. Yliopiston ap- teekit eroavat yksityisistä apteekeista tehtäviensä osalta, sillä niillä on tiettyjä ope- tukseen, tutkimukseen ja lääkkeiden valmistukseen liittyviä erityistehtäviä. Eroa on myös verotuksessa: Yliopistojen apteekit maksavat apteekkiveron ja yhteisöve- ron valtiolle, mutta liikevoitto tilitetään suoraan yliopistolle. (Reinikainen, Hyväri- nen, Kokko, Jauhonen & Happonen 2021b, 10.)
2.1 Apteekkitoiminnan erityispiirteet
Apteekkien toiminta on tarkasti laissa säädeltyä. Toimintaa määrää pitkälti lääke- laki 395/1987. Lain mukaan lääkkeitä saa myydä vain apteekeissa, sivuapteekeissa, apteekin palvelupisteissä sekä apteekin verkkopalveluissa. Ainoastaan nikotiinival- misteita saa myydä myös muualla. Apteekkitoimintaa saa Suomessa harjoittaa vain Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) luvalla eli siihen tar- vitaan niin sanottu apteekkilupa. Apteekkilupa on aina henkilökohtainen, eikä sitä voi myydä tai vuokrata toiselle. Lupa myönnetään apteekin pitämiseen tietyllä si- jaintialueella, joka on kunta tai sen osa. Sijaintialueelle voidaan myöntää useita apteekkilupia ja alueen sisällä apteekit saavat päättää itsenäisesti, mihin sijoittu- vat. Sivuapteekkien sijainti on laissa tarkemmin säädelty. (Lääkelaki 395/1987.) Aloite apteekin perustamiseen voi lähteä joko Fimealta tai kunnalta, johon apteek- kia toivotaan. Kun apteekkilupa on tullut avoimeksi, Fimea julistaa sen haettavaksi ja myöntää sen laillistetulle proviisorille tietyin lääkelaissa määrättyjen edellytys- ten mukaan. Lupaa voivat hakea myös ulkomaan kansalaiset, mutta luvan saadak- seen hakijan täytyy olla Suomessa laillistettu proviisori. Mikäli haettavan apteekin yhteydessä on kuulutettu haettavaksi oikeutena myös sivuapteekki, sivuapteekki- lupa pitää hakea erikseen. Jos taas apteekkilupaan on asetettu ehto sivuapteekin
pitämisestä (eli velvoite), apteekkilupa-asia ja sivuapteekin pitäminen käsitellään yhdessä ja niistä annetaan yksi päätös. Apteekkilupa myönnetään sille hakijalle, jolla katsotaan olevan parhaat edellytykset apteekin pitämiseen. Valintaan vaikut- tavat esimerkiksi hakijan toiminta apteekissa sekä apteekin harjoittamisen kan- nalta merkitykselliset opinnot, johtamistaito sekä muu toiminta. (Fimea 2020b;
Lääkelaki 395/1987.)
Fimea voi tarvittaessa päättää myös apteekin sijaintialueen muuttamisesta ja ap- teekin palvelujen siirtämisestä kunnan osasta toiseen, mikäli apteekkipalvelujen turvaaminen sitä edellyttää. Fimea voi myös päättää apteekin lakkauttamisesta, mikäli sille ei lääkkeiden saatavuuden perusteella ole enää tarvetta. Apteekkari voi myös menettää apteekkilupansa tietyin lääkelain säätelemin ehdoin. Syitä voivat olla esimerkiksi kaksi vuotinen vankeusrangaistus rikoksesta tai jos hän ei pysty hoitamaan apteekkarin velvollisuuksiaan huumausaineiden väärinkäytön vuoksi.
Lupa katsotaan rauenneeksi myös silloin, jos apteekkari ei ole vuoden kuluessa lu- van saannista ryhtynyt pitämään apteekkia. (Lääkelaki 395/1987.)
Lääkelain takia apteekin yritysmuoto on toiminimi ja apteekkari on yksityinen elin- keinon harjoittaja. Tästä johtuen apteekkarilla ja apteekin taloudella on vahva side toisiinsa; apteekin tulos on apteekkarin tuloa ja apteekin velat ovat apteekkarin henkilökohtaisia velkoja. Yritysmuodon takia apteekkari ei voi myöskään maksaa itselleen palkkaa, vaan apteekin tulos katsotaan kokonaan yrittäjän palkaksi, jota verotetaan pitkälti progressiivisen tuloverotuksen mukaan. Käytännössä apteek- karit nostavat palkkansa itselleen yksityisottoina suoraan taseen omaa pääomaa veloittaen eli nämä nostot eivät näy tuloslaskelmassa. Yksityisottoja ei kuitenkaan voida täysin rinnastaa omistajan palkkaan, sillä yksityisottojen määrä on riippuvai- nen apteekin maksuvalmiudesta ja apteekkarin rahan tarpeesta, eikä näin ollen ole samalla tavalla kuukausittain toistuva kiinteä summa, kuten palkka yleensä on.
Tämän vuoksi apteekin voitto-osuuden on oltava suhteessa suurempi verrattuna sellaisiin yrityksiin, joissa johtaja voi nostaa itselleen palkkaa, sillä apteekin tilin-
päätöksessä esitetty tilikauden voitto sisältää apteekin liiketoiminnan tuloksen li- säksi apteekkarin palkan. Tällaisissa tilanteissa, joissa omistajan työpanos yrityk- sessä on mukana yrityksen tuloksessa ja työpanosta vastaavaa palkkaa ei ole esi- telty tuloslaskelmassa, suositellaan käytettäväksi palkkaoikaisua. Apteekkarin palkkaoikaisun suuruudesta ei ole kuitenkaan olemassa yleisesti hyväksyttyä mää- ritelmää. Fimean (2021) julkaisussa palkkaoikaisua on käsitelty erilaisten esimerk- kien avulla: Apteekkariproviisorin mediaaniansion 2019 perusteella arvioituna palkkaoikaisu olisi 58 000 euroa, apteekkiproviisorin ylimmän taulukkopalkan mu- kaan 68 000 euroa ja riski- ja investointilisän sisältävä vuosiansio mukaan 88 000 euroa. Tämän lisäksi apteekin tuloksen on oltava riittävä vähintään korollisten lai- nojen lyhennyksiin sekä korvausinvestointeihin. (Jalonen 2015, 17; Reinikainen ym. 2021b, 27–28; Suomen Apteekkariliitto 2021a.)
Etenkin isompien apteekkien yhteydessä toimii usein myös osakeyhtiöitä, joiden kautta myydään ei-lääkkeellisiä tuotteita eli terveydenhoito- ja kosmetiikkatuot- teita, elintarvikkeina myytäviä vitamiineja sekä ravintolisiä, rohdosvalmisteita ja erilaisia terveydenhoitoon ja hyvinvointiin liittyviä palveluita. Näitä ovat esimer- kiksi sairaanhoitajan, kosmetologin ja fysioterapeutin palvelut. Terveydenhuollon ammattihenkilön palvelut ovat luonteeltaan yksityisiä terveydenhuollon palve- luita, jolloin niiden tuottamiseen tarvitaan erillinen lupa aluehallintovirastolta tai Valviralta. (Mäklin, Laukkonen, Aaltonen, Heino, Koskinen, Saastamoinen, Hyväri- nen & Reinikainen 2020, 17–18.)
2.2 Apteekkien tehtävät
Lääkelaki 395/1987 määrittelee myös apteekkien tehtävät. Apteekkien pääteh- tävä on vastata sijaintialueensa lääkehuollosta ja muita keskeisiä tehtäviä ovat lääkkeiden vähittäismyynti, jakelu, valmistus sekä lääkkeisiin liittyvä neuvonta ja palvelutoiminta. Apteekin farmaseuttisen henkilökunnan, eli proviisorien ja far- maseuttien, neuvoilla ja opastuksella pyritään varmistumaan siitä, että lääkkeen käyttäjä on selvillä lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä, sillä tämä on mer- kittävä tekijä lääkehoidon onnistumisessa. Turvallisuutta pyritään takaamaan
myös saatavuuden varmistamisella. Sen takia apteekissa on pidettävä tavanomai- sen asiakaskunnan kahden viikon keskimääräistä tarvetta vastaava määrä lääk- keitä ja lääkkeiden käyttöön tarvittavia välineitä ja tarvikkeita sekä sidetarpeita.
Aukioloaikojen on oltava sellaiset, että lääkkeiden saatavuus on turvattu. (Farma- sialiitto 2021; Lääkelaki 395/1987; Sosiaali- ja terveysministeriö 2021.)
Lääkkeitä valmistetaan enää noin puolessa Suomen apteekeista. Joskus lääkemää- räysresepti voi sisältää kuitenkin niin sanottuja ex tempore-valmisteita, joille ei löydy korvaavia teollisia tuotteita. Tällöin apteekki valmistaa tuotteen itse tai tilaa sen sopimusvalmistusapteekista. (Elo 2017.) Lääkkeiden jakelusta esimerkkinä on annosjakelupalvelu, jossa apteekki toimittaa potilaan säännöllisesti käyttämät lääkkeet jaoteltuna kerta-annoksiin koneellisesti tai käsin. Annosjakelun ansiosta potilas saa oikeat lääkkeet oikea-aikaisesti, mikä edistää järkevää lääkehoitoa ja potilasturvallisuutta. (Kela 2019.)
Lisäksi lääkelaki velvoittaa, että asiakkaalle annetaan tietoa myös lääkevalmistei- den hinnoista ja muista lääkkeiden valintaan liittyvistä seikoista. Apteekin on myös vaihdettava lääkärin määräämä lääkevalmiste hinnaltaan halvimpaan vaihtoeh- toon, mikäli lääkäri tai ostaja ei ole tätä erikseen kieltänyt. Keskenään vaihtokel- poiset lääkkeet löytyvät Fimean laatimasta luettelosta. (Lääkelaki 395/1987.)
3 APTEEKKIEN LIIKETOIMINTA
Tässä luvussa käydään läpi, mistä apteekkien liikevaihto muodostuu sekä apteek- kien talouteen liittyviä tunnuslukuja. Tunnusluvuista keskitytään etenkin opinnäy- tetyön kannalta keskeisiin käsitteisiin: myynti- ja käyttökatteeseen sekä liikevoit- toon.
3.1 Liikevaihto
Kirjanpitolain (1336/1997) mukaan liikevaihdolla tarkoitetaan tuotteiden ja palve- luiden myynnistä saatuja tuloja, joista on vähennetty myönnetyt alennukset, ar- vonlisävero ja muut välittömät myynnin määrään perustuvat verot. Apteekkien lii- kevaihto muodostuu lääkkeiden, elintarvikkeiden ja yleisten kauppatavaroiden myynnistä sekä tax free-myynnistä. Apteekkien liikevaihto voi sisältää myös esi- merkiksi sopimusvalmistusta, laitoksille kohdistuvaa lääkemyyntiä sekä farma- seuttisia palveluita. Kuviosta 1 nähdään, että suurin osa apteekkien myynnistä muodostuu reseptilääkkeiden myynnistä. Itsehoitolääkkeiden ja muun myynnin osuus on vain noin viidesosa kokonaismyynnistä. (Kirjanpitolaki 1336/1997; Reini- kainen ym. 2020, 14.)
Kuvio 1. Yksityisten apteekkien myynnin jakauma 2020 (ennuste) (Suomen Ap- teekkariliitto 2021d, 20)
82 % 13 %
5 %
Yksityisten apteekkien myynnin jakauma 2020 (ennuste)
Reseptilääkkeet Itsehoitolääkkeet Muu myynti
Fimean kokoaman apteekkien tilinpäätösanalyysiaineiston (vuosilta 2016–2019) mukaan apteekkien keskimääräinen liikevaihto ilman arvonlisäveroa oli vuonna 2019 hieman yli neljä miljoonaa euroa. Tarkastelujakson alkuun, vuoteen 2016, verrattuna kasvua oli reilut neljä prosenttia. Aineistosta kuitenkin huomattiin, että yksityiset apteekit ovat keskenään hyvin erilaisia, sillä vuonna 2019 pienemmän liikevaihtoryhmän liikevaihdon keskiarvo oli noin 1,1 miljoonaa euroa, kun puoles- taan suurimman liikevaihtoryhmän liikevaihdon keskiarvo oli yli kymmenen mil- joonaa euroa. Kuviossa 2 on esitetty apteekkien liikevaihdon keskiarvoa liikevaih- toryhmittäin. (Reinikainen ym. 2021b, 17.)
Kuvio 2. Apteekkien liikevaihdon keskiarvo liikevaihtoryhmittäin vuonna 2019 (Reinikainen ym. 2021b, 18)
3.2 Lääkkeen hinnan muodostuminen
Hinnan määräytyminen lääkealalla poikkeaa muusta yritystoiminnasta siten, että reseptilääkkeen lopullinen käyttäjä ei yleensä itse valitse lääkettä, vaan valinnan tekee lääkäri, ja yhteiskunta maksaa osan hinnasta. Muussa kaupankäynnissä tuotteen valitsija, kuluttaja ja maksaja on yleensä sama henkilö. Lääkkeen vähit- täishinta on kaikissa Suomen apteekeissa sama. Se muodostuu tukkuhinnasta, ap-
teekin katteesta, jonka lääketaksa määrittää sekä arvonlisäverosta, joka on kym- menen prosenttia. (Fimea 2020; Jalonen 2015, 17; Reinikainen ym. 2021a, 8; Suo- men Apteekkariliitto 2021c; Suomen Apteekkariliitto 2021d, 19.)
3.2.1 Lääketaksa
Lääkevalmisteiden hinnat perustuvat Valtioneuvoston asetukseen lääketaksasta (713/2013). Asetus koskee reseptilääkkeitä ja niin sanottuja itsehoitolääkkeitä, mutta ei homeopaattisia valmisteita eikä perinteisiä kasvisrohdosvalmisteita. Ase- tus määrittelee lääkevalmisteiden vähittäismyyntihinnat, niistä annettavat alen- nukset sekä valtakunnallisesti käytössä olevan tukkuhinnan. Lääketaksa-asetus määrää siis myös apteekin myymien lääkevalmisteiden myyntikatteen. Asetuksen tarkoituksena on, että lääkkeiden vähittäismyyntihinnat ovat kaikissa apteekeissa samat ja kaikki lääkkeiden käyttäjät ovat lääkkeiden hintojen osalta yhdenvertai- sessa asemassa. (Jalonen 2015, 18; Suomen Apteekkariliitto 2021b; Valtioneuvos- ton asetus lääketaksasta 713/2013; Reinikainen ym. 2021a, 12.)
Sairausvakuutuslain perusteella korvattavien lääkevalmisteiden, kliinisten ravinto- valmisteiden sekä perusvoiteiden korvattavuudet ja tukkuhinnat vahvistaa lääk- keiden hintalautakunta (Hila). Hila toimii sosiaali- ja terveysministeriössä sosiaali- turva- ja vakuutusosaston yhteydessä. Sen sijaan yleisten kauppatavaroiden ja ni- kotiinikorvausvalmisteiden hinnoittelu on vapaasti apteekkien päätettävissä. (Hy- värinen ym. 2019, 19; Lääkkeiden hintalautakunta 2020.)
Reseptilääkkeiden ja itsehoitolääkkeiden hinnoitteluun on omat lääketaksataulu- kot. Taulukossa 1 näkyy reseptilääkkeitä koskeva taulukko. Ostohinnalla tarkoite- taan lääkevalmisteen myyntipäivänä valtakunnallisesti käytössä olevaa lääkeval- misteen myyntiluvan haltijan ilmoittamaa tukkuhintaa. Lisäksi lääkkeen vähittäis- myyntihintaan lisätään toimituseräkohtainen toimitusmaksu 2,17 euroa sekä ar- vonlisävero 10 prosenttia. (Jalonen 2015, 18; Suomen Apteekkariliitto 2021b; Val- tioneuvoston asetus lääketaksasta 713/2013 3 §.)
Taulukko 1. Reseptilääkkeen hinta -taulukko(Valtioneuvoston asetus lääketak- sasta 713/2013 3§)
Ostohinta (€) Vähittäismyyntihinta
0 – 9,25 1,45 x ostohinta
9,26 – 46,25 1,35 x ostohinta + 0,92 €
46,26 – 100,91 1,25 x ostohinta + 5,54 € 100,92 – 420,47 1,15 x ostohinta + 15,63 €
yli 420,47 1,1 x ostohinta + 36,65 €
Taulukossa 2 näkyy puolestaan itsehoitolääkkeen hinnan muodostuminen. Myös itsehoitolääkkeen osalta ostohintana käytetään lääkevalmisteen myyntipäivänä valtakunnallisesti käytössä olevaa lääkevalmisteen myyntiluvan haltijan ilmoitta- maa tukkuhintaa. Lisäksi jos itsehoitolääke toimitetaan lääkemääräyksellä, lääk- keen vähittäismyyntihintaan lisätään toimituseräkohtainen toimitusmaksu 2,17 euroa. Myös itsehoitolääkkeiden vähittäismyynti hintaan lisätään arvonlisävero 10 prosenttia. Apteekit voivat asetuksen mukaan antaa kanta-asiakasalennuksia itse- hoitolääkkeiden hinnoista. Taulukoista 1 ja 2 voidaan havaita, että lääketaksa on degressiivinen eli apteekin myyntikate suhteellisesti pienenee lääkkeen tukkuhin- nan noustessa. (Suomen Apteekkariliitto 2021b; Valtioneuvoston asetus lääketak- sasta 713/2013 4§.)
Taulukko 2. Itsehoitolääkkeen hinta -taulukko(Valtioneuvoston asetus lääketak- sasta 713/2013 4§)
Ostohinta (€) Vähittäismyyntihinta
0 – 9,25 1,5 x ostohinta + 0,50 €
9,26 – 46,25 1,4 x ostohinta + 1,43 €
46,26 – 100,91 1,3 x ostohinta + 6,05 € 100,92 – 420,47 1,2 x ostohinta + 16,15 €
yli 420,47 1,125 x ostohinta + 47,68 €
3.2.2 Apteekkivero
Apteekkivero on apteekkiliikkeestä suoritettava, oma-aloitteinen vero, jonka tar- koituksena on mahdollistaa maankattavat apteekkipalvelut ja tasata apteekkien
välisiä tuloeroja. Se perustuu vuonna 2016 voimaan tulleeseen apteekkiverolakiin, joka tuolloin korvasi apteekkimaksusta annetun lain. Lain myötä apteekkimaksun nimi vaihtui apteekkiveroksi ja apteekkiveroon liittyvät tehtävät siirtyivät Fimealta Verohallinnolle. Vuonna 2019 apteekit tilittivät apteekkiveroa noin 187 miljoonaa euroa. (Apteekkiverolaki 770/2016; Reinikainen ym. 2021a, 21; Verohallinto 2017.)
Apteekkarit suorittavat apteekkiveroa kalenterivuosittain liikevaihdostaan ja vero lasketaan kunkin verovelvollisen osalta erikseen. Myös apteekkitoimintaa harjoit- tavat yliopistot ovat velvollisia maksamaan kyseistä veroa. Ainoastaan Ahvenan- maan apteekkarit eivät maksa apteekkiveroa maakuntalain (Landskapslag om apo- teksavgift i landskapet Åland) takia, vaan maksavat sitä maakuntahallitukselle. Ap- teekkiveron perusteena on apteekin ja tämän sivuapteekkien, palvelupisteen, verkkopalvelun sekä lääkekaapin yhteenlaskettu liikevaihto vähennettynä arvonli- säverolla. Saadusta summasta vähennetään vielä lisäksi seuraavat arvonlisäverot- tomat erät:
1. lääkelain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimusvalmistuksen arvo, 2. sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille tapahtuva lääkemyynti,
3. nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin arvo, joita lääkelain mukaan saa myydä myös muualla kuin apteekissa,
4. muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynti, myynnin määrän ollessa kor- keintaan 20 prosenttia liikevaihdosta, josta on tehty kohdissa 1–3 mainitut vähennykset. (Apteekkiverolaki 770/2016; Verohallinto 2017.)
Näin saadun veron perusteen lisäksi apteekkiveron laskentaan vaikuttaa se, onko apteekilla sivuapteekkia. Jos apteekilla ei ole sivuapteekkia, määräytyy apteekki- vero suoraan Taulukon 3 mukaan. Taulukosta voidaan nähdä, että pienimmät ap- teekit eivät maksa apteekkiveroa ollenkaan. (Suomen apteekkariliitto 2021d, 19;
Verohallinto 2017.)
Taulukko 3. Apteekkiveron veroasteikko (Apteekkiverolaki 770/2016 6§)
Veron peruste (€)
Apteekkivero
liikevaihdon alarajan kohdalla (€)
Veroprosentti alarajan yli- menevästä liikevaihdosta
(%)
871 393 – 1 016 139 0 6,1
1 016 139 – 1 306 607 8 830 7,15
1 306 607 – 1 596 749 29 598 8,15
1 596 749 – 2 033 572 53 245 9,2
2 033 572 – 2 613 212 93 432 9,7
2 613 212 – 3 194 464 149 657 10,2
3 194 464 – 3 775 394 208 945 10,45
3 775 394 – 4 792 503 269 652 10,7
4 792 503 – 6 243 857 378 483 10,95
6 243 857– 537 406 11,2
Mikäli apteekilla on yksi tai useampi sivuapteekki, laskutapaan vaikuttaa näiden yhteenlaskettu veron peruste. Sen mukaan apteekit voidaan jakaa kolmeen ryh- mään, jotka on esitelty Kuviossa 3.
Kuvio 3. Apteekkiveron määräytyminen, kun apteekilla on sivuapteekki (mukail- len Suomen Apteekkariliitto 2021d, 19).
Kun yhteenlaskettu veron peruste on alle 2 600 000 euroa, apteekkivero lasketaan apteekin ja sen palvelupisteiden, verkkopalvelun ja lääkekaappien yhteenlaske-
Pää- ja sivuapteekin veron peruste yhteensä
(€)
•Erikseen pää- ja sivuapteekeilta
•Ei sivuapteekkivähennystä alle 2 600 000
•Osittain erikseen ja osittain yhdssä pää- ja sivuapteekilta (painotettu keskiarvo) 2 600 000 -
3 500 000
•Yhdessä pää- ja sivuapteekilta
•Sivuapteekkivähennys tietyin ehdoin yli 3 500 000
tusta veron perusteesta sekä erikseen kunkin sivuapteekin veron perusteesta Tau- lukon 3 mukaisesti. Lopullinen apteekkiveron määrä saadaan, kun laskelmista saa- dut summat lasketaan yhteen. (Apteekkiverolaki 9.9.2016/770 7 §; Verohallinto 2017.)
Mikäli yhteenlaskettu veron peruste on vähintään 2 600 000 euroa, mutta enin- tään 3 500 000 euroa, apteekkivero lasketaan niin sanottuna painotettuna kes- kiarvona. Tätä laskettaessa määritellään ensin kaksi erillistä laskennallista apteek- kiveroa, joista toinen lasketaan samalla tavalla kuin jos veron peruste olisi alle 2 600 000 ja toinen kuin veron peruste olisi yli 3 500 0000 euroa. Laskennallisten apteekkiverojen määrittämisen jälkeen apteekkiveron määrä lasketaan niiden pai- notettuna keskiarvona apteekkitoiminnan yhteenlasketun veron perusteen mu- kaan määräytyvien painokertoimien avulla. (Apteekkiverolaki 770/2016 7 §; Vero- hallinto 2017.)
Jos yhteenlaskettu veron peruste on yli 3 500 000 euroa, vero lasketaan yhteisestä veron perusteesta Taulukon 3 mukaan. Tällöin saadaan tehdä myös niin kutsuttu sivuapteekkivähennys, joka vähennetään yhteisestä veron perusteesta. Sivuap- teekin veron perusteesta vähennetään yksi kolmasosa, mutta kuitenkin vähintään 50 500 euroa. On kuitenkin huomioitava, että vähennystä ei tehdä, jos sivuaptee- kin perustamisesta on verovuoden päättyessä kulunut vähintään viisi vuotta ja si- vuapteekin verovuoden liikevaihto on vähintään puolet siitä, mikä on ollut vero- hallinnon vahvistama yksityisten apteekkien liikevaihdon keskiarvo verovuotta edeltäneenä vuonna. (Apteekkiverolaki 770/2016 7 §; Verohallinto 2017.)
Apteekkivero onkin yksi oleellisemmista keinoista, joilla voidaan vaikuttaa lääkkei- den hintoihin. Sen ansiosta pieni apteekki saa suuremman myyntikatteen kuin isompi apteekki. Voidaankin huomata, että apteekkivero ja lääketaksa liittyvät kiinteästi toisiinsa; lääketaksan ja apteekkiveron yhdistelmällä mahdollistetaan sellainen kaikissa suomalaisissa apteekeissa sovellettava yhdenmukainen lääke- taksa, jonka avulla pienetkin apteekit tulevat toimeen, mutta toisaalta apteekki- vero rajoittaa myyntikatteen määrän kasvua apteekin koon kasvaessa. Toisaalta
näin ollen apteekkiverolla on myös lääkkeiden hintoja välillisesti nostava vaikutus, koska vero on huomioitu nykyisen taksan mitoituksessa. (Fimea 2020; Jalonen 2015, 17; Reinikainen ym. 2021a, 8; Suomen Apteekkariliitto 2021c; Suomen Ap- teekkariliitto 2021d, 19.)
3.3 Kannattavuuden tunnuslukuja
Apteekin liikevaihdon jakaumasta voidaan päätellä, että yleensä asiakas tulee en- sisijaisesti ostamaan apteekista lääkkeitä, joten riittävä lääkemyynnin määrä onkin apteekin kannattavuuden edellytys. Koska apteekki ei voi vaikuttaa lääkkeiden hintoihin ja katteeseen, kannattavuuden parantamisen keinoja ovat muun muassa asiakasvirtojen kasvattaminen, tuotevalinnat, tuotteiden sijoittelu, vapaan kau- pan tuotteiden hinnoittelu, myyntityö sekä asiakkaille myönnetyt maksuehdot.
(Jalonen 2015, 32.) 3.3.1 Myyntikate
Myyntikate saadaan, kun liikevaihdosta vähennetään ainekulut sekä ulkopuoliset palvelut. Luku kertoo, paljonko yritykselle on jäänyt myynnistä kiinteiden kulujen kattamiseen. Tulkinta siitä, mitä pidetään muuttuvina kuluina, vaihtelee kuitenkin eri yrityksissä. Apteekkien myyntikatetta tarkasteltaessa on kuitenkin mielekästä laskea perinteisen myyntikatteen lisäksi niin sanottu myyntikate 2, jossa myynti- katteesta on vähennetty apteekkivero. Näin sen osuus ei vääristä vertailua muihin apteekkeihin tai yrityksiin. (Jalonen 2015, 34.)
Fimean keräämien apteekkien tilinpäätöstietojen (2016 – 2019) mukaan apteek- kien myyntikatteet olivat laskeneet jokaisena tarkastelujakson vuotena. Vuonna 2019 aineiston apteekkien keskimääräinen myyntikateprosentti oli 28,8 prosent- tia ja kun apteekkivero oli huomioitu, myyntikateprosentti oli 23,1 prosenttia. Yh- tenä selittävänä tekijänä myyntikatteen laskuun voidaan pitää niin sanottujen kal- liiden lääkkeiden myynnin kasvua. Kalliiksi lääkkeiksi kutsutaan yli 1 000 euroa
maksavia lääkkeitä. Ne ovat suhteellisesti pienikatteisempia, mutta korkean hin- nan vuoksi niiden osuuden kasvaminen kasvattaa nopeasti liikevaihtoa ja näin ol- len myös apteekkiveron määrää. Kuviosta 4 nähdään, minkälainen vaikutus lääk- keen tukkumyyntihinnalla on erikokoisten apteekkien myyntikatteeseen, kun ap- teekkivero on huomioitu. Mikäli apteekkivero on vieläkin suurempi kuin kuviossa 4 käytetty 8,6 prosenttia, voi kalliin lääkkeen myyntikate jäädä jopa negatiiviseksi isossa apteekissa. (Airaksinen, Dimitrow, Heino, Hämeen-Anttila, Jauhonen, Jor- manainen, Koskinen, Reinikainen, & Soppi 2021, 59; Reinikainen ym. 2021b, 24–
25; Reinikainen ym. 2020, 19–20.)
Kuvio 4. Myyntikateprosentti apteekkiveron jälkeen pienessä, keskikokoisessa ja suuressa apteekissa (Reinikainen ym. 2020, 19)
3.3.2 Käyttökate
Käyttökate mittaa yrityksen varsinaisen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, ra- hoituseriä ja veroja. Käyttökate saadaan, kun liikevoitosta vähennetään poistot ja arvonalentumiset. Apteekkien osalta käyttökateprosentti lasketaan usein niin, että käyttökate jaetaan liikevaihdolla, josta on vähennetty apteekkivero. Käyttö- katteelle ei ole yleispäteviä ohjearvoja, vaan sen tason määrittelee pitkälti toimiala sekä pääomarakenne. Tunnusluvun tulkintaa heikentää yritysten erilainen tuotan- tovälineiden omistusrakenne. Osa yrityksistä omistaa itse tuotantovälineensä, jol-
loin niistä tehdään poistot. Osa yrityksistä puolestaan vuokraa ne, jolloin vuokra- kulut sisältyvät tuloslaskelmassa ennen käyttökatetta oleviin liiketoiminnan mui- hin kuluihin ja näin ollen niiden osuus pienentää käyttökatetta. Tällöin tuotanto- välineensä omistavalla yrityksellä voi olla korkeampi käyttökate, vaikka tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että tuotantovälineensä omistava yritys olisi parempi kuin ne vuokraava. (Alma Media Oyj 2021; Jalonen 2015, 34.)
3.3.3 Liikevoitto
Liikevoitto kertoo yrityksen liiketoiminnan tuloksen ennen korkoja, tilinpäätössiir- toja ja veroja. Se siis kertoo, paljonko liikevaihdosta jää jäljelle, kun kaikki opera- tiivisen liiketoiminnan kulut on vähennetty. Prosenttiluvuksi tunnusluku saadaan, kun se jaetaan liikevaihdolla. Liikevoittoa tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon, että apteekin liiketulos sisältää apteekkarin palkan, liiketoiminnan riskin sekä oman pääoman tuoton. Näiden erien kustannuksen määrittämiseksi ei ole ole- massa yksikäsitteisiä raja-arvoja, jotka tarkasti mahdollistaisivat sen laskemisen, missä vaiheessa apteekkitoiminta muuttuu kannattavasta kannattamattomaksi.
(Jalonen 2015, 33; Reinikainen 2021b, 17.)
Apteekkien liikevoittoon vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi palkat sivukului- neen sekä toimitilavuokrat. Vuonna 2019 palkkakulujen keskimääräinen osuus ap- teekkien liikevaihdosta oli 8,9 prosenttia ja henkilöstökulujen (palkat ja niiden si- vukulut) osuus puolestaan oli noin 11,4 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että sellaisissa apteekeissa, joissa apteekkarin oman työn osuus on suuri ja henkilökun- taa on vähän, henkilöstökustannusten osuus liikevaihdosta voi olla hyvinkin pieni.
Apteekki voi hankkia henkilöstöä myös vuokraamalla ja lähes 70 prosenttia aptee- keista ilmoittikin henkilöstövuokrauskuluja. Henkilöstövuokrauskulujen osuus ap- teekkien liikevaihdosta oli kuitenkin vain noin yhden prosentin verran vuonna 2019. Toimitilavuokrien osuus apteekkien liikevaihdosta oli vuonna 2019 noin 1,5 prosenttia ja muiden liiketoimintakulujen osuus noin 3,7 prosenttia liikevaihdosta.
Muita liiketoiminnan kuluja on esimerkiksi vakuutus-, sähkö- ja postimenot, joita voidaan pitää melko säännöllisinä. Osa kustannuksista on kuitenkin sellaisia, jotka
vaihtelevat maailman tilanteen sekä apteekin taloustilanteen mukaan kuten mai- nonta-, markkinointi-, matka- ja koulutuskustannukset. (Reinikainen 2021b, 26.) Fimean tilinpäätösanalyysin (2016–2019) aineiston apteekkien keskimääräinen lii- kevoitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 246 950 euroa ja mediaani 217 720 euroa vuonna 2019. Keskimääräinen liikevoittoprosentti ennen palkkaoikaisua oli puolestaan kuusi prosenttia. Aineiston apteekeista kaksi prosenttia (11 apteekkia) olivat tappiollisia, sillä näiden apteekkien tulos ennen tilinpäätössiirtoja, veroja ja palkkaoikaisua oli negatiivinen. Apteekin toiminnan voidaan kuitenkin katsoa ole- van positiivista vasta, kun apteekin tulos kattaa liiketoiminnan kustannusten lisäksi apteekkarin palkkatulon. Jos vuosiansiossa otetaan huomioon 20 prosentin inves- tointi- ja riskilisä, aineiston apteekeista runsaalla 90 prosentilla liikevoitto oli enemmän kuin apteekkarin palkkaoikaisu 88 000 euroa vuonna 2019. Kaiken kaik- kiaan liikevoitto (-tappio) vaihteli -141 889 – 1 231 283 euron välillä eli voidaan siis nähdä, että vaihtelu apteekkien välillä on suurta. (Reinikainen 2021b, 26, 28–30.)
4 APTEEKKITALOUDEN UUDISTUS
Tässä kappaleessa käydään läpi apteekkitalouden uudistusta, sen tämänhetkistä tilannetta sekä esitellään Apteekkariliiton antama ehdotus apteekkitalouden uu- distukselle.
4.1 Lääkehuollon tiekartta
Osana sote-uudistuksen valmistelua hallitus pyysi sosiaali- ja terveysministeriöltä näkemyksiä lääkehoitoon ja lääkkeiden jakeluun liittyvistä muutostarpeista. Tähän pyyntöön vastattiin virkamiesmuistiolla, joka keskittyi rationaalisen lääkehoidon ja sote-uudistuksen edellyttämiin asiakokonaisuuksiin. Huomio keskittyi kokonai- suuteen eli kuvaamaan koko lääkehoidon arvoketju innovaatiotoiminnasta hallit- tuun lääkkeenkäytön lopettamiseen. Muistiossa tunnistettiin useita tekijöitä, joista johtuen lääkehoito ei ole aina vaikuttavaa, turvallista, laadukasta, yhdenver- taista tai taloudellista. Muistion haluttiin olevan keskustelun avaus muutokselle ja samalla se loi niin sanotun lääkehuollon tiekartan lääkehuollon kokonaisuuden uu- distamiselle kolmelle hallituskaudelle. (Reinikainen ym. 2021a, 8; Sosiaali- ja ter- veysministeriö 2019.)
Tiekartta on toiminut suuntaviivana pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjatun lääkehuollon kokonaisuuden pitkäjänteiselle uudistamiselle. Uudistuksen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta samalla varmistaen lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutetta- vuus. Kevään 2020 kehysriihessä päätettiin julkisen talouden suunnitelmasta vuo- sille 2021 – 2024. Hoitajamitoitusesityksestä aiheutuvia lisäkustannuksia aiotaan rahoittaa eri kohteista tulevilla säästöillä, joista yksi merkittävimpiä on lääkehuol- lon kustannusten karsiminen 60 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 eteenpäin. Toi- menpiteiksi on ehdotettu muun muassa muutoksia apteekkien myyntikatteeseen, apteekkiveroon ja biologisten lääkkeiden lääkevaihtoon. (Reinikainen ym. 2021a, 8. Valtioneuvosto 2020; Valtioneuvosto 2019, 153.)
Lääkealan kehittämistyö käynnistyi syykuussa 2020. Lääkeasioiden tiekartan toi- meenpano jaettiin kolmeen kokonaisuuteen: lääkehoidon ohjauksen ja rahoituk- sen kehittämiseen, tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittämiseen sekä apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittämiseen. Samalla ministeri Pe- konen asetti poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän seuraamaan ja tukemaan tiekartan toimeenpanoa ja kehittämiskohteiden valmistelua. Apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun osalta uudistuksessa on tavoitteena pienentää apteekkijärjes- telmän osuutta lääkehoidon kustannuksista lääkkeiden käyttäjien ja yhteiskunnan näkökulma huomioiden. Muutosten reunaehtona on, että lääkkeiden käyttäjien maksuosuutta ei tulla kasvattamaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)
Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys lääkelain muuttami- sesta (HE 107/2021 vp). Esityksen tavoitteena on lisätä apteekkien määrää, edis- tää kilpailua sekä parantaa palveluiden saatavuutta. Ehdotuksessa esitetään muun muassa uuden apteekin perustamisedellytysten laajentamista siten, että Fimea voisi vapaammin päättää uuden apteekin perustamisesta. Apteekkeja voisi perus- taan nykyistä helpommin myös sosiaali- ja terveyden huollon yksiköiden, esimer- kiksi sairaaloiden yhteyteen. Lisäksi tarkoituksena olisi täsmentää apteekin vaih- dostilanteessa apteekkiluvasta luopuvan ja apteekkiluvan saaneen välisiä oikeuk- sia ja velvollisuuksia sekä lyhentää Fimean apteekkipäätösten muutoksenhakume- nettelyä poistamalla siitä oikaisuvaatimusmenettelyvaihe. Lisäksi lakiin tulisi uusi säännös apteekkien noutolokerikoista sekä tarkennuksia verkkoapteekkitoimintaa koskeviin säädöksiin. Myös Fimean toimivaltuuksia puuttua verkkoapteekkitoi- minnassa mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin tarkennettaisiin. (HE 107/2021 vp laiksi lääkelain muuttamisesta.)
Muutos koskisi myös lääkkeiden hinnoittelua, sillä itsehoitolääkkeitä avattaisiin hintakilpailulle eli apteekit voisivat myydä itsehoitolääkkeitä alennuksilla kaventa- malla omaa myyntikatettaan. Ehdotuksessa annettaisiin kuitenkin mahdollisuus säätää asetuksella joillekin itsehoitolääkkeille yhtenäinen valtakunnallinen hinta,
mikäli huomattaisiin, etteivät ne sovellu hintakilpailun piiriin. Myös apteekin far- maseuttisen henkilöstön olisi neuvonnalla varmistettava, ettei hinta ohjaisi asia- kasta tekemään lääkkeiden järkevän ja tarkoituksenmukaisen käytön kannalta väärää ostopäätöstä. (HE 107/2021 vp laiksi lääkelain muuttamisesta.)
Ehdotuksen mukaan sosiaalihuollon palveluasumisen toimintayksiköt voisivat yl- läpitää yhteiskäyttöön tarkoitettuja rajattuja lääkevarastoja, joissa olisi pieni ja ra- jattu valikoima lääkkeitä toimintayksiköiden asiakkaiden ennakoimattomia ja äkil- lisiä tarpeita varten. Muutos mahdollistaisi asiakkaiden nopean lääkehoidon ja vä- hentäisi asiakkaiden tarpeettomia siirtoja esimerkiksi terveydenhuollon päivystys- yksiköihin. Lisäksi ehdotuksella laajennettaisiin apteekkiasioinnin erilaisia palvelu- muotoja, kun apteekin ja sivuapteekin tarjoamia terveyden ja hyvinvoinnin edis- tämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyviä palveluita voitaisiin jatkossa tarjota myös apteekin palvelupisteessä, ja palvelut olisivat näin myös haja-asutusalueiden asukkaiden ulottuvilla. (HE 107/2021 vp laiksi lääkelain muuttamisesta.)
4.2 Suomen Apteekkariliiton ehdotus uudistukselle
Apteekkariliitto antoi oman ehdotuksensa apteekkitalouden uudistamisesta kesä- kuussa 2020. Ehdotus sisälsi kolme eri muutoskohtaa. Ensimmäisessä apteekkive- roa uudistettaisiin siten, että veron perusteeksi muutettaisiin lääkemyynnin liike- vaihdon sijaan lääkemyynnin myyntikate. Uusi apteekkiveroasteikko on Taulu- kossa 4. Lisäksi Apteekkariliitto ehdotti, että apteekkiveron piiristä poistettaisiin kokonaan kalliit lääkkeet ja ne toimitettaisiin apteekista kiinteällä toimituskor- vauksella. (Suomen Apteekkariliitto 2020.)
Toinen kohta koski lääketaksaa. Sitä uudistettaisiin siten, että apteekin saama kate ei jatkossa olisi enää niin tukkuhintariippuvainen. Käytännössä muutos tehtäisiin siten, että taksataulukkoa uudistettaisiin tukkuhintarajojen osalta, pienennettäi- siin lääketaksan tukkuhintakertoimia ja kiinteä osa puolestaan muokattaisiin vas- taamaan apteekkiveron alennusta. Lisäksi Apteekkariliitto ehdottaa selvitettävän mahdollisuutta lisätä lääketaksaan palkkio lääkevaihdosta ja vuorokaudenaikaan
sidotusta toimitusmaksusta. Edellä mainitut käytännöt ovat käytössä esimerkiksi eräissä Pohjoismaissa. Apteekin saama palkkio lääkkeen toimittamisesta perus- tuisi siis nykyistä enemmän farmaseuttiseen työhön. Ehdotuksen kolmannessa kohdassa ehdotettiin, että kannattamattomia pääapteekkeja muutettaisiin sivu- apteekeiksi apteekkarivaihdosten yhteydessä. (Suomen Apteekkariliitto 2020.) Apteekkariliiton uudistus tähtää lääkkeiden hintojen alentamiseen ja samalla se huomioisi erilaiset apteekit. Ehdotus pienentäisi apteekkien välisiä tuloeroja ja korjaisi nykyisen apteekkiveromallin ”valuvikoja” sekä kohdentaisi apteekkiveroa oikeudenmukaisemmin, kun lääkemyynnin rakenne ei enää vaikuttaisi maksetta- van veron määrään. Tällä hetkellä liikevaihtoon perustuva apteekkivero aiheuttaa sen, että apteekin tekemällä lisämyynnillä voi olla jopa negatiivinen vaikutus ap- teekin liikevoittoon, mikäli lisäeurot nostavat apteekin seuraavaan veroluokkaan apteekkiverotaulukossa, mutta myynnistä saatu kate ei riitä kompensoimaan ap- teekkiveron nousua. (Anttinen ym. 2020, 21; Suomen Apteekkariliitto 2020.) Taulukko 4. Apteekkariliiton apteekkivero-taulukko (Suomen Apteekkariliitto 2020)
Lääkemyynnin myyntikate (eur) Apteekkivero alarajankohdalla (eur)
Maksuprosentti ylittävästä osuudesta
(%)
Alaraja Yläraja
254 539 0 0,0
254 539 296 821 0 0,0
296 821 381 668 0 0,0
381 668 466 421 0 5,0
466 421 594 019 4 238 9,0
594 019 763 336 15 722 14,0
763 336 933 123 39 426 21,0
933 123 1 102 817 75 081 23,0
1 102 817 1 399 921 114 111 26,0
1 399 921 1 823 871 191 358 28,0
1 823 871 2 374 666 310 064 29,0
2 374 666 3 052 307 469 794 31,0
3 052 307 3 856 794 679 863 33,0
3 856 794 4 872 763 945 344 35,0
4 872 763 6 104 421 1 300 933 37,0
6 104 421 1 756 646 39,0
5 TULOKSET
Tässä luvussa käydään läpi tutkimuksen kulkua sekä tulokset tutkimusongelmit- tain. Liitteeseen 2 on koottu apteekkien luvut, joita on käytetty laskelmien poh- jana.
5.1 Taustatiedot
Tutkimukseen valittiin kuusi apteekkia siten, että ne olisivat mahdollisimman eri kokoisia lääkemyynniltään. Apteekki A on esimerkki pienestä apteekista, apteekit B, C ja D keskikokoisesta apteekista sekä E ja F isosta apteekista. Apteekeista D:n ja F:n rinnalla toimii erillisyhtiö. Lisäksi tiedettiin, että apteekki C:n lääkemyynnistä suuri osa on niin sanottuja kalliita lääkkeitä.
Lääkemyyntiin huomioitiin apteekin myynnin lisäksi palvelupisteiden sekä verkko- kaupan myynti. Laitosmyynti ja nikotiinivalmisteet jätettiin huomioimatta, koska niitä ei lain mukaan huomioida apteekkiveroa laskettaessa. Myyntikate laskettiin vähentämällä lääkemyynnistä lääkeostot, luottotappiot sekä muut ulkopuoliset palvelut. Lisäksi huomioitiin apteekkarin oma käyttö sekä lääkkeiden varaston muutos.
Taulukosta 5 nähdään, että apteekkiveroa laskettaessa huomioitava lääkemyynnin määrä vaihteli suuresti. Pienimmän apteekin lääkemyynti oli reilut 1,1 miljoonaa euroa ja isoimman apteekin puolestaan runsaat 14,4 miljoonaa euroa. Tästä joh- tuen myös euromääräiset myyntikatteet vaihtelivat paljon, ja suurimman apteekin myyntikate olikin yli kymmenkertainen pienimpään apteekkiin verrattuna. Samoin myös apteekkien tilittämät apteekkiverot erosivat suuresti toisistaan. Lääkemyyn- nin myyntikateprosentit olivat sen sijaan pääsääntöisesti noin 25–29 prosentin vä- lillä. Ainut poikkeus tästä oli apteekki C, jonka lääkemyynnin myyntikate oli alhai- sempi, noin 20 prosenttia.
Taulukko 5. Apteekkien lääkemyynti, -myyntikate, -myyntikateprosentti ja ap- teekkivero
Apteekki Myynti (€) Myyntikate (€) Myyntikate-% Apteekkivero (€)
A 1 132 183 320 428 28,3 % 17 127
B 2 816 368 701 970 24,9 % 170 379
C 2 943 409 595 365 20,2 % 183 337
D 3 622 122 1 055 470 29,1 % 253 635
E 5 742 197 1 498 438 26,1 % 482 474
F 14 424 633 3 810 648 26,4 % 1 453 653
5.2 Tutkimusongelma 1
Tutkimusongelmassa 1 selvitettiin, miten apteekkiveron määrä muuttuisi Apteek- kariliiton ehdotuksen myötä verrattuna tämän hetkiseen laskentatapaan. Lisäksi selvitettiin, miten muutos vaikuttaisi apteekkiverolla korjattuun myyntikatteeseen eli niin sanottuun myyntikate 2-prosenttiin. Ehdotuksen ja nykyisen apteekkiveron laskutavan suurimpana erona oli, että tällä hetkellä apteekkivero perustuu lääke- myynnin liikevaihtoon, kun Apteekkariliiton ehdotuksessa se perustuisi lääke- myynnin myyntikatteeseen. Apteekkariliiton ehdotuksen pohjalta laskettujen tun- nuslukujen perässä on käytetty lyhennettä SAL ja nykyisellä laskutavalla laskettu- jen tunnuslukujen perään on merkitty 2020. Apteekkiveron (2020) laskennassa käytettiin Taulukkoa 3 ja Apteekkiveron (SAL) laskennassa Taulukkoa 4. Näiden tarkemmat laskukaavat on avattu Liitteessä 1.
Apteekkariliiton aloite sisälsi myös ehdotuksen ja taulukon reseptilääkkeiden tak- san muutoksesta, mutta tätä ei tutkimuksen rajallisten resurssien takia ollut mah- dollista suoraa siirtää laskelmiin mukaan. Lääkkeiden hintojen mahdollinen alene- minen haluttiin kuitenkin huomioida, joten tutkimukseen luotiin kolme erilaista, teoreettista skenaarioita, joista päätettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa. Ske- naarioissa 1 lääkemyyntinä käytettiin vuoden 2020 tilinpäätöksessä olleita lukuja.
Skenaariossa 2 lääkemyynnin hintoja laskettiin viisi prosenttia, mikä perustui Ap- teekkariliiton ehdotukseen, jossa he arvioivat sen laskevan hintoja reilut neljä pro-
senttia. Viimeisessä skenaariossa haluttiin testata isompaa hintojen muutosta, jo- ten skenaariossa 3 lääkemyynnin hintoja laskettiin kaksitoista prosenttia vuoden 2020 luvuista.
5.2.1 Skenaario 1: lääkkeiden myyntihinnat pysyvät vuoden 2020 tasolla Koska tutkimuksessa mukana olleilla apteekeilla ei ollut sivuapteekkeja, määräytyi apteekkivero (2020) suoraan Taulukon 3 mukaan. Taulukosta katsottiin, mille por- taalle apteekin lääkemyynti asettuu. Esimerkiksi apteekin A lääkemyynti oli 1 132 183,37 euroa ja täten se asettuu taulukon toiselle portaalle, välille 1 016 139 – 1 306 607 euroa. Taulukosta 3 nähdään, että liikevaihdon alarajan kohdalla apteek- kivero on 8 830 euroa ja ylimenevästä liikevaihdosta veroprosentti on 7,15 pro- senttia. Näin ollen apteekkiveroksi muodostuu (1 132 183,37 - 1 016 139) * 7,15
% + 8 830 = 17 127,17 euroa. Liitteestä 1 löytyy taulukko, johon on laskettu auki apteekkiveron muodostuminen.
Apteekkariliiton ehdotus sisälsi apteekkiverolle oman asteikon, joka löytyy Taulu- kosta 4. Taulukon käyttöperiaate on samanlainen kuin apteekkiverolakiin kirjatun taulukon. Esimerkiksi apteekki A:n lääkemyynnin myyntikate oli 320 428 euroa, jolloin se sijoittui välille 296 821 – 381 668 euroa. Taulukosta 4 nähdään, että täl- löin tilitettävän apteekkiveron määrä on nolla euroa. Myös Apteekkariliiton ehdo- tuksen mukaan laskettujen apteekkiverojen laskukaavat löytyvät Liitteestä 1.
Taulukkoon 6 on koottu lasketut apteekkiverot sekä niiden erotukset euromääräi- sinä ja prosentuaalisesti. Taulukosta nähdäänkin, että tilitettävän apteekkiveron määrä pieneni kaikilla apteekeilla uuden laskentatavan myötä. Pienimpien apteek- kien tilittämä apteekkiveron määrä laski enemmän kuin isompien apteekkien. Pro- sentuaalisesti eniten pieneni apteekki A:n veron määrä, sillä ehdotuksen myötä A ei maksaisi apteekkiveroa enää lainkaan, joten muutos oli 100 prosenttia. Myös apteekki C:n veron määrä pienenisi huomattavasti, 91 prosenttia ja apteekki B:nkin 82 prosenttia. Apteekki D:n apteekkivero pieneni 59 prosenttia, apteekki E:n 55 prosenttia ja apteekki F:n 36 prosenttia.
Taulukko 6. Apteekkien apteekkiverot (skenaario 1) Apteekki Apteekkivero
2020 (€)
Apteekkivero SAL
(€) Erotus (€) Erotus (%)
A 17 127 0 -17 127 -100 %
B 170 379 30 835 -139 544 -82 %
C 183 337 15 910 -167 427 -91 %
D 253 635 103 221 -150 414 -59 %
E 482 474 218 943 -263 532 -55 %
F 1 453 653 930 116 -523 537 -36 %
Tutkimusongelmassa selvitettiin myös, minkälainen vaikutus apteekkiveron las- kentaperusteen uudistamisella olisi apteekkiverolla korjattuun lääkemyynnin myyntikatteeseen (myyntikate 2). Käytännössä myyntikate 2 saatiin vähentämällä myyntikatteesta apteekkiveron määrä ja prosenttiluvuiksi näin saatu myyntikate saatiin jakamalla se lääkemyynnillä. Kuviosta 5 nähdään, että kaikkien apteekkien myyntikate 2-prosentti parani muutoksen myötä. Suurin ero oli apteekki C:llä, jonka myyntikate 2-prosentti parani 5,7 prosenttiyksikköä. Pienin ero oli apteekki A:lla, joka myyntikate-2-prosentti nousi 1,5 prosenttiyksikköä.
Kuvio 5. Myyntikate 2-prosentit, kun lääkemyynti pysyy vuoden 2020 tasolla.
10,0 % 12,5 % 15,0 % 17,5 % 20,0 % 22,5 % 25,0 % 27,5 % 30,0 %
A B C D E F
Skenaario 1: Myyntikate 2-prosentti (apteekkivero huomioitu)
Myyntikate 2-% (2020) Myyntikate 2-% (SAL)
5.2.2 Skenaario 2: Lääkkeiden myyntihinnat laskevat viisi prosenttia
Toisessa skenaariossa lääkkeiden myyntihintoja laskettiin viisi prosenttia. Tauluk- koon 7 on koottu apteekkien skenaarion 2 mukaiset perustiedot. Vuoden 2020 ti- lanteeseen verrattuna apteekkien myyntikateprosentit pienenivät hyvin tasaisesti kaikilla apteekeilla noin neljän prosenttiyksikön verran.
Taulukko 7. Apteekkien lääkemyynti, -myyntikate ja -myyntikateprosentti (ske- naario 2)
Apteekki Lääkemyynti (€) Myyntikate (€) Myyntikate-%
A 1 075 574 263 819 24,5 %
B 2 675 550 561 453 21,0 %
C 2 796 239 448 194 16,0 %
D 3 441 016 874 364 25,4 %
E 5 455 087 1 211 328 22,2 %
F 13 703 402 3 089 417 22,5 %
Apteekkivero (SAL) laskettiin uudella myyntikatteella Apteekkariliiton taulukon mukaisesti ja näin saatua apteekkiveroa vertailtiin apteekkiveroon 2020. Myös tässä skenaariossa kaikkien apteekkien apteekkivero laski verrattuna tämän hetki- seen laskentatapaan. Taulukosta 8 nähdään, että eniten laskivat pienimpien ap- teekkien A ja B sekä apteekin C apteekkiverot, joista A ei tilittäisi apteekkiveroa enää lainkaan ja C: apteekkivero laskisi 98 prosenttia. Apteekki B:n apteekkivero laskisi 92 prosenttia. Apteekkien D ja E laskivat reilut 70 prosenttia ja apteekki F:n 52 prosenttia.
Taulukko 8. Apteekkien apteekkiverot, kun lääkkeiden myyntihintoja laskettiin viisi prosenttia (skenaario 2).
Apteekki Apteekkivero 2020 (€)
Apteekkivero
SAL (€) Erotus (€) Erotus (%)
A 17 127 0 -17 127 -100 %
B 170 379 12 791 -157 588 -92 %
C 183 337 3 326 -180 011 -98 %
D 253 635 62 742 -190 893 -75 %
E 482 474 142 324 -340 151 -71 %
F 1 453 653 692 166 -761 487 -52 %
Kuviossa 6 on havainnollistettu, miten apteekkiverolla korjatut myyntikateprosen- tit muuttuisivat, kun myyntihintoja laskettiin viisi prosenttia. Pääsääntöisesti ap- teekkien myyntikate 2-prosentit paranivat 1,2 – 2 prosenttiyksikköä: Apteekin B 1,6 prosenttiyksikköä, C 1,9 prosenttiyksikköä, D 1,4 prosenttiyksikköä, E 1,9 pro- senttiyksikköä ja apteekin F 1,2 prosenttiyksikköä. Ainoastaan apteekin A myynti- kate 2 -prosentti laski 2,3 prosenttiyksikköä. Apteekin A kohdalla apteekkiveron lasku ei siis enää riittänyt kompensoimaan myyntihintojen laskun aiheuttamaa myyntikatteen pienentymistä, minkä vuoksi myyntikate 2-prosentti pieneni.
Kuvio 6. Myyntikate 2-prosentit, kun lääkkeiden myyntihintoja laskettiin viisi pro- senttia.
5.2.3 Skenaario 3: lääkkeiden myyntihinnat laskevat 12 prosenttia
Kolmannessa skenaariossa lääkkeiden myyntihintoja laskettiin 12 prosenttia. Tau- lukosta 9 näkyy apteekkien skenaarion 3 mukaiset perustiedot. Vuoden 2020 lu- kuihin verrattuna myyntikateprosentit pienenivät tasaisesti kaikilla noin kymme- nen prosenttiyksikköä.
10,00%
12,50%
15,00%
17,50%
20,00%
22,50%
25,00%
27,50%
30,00%
A B C D E F
Skenaario 2: Myyntikate 2-prosentti (apteekkivero huomioitu)
Myyntikate 2-% (2020) Myyntikate 2-% (SAL)
Taulukko 9. Apteekkien lääkemyynti, -myyntikate ja -myyntikateprosentti (ske- naario 3)
Apteekki Myynti (€) Myyntikate (€) Myyntikate-%
A 996 321 184 566 18,5 %
B 2 478 404 364 308 14,7 %
C 2 590 200 242 156 9,4 %
D 3 187 468 620 816 19,5 %
E 5 053 133 809 374 16,0 %
F 12 693 677 2 079 866 16,4 %
Apteekkivero (SAL) laskettiin uudella myyntikatteella Apteekkariliiton taulukon mukaisesti. Myös tässä skenaariossa kaikkien apteekkien apteekkivero laski ver- rattuna tämän hetkiseen laskentatapaan. Taulukosta 8 voidaan havaita, että ap- teekit A, B ja C eivät tilittäisi ollenkaan apteekkiveroa ja apteekkien D ja E:kin ap- teekkivero tippui reilut yhdeksänkymmentä prosenttia. Myös apteekki F:n apteek- kivero laski reilusti, 74 prosenttia.
Taulukko 10. Apteekkien apteekkiverot, kun lääkkeiden myyntihintoja laskettiin 12 prosenttia (skenaario 3).
Apteekki Apteekkivero 2020 (€)
Apteekkivero
SAL (€) Erotus (€) Erotus (%)
A 17 127 0 -17 127 -100 %
B 170 379 0 -170 379 -100 %
C 183 337 0 -183 337 -100 %
D 253 635 19 474 -234 162 -92 %
E 482 474 49 094 -433 381 -90 %
F 1 453 653 384 302 -1 069 350 -74 %
Kuviossa 7 on havainnollistettu myyntikate 2-prosenttien muuttumista. Kuviosta voidaan nähdä, että kaikkien apteekkien apteekkiverolla korjatut myyntikatepro- sentit laskisivat tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna. Eniten laski apteekin A myyntikate 2-prosentti, 8,3 prosenttiyksikköä. Apteekkien B ja C myyntikate 2-pro- sentit laskivat reilut 4 prosenttiyksikköä, apteekkien D ja F luvut laskivat kolmisen
prosenttia ja apteekki E:n 2,6 prosenttiyksikköä. Näin ollen kaikkien apteekkien lääkkeiden myyntikatteet laskivat enemmän kuin apteekkivero.
Kuvio 7. Myyntikate 2-prosentit, kun myyntihintoja laskettiin 12 prosenttia.
5.3 Tutkimusongelma 2
Tutkimusongelmassa 2 selvitettiin, miten uudistus vaikuttaisi apteekkien kannat- tavuuteen. Kannattavuuden mittareiksi valittiin käyttökateprosentti ja liiketulos- prosentti. Koska apteekit haluttiin pitää anonyymeinä, kannattavuutta käsitellään ainoastaan prosenttilukuina euromäärien sijaan. Käyttökateprosentti laskettiin ja- kamalla käyttökate liiketoiminnan tuotoilla, joista oli vähennetty apteekkivero.
Tutkimusongelman 1 laskelmista poiketen tuotoissa on huomioitu lääkemyynnin lisäksi apteekin muu liikevaihto sekä muut tuotot. Tulokset on koottu Taulukkoon 11. Käyttökateprosentit on laskettu vuoden 2020 tilinpäätöstietojen ja aiemmin esiteltyjen skenaarioiden mukaan.
5,00%
7,50%
10,00%
12,50%
15,00%
17,50%
20,00%
22,50%
25,00%
27,50%
A B C D E F
Skenaario 3: Myyntikate 2-prosentit (apteekkivero huomioitu)
Myyntikate 2-% (2020) Myyntikate 2-% (SAL)
