KAAVOITUSKATSAUS / ESBOS PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT

(1)

KAAVOITUSKATSAUS / ESBOS PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT

20 20

ESBO ÄR KLIMATNEUTRALT FÖRE ÅR 2030

NIMI JÄTTÄÄ JÄLJEN

HUR PLANERAS EN GÅNGVÄNLIG STAD

38

S. 84 44 S.

S.

8 LISÄÄ AITOA S.

IHMISTEN KAUPUNKIA

4

S. ESPOON

ASUKKAAT

VIIHTYVÄT ESPOOSSA

(2)

JULKAISIJA: ESPOON KAUPUNKI, KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS • ARTIKKELIT: KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS • PÄÄTOIMITUS: KAUPUNKISUUN- NITTELUKESKUS, VIESTINTÄ • DESIGN: ANTTI KANGASSALO / FARM.FI • VALOKUVAT / BILDER: ELIDO OY, JOSE MENDEZ FERNANDEZ, JUSSI HELIMÄKI, OLLI HÄKÄMIES, TIMO KAUPPILA/INDAV HEIDI-HANNA KARHU, JANNE KETOLA, VILLE TAAJAMAA, SAMI SUVIRANTA, OLLI URPELA, ANTTI KANGASSALO NÄKYMÄKUVAT / ILLUSTRATION: ARKKITEHTITOIMISTO JKMM OY, ARKKITEHTITOIMISTO SARC, NÄKYMÄ OY, VERSTAS ARKKITEHDIT,

VOIMA GRAPHICS OY JA ARKKITEHDIT TOMMILA OY • KANSIKUVA / PÄRMBILD: SUMMIT MEDIA OY, VILLE TAAJAMAA KÄÄNNOS: ESPOON KAUPUNKI, KÄÄNNOSPALVELUT.

UTGIVARE: ESBO STAD, STADSPLANERINGSCENTRALEN • CHEFREDAKTION: INFORMATIONEN VID STADSPLANERINGSCENTRALEN DESIGN: ANTTI KANGASSALO / FARM.FI • ÖVERSÄTTNING: ESBO STAD, ÖVERSÄTTNINGSTJÄNSTER.

SIS ÄLL Y S • INNEHÅLL

20 MAAKUNTAKAAVAT 24 LANDSKAPSPLANER 28 YLEISKAAVAT

GENERALPLANER 34 LIIKENNESUUNNITTELU

TRAFIKPLANERING 46 ASEMAKAAVAT

DETALJPLANER

50 TAPIOLA HAGALUND 62 MATINKYLÄ

MATTBY 70 ESPOONLAHTI

ESBOVIKEN 78 LEPPÄVAARA

ALBERGA 88 VANHA-ESPOO

GAMLA ESBO 94 KAUKLAHTI

KÖKLAX 98 POHJOIS-ESPOO

NORRA ESBO

Kaavoituskatsauksessa ilmoitetaan vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavoitushankkeista.

 espoo.fi/kaavoitus I planläggningsöversikten berättar vi om pågående och kommande markan- vändningsplanering.

 esbo.fi/planlaggning

Klikkaa



^{-ikonia ja}

lue kohteesta lisää netistä.

Klicka på



^-ikonen.

Läs mer om planer på nätet.

2

ESPOON KAAVOITUSKATSAUS • 2020 • ESBOS PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT

(3)

3D 3D 3D

Asukkaat viihtyvät Espoossa, samalla uusien

espoolaisten määrä kasvaa

•

s. 8 Invånarna trivs i Esbo och

antalet nya esbobor ökar raskt

•

s. 12

Matinkylän kaavoituskohteet kartalla kolmiulotteisina

rakennusmalleina

•

s. 64

Se Mattbys planprojekt i tredimensionella byggnadsmodeller

•

s. 64

Käveltävä kaupunki on tulevaisuutta

•

s. 42

Gångvänliga städer är vår framtid

•

s. 44

Tutkimukset kertovat miten espoolaiset liikkuvat

•

s. 38

Forskningen visar hur esboborna rör sig

•

s. 38

SISÄLLYS INNEHÅLL

YLEISKAAVAT GENERAL- PLANER

ASEMAKAAVAT DETALJ- PLANER LIIKENNE- SUUNNITTELU TRAFIK- PLANERING

TAPIOLA HAGALUND MATINKYLÄ MATTBY ESPOON- LAHTI ESBOVIKEN LEPPÄVAARA ALBERGA VANHA- ESPOO GAMLA ESBO KAUKLAHTI KÖKLAX POHJOIS- ESPOO NORRA ESBO

YHTEYS- TIEDOT KONTAKT- UPPGIFTER

(4)

V

uonna 1997 esiteltiin Tapiolan kehityskuvana Apila-malli, jossa kaikille tutun ruohokasvin kolme lehteä muodostivat Tapiolan kes- kus, Otaniemi ja Keilaniemi. Nivelkohta sijoittui suunnilleen siihen, mihin juuri valmistui kaupunginosat yhdistävä liittymä, Otasolmu. Malli oli silloin aikaansa edellä, koska vasta nyt alkaa hahmottua silloinen kaupunkiraken- teellinen idea. Kolme erillistä ja identi- teetiltään erottuvaa aluetta kasvavat yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Espoo on monin paikoin suurten liikenneväylien halkoma, jolloin erillis- ten puoliskojen on vaikea muodostaa yhtenäistä palvelu- ja asuinaluetta.

Maantieteellinen etäisyys voidaan

häivyttää tehokkaalla joukkoliikennevä- lineellä. Tällöin puhutaan matkan sijasta saavutettavuudesta ja ajasta. Metrolla matka-aika Tapiolan, Otaniemen ja Kei- laniemen kolmiossa on vain muutamia minuutteja, kuten muutaman vuoden päästä myös pikaratikalla.

Kehä I:n estevaikutus poistuu vai- heittain, jolloin kolmiapilan eri lehdykät kasvavat yhteen. Ensi vaiheessa Keilanie- men ja Tapiolan yhdistävä betonikansi saa katteekseen vehreän Keilanie- menpuiston, jonka kautta kävelijän tai pyöräilijän on helppo liikkua. Toisessa vaiheessa, ehkäpä 2020-luvun aikana, Kehä I sukeltaa Tapiolan ja Otaniemen välillä kalliotunneliin, jolloin nämä kaupunginosat voidaan kuroa yhteen

KEILANIEMI

– APILAN KOLMAS LEHTI

4

(5)

Hagalundinkallion kohdalla. Keilaniemi ja Otaniemi aiotaan yhdistää perin- teisen mallin mukaisesti rakentamalla niiden saumaan lisää kaupunkia Kivi- miehen alueelle eli asuntoja, palveluita ja toimitilaa.

Keilaniemen kiinnostavuus on näi- den ratkaisujen myötä kasvanut aivan erilaiseksi kuin viime vuosisadalla, jolloin alue näyttäytyi pää- konttorien rannikkona ja autojen temmellyskenttänä.

Monipuolinen ja sekoittunut kaupunkirakenne tarjoaa käyttäjilleen palveluita ympäri vuorokauden.

Toimitilojen lomaan raken- tuu runsaasti asuntoja ja

palveluita. Nykyajan työpaikkaympä- ristö ja toimitilaratkaisut ovat vaati- muksiltaan erilaisia kuin menneinä vuosikymmeninä. Lähipiiristä tai usein samasta rakennuksesta löytyy elävää ja mielenkiintoista kaupunkitilaa, kauppoja, palveluita sekä lyhytaikaisia ja vakituisia asuntoja.

Keilaniemen metroaseman ympä- ristö ja Kehä I:n tunnelityömaa alkavat valmistua. Seuraavaksi rakentuvat asunnot, uudet toimitilat ja hotelli.

Markkinoiden kiinnostuksesta kertoo se, että tiiviillä alueella on vireillä kaikkiaan kuusi asemakaavamuutosta. Keilanie- meä rakennetaan entistä enemmän ja- lankulkijoiden ehdoilla; erityisesti rantaa elävöitetään ja tarjotaan rantaraitilla viihtymisen paikkoja myös kauempaa tuleville samoojille.

Tulevaisuuden pysäköinti ja huolto ratkaistaan rakentamalla noin 3 000 auton kalliopysäköintilaitos.

Näin maanpinta vapautuu ihmisten käyttöön niin kuin Tapiolan keskustassa on jo käynyt. Keilaniemen autoliikenteen järjestelyt, sujuva pääsy alueelle ja sieltä pois, vaativat vielä lisäyhteyksiä, joita rakennettaneen lisää lähivuosina erityisesti Länsiväylän suuntaan.

Keilaniemi, apilan kolmas lehti, aukeaa täyteen mittaansa viimeistään 2020-luvulla. Tällöin alueesta tulee, pait- si vieläkin vetovoimaisempi kansainvä- linen yritysalue, niin myös aito ihmisten kaupunki.

TORSTI HOKKANEN

kaupunkisuunnittelujohtaja

Monipuolinen ja sekoittunut kaupunkirakenne tarjoaa käyttäjilleen palveluita ympäri vuorokauden.

(6)

KÄGELUDDEN

geografiska avstånden kan krympas ner genom effektiv kollektivtrafik. Då talar man inte om hur lång resan är utan om hur nåbar en plats är och hur snabbt den går att nå. Metron kör passagerarna mellan Hagalund, Otnäs och Kägeludden på några få minuter, och om några år utökas färdmedlen också med en snabbspårväg.

Det hinder som Ring I utgör kommer att försvinna stegvis när de tre klöverbladen växer samman. I det för- sta skedet kommer betongdäcket som sammankopplar Kägeludden och Hag- alund att täckas med den grönskande Kägeluddsparken, som gör det lätt för fotgängare och cyklister att röra sig i området. I det andra skedet, kanske på 2020-talet, kommer Ring I att dyka ner i en bergstunnel mellan Hagalund

Å

r 1997 presenterades den så kall- ade klövermodellen för utvecklingen av Hagalund, där klöverns tre blad bildades av Hagalunds centrum, Otnäs och Kägeludden.

Klöverns mittpunkt ligger ungefär på den plats där Otknutens anslutning, som länkar samman stadsdelarna, nyligen blev färdig. Modellen var före sin tid, eftersom det är först nu som den dåvarande idén för hur stadsstrukturen skulle se ut börjar ta form.

De tre separata områdena med sina individuella särdrag växer nu samman till en fungerande helhet.

Esbo är en stad som på många ställen genomkorsas av stora trafikle- der, vilket leder till att de olika delarna kan ha svårt att bilda ett enhetligt område för tjänster och boende. De

– DET TREDJE KLÖVERBLADET

6

(7)

och Otnäs. Det innebär att dessa två stadsdelar kan kopplas samman vid Hagalundsberget. Kägeludden och Otnäs ska kopplas samman enligt en traditionell modell, det vill säga genom att bygga mer stad mellan dem – i området, som kallas Stenkarlen, byggs bostäder, tjänster och kontorslokaler.

I och med dessa lösningar har Kä- geludden blivit mycket intressantare än under det föregående århundradet, då området karaktäriserades av ett hav av huvudkontor och biltrafik. Den mångsidiga och varierade stadsstrukturen erbjuder tjänster dygnet runt.

Mellan kontorsbyggnaderna byggs rik- ligt med bostäder och tjänster. Dagens arbetsplatser och kontorslösningar ställer helt annorlunda krav än under de tidigare årtiondena. I den närmaste omgivningen, ofta till och med i samma byggnad, finns ett livligt och intressant stadsrum, butiker, tjänster och både kortvariga och bestående bostäder.

Området kring Kägeluddens metrostation och tunnelarbetena vid Ring I börjar så småningom vara färdiga. Följande steg är att bygga bostäder, nya kontorslokaler och ett

hotell. Att marknaderna har ett intres- se för området syns i att det i det tätt bebyggda området finns sex aktuella detaljplaneändringar. Kägeludden byggs allt mer på fotgängarnas villkor;

i synnerhet stranden ska få mer liv och längs med strandpromenaden ska det byggas trivsamma platser också för folk som promenerat dit från längre håll.

Parkering och underhåll ska i framtiden skötas i en underjordisk par- keringsanläggning för omkring 3 000 bilar. På detta sätt frigörs marken för människor, liksom det redan skett i Hagalunds centrum. Biltrafiksarrang- emangen i Kägeludden, det vill säga möjligheten att smidigt komma och lämna området, kräver nya vägförbin- delser, som under de närmaste åren byggs i synnerhet mot Västerledens håll.

Kägeludden, det tredje klöverbladet, når full blom senast på 2020-talet. Då blir området ett ännu mer attraktivt, internationellt företagsområde – men också en äkta stad för människor.

TORSTI HOKKANEN stadsplaneringsdirektör

(8)

ASUKKAAT

viihtyvät

ESPOOSSA

JA UUSIEN ESPOOLAISTEN MÄÄRÄ KASVAA VOIMAKKAASTI

8

(9)

E

spoon väestö ylittää 300 000 asukkaan rajan vuoden 2022 aikana. Voimakas väestönkasvu luo kysyntää asunnoille, joten uudet kaavoitushankkeet ovat useimmiten asuntohankkeita.

2000-luvulla on täydennetty jo ole- massa olevia asuinalueita eri puolilla Espoota. 2020-luvun kaupunkisuunnit- telussa pohditaan uusia rakentamisen paikkoja, joissa uudet espoolaiset asuisivat.

Vastauksia etsitään sellaisiin kysy- myksiin kuin mihin voi rakentaa, miten teemme kaunista ja hyvää fyysistä ympäristöä vanhan rakennuskannan yhteyteen tai missä ovat parhaat mahdollisuudet sovittaa uusia koteja jo valmiille asuinalueille?

Joukkoliikenneratkaisut luovat elinvoimaa

Voimakas väestönkasvu on tehnyt välttämättömäksi kaupunkiradan rakentamisen Leppävaaraan 2000-luvun alussa ja Länsimetron rakentamisen Matinkylään 2010-luvulla.

Tehokkaat joukkoliikennevälineet ovat vauhdittaneet asemanseutujen kehit- tymistä kaupunkimaisiksi ympäristöik- si ja lisänneet kaupungin elinvoimaa.

Kehitys jatkuu: metron jatketta Kiven- lahteen rakennetaan, Raide-Jokerin rakentaminen on alkanut. Kaupunki- radan jatketta Kauklahteen asti suun- nitellaan, ja sen toteutuminen näyttää olevan mahdollista 2020-luvulla.

ASUKKAAT

viihtyvät

ESPOOSSA

JA UUSIEN ESPOOLAISTEN MÄÄRÄ KASVAA VOIMAKKAASTI

(10)

Espoon kaupunkikeskukset tiivisty- vät ja monipuolistuvat edelleen sekä asuinalueina että työpaikkojen ja palveluiden keskittyminä. Eniten kasvavat Leppävaara, Espoonlahti ja Tapiola.

Samalla pienemmät asemanseudut kehittyvät palvelemaan ympäristöään entistä paremmin.

Mistä tilaa uusille asukkaille?

Runsas asuntokaavoitus on ollut mahdollista, koska samanaikaisesti elinkeinojen sijainti- ja tilavaatimukset ovat muuttuneet. Kun tyhjiksi jääneitä toimisto-, teollisuus- ja logistiikkara- kennuksia jää käyttämättä toimintojen siirtyessä muualle, tilalle voi rakentaa asuntoja, kuten Vermonniityssä on tapahtumassa ja Kerassa on suunnit- teilla. Finnooseen taas rakennetaan merellinen kaupunkikeskus metrora- dan ja meren ääreen.

Kaupungilla on suuri rooli kehi- tyksen moottorina, kokonaisuuden hallinnoijana ja tilannekuvan ylläpitä- jänä. Tähän liittyvät asumisen lisäksi

työpaikat, palvelut ja virkistys. Espoo on tunnettu luonnonläheisyydestään ja tämä valtti on huomioitava kaupunkirakennetta kehitettäessä. Palveluille on varattava tilaa alueilta, joissa ihmiset asuvat.

Erityyppisten työpaikkatonttien riittävyys on kaupungin elinehto.

Tyhjentyviä teollisuusalueita ja epä- kurantiksi käyviä työpaikkatontteja ei riitä loputtomiin. On mietittävä uusia tapoja ratkaista, miten vastaamme väestönkasvun haasteisiin.

Asuntotonttien

täydennysrakentaminen uudistaa lähiöitä

Yhtenä keinona on esitetty rakennettujen asuintonttien täydentämistä lisärakentamalla.

Se on ollut Espoossa melko vähäistä verrattuna siihen, kuinka paljon potentiaalia on. Asiasta on keskusteltu paljon, mutta toimivaa patenttiratkaisua ei ole vielä syntynyt.

Täydennysrakentamista helpottaa

10

(11)



se, että palveluiden lähellä ja tehok- kaan joukkoliikenteen vaikutuspiirissä kaavojen autopaikkavaatimusta on voitu merkittävästi väljentää.

Haasteena on mm. oikean kustan- nusyhtälön löytyminen. Tehostaminen tuo kylläkin rakennusoikeutta, mutta samalla pysäköintiratkaisut voivat muuttua kalliimmaksi. Pysäköinti- laitoksen rakentaminen on täyden- nysrakentamisen suurin yksittäinen kustannustekijä tonttimaan hinnan jälkeen.

Myös huonokuntoisten talojen pur- kamisesta ns. ”purkavasta saneerauk- sesta” on keskusteltu. Tämä voi toimia tilanteessa, jossa rakennukset ovat huonokuntoisia tai vanhentuneita, on paljon korjausvelkaa, mutta maan arvo on samanaikaisesti noussut keskeisen sijainnin ansiosta. Tällöin purkaminen voi nousta kaikille osapuolille kannat- tavaksi vaihtoehdoksi.

Maankäyttösopimukset

Voimakkaasti kasvava Espoo käyttää

maankäyttösopimustuloja rahoit- taakseen kaavan ja sen lähialueen kunnallistekniikkaa. Vastoin toisinaan julkisuudessa esitettyä väärinkäsitystä maankäyttömaksua peritään vain maan arvonnoususta. Maankäyttöso- pimusneuvottelut Espoossa hoitaa tonttiyksikkö.

Kasvukipuja täydennysrakentamisessa

Alun perin väljästi suunnitellussa Espoossa lähiöiden tiivistäminen kaupunkimaiseksi ja kaupunkimaisen asuinympäristön laajeneminen on muutos, joka näkyy tällä hetkellä eri tavoin espoolaisten elämässä.

Kun kaupungin elinvoima kasvaa ja palvelut ja liikenneyhteydet lisään- tyvät, tapahtuu espoolaisten kotien ja pihojen ympäristössä myös muita, ei-toivottuja muutoksia. Maisema muuttuu, tuttuja metsiköitä kaadetaan ja maastoa muokataan rakentamisen tieltä. Liikenne lisääntyy, tutut bussireitit muuttuvat ja ympäris- tön sosiaalinen rakenne muuttuu.

Muutoksen voimakkuutta kuvaa ehkä se, että Espoossa keskimäärin joka viidennestä asemakaavanmuutoksesta valitetaan.

Kaupunki edistää täydennysrakentamista

Kaavamuutosta miettivän tontin- omistajan kannattaa ottaa yhteyttä kaupunkisuunnittelukeskukseen, josta saa neuvontaa ja lähtötietoja, joita voi peilata omaa hankeideaansa vasten.

LISÄTIETOA MAANKÄYTÖN SOPIMUKSISTA ANTAA TONTTIYKSIKKÖ.

(12)

12

(13)

B

efolkningen i Esbo kommer att överskrida 300 000 personer under år 2022. Den starka befolkningsökningen skapar efterfrågan på bostäder, vilket innebär att de nya planläggningsprojekten oftast är bostadsprojekt.

På 2000-talet kompletterades befintliga bostadsområden på olika håll i Esbo. På 2020-talet kommer stads- planeringen att dryfta nya platser där man kan bygga, platser i Esbo där de nya invånarna kan bo.

Var kan vi bygga? Hur kan vi skapa en vacker och god fysisk miljö i sam- band med det gamla byggnadsbestån- det? Var finns de bästa möjligheterna att bygga nya hem i de befintliga bo- stadsområdena? Frågorna är många.

Kollektivtrafiklösningar skapar livskraft

Den starka befolkningsökningen gjorde det nödvändigt att bygga Stadsba- nan till Alberga under tidigt 2000-tal och Västmetron till Mattby under 2010-talet. De effektiva kollektivtrafik- medlen har satt fart på utvecklingen av området kring stationerna, som omvandlats till stadsaktiga miljöer, och utökat stadens livskraft. Utvecklingen fortsätter: Arbetet med att bygga metron mellan Mattby och Stensvik pågår och byggandet av Spårjokern har inletts. En förlängning av Stads- banan till Köklax planeras och det ser ut som om den kan byggas under 2020-talet.

INVÅNARNA

trivs

I ESBO

OCH ANTALET NYA ESBOBOR ÖKAR RASKT

(14)

Stadscentrumen i Esbo blir tätare bebyggda och mångsidigare både i egenskap av bostadsområden och som centrum för arbetsplatser och tjänster. Mest växer Alberga, Esbovi- ken och Hagalund. Samtidigt utvecklas området kring de mindre stationerna så att de betjänar sin omgivning ännu bättre än hittills.

Var finns det plats för nya invånare?

En riklig planering av bostäder har varit möjlig eftersom kraven på var olika näringar ska ligga och hur mycket plats de behöver samtidigt har ändrats. När industri- och logistik- byggnader samt kontorsbyggnader blivit tomma efter att verksamheten flyttats bort, kan man i stället bygga bostäder. Detta sker till exempel redan nu i Vermoängen och planeras i Kera.

I Finno byggs däremot ett havsnära stadscentrum invid metron och havet.

Staden har en stor roll som motor för utvecklingen, som förvaltare av helheten och som upprätthållare av lägesbilden. Till detta hör boende,

men också arbetsplatser, tjänster och rekreation. Esbo är känt för att vara naturnära och det är ett trumfkort som måste beaktas då man utvecklas stadsstrukturen. Man måste reser- vera plats för tjänster i områden där människor bor.

Det är livsviktigt för staden att det finns tomter för olika slags arbetsplatser. Det finns inget oändligt lager av övergivna industriområden eller arbetsplatstomter som så småning- om blir oanvändbara. Vi måste hitta nya sätt att lösa hur vi ska svara på de utmaningar befolkningsökningen ställer oss inför.

Kompletterande byggande på bostadstomter förnyar förorterna

Ett förslag går ut på att komplettera de bebyggda bostadstomterna genom att bygga mer på dem. Detta har inte skett i Esbo i någon större skala med tanke på hur mycket potential det finns. Frågan har diskuterats mycket, men en fungerande patentlösning har ännu inte hittats.

Kompletterande byggande under- lättas av att det varit möjligt att mins-

14

(15)

ka detaljplanernas krav på bilplatser om området ligger nära tjänster och effektiv kollektivtrafik.

Utmaningen består bland annat av att hitta rätt kostnadsekvationen.

När exploateringsgraden höjs, ökar förstås byggrätten, men samtidigt kan parkeringslösningarna bli dyrare.

Byggandet av parkeringsanläggning- ar är nämligen den största enskilda kostnadsfaktorn vid kompletterande byggande, efter priset på tomtmark.

Möjligheten att riva hus som är i dåligt skick har också diskuterats.

Det här kan fungera om husen är i dåligt skick eller föråldrade eller om det finns stora reparationsskulder, men markens värde samtidigt ökat på grund av det centrala läget. I sådana fall kan rivning vara ett lönsamt alter- nativ för alla parter.

Markanvändningsavtal

Den snabbt växande staden använder intäkter av markanvändningsavtal för att finansiera planer och kommu-

nalteknik i närliggande områden. I motsats till det som ibland framförts i medier, uppbärs markanvändningsav- gifter endast för markvärdets ökning.

Förhandlingarna om markanvänd- ningsavtal sköts i Esbo av tomtenheten.

Problem med kompletterande byggande

Förorterna i Esbo har ursprungligen varit glest planerade. Att bygga till så att de blir mer stadsaktiga, och så att boendemiljön får mer stadslika drag, är en förändring som påverkar många Esbobors liv idag.

När livskraften i staden ökar och tjänsterna samt trafikförbindelserna blir allt fler, sker det också en del icke-önskvärda förändringar i miljön kring Esbobornas hem och gårdar.

Omgivningen förändras, de gamla bekanta skogsdungarna huggs ner och terrängen omformas inför byggarbe- ten. Trafiken blir livligare, de bekanta bussrutterna ändras och miljöns sociala struktur förändras. Hur häftig förändringen varit beskrivs kanske av att man i Esbo överklagar var femte detaljplaneändring.

Staden främjar kompletterande byggande

Tomtägare som funderar över en planändring kan kontakta stadsplaneringscentralen, som ger goda råd och berättar hur man kommer igång med sitt projekt.

MER INFORMATION

OM MARKANVÄNDNINGSAVTAL GES AV TOMTENHETEN.



(16)

KAAVASTA

KAUPUNGIKSI, MILLOIN VOIT

VAIKUTTAA?

FRÅN PLAN TILL STAD, NÄR KAN DU PÅVERKA?

16

(17)

1.

2.

KAAVOITUS KÄYNNISTYY PLANLÄGGNINGEN INLEDS

Vireille tulevista kaavahankkeista ker- rotaan tässä kaavoituskatsauksessa ja kaupungin verkkosivuilla. Kaavoista laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Siitä käy ilmi, milloin ja missä voit vaikuttaa suunnitteluun.

Information om nya planprojekt finns i den här planläggningsöversikten och på stadens webbplats. För varje plan görs ett program för deltagande och bedömning. I den berättas när och var du kan delta i planeringen.

TUTUSTU KAAVA-AINEISTOON JA VAIKUTA BEKANTA DIG MED UTKASTET TILL PLANEN OCH PÅVERKA

Kaavoitettavalta alueelta tehdään erilaisia selvityksiä ja laaditaan alustavia suunnitelmia. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmisteluaineisto ovat kaupunkilaisten nähtävillä joko 14 tai 30 päivän ajan. Yleiskaavaluonnos on nähtävillä aina 30 päivää. Tässä vaiheessa voit tutustua aineistoon, esittää mielipiteesi ja vaikuttaa.

Merkittävistä kaavahankkeista voidaan järjestää asukkaiden näkemysten kartoittamiseksi muun muassa asukas- tilaisuuksia, asukaskyselyitä, työpajoja tai kaavoittajan vastaanotto.

Till planläggningen hör utredningar och preliminära planer. Programmet för deltagande och bedömning och beredningsmaterialet till en plan är offentligt framlagda i 14 eller 30 dagar.

Ett utkast till generalplan är alltid framlagt i 30 dagar. I det här skedet kan du studera materialet, framföra åsikter om det och påverka.

Om planläggningsprojektet är bety- dande kan man ordna invånarmöten, enkäter, verkstäder och mottagningar hos planläggaren för att kartlägga invånarnas åsikter.

(18)

3.

4.

LISÄTIETOJA

ASEMAKAAVOITUSPROSESSISTA YTTERLIGARE INFORMATION OM DETALJPLANERINGSPROCESSEN



LISÄTIETOJA

YLEISKAAVOITUSPROSESSISTA YTTERLIGARE INFORMATION OM GENERALPLANERINGSPROCESSEN



KAAVAEHDOTUS ON NÄHTÄVILLÄ FRAMLÄGGNING AV PLANFÖRSLAGET Suunnittelija muokkaa aineistoa saadun palautteen pohjalta ja laatii kaavaehdotuksen. Asemakaavaehdo- tus pidetään nähtävillä 14 tai 30 päi- vän ajan. Yleiskaavaehdotus pidetään nähtävillä aina 30 päivää. Tänä aikana voit vaikuttaa ja jättää ehdotuksesta muistutuksen.

Planläggaren bearbetar materialet utifrån responsen och sammanställer ett planförslag. Ett förslag till detaljplan är framlagt 14 eller 30 dagar.

Ett generalplaneförslag är alltid framlagt 30 dagar. Under framläggnings- tiden kan du lämna in en anmärkning mot förslaget.

KAAVA HYVÄKSYTÄÄN PLANEN GODKÄNNS

Suunnittelija tekee muutokset kaa- vaehdotukseen. Jos kaavaan tehdyt muutokset ovat olennaisia, ehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Tämän jälkeen kaava etenee hyväksymiskä- sittelyyn.

Jollei kaavapäätöksestä valiteta, se tulee voimaan, kun se on kuulutettu lainvoimaiseksi.

Planläggaren för in ändringar i för- slaget. Om ändringarna är väsentliga, läggs förslaget fram på nytt. Därefter avancerar planen till godkännande.

Om inga besvär mot beslutet lämnas in, träder planen i kraft när beslutet har kungjorts.

18

(19)

O

sallisilla tarkoitetaan kaavoitetta- van alueen maanomistajia, naa- pureita ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava huomattavasti vaikuttaa, sekä viran- omaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

M

ed intressenter avses markägar- na i området, grannarna och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhets- område behandlas vid planeringen.

KUKA ON OSALLINEN?

VEM ÄR INTRESSENT?

^SISÄLLYS_INNEHÅLL

(20)

KUNTARAJAT YLITTÄVÄ

SUUNNITTELU

MAAKUNTAKAAVAT

20

(21)

UUSIMAA-KAAVA 2050:N VALMISTELU

KUNTARAJAT YLITTÄVÄ

SUUNNITTELU

U

udenlaisen kokonaismaakunta- kaavan, Uusimaa-kaava 2050:n, valmistelu aloitettiin 2016.

Suunnittelualueena on koko Uusimaa lukuun ottamatta Östersun- domin aluetta.

Kaavan aikatähtäin on vuodessa 2050, ja se kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka pyritään ratkaisemaan maakunta- kaavalla. Uusimaa-kaavan keskeinen suunnitteluperiaate on edistää ilmas- ton kannalta kestäviä ratkaisuja.

Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään olevaan rakenteeseen tukeutuen tehostamalla nykyistä rakennetta kestävin kulkutavoin hyvin saavutettavilla alueilla. Taustalla on aiemmista kaavoista saatu palaute sekä varautuminen toimintaympäris- tön muutoksiin. Uusimaa-kaava 2050 koostuu koko Uuttamaata koskevasta yleispiirteisestä pitkän aikavälin raken- nesuunnitelmasta sekä sitä tarken- tavista Helsingin seudun, läntisen ja itäisen Uudenmaan vaihemaakunta- kaavoista, joilla vastataan seutujen erilaisiin tarpeisiin.

Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2020. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat useat Uudenmaan vaihemaa- kuntakaavat.



Lue lisää: uudenmaanliitto.fi/

aluesuunnittelu/valmistelussa_

uusimaa-kaava_2050

(22)

M

AL 2019 -suunnitelma on Helsingin seudun maankäy- tön, asumisen ja liikenteen strateginen suunnitelma seudun kokonaisuuden kehittämisestä vuoteen 2050 mennessä. Suunnitel- man tavoitteena on vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hyvin- voiva seutu. Velvoittavana tavoitteena on, että liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteisiin pääsemiseksi on seudullisesti määritelty maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, kuntakohtaiset asuntorakentamisen- nusteet ja asemakaavatavoitteet sekä ennen vuotta 2030 aloitettavat liiken- nehankkeet ja -toimenpiteet. MAL-yh- teistyön pohjalta Helsingin seudun kunnat suunnittelevat maankäyttöä liikenteelliseltä saavutettavuudeltaan parhaimmille vyöhykkeille, ja pidem- mällä aikavälillä maankäyttö tiivistyy uusiin joukkoliikenneinvestointeihin kytkeytyvillä ensisijaisilla vyöhykkeillä.

MAL 2019 -suunnitelmassa sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakkaan kasvun, tiemaksujen sekä päästöneutraalin bussiliikenteen on arvioitu olevan kolme vaikuttavin- ta toimenpidettä päästötavoitteen saavuttamiseksi. Keväällä 2019 val- mistuneen MAL 2019 -suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus vuosille 2020–2023 valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken.

Seuraavaksi käynnistetään MAL 2023 -suunnittelu.



Lue lisää: hsl.fi/mal

MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN (MAL)

YHTEISTYÖ

22

(23)

MAANKÄYTÖN YLEISSUUNNITTELU

M

aankäytön yleissuunnittelulla ennakoidaan tulevaisuuden haasteita ja mahdollistetaan kaupungin hallittu kasvu jopa vuosikymmenien päähän. Maankäytön yleissuunnittelulla muodostetaan edel- lytyksiä verkostomaiselle joukkoliikenteelle ja varaudutaan väestönkasvuun niin, että kaupungin palvelurakenne pystyy tulevaisuudessakin vastaamaan kysyntään. Yleiskaavoituksen keskei- simpiä tavoitteita onkin mahdollistaa kestävä yhdyskuntarakenne, vahvat joukkoliikennevyöhykkeet ja kuntalais- ten arjessa toimiva kaupunki.

Yleiskaavoja laaditaan nykyään aiempia joustavampina, jotta ne mahdollistavat nopeasti kasvavassa kaupungissa erilaisia ratkaisuja, joita tutkitaan tarkemmin asemakaavoituk- sella. Yleiskaavoituksen ohella erilaiset maankäyttötarkastelut täydentävät lainvoimaisia yleiskaavoja kaupun- ginosien kehittyessä ja tarpeiden muuttuessa.

(24)

PLANERING

ÖVER KOMMUN- GRÄNSERNA

LANDSKAPSPLANER

24

(25)

BEREDNINGEN AV NYLANDSPLANEN

2050

PLANERING

ÖVER KOMMUN- GRÄNSERNA

B

eredningen av en ny slags övergripande landskapsplan, Nylandsplanen 2050, inleddes 2016. Planen omfattar hela Ny- land med undantag av Östersundom.

Planen tar tidsmässigt sikte på år 2050. Den samlar alla centrala teman inom markanvändning som ska lösas med hjälp av landskapsplanen.

Den centrala planeringsprincipen för Nylandsplanen är att främja lösningar som är hållbara med tanke på klima- tet.

Region- och samhällsstrukturen utvecklas med utgångspunkt i den befintliga strukturen, som effektiviseras genom hållbara färdsätt i områden som är lätta att nå. Som bakgrund till arbetet utnyttjas inkommen respons på tidigare planer och beredskap inför förändringar i omvärlden Nylands- planen 2050 består av en översiktlig och långsiktig strukturplan för hela Nyland och av etapplandskapsplaner för Helsingforsregionen samt västra och östra Nyland. Dessa preciserar planen och svarar mot regionernas olika behov.

Målet är att planen ska godkännas av landskapsfullmäktige våren 2020.

När Nylandsplanen träder i kraft er- sätter den de nu gällande landskaps- planerna för Nyland och etappland- skapsplanerna.



Läs mer: uudenmaanliitto.fi/sv/

regionplanering/bereds_som_bast_

nylandsplanen_2050

(26)

P

lanen MBT 2019 är Helsingforsre- gionens strategiska plan för mar- kanvändning, boende och trafik som används för att utveckla regionen som helhet fram till 2050.

Målet med planen är en lockande, livskraftig och välmående region med låga utsläpp. Ett förpliktande mål är att minska utsläppen av växthusgaser från trafiken med minst 50 procent från 2005 års nivå fram till 2030.

För att målen ska nås har man fastställt de primära regionala utveck- lingszonerna för markanvändningen, de kommunspecifika prognoserna för bostadsbyggande och detaljpla- nemålen samt de trafikprojekt och trafikåtgärder som ska inledas före år 2030. Utgående från MBT-samarbetet planerar Helsingforsregionens kommuner markanvändning i de områden som är bäst tillgängliga för trafiken, och på längre sikt effektiviseras mar- kanvändningen i de prioriterade zoner som är kopplade till nya investeringar inom kollektivtrafiken.

I planen MBT 2019 har den kraftiga ökningen av antalet elbilar och bilar med låga utsläpp, vägavgifterna och den utsläppsneutrala busstrafiken bedömts vara de tre mest effektiva åtgärderna för att uppnå målet för utsläppen. Utifrån planen MBT 2019, som blev färdig våren 2019, bereds och förhandlas MBT-avtalet för åren 2020–2023 mellan staten, kommuner- na i regionen och HRT. Därefter inleds planeringen av MBT 2023.



Läs mer: hsl.fi/mal

SAMARBETE INOM MARKANVÄNDNING,

BOENDE OCH TRAFIK (MBT)

26

(27)

ALLMÄN PLANERING AV MARKANVÄNDNING

G

enom den allmänna planeringen av markanvändningen förutses framtida utmaningar och möj- liggörs en kontrollerad tillväxt av staden till och med flera decennier framöver. Genom planering skapas också förutsättningar för nätverksba- serad kollektivtrafik. Dessutom förbe- reder man sig på befolkningstillväxten så att stadens servicestruktur även i framtiden kan svara mot efterfrågan.

De viktigaste målen för generalplaneringen är att möjliggöra en hållbar samhällsstruktur, starka kollektivtra- fikzoner och en stad som fungerar i kommuninvånarnas vardag.

Generalplanerna är nuförtiden mer flexibla än tidigare. I en snabbt växande stad möjliggör de olika lösningar som undersöks närmare i detaljplaneringsskedet. Vid sidan av generalplaneringen kompletterar olika undersökningar av markanvändning de lagakraftvunna generalplanerna när stadsdelarna utvecklas och beho- ven förändras.

(28)

YLEIS- KAAVAT

GENERALPLANER

28

(29)

YLEIS- KAAVAT

(30)

1

2

5 6

3

3 4

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Generalplanen för norra och mellersta Esbo

Saariston osayleiskaava Delgeneralplanen Skärgården

Bergön osayleiskaava (KV:n hyväksymä) Delgeneralplanen Bergö

Finnoonsataman osayleiskaava Delgeneralplanen Finnohamnen

Stora Bodö - Lilla Bodön osayleiskaava Delgeneralplanen Stora Bodö - Lilla Bodö

1

3

5

6 4

2

YLEISKAAVAT

GENERALPLANER

VIREILLÄ OLEVAT

YLEISKAAVAT PÅGÅENDE GENERALPLANER



Kiviruukin osayleiskaava Delgeneralplanen Stenbruket

30

(31)

YLEISKAAVOITUS GENERALPLANERING

 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Generalplanen för norra och mellersta Esbo

Yleiskaavalla varaudutaan Espoon kaupungin kasvutavoitteisiin luomalla kaupunkirakennetta eheyttävillä maankäyttöratkaisuilla edellytykset hyvälle joukkoliikenteelle ja tulevalle Espoon–Salon oikoradalle. Kaupun- kirakenteen toiminnallista eheyttä vahvistetaan täydennysrakenta- misella ja palvelut keskitetään sitä tukeviksi. Kaavan suunnittelualueelle mahdollistetaan osaltaan Espoon–Sa- lon oikoradan uusien asemanseutujen rakentaminen.

Generalplanen ska svara på stadens tillväxtmål genom att, med hjälp av markanvändningslösningar som harmoniserar stadsstrukturen, skapa förutsättningar för god kollektivtrafik och den framtida direktbanan mellan Esbo och Salo. Den kompletterande bebyggelsen ska bidra till att stadsstrukturen blir funktionellt enhetlig och tjänsterna ska koncentreras så att de stöder detta. I planområdet möjliggörs byggande av nya stations- områden längs direktbanan mellan Esbo och Salo.

 Finnoonsataman osayleiskaava Delgeneralplanen Finnohamnen

Finnoon alueen osayleiskaavoitus on valmisteltu kahdessa osassa.

Finnoon pohjoiset osat käsittävä Finnoon osayleiskaava sai lainvoiman vuonna 2018. Alueen eteläiset osat käsittävällä osayleiskaavalla osoitetaan maankäyttö Espoon eteläosien yleiskaavan selvitysalueelle.

Delgeneralplanen för Finno har beretts i två delar. Delgeneralplanen Finno, som omfattar de norra delarna av Finno, vann laga kraft 2018.

Delgeneralplanen Finnohamnen, som omfattar de södra delarna av området, anges markanvändningen i utredningsområdet i generalplanen för södra Esbo.

Klikkaa



-ikonia ja lue kohteesta lisää netistä.

Klicka på



-ikonen.

(32)

 Stora Bodö - Lilla Bodön osayleiskaava

Delgeneralplanen Stora Bodö - Lilla Bodö

Kaavaan sisältyvät Stora Bodö ja Lilla Bodö. Osayleiskaavalla mahdollistetaan Stora Bodön pohjoisosan lisärakentaminen loma-asumista varten. Saaren eteläosa kaavoitetaan luonnonsuojelualueeksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Lilla Bodö kaavoitetaan palvelurakennusten ja pienve- nesataman alueeksi. Tavoitteena on, että osayleiskaava toimii rakennuslupien myöntämisen pohjana.

I planen ingår Stora Bodö och Lilla Bodö. Delgeneralplanen möjliggör nya fritidsbostäder i norra delen av Stora Bodö. Södra delen av ön planläggs som naturskyddsområde och som jord- och skogsbruksområde med särskilt miljövärde. Lilla Bodö planläggs som ett område för servi- cebyggnader och en småbåtshamn.

Avsikten är att delgeneralplanen ska fungera som grund när staden beviljar bygglov.

 Kiviruukin osayleiskaava Delgeneralplanen Stenbruket

Kaavaluonnoksen valmistelu aloitettiin alkuvuonna 2019 tavoittei- den hyväksymisen jälkeen. Alueen maankäytön muutostarpeet liittyvät Länsimetron ja Kivenlahden aseman toteuttamiseen sekä metrovyöhyk- keen kehittämistavoitteisiin.

Beredningen av planutkastet inleddes i början av 2019 efter att målen hade godkänts. Ändringarna av markan- vändningen anknyter till byggandet av Västmetron och Stensviks station samt utvecklingsmålen för metrozo- nen.

 Saariston osayleiskaava Delgeneralplanen Skärgården

Osayleiskaavalla osoitetaan saariston loma-asutus ja muu maankäyttö.

Tavoitteena on, että osayleiskaava toimii rakennuslupien myöntämisen pohjana.

I delgeneralplanen anges fritidsbo- sättning och annan markanvändning i skärgården. Målet är att delgeneralplanen ska fungera som grund för beviljande av bygglov.

32

(33)

HYVÄKSYTYT, VALITUSKÄSITTELYSSÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT GODKÄNDA DELGENERALPLANER

SOM HAR ÖVERKLAGATS

 Bergön osayleiskaava Delgeneralplanen Bergö

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Bergön osayleiskaavan 18.3.2019. Kaava on valituskäsittelyssä. Tavoitteena on, että osayleiskaava toimii rakennuslupien myöntämisen pohjana.

Fullmäktige godkände delgeneralplanen Bergö 18.3.2019. Planen har överklagats. Avsikten är att delgeneralplanen ska fungera som grund när staden beviljar bygglov.

Klikkaa



-ikonia ja lue kohteesta lisää netistä.

Klicka på



-ikonen.

(34)

LIIKENNE- SUUNNITTELU

TRAFIKPLANERING

34

(35)

KAUPUNKIRATA JA

LÄHIJUNALIIKENTEEN VARIKKOSELVITYS Kaupunkiradan ratasuunnitelma valmistui 2014. MAL 2019 -suunnitelmassa toteutus osoitettiin vuosille 2020–2023. Valtion investointipäätöstä ja rakentamissuunnittelun käynnistä- mistä odotetaan parhaillaan. Vuoden 2020 alussa valmistuu lähijunaliiken- teen varikkoselvitys, jossa vertaillaan varikon sijoittumista Luomaan, Mank- kiin tai Vuohimäkeen.

STADSBANAN OCH EN UTREDNING ÖVER EN DEPÅ FÖR NÄRTÅGSTRAFIKEN Banplanen för Stadsbanan blev klar 2014. I planen MBT 2019 (för markanvändning, boende och trafik) hänvisades byggandet av den för åren 2020–2023. För närvarande väntar projektet på ett investeringsbeslut av staden och på att byggplaneringen ska inledas. I början av 2020 färdigställs en depåutredning för närtågstrafiken, där det jämförs om depån kan placeras i Bobäck, Mankby eller Getberg.

MAANKÄYTÖN JA JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VÄLILLÄ MATINKYLÄ–LEPPÄVAARA

MAL 2019 -suunnitelmassa varaudut- tiin Matinkylästä pohjoiseen kulkevaan pikaraitiotiehen. Suunnitelmassa tutkitaan yhteys liikenneteknisesti ja selvitetään yleiskaavatasoinen maankäyttöpotentiaali. Samalle yh- teydelle on suunniteltu toteutettavaksi raitiotietä aiemmin runkolinja 520 Myyrmäkeen asti.

UTVECKLINGSPLAN FÖR MARKANVÄNDNING OCH

KOLLEKTIVTRAFIK MELLAN MATTBY OCH ALBERGA

I planen MBT 2019 fanns en reser- vation för en snabbspårväg norrut från Mattby. I planen undersöks förbindelsen trafiktekniskt och markanvändningspotentialen utreds på generalplansnivå. För samma för- bindelse planerades stamlinjen 520 till Myrbacka som ska börja trafikera före snabbspårvägen.

(36)

MAANKÄYTTÖPOTENTIAALI JA JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVÄT Tutkitaan maankäytön mahdolli- suuksia tiivistää, tehostaa ja tukea verkostomaista kaupunkirakennetta.

Tarkastellaan joukkoliikennekäytävien linjauksia ja pysäkkien sijaintia.

MARKANVÄNDNINGSPOTENTIAL OCH KOLLEKTIVTRAFIKKORRIDORER Esbo undersöker möjligheterna att intensifiera, effektivisera och stöda en nätverksbaserad stadsstruktur. Staden granskar kollektivtrafikkorridorernas riktlinjer och hållplatsernas läge.

KEHÄ II:N JATKEEN ALUE

Selvitetään millainen ratkaisu tukisi parhaiten Kehä II:n jatkeen käytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistä Espoossa.

OMRÅDET KRING

FÖRLÄNGNINGEN AV RING II

Staden utreder vilken lösning som bäst skulle stöda utvecklandet av markan- vändningen och trafiksystemet kring förlängningen av Ring II i Esbo.

BUSSIVARIKKO

Finnoon rakentuessa 2020-luvulla siellä sijaitsevat bussivarikot pois- tetaan. Finnoonniittyyn kaavoitettu 100–120 bussin varikkoalue ei yksin riitä kattamaan tulevaa tarvetta, minkä vuoksi Etelä-Espoossa etsitään paikkaa 120–150 bussin varikolle.

BUSSDEPÅER

När Finno byggs ut på 2020-talet av- lägsnas bussdepåerna som i dag finns i området. Ett depåområde för 100–120 bussar som planlagts i Finnoängen är inte tillräckligt för att täcka det kommande behovet. Därför pågår nu jakten på en plats för en bussdepå för 120–150 bussar i södra Esbo.

ESPOON–SALON OIKORADAN YLEISSUUNNITELMA

Väylävirasto käynnisti yhteistyössä alueen kuntien ja maakuntaliittojen kanssa Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden yleissuunnitelman laatimisen. Yleissuunnitelma valmistuu vuoden 2020 aikana. Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden YVA-menettely on käynnistynyt vuonna 2019.

UTREDNINGSPLAN FÖR DIREKTBANAN MELLAN ESBO OCH SALO

Trafikledsverket inledde planeringen av en snabb tågförbindelse mellan Helsingfors och Åbo i samarbete med områdets kommuner och landskaps- förbund. Utkastet till planen blir färdigt under år 2020. Miljökonsekvensbe- dömningen för en snabb tågförbin- delse mellan Helsingfors och Åbo inleddes 2019.

36

(37)

AUTOTIHEYSSELVITYS

Selvitetään autotiheys (autojen lukumäärä/1000 asukasta). Tietoa käytetään apuna pohdittaessa sopivaa asukaspysäköinnin vähimmäismäärää.

UTREDNING AV BILTÄTHETEN

Biltätheten (det vill säga antalet bilar per 1 000 invånare) utreds. Informa- tionen används som hjälp när man överväger ett lämpligt minimiantal bilplatser för bostadshus.

KEHÄ I:N PARANTAMINEN HAGALUNDINKALLION KOHDALLA Kehä I:n tunnelointi mahdollistaa asuntojen ja toimitilojen rakentamisen Hagalundinkallion alueelle. Tiesuun- nitelman sekä Hagalundinkallion asemakaavan ja alueen kaavarungon laadinta on tekeillä.

FÖRBÄTTRING AV RING I VID HAGALUNDSBERGET

Tunneln för Ring I möjliggör byggandet av bostäder och andra lokaler i Hagalundsbergets område. Utarbetan- det av en vägplan och en detaljplan för Hagalundsberget pågår, liksom arbetet med en översiktlig markplan.

TURUNTIE VÄLILLÄ LEPPÄVAARA–MÄKKYLÄ

Tutkitaan Turuntien linjausvaihtoeh- toja Leppävaaran ja Mäkkylän välillä maankäytön kehittämispotentiaali huomioiden. Lisäksi pohditaan Turun- tien katutilan kehittämistä nykyisestä maantieympäristöstä kaupunkimai- semmaksi.

ÅBOVÄGEN MELLAN ALBERGA OCH MÄKKYLÄ

Staden undersöker sträckningsalter- nativ för Åbovägen mellan Alberga och Mäkkylä med beaktande av möjlig- heterna att utveckla markanvändning- en. Dessutom dryftas möjligheterna att utveckla Åbovägens gaturum så att den nuvarande landsvägsmiljön omvandlas till stadsmiljö.

(38)

KULKUTAPAJAKAUMA KERTOO MITEN

ESPOOLAISET LIIKKUVAT

FÖRDELNINGEN AV FÄRDSÄTT VISAR HUR ESBOBORNA RÖR SIG

Vuosina 2012 ja 2018 kävelyn osuus kasvoi 23 prosentista 26 prosenttiin ja pyöräilyn osuus 8 prosentista 9 prosenttiin.

Henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on pysynyt samana, 46 prosentissa.

Joukkoliikenteen osuus laski 20 prosentista 18 prosenttiin.

Espoon asukkaiden tekemien matkojen kulkutapajakaumat vuosina 2012 ja 2018 (Liikkumistutkimus 2018, HSL).

8 % 9 %

23 % 26 %

46 %

2012

46 %

2018

20 % 18 %

Mellan 2012 och 2018 ökade gångtrafikens andel från 23 procent till 26 procent och cykeltrafikens andel från 8 procent till 9 procent. Andelen resor med personbil har hållits på samma nivå, 46 procent. Kol- lektivtrafikens andel minskade från 20 procent till 18 procent.

Fördelningen av färdsätt bland resor som Esboborna gjorde 2012 och 2018 (Resvane- undersökningen 2018, HRT).

38

(39)

E

spoo-tarinan tavoitteen mukaisesti Espoo on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa 80 prosenttia pienem- piä kasvihuonekaasupäästöjä kuin ver- tailuvuonna 1990. Espoon kasvihuone- kaasupäästöistä kolmannes aiheutuu liikenteestä, josta noin 60 prosenttia henkilöautojen päästöistä. Espoon kaupungin tavoitteena on lisätä kes- tävien kulkutapojen

osuutta Espoossa liikutuista matkoista. Pyöräilyn osalta tavoitteena on kulkumuoto-osuu- den nostaminen 15 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä.

Kävelyn ja pyöräilyn osuudet kasvaneet

Espoon liikenteen ja espoolaisten liikkumisen tärkeimpiä mittareita on kulkutapajakauma eli matkan pääasi- allinen kulkutapa. Espoon tavoitteena on, että kestävien kulkumuotojen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus saataisiin kasvuun.

Sää vaikuttaa kulkutavan valintaan

Kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvun vuoksi kestävien kulkutapojen – käve- lyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen – yh- teenlaskettu osuus Espoon asukkaiden tekemistä matkoista kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä. Syksyllä 2012 kes-

E

nligt ett mål i Berättelsen om Esbo är Esbo klimatneutralt före år 2030. Detta innebär 80 procent mindre utsläpp av växthus- gaser än under jämförelseåret 1990.

En tredjedel av utsläppen av växthusgaser i Esbo förorsa- kas av trafiken, varav cirka 60 procent av personbilar.

Esbo stad har som mål att öka andelen hållbara färd- sätt bland de resor som görs i Esbo. För cykeltrafikens del är målet att öka färdmedelsandelen till 15 procent före år 2024.

Gång- och cykeltrafikens andelar har ökat

De viktigaste mätarna för trafiken i Esbo och för Esbobornas rörlighet är fördelningen av färdsätt, det vill säga det huvudsakliga färdsättet. Esbo har som mål att andelen resor som utförs med hållbara färdsätt, det vill säga gång- och cykeltrafiken och kollektivtrafiken, ska öka.

Vädret påverkar valet av färdsätt

I och med att gång och cykelåkning blivit populärare, har andelen hållbara färdsätt av de resor som Esboborna gör ökat med två procentenheter. De hållbara färdsätten består av gång- och cykeltrafik samt kollektivtrafik.

De hållbara färdsättens andel var 51 procent hösten 2012 och 53 procent hösten 2018. En orsak till att gång