Vantaan Energia Oy vuok- raa tontin Ilmailulaitos Finavialta

•

•

Helsinki 28.9.2007

Annettu julkipanon jälkeen No YS 1232

Dnro

UUS-2007-Y-127-111

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyyteen rakennettavaa läm- pökeskusta.

LUVAN HAKIJA

Vantaan Energia Oy PL 95

01301 Vantaa

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Lentokentän lämpökeskus Helsinki-Vantaan lentoasema 01530 Vantaa

Kiinteistörekisteritunnus: 092-423-4-44 osa Toimialatunnus: 40301

Liike- ja yhteisötunnus: 0124461-3

Ympäristövahinkovakuutus: Tapiola, 312-0423717-K

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohdat 3 b ja 5 a

TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus

Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentin kohdat 3 ja 5 a

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 13.3.2007.

MAKSU 6 922,50 €

A14-111-AT2180

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset

Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole olemassa aikaisempia lupia.

Lämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus.

Alueen kaavoitustilanne

Asemakaavassa (1981) laitos sijoittuu lentokenttäalueelle (LL), jolle saa rakentaa lentomatkustajille tarpeellisia yleisörakennuksia, ilmailutoimin- taan välittömästi liittyviä toimisto-, hallinto-, teollisuus- ja varastoraken- nuksia ja -rakennelmia sekä ilmailuopiston ja työsiirtolan. Lämpökeskus sijoittuu LL-alueen ohjeelliselle lentokoneiden liikennealueelle (li).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti

Lämpökeskus rakennetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kehä III:n väliselle alueelle. Kiinteistölle sijoitetaan lämpökeskusrakennus sekä kaksi öljysäiliötä yhteiseen suoja-altaaseen. Vantaan Energia Oy vuok- raa tontin Ilmailulaitos Finavialta.

Ympäristön tila ja laatu

Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila

Lämpökeskuksen sijoituspaikkaa lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin kilometrin päässä lounaassa.

Ilmanlaatu

Julkaisun Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Vantaan alueella keskimääräinen jäkälälajien määrä ja ilman puhtausindeksi olivat pie- nentyneet vuoteen 2000 verrattuna. Sormipaisukarve luokiteltiin selvästi vaurioituneeksi monilla havaintoaloilla Vantaan keski- ja itäosissa. Typ- pilaskeumasta hyötyvää leväpeitettä Vantaan havaintoaloilla esiintyi muuta tutkimusaluetta runsaammin. Neulasten typpipitoisuudet olivat kuitenkin normaalina pidettävällä tasolla. Neulasten rikkipitoisuudet oli- vat kohonneet keskimäärin noin 11 % verrattuna vuoden 2001 tilantee- seen, mutta keskimääräinen pitoisuus oli vain hieman korkeampi kuin tutkimusalueella keskimäärin.

Raportin Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2006 mukaan pääkau- punkiseudulla epäpuhtauksia pääsee ilmaan erityisesti liikenteestä ja energiantuotannosta. Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla yleensä melko hyvä, mutta hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet kohoavat ajoittain haitallisen korkeiksi etenkin vilkkaasti liikennöityjen teiden ympäristös- sä. Otsonipitoisuudet ovat ajoittain keväisin ja kesäisin korkeita, erityi-

sesti taajamien ulkopuolella. Rikkidioksidin, lyijyn ja hiilimonoksidin pitoisuudet eivät enää aiheuta ilmanlaatuongelmia pääkaupunkiseudulla.

Maaperän tila

Hakijalla ei ole tiedossa, että sijoitusalueen maaperä olisi pilaantunut millään tavalla.

Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia

Lämpökeskusta lähin asutus sijaitsee Kehä III:n eteläpuolella yli kilo- metrin päässä. Päijänne-tunneli kulkee noin 2 km:n päässä lännessä. Lä- himmät pienet luonnonsuojelualueet sijaitsevat 2 – 5 km:n etäisyydellä lämpökeskuksesta.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Laitos sijoittuu lentoaseman ja Kehä III:n väliin. Lähialueella on run- saasti lentomelua sekä maantieliikenteen melua.

LAITOKSEN TOIMINTA

Pääosa Vantaan kaukolämmön tuotannosta saadaan peruskuormakäytös- sä toimivasta Martinlaakson voimalaitoksesta. Lämpökeskukset otetaan tuotantokäyttöön silloin, kun voimalaitoksen lämpöteho ei riitä tyydyt- tämään kaukolämmön kysyntää. Lämpökeskusten vuosittaiset käyttö- määrät riippuvat pääasiassa siitä, kuinka kylmä talvikausi on.

Yleiskuvaus toiminnasta

Suunniteltava Lentokentän lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Vantaan kaupungin kaukolämpöverkkoon sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskusta käytetään pääosin talven pakkas- kausina lämpötilan ollessa alle -15 °C. Mikäli kaupungin kaukolämpö- verkossa on häiriö, voidaan lentoaseman kaukolämpöverkko kytkeä siitä irti, jolloin lämpökeskus tuottaa lentoaseman tarvitseman lämmön ul- koilman lämpötilasta riippumatta.

Lämpökeskukseen tulee neljä polttoaineteholtaan 49,5 MW:n kattilaa, joiden polttoaineena on raskas polttoöljy. Lämpökeskus suunnitellaan niin, että siinä voidaan myöhemmin polttaa myös maakaasua. Laitos on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Ensimmäiset kaksi kattilaa on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2008 ja loput kaksi kattilaa vuonna 2010.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot kattiloista. Keskimääräiset tuo- tantotiedot on laskettu käyttöajalla 170 h/a kattilatehon ollessa 59 MW.

Arvioitu maksimituotanto on laskettu käyttöajalla 770 h/a kattilatehon ollessa 65 MW. Tuotantotiedot ovat arvioita ja käytännössä kattilakoh- taiset käyttöajat voivat vaihdella suuresti.

Kattilat Polttoaine- teho

Hyöty- suhde

Käyttöaika Raskaan poltto- öljyn kulutus (laitos yhteensä)

Kaukolämmön tuotanto (laitos yhteensä) K1, K2,

K3, K3

4 * 49,5 MW (yht. 198 MW)

92 % 170 h/a (keskimäärin) 770 h/a (maksimi)

900 t/a (keskimäärin) 4 400 t/a (maksimi)

10 GWh/a (keskimäärin) 50 GWh/a (maksimi)

Polttoaineet ja kemikaalit

Polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 41 MJ/kg, rikkipitoisuus alle 1 % ja tuhkapitoisuus 0,1 %. Myöhemmin laitoksella voidaan mahdollisesti käyttää myös maakaasua. Käynnistys- polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä.

Tiedot merkittävimmistä lämpökeskuksen alueella varastoitavista kemi- kaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa. Muita toiminnalle tyypillisiä kemikaaleja, kuten voiteluöljyjä, säilytetään laitoksella vähäisiä määriä.

Kemikaali tai valmiste Luokitus Maksimi

varastointimäärä

Keskimääräinen käyttö vuodessa Raskas polttoöljy, POR T 3 000 m³ + 3 000 m³ 900 m³

Kevyt polttoöljy, POK Xn, N 10 m³ alle 0,5 m³

LUOKITUKSET:

F F+

O T T+

helposti syttyvä erittäin helposti syttyvä hapettava

myrkyllinen erittäin myrkyllinen

E Xn Xi C N

räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä

ympäristölle vaarallinen

Raskas polttoöljy varastoidaan kahteen 3 000 m³:n säiliöön, jotka sijoite- taan maan alle louhittuun tilaan. Seinämät ruiskubetonoidaan ja tiiviste- tään. Varastotilan päälle asennetaan betonikansi. Kevyen polttoöljyn säi- liö on kaksoisvaipallinen tai varustettu 100 %:n suoja-altaalla. Kevytöl- jysäiliö saatetaan sijoittaa samaan kalliotilaan raskasöljysäiliöiden kans- sa.

Säiliöautojen purkupaikalle asennetaan betonilaatta. Alue varustetaan kallistuksilla ja asfaltoidaan. Puskupaikan viemäröinti johtaa 30 m³:n maanalaiseen umpisäiliöön, joka varustetaan öljyhälyttimellä.

Liikenne

Polttoöljyä tuodaan laitokselle säiliöautoilla noin 20 kertaa vuodessa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Sosiaalijätevedet, ulospuhallusvedet ja öljysäiliöiden varastotilaan ker- tyvä vesi johdetaan lentoaseman viemäriverkkoon. Öljysäiliöiden varas- totilaan kertyvä vesi pumpataan hälytyksellä varustetun öljynerotus- kaivon kautta. Säiliöautojen purkupaikan umpisäiliöön kertyvät vedet pumpataan tarvittaessa lentoaseman viemäriverkkoon.

Päästöt ilmaan

Laitoksen hiukkaspäästöjä vähennetään johtamalla savukaasut multisyk- lonien kautta. Savukaasut johdetaan noin 45 metriä korkeaan piippuun, jossa jokaisella kattilalla on oma sisäpiippunsa. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio laitoksen savukaasupäästöistä. Esitetyt ominaispäästö- jen arvot ovat kattilatoimittajan takuuarvoja.

Päästökomponentti Ominaispäästö ja pitoisuus (3 % O2)

Koko laitoksen arvioitu keskimää- räinen päästö

Koko laitoksen arvioitu maksi- mipäästö

Rikkidioksidi, SO2 500 mg/MJ 1 700 mg/m³(n)

18 t/a 90 t/a

Typen oksidit, NOx < 220 mg/MJ

< 770 mg/m³(n)

8 t/a 40 t/a

Hiukkaset < 40 mg/MJ

< 140 mg/m³(n)

1,5 t/a 7 t/a

Hiilidioksidi, CO2FOSS 78,8 g/MJ 2 800 t/a 14 000 t/a

Nikkeli, Ni 0,15 mg/MJ 5,5 kg/a 27 kg/a

Vanadiini, V 0,45 mg/MJ 16 kg/a 81 kg/a

Melu ja tärinä

Hakemuksen mukaan laitoksen aiheuttama melutaso lentoasema-alueen rajalla on korkeintaan 45 dB(A). Koneiden melu ei kantaudu ulos raken- nuksesta ja piipusta tuleva savukaasuvirtauksen ääni ei erotu ympäristös- tä. Toiminnasta ei aiheudu havaittavaa tärinää.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Arviot merkittävimmistä lämpökeskuksessa syntyvistä jätteistä on esitet- ty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *.

Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Talousjäte

20 03 01

1 t Kaatopaikka

Lentotuhka*

10 01 04

0,7 t Ongelmajätelaitos

Erilaiset öljyiset jätteet*

13 02 08 13 08 99

0,3 t Ongelmajätelaitos

Jätteiden lajittelussa ja käsittelyssä noudatetaan yhtiön ympäristöjärjes- telmän edellyttämiä toimenpiteitä. Talousjätteestä erotetaan kierrätys- kelpoinen osa ja metalliromu toimitetaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle.

Päästöt maaperään (estäminen)

Lämpökeskuksen toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä maaperään. Laitoksen piha-alue asfaltoidaan.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)

Suomen ympäristökeskus on vuonna 2003 tuottanut julkaisun Paras käy- tettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 – 50 MW:n polttolaitoksissa Suomes- sa. Seuraavassa taulukossa on esitetty julkaisun mukaisia BAT- päästötasoja ja päästöjen vähentämistekniikoita olemassa oleville poltto- aineteholtaan 49,5 MW:n raskasöljykattiloille.

Päästökomponentti ja BAT-päästötaso, mg/m³(n)

BAT:n mukainen pääs- töjen vähentämistek- niikka ja maksimi erotusaste

Tekniikan edut Tekniikan haitat

SO₂

<1 700 mg/m³(n)

vähärikkinen polttoaine NO_X

500 – 670 mg/m³(n)

low-NO_X-poltto ja yläilman käyttö (30 – 70 %)

-halpa investointi ja alhaiset käyttökus- tannukset -vaatii vähän tilaa

-häkä- ja hiukkaspääs- tön mahdollinen kasvu

hiukkaset

50 – 140 mg/m³(n)

sykloni tai multisykloni (60 – 70 %)

-halpa investointi ja alhaiset käyttökus- tannukset -vaatii vähän tilaa

-suuri painehäviö -huono erotusaste varsinkin pienillä hiukkasilla herkkä polttoaineen laadun vaihtelulle -erotusaste heikkenee tyypillisesti osateholla

Lämpökeskuksen kattilat varustetaan hiukkaspäästöjä vähentävillä mul- tisykloneilla. Kattilat suunnitellaan raskaalle polttoöljylle ja maakaasul- le. Tulipesien mitoituksessa otetaan huomioon molempien polttoainei- den palamisominaisuudet. Polttoöljyn viskositeetti säädetään automaatti- sen esilämmityksen avulla kullekin öljylaadulle ja polttimelle sopivaksi, jolloin öljy sumuuntuu tulipesään riittävän pieninä pisaroina ja palami- nen on tehokasta. Poltettavan öljyn puhtaus varmistetaan suodattamalla.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Vantaan Energia Oy:llä on koko yhtiön kattava sertifioitu standardin ISO 14001 -mukainen ympäristöjärjestelmä.

Energiatehokkuus

Kattiloiden hyötysuhde on hakemuksen mukaan noin 92 %. Suomen ympäristökeskuksen BAT-julkaisun mukaan tyypillinen hyötysuhde yh- dyskunnille lämpöä tuottavissa pienissä polttolaitoksissa on 85 – 93 %.

Vantaan Energia Oy liittyy energia-alan energiansäästösopimukseen uu- den sopimuskauden alkaessa vuonna 2008.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan

Lämpökeskuksen päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun on selvitetty le- viämislaskelmilla. Laskelmissa tutkittiin myös teoreettista maksimikäyt- tötilannetta, jossa laitoksen kaikki kattilat käyvät täydellä teholla ympäri vuoden. Piipun korkeus on laskelmissa ollut 45 m. Leviämislaskelmien

tuloksia on verrattu voimassa oleviin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin (valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman ta- voitearvoista 480/1996 ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 711/2001). Lämpökeskuksen päästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuu- det suhteessa voimassa oleviin ohjearvoihin olivat teoreettisessa maksi- mikäyttötilanteessa suurimmillaan: rikkidioksidi 9 %, typpidioksidi 5 % sekä hengitettävät hiukkaset 1 %.

Vantaan alueen energiantuotantolaitosten vuosipäästöt ilmaan vuosina 2000 – 2006 ovat keskimäärin olleet: rikkidioksidi 720 t, typen oksidit typpidioksidina 1 300 t, hiukkaset 23 t ja fossiilinen hiilidioksidi 800 000 t. Oletetulla normaalikäytöllä Lentokentän lämpökeskuksen päästöt ovat näihin verrattuna 0,4 – 6,5 %.

Rakentamisen aikaiset vaikutukset

Perustusten rakentaminen edellyttää louhintaa. Perustukset ovat valmiit vuoden 2007 loppuun mennessä. Kattilarakennus rakennetaan keväällä 2008. Rakennusaikana alueen liikenne on runsasta ja louhinnasta syntyy jonkin verran pölyä ja melua.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Lämpökeskus on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä.

Laitoksella käydään tarkastuskäynnillä vähintään 84 tunnin välein.

Kattiloiden savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti lämpötilaa, happi- pitoisuutta ja tummuutta. Kattiloiden ja multisyklonien nuohoustarve selvitetään paine-eromittauksilla sekä käyttötuntien ja käytetyn polttoai- nemäärän avulla. Savukaasujen tummuus syklonin jälkeen mitataan kan- nettavalla analysaattorilla aina polttimia säädettäessä. Jos mittaustulok- set osoittavat, että savukaasujen hiukkaspitoisuus poikkeaa normaalista, tarkistetaan syklonierottimien toiminta.

Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan ympä- ristönsuojelun kannalta merkitykselliset tapahtumat ja toimenpiteet.

Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet)

Käyttöönoton yhteydessä mitataan melutaso lämpökeskuksen lähistöllä sekä hiukkasten ja typen oksidien päästöt ilmaan. Mittaukset suorittaa akkreditoitu ulkopuolinen mittaaja. Vantaan Energia esittää, että savu- kaasumittaukset suoritettaisiin sen jälkeen viiden vuoden välein.

Laadunvarmennus

Vantaan Energia Oy:n ympäristöjärjestelmässä on esitetty tiedot mittaus- tulosten laadunvarmennuksesta sekä mittalaitteiden käyttötarkkailusta ja huollosta sekä kalibrointitiheydestä ja kalibroinnin suorittajasta. Mitta- laitteiden toimintaa tarkkaillaan joko omalla laitteistolla tai ulkopuolis-

ten asiantuntijoiden toimesta. Oman mittalaitteiston toimintatarkkuutta ylläpidetään erilaisin kalibrointimenetelmin sekä vertaamalla saatuja tu- loksia ulkopuolisen mittaajan saamiin tuloksiin.

Laitoksen vaikutusten tarkkailu

Vantaan Energia Oy:n laitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun tark- kaillaan osana pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten yhteistark- kailua. Nyt voimassa oleva, Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksel- lään No YS 1365/19.11.2003 hyväksymä tarkkailusuunnitelma on vuo- sille 2004 – 2008. Suunnitelma tarkkailun jatkamisesta on edellytetty tehtäväksi viimeistään 31.5.2008. Tarkkailun suorittaa Pääkaupunkiseu- dun yhteistyövaltuuskunta YTV. Tarkkailu on yhdistetty YTV:n yleiseen ilmanlaadun tarkkailuun sekä luontovaikutusten seurantaan.

Raportointi

Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain ympäristönsuojeluviran- omaisille.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi

Lämpökeskukselle tehdään paineastialainsäädännön vaatima kattilalai- toksen vaaran arviointi sekä laaditaan sisäinen pelastussuunnitelma.

Toimet onnettomuuksien estämiseksi

Lämpökeskus osastoidaan paloteknisiksi osastoiksi sekä varustetaan pa- lonilmaisimilla, paloposteilla ja jauhesammuttimilla. Prosessilaitteet suojataan CO2-sammutuslaitteistolla. Raskasöljysäiliöt suojataan vaah- tosammutusjärjestelmällä. Öljyn vuotaminen maaperään estetään koko laitosalueella öljynerotuskaivojen, nestevuotohälyttimien ja suojaraken- teiden avulla. Laitokselle asennetaan kulunvalvonta, liiketunnistimet se- kä sisä- ja ulkotilojen kameravalvonta.

Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa

Pelastussuunnitelma sisältää toimintaohjeet muun muassa tulipalojen se- kä kemikaali- ja öljyvahinkojen varalle. Kattiloiden mittausarvojen poikkeaminen normaalista aiheuttaa hälytyksen. Keskusvalvomosta voi- daan hätä-seis -toiminnolla pysäyttää prosessi. Öljynkäsittelyhuoneeseen varastoidaan imeytysturvetta ja muuta öljyntorjuntakalustoa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 2.4.2007 ja 27.7.2007.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuulut- tamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Vantaan kaupungin il- moitustaululla 14.5.2007 – 12.6.2007 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Vantaan Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Ha- kemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 20.6.2007.

Tarkastusmuistio No YS 836/21.6.2007 on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vantaan kaupungin ympäristölau- takunnalta ja Vantaan kaupunginhallitukselta.

Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelu toteaa 31.5.2007 päivätyssä lausunnossaan muun muassa, että alueen asemakaava on toimintojen si- joittumisen osalta erittäin väljä. Asemakaavassa on osoitettu lähinnä len- tokenttäalueen ulkorajat. Asemakaava on laadittu lähes 30 vuotta sitten sen aikaisia suunnittelutarpeita vastaavaksi. Lentokenttäalue lähiympä- ristöineen on tämän jälkeen kehittynyt voimakkaasti. Kehäradan Aviapo- liksen asema sijoittuu noin 200 metriä itään suunnitellusta lämpökeskuk- sesta. Aviapoliksen aseman ympäristöä on tarkoitus kehittää korkeata- soisena kehärataan ja lentoasemaan tukeutuvana toimistovaltaisena työ- paikka-alueena. Tämän takia lämpökeskuksen ulkonäköön ja kaupunki- kuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vantaan kaupunkisuunnitte- lulla ei ole muuta huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa 7.8.2007 päivätyssä lau- sunnossaan muun muassa, että Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelle on suunnitelmissa maakaasuverkoston rakentaminen. Hakijan mukaan lämpölaitos suunnitellaan siten, että siinä olisi mahdollista polttaa myös maakaasua. Koska raskaan polttoöljyn vaihtaminen maakaasuun vähen- täisi laitoksen hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt minimiin ja vähentäisi näin ympäristön kuormitusta, tulee ympäristöluvassa velvoittaa lämpö- keskus siirtymään maakaasun käyttöön mahdollisimman pian, jos maa- kaasuverkon rakentaminen toteutuu. Ympäristölautakunnalla ei ole muu- ta erityistä huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta ja puoltaa ym- päristöluvan myöntämistä edellyttäen, että luvassa annetaan tarpeelliset lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä määrä- ykset laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta.

Muistutukset

Ilmailulaitos Finavia toteaa 11.6.2007 päivätyssä muistutuksessaan muun muassa, että lämpökeskus on välttämätön Helsinki-Vantaan lento- aseman lämpöhuollon kannalta. Laitoksen rakentamista on valmisteltu Vantaan Energian ja lentoaseman kanssa yhteistyössä ja Finavian näke- mykset on otettu suunnittelussa huomioon. Vuokrasopimukseen on kir- jattu, että Vantaan Energia hankkii säännösten edellyttämät luvat sekä

hyväksyttää kaikki suunnitelmat ja pääpiirustukset ilmailulaitoksella. Fi- navian käsityksen mukaan hankkeen ympäristönsuojeluun liittyvät teki- jät on hyvin ja asianmukaisesti suunniteltu. Finavia on myös selvittänyt, ettei hankkeesta ole haittaa lentoliikenteelle. Ilmailulaitos Finavialla ei ole huomauttamista hakemuksesta.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Luvan hakijalle on 9.8.2007 päivätyllä kirjeellä No YS 968 varattu tilai- suus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Vantaan Energia Oy esittää 20.8.2007 päivätyssä vastineessaan, että sillä on voimassa oleva rakennuslupa lämpökeskukselle. Vantaan rakennusvalvontavirasto on hyväksynyt lämpökeskusta koskevat suunnitelmat ja sen ulkoasun. Läm- pökeskus on mahdollisuuksien puitteissa suunniteltu niin, että se sopii muuhun ympäristöön ja öljysäiliöt sijoitetaan maan alle. Vantaan Ener- gia Oy:n ja ympäristölautakunnan intressit ovat samat. Maakaasu on ympäristöystävällinen ja raskasta polttoöljyä edullisempi polttoaine.

Lämpökeskusta on kuitenkin pääasiassa tarkoitus ajaa silloin, kun ul- koilman lämpötila laskee alle -15 ºC:n. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että maakaasua olisi käytettävissä, kun lämpökeskus käy. Lisäksi Van- taan Energia Oy toteaa, että lämpökeskuksen viralliseksi nimeksi on so- vittu Lentokentän lämpökeskus sen kaupunginosan mukaan, jossa läm- pökeskus sijaitsee.

VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu

Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Vantaan Energia Oy:n Lentoken- tän lämpökeskuksen (polttoaineteho 198 MW) edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan seu- raavin lupamääräyksin:

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin(YSL 43 §)

1. Laitoksen sosiaali-, lattia- ja prosessijätevedet on johdettava lento- aseman jätevesiviemäriin.

2. Lattiavedet sekä säiliöautojen purkauspaikan hulevedet ja öljysäi- liötilan vedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein.

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä

aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jä- teveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä.

Päästöt ilmaan(YSL 43 §, VNA 689/2006)

3. Lämpökeskuksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähin- tään 45 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan.

4. Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 70 mg/m³(n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen.

Päästöraja-arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kun- kin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jot- ka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja-arvoa. Katti- loiden käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huo- mioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkasteluissa.

5. Mikäli lämpökeskus yhdistetään maakaasuverkkoon, on ensisijaises- ti polttoaineena käytettävä maakaasua aina, kun sitä on kohtuudella saatavissa.

Laitoksessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa käytettävän kevyen polt- toöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

Melu ja tärinä(YSL 43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)

6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä me- lulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 – 22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB eikä yöllä klo 22 – 7 ekvivalenttimelutasoa LAeq 50 dB.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely(YSL 43 §)

7. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä si- ten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava va- rastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemi- kaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorok- kein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varas- tointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja.

Raskaan polttoöljyn säiliöissä on oltava ylitäytön estävä hälytys- tai lukitusjärjestelmä.

8. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tark- kailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä kor- jaustoimenpiteisiin.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43 §, JL 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001)

9. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypai- koillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niis- tä ei aiheudu roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle.

Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisim- man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava on- gelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikka- kelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaa- topaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaato- paikan pitäjän edellyttämin väliajoin.

Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuk- sen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

10. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset on- gelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja mer- kittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ky- seisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtio- neuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä.

Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43 §, 64 a §, YSA 30 §)

11. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka li- säävät savukaasupäästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäris- tökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristöviranomaiselle.

Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomai- sesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimen- piteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien va- hinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Ky- seisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympä- ristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle.

12. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi il- moitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikke- uksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitok- selle.

Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittä- vä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntaka- lustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaa- lit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset(YSL 43 §, 90 §)

13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukaut- ta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suun- nitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jäte- huoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

Tarkkailu(YSL 43 §, 46 §, 108 §, NaapL 17 §)

14. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ja tarkkailu voidaan suorittaa osana Vantaan Energia Oy:n energian- tuotantolaitosten yhteistä ilmanlaadun tarkkailua. Tarkkailuohjel- mista sovitaan erikseen.

Laitoksen käyttötarkkailu on suoritettava sivulla 7 esitetyllä tavalla.

15. Kattiloiden savukaasujen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti ensimmäisen käyttövuoden aikana. Tämän jälkeen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti viiden vuoden välein.

Kattiloita ei tarvitse käynnistää pelkästään savukaasumittausten ta- kia. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keski- määräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdolli- simman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoai- neen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen.

Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mit- taustulokset yksikössä mg/m³(n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/MJ sisään syötettyä energiayksikköä

kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta.

Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta.

16. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainväli- nen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti.

Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ym- päristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta.

Raportointi ja kirjanpito(YSL 46 §, JL 51 §, 52 §)

17. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva ra- portti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot:

- kattiloiden käyntiajat kuukausittain (h/kk) - kattiloiden kaukolämmön tuotanto (GWh/kk)

- kattiloiden polttoaineiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä

- polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot - tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista

- kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi-, typenoksi- di-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötie- dot yksiköissä mg/m³(n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen ja mg/MJ

- kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (nikkeli, vanadiini) päästöt (kg/a)

- yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien ai- heuttamasta kuormituksesta

- päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulos- ten luotettavuudesta

- ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja on- nettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seu- raamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdyt- ty

- tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostu- neista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä se- kä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät

- jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat)

- tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista pääs- töjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista.

Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palve- lun tuottajan välityksellä.

Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toi- menpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito kos- kee päästö- ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja ana- lysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyy- dettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan täs- sä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla an- nettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuoje- lulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huo- mioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittä- vää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohja- veden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, ve- denhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteis- ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määrä- yksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumi- sen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonai- suutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mah- dollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen eh- käisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua par- haaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otet- tava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnetto- muuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Lentokentän lämpökeskuksen jätevedet johdetaan viemäriverkkoon ja tarvittaessa öljynerotuksen kautta. Öljyvuotohälyttimien kuntoa tarkkail- laan säännöllisesti. Hiukkaspäästöjä ilmaan vähennetään multisykloneil- la ja kattiloiden päästötasot mitataan säännöllisesti. Toiminnassa synty- vät jätteet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Uu- denmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupa-

määräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta ra- joittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeukselli- sissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alu- een kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joil- la ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Määräykset laitoksessa syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin ja mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai mui- ta vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitok- sen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsitte- lyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 1. ja 2.) Piipunkorkeudella 45 m tehtyjen leviämismallilaskelmien mukaan läm- pökeskuksen päästöjen aiheuttamat rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiuk- kaspitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä voida olettaa aiheutuvan ter- veyshaittaa. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esi- tetty piipunkorkeus on riittävä. (Määräys 3.)

Leviämislaskelmien perusteella laitoksen hiukkaspäästöjen vaikutus il- manlaatuun on hyvin pieni. Nykytietämyksen mukaan ihmisille haitalli- simpia hiukkasia ovat kuitenkin pienikokoisemmat polttoperäiset hiuk- kaset, joita syntyy muun muassa raskasta polttoöljyä poltettaessa. Vaik- ka raskaan polttoöljyn poltossa syntyvien hiukkasten kokonaismassa oli- sikin pieni, voi hiukkasten kokonaismäärä ja kokonaisreaktiopinta-ala olla suhteessa massaan hyvinkin suuri. Raskaan polttoöljyn lentotuhkalle ovat ominaisia myös suuret nikkeli- ja vanadiinipitoisuudet. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti tiheästi asutulla alueella ja siitä seu- raava suuri päästöille altistuvien kokonaismäärä sekä alueen yleinen kuormittuneisuus, on laitoksen hiukkaspäästöjä syytä rajoittaa. Suomen ympäristökeskuksen 5 – 50 MW:n polttolaitosten BAT-julkaisun mu- kaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen hiukkaspitoisuustaso Lentokentän lämpökeskuksen kokoluokan raskasöljykattilalle on 50 – 140 mg/m³(n). (Määräys 4.)

Lämpökeskus yhdistetään mahdollisesti tulevaisuudessa maakaasuverk- koon. Maakaasun poltossa ei synny haitallisia rikki- tai hiukkaspäästöjä.

Pääkaupunkiseudun kuormittuneisuudesta johtuen kaukolämpöenergia on pyrittävä ensisijaisesti tuottamaan maakaasulla. Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoi- suudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevy- en polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyjen

rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudatta- miseksi. (Määräys 5.)

Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alu- eilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ek- vivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 – 22) 55 dB eikä yöohjear- voa (klo 22 – 7) 50 dB. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia päivä- ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätök- sen ohjeiden mukaisesti. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti Uu- denmaan ympäristökeskus katsoo, ettei laitoksen melua ole tässä vai- heessa tarpeen mitata. Ympäristökeskus voi kuitenkin antaa määräyksiä melun mittaamisesta muun muassa siinä tapauksessa, että laitoksen toi- minnassa tapahtuu melua lisääviä muutoksia. (Määräys 6.)

Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän suojelemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakentei- den toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kunto- tasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi pikaisesti. Myös kemikaalien säilytys- ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. (Määräykset 2., 7. ja 8.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeit- tain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jäte- lain 6 §:n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jä- tehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä tekni- sesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyö- dynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu koh- tuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jäte- huoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostu- vien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen si- sältämän aineen hyötykäytön.

Jätelain 6 §:n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri- laatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kan- nalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ym- päristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 §:n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvalli- suuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.

Jätelain 3 §:n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemial- lisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 §:n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan

lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 §:n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensi- sijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston pää- töksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelma- jätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset.

Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpot- taa valvontaa. (Määräykset 9. ja 10.)

Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tar- peen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräyk- set 11. ja 12.)

Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunni- telma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, ku- ten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 13.)

Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on muun muassa annetta- va tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jättei- den ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 § edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Uudenmaan ym- päristökeskus on päätöksellään No YS 1365/19.11.2003 hyväksynyt Vantaan Energia Oy:n toimittaman esityksen energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun koskevaksi tarkkailuksi vuosina 2004 – 2008. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Lentokentän lämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarpeen seurata ja seuranta voidaan suorittaa osana alueen ilmanlaadun yhteistarkkailua.

Ottaen huomioon laitoksen kokonaispolttoainetehon, sijainnin, toimin- nan huippukuormalaitoksena sekä laitoksen vähäisen käyttömäärän Uu- denmaan ympäristökeskus katsoo, että sopiva hiukkasten ja typen oksi- dien mittausväli on viisi vuotta. (Määräykset 14. – 16.)

Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamäärä- ysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toi- minnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamisek- si. (Määräykset 11. ja 14. – 17.)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 §)

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on toimitettava 31.12.2015 mennessä ympäristölupahake- mus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Ha- kemuksessa on esitettävä ainakin:

- yhteenveto käytön, päästöjen ja vaikutusten tarkkailujen tuloksista viimeiseltä viideltä vuodelta

- yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteis- ta ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä viimeiseltä viideltä vuo- delta

- selvitys BAT:n kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa

- soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 – 12 §:ssä maini- tut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 §)

Asetusten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä lupapäätös on lainvoimainen 30.10.2007, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 38, 43, 45, 46, 64 a, 90, 100, 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 § Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 9, 15, 51, 52 § Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meri- liikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä on- gelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksulli- sista suoritteista (1387/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alu- eellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutau- lukon mukaisesti. Lentokentän lämpökeskuksen polttoaineteho on 198 MW. Voimalaitoksen, kattilalaitoksen tai muun laitoksen, jonka suurin polttoaineteho on yli 150 MW, lupa maksaa 10 650 €. Maksu pe- ritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, jos asian käsit- telyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi.

Tässä tapauksessa maksu on 6 922,50 €.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Vantaan Energia Oy PL 95

01301 Vantaa Jäljennös päätöksestä

Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Vantaan kaupunginhallitus

Etelä-Suomen lääninhallitus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Turvatekniikan keskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä

Finnair Facilities Management Oyj, Tietotie 11, 01053 Finnair Ilmailulaitos Finavia, PL 50, 01531 Vantaa Lentoasemakiinteistöt Oyj, PL 190, 01531 Vantaa Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia, 00041 Eläke-Fennia

Suomen Ilmailumuseosäätiö, PL 42, 01530 Vantaa Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdes- sä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 §)

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjes- tyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)

Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)

Valitusosoitus on liitteenä 2.

Yli-insinööri Heli Antson

Ylitarkastaja Sami Rinne

Liitteet Sijaintikartta (liite 1.) Valitusosoitus (liite 2.)