HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Annettu julkipanon jälkeen
24.10.2017
ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta
ILMOITTAJA Lahden Ampumaseura ry Vuorikatu 3
15110 Lahti
PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI
Hälvälän ampumaurheilukeskuksen haulikkorata-alue Ampumaradantie 168
Kunta: Hollola
Kiinteistön nimi: Hälvälä
Kiinteistörekisteritunnus: 98-408-1-143
KIINTEISTÖN OMISTAJA
Suomen valtio/Metsähallitus PL 94
01301 Vantaa VIREILLETULOPERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 136 §
VIREILLETULO 1.9.2017, täydennys 12.10.2017 MAKSU 1 595 €
Häme
Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ
Kunnostettava alue sijaitsee Hollolan Hälvälässä Hälvälän ampumaurheilukeskuksen haulikkorata-alueella. Ampumarata-alue sijaitsee Hollolan kuntakeskuksen luoteispuolella Hälvälänkankaan ja Pappilanmäen alueella. Haulikkoratoja käyttävät lähialueen ampumaseurat, järjestöt sekä metsästysseurat. Puolustusvoimien ampumarata- ja harjoitusalue sijaitsee haulikkoratojen luoteispuolella. Haulikkoratoja hallinnoi Lahden Ampumaseura ry, joka on alueella vuokralla.
Lahden Ampumaseura ry:n on tarkoitus korottaa ratavallia meluntorjunnan parantamiseksi. Tausta- ja meluvallina toimivan ratavallin korotuksen ja laajennuksen yhteydessä kunnostetaan maaperä muokattavalta ratarakennealueelta.
Rata-alueen koillis- ja lounaispuolella on suoaluetta. Ampumarata-alue sijaitsee pintavesien vedenjakaja-alueella. Lähistöllä sijaitsevat mm. Mustajärvi ja Työtjärvi.
Alueen koillispuolella on Kiiskojan arvokas pienvesistö. Ympäristön puusto on havupuuvaltaista.
Haulikkorata-alue sijaitsee Salpakankaan (0409852) I lk:n pohjavesialueella, joka on seudullisen vedenhankinnan kannalta merkittävä. Rata-alue on pohjaveden muodostumisalueella. Ampumaratojen länsipuolella sijaitsee lisäksi Kukonkoivu- Hatsinan I lk:n pohjavesialue.
Haulikkorata-alueen kaakkoispuolella noin 700 m:n etäisyydellä sijaitsee Tiilikankaan asuinalue. Työtjärven eteläpuolella ovat Hälvälän ja Soramäen asuinalueet.
Hälvälän ampuma- ja harjoitusalueen koillisosa rajautuu Tiirismaan Natura 2000- alueeseen, jonka pohjoispuolella on Kutajärven Natura 2000-alue. Lähellä sijaitsee myös Kirkonselän luonnonsuojelualue sekä alueen länsipuolella harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Lahden Mutka.
Ampumarata-alue on merkitty Päijät-Hämeen maakuntakaavassa puolustusvoimien alueeksi (EP) ja kehittämisen kohdealueeksi ja Hollolan strategisessa yleiskaavakartassa puolustusvoimien alueeksi / muuttuvaksi alueeksi.
Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa.
PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET
Haulikkorata-alueella on ollut ampumatoimintaa 1960 - luvulta lähtien.
Haulikkorata-alueella on kuusi erillistä ampumarataa, joista kaksi on skeet-rataa, kaksi trap-rataa, yksi skeet- ja trap-radan yhdistelmä ja yksi trap- ja compak sporting-radan yhdistelmä. Lahden Ampumaseura ry:n on tarkoitus jatkaa ampumatoimintaa alueella toistaiseksi.
Haulikkoratojen toiminnan aikana maaperään on kerääntynyt hauleja ja ampumapaikkojen etumaastoon kiekon kappaleita. Haulit sisältävät raskasmetalleja ja vanhat ammuntakiekot sisälsivät PAH-yhdisteitä. Maaperä on pilaantunut pitkän toimintahistorian aikana ratavallin kohdalla ja rata-alueella vallin ja ampumapaikkojen välimaastossa. Pilaantumista aiheuttavat raskasmetallit (lyijy,
antimoni ja arseeni) ja PAH-yhdisteet. Pois kaivettavaa pilaantunutta maata on arviolta yhteensä noin 4 800 t noin kolmen hehtaarin alueella.
TUTKIMUSTULOKSET
Tehdyt pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa raportissa ”Lahden Ampumaseura ry, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, ENV1189, Vahanen Environment Oy, 29.8.2017”
ja sen täydennyksessä ”Lysimetritulokset, Vahanen Environment Oy, 12.10.2017”
sekä aikaisemmassa raportissa ”Lahden Ampumaseura ry, Hälvälän haulikkoradan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, PTI-Soil Oy, 31.7.2015”.
Vuonna 2017 tehtyjen maaperätutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut pintamaassa (0-0,1 m) toteutettavan vallirakenteen kohdalla sekä rata-alueella taustavallien ja ampumapaikkojen välimaastossa. Toteutettavan vallirakenteen alueella oli 10 cm:n pintakerroksessa lyijyä ja antimonia pitoisuuksina, jotka ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Eniten taustavalleissa on lyijyä. Ko. alueelta otettujen pintamaanäytteiden lyijypitoisuus oli keskimäärin 4 900 mg/kg, ja osa-alueittain 1 320 mg/kg, 9 900 mg/kg, 7 000 mg/kg, 2 750 mg/kg, 990 mg/kg ja 7 660 mg/kg. Lyijyn pitoisuudet taustavallialueen maassa ylittivät enimmillään myös vaarallisen jätteen raja-arvon. Pintamaan antimonipitoisuus on puolestaan taustavallialueella 6-64 mg/kg, keskimäärin 21 mg/kg. Ampumarata-alueen pintamaassa ratarakenteen pinnassa vallien ja ampumapaikkojen välimaastossa maaperän lyijypitoisuus oli 4 930 mg/kg ja antimonipitoisuus 21 mg/kg. Ratarakenteen alapuolella 0,5 m:n syvyydessä todettiin trap-radoilla ampumapaikkojen ja taustavallin välimaastossa myös polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH), joiden summapitoisuus oli 50 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon. PAH- yhdisteet ovat sitoutuneet kiekon kappaleisiin. Arseenin pitoisuus alueen maaperässä oli vuoden 2017 tutkimusten mukaan 3-18 mg/kg ja keskimäärin 9 mg/kg, mikä on luontaisen pitoisuuden suuruusluokkaa.
Vuonna 2009 tehdyissä maaperätutkimuksissa todettiin maaperän olevan pilaantunut 0,1-0,2 m syvyydelle trap-ratojen vallien edessä, jossa pintamaan lyijypitoisuus oli enimmillään 38 900 mg/kg, antimonipitoisuus enimmillään 1 500 mg/kg ja arseenipitoisuus enimmillään 360 mg/kg. Pb-, Sb- ja As-pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot.
Ampumarata-alueen maaperä on louhikkoista hiekkamaata, jossa on avokalliota sekä moreenialueita.
Rata-alueen pohjaveden havaintoputkesta kesällä 2017 otetun pohjavesinäytteen lyijyn, antimonin, arseenin, öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet alittivat laboratoriomääritysrajan. Pohjavedenpinta on alueella noin 5- 10 m:n syvyydellä maanpinnasta.
RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA
Ilmoitukseen sisältyy riskinarvio, jossa on arvioitu lyijyn ekologisia vaikutuksia sekä lyijyn, antimonin ja PAH-yhdisteiden kulkeutumista pohjaveteen.
Rakennettavan vallin alueella maaperässä olevan lyijyn todetaan aiheuttavan ekologisia vaikutuksia. Poistamalla lyijyllä kuormittuneet maat saadaan näitä
ekologisia vaikutuksia vähennettyä. Vallin ja ampumapaikkojen välinen alue on rata-rakennetta, mistä syystä sille alueelle ei ole ekologisia vaikutuksia arvioitu.
Maaperän ekologinen viitearvo (SHPeko) on lyijyn osalta 490 mg/kg.
Kohteen maaperätutkimuksissa ja lysimetrikokeissa lyijyn ja antimonin on todettu pidättyvän merkittävästi maaperän pintaosaan (5-10 cm). Juomavetenä käytettävän pohjaveden pilaantumisriskien perusteella määritetty viitearvo on 100 mg/kg. PAH-yhdisteet eivät juurikaan liukene vajoveteen, minkä osoittivat myös kohteessa tehdyt lysimetrikokeet.
Maaperä esitetään puhdistettavaksi tulevan vallirakenteen alueelta poistamalla pintamaasta (0-20 cm) pilaantuneet maa-ainekset. Lisäksi vallien etumaastoa muotoillaan haulien ja kiekkomurskan keruun helpottamiseksi ja tässä yhteydessä kaivettavat pilaantuneet maat esitetään myös käsiteltäviksi.
PUHDISTUKSEN TAVOITETASO
Tulevan vallirakenteen alueelta esitetään poistettavaksi maa-aines, jonka lyijypitoisuus on yli 100 mg/kg. Vallien etumaaston kaivu- ja tasausalueelle ei esitetä puhdistustavoitetta, koska se on ratarakennetta.
PUHDISTUSSUUNNITELMA
Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa suunnitelmassa ”Lahden Ampumaseura ry, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, ENV1189, Vahanen Environment Oy, 29.8.2017”.
Tämä ilmoitus koskee muokattavaa ratarakenteen aluetta. Lahden Ampumaseura ry korottaa ratavallia meluntorjuntatoimenpiteenä ja vallin korotuksen yhteydessä kaivetaan pilaantuneita maa-aineksia. Kaivetut pilaantuneet massat käytetään vallirakenteessa, jolloin vallin rakentamiseen tarvittavien, muualta tuotavien maamassojen tarve vähenee. Rakennettavien alueiden pilaantuneet massat esitetään kapseloitavaksi meluvallirakenteeseen. Esitettyä pilaantuneen maan kapselointia haulikkoradan melu-/suojavalliin perustellaan ilmoituksessa kustannustehokkuudella, hyödyntämisellä ja jätelain etusijajärjestyksellä. Myös etumaastosta kaivettavat pintamaat sijoitetaan kapseliin.
Puhdistusmenetelmä
Pilaantuneet pintamaat kaivetaan pois koko rakennettavan vallin alueelta, ja välivarastoidaan tulevan kapselin viereen. Kapselin pohjat rakennetaan puhtaaksi kaivetulle maanpinnalle ja päällystetään kapselin pohjarakenteella (tiiviillä savirakenteella). Kun pohja on valmis, sijoitetaan kaivetut pilaantuneet maat kapseliin. Sen jälkeen olemassa olevaa vanhaa vallia aletaan kaivaa pilaantuneesta pintamaasta itää kohti ja pilaantunut pintamaa sijoitetaan kapselin sisään. Kapselin tiivistä pinta- ja pohjarakennetta tehdään valmiiksi sitä mukaa, kun kapselia täytetään pilaantuneilla mailla. Pilaantuneet maat tiivistetään kapseliin kaivinkoneen telaketjuilla.
Kapseliin sijoitettavan pilaantuneen maan kerrospaksuus on 1,5 - 2,5 m.
Pilaantunutta maata ympäröivän tiivistyskerroksen, eli eristeen kerrospaksuus on vähintään 0,5 m ja vedenläpäisevyys (k) alle 1 x 10-9 m/s. Tiivistyskerros kapseliin tehdään savesta, siltistä, savimoreenista, silttimoreenista tai maa- bentoniittiseoksesta. Pilaantuneen maa-aineksen päälle tulee puhdas ylijäämämaa. Pilaantuneen maa-aineksen kerroksen pohjalle asennetaan salaoja
suotovesien hallintaan. Kapseliin mahdollisesti kertyvä vesi ohjataan esim.
mittakaivon ja tarvittaessa suodattimen läpi. Tarvittaessa asennetaan salaojaputket myös kuivatuskerroksen vesien johtamiseksi. Vallin rakenteen periaatekuva on esitetty ilmoituksessa.
Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella
Kaivettu maa-aines esitetään hyödynnettäväksi vallirakenteessa edellä kuvatun mukaisesti.
Puhdistusaikataulu
Ratavallien korotus ja maaperän puhdistus on tarkoitus tehdä vuonna 2018.
Puhdistustyön tarkempi aikataulu ja kesto ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukselle aloitusilmoituksen yhteydessä.
Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta
Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo ympäristötekninen valvoja paikan päällä tehtävin mittauksin ja valvontakäyntien avulla. Valvoja on myös yhteyshenkilö tilaajan, urakoitsijan ja viranomaisten välillä. Valvoja ottaa yhteyttä tilaajaan ja viranomaisiin, jos työn aikana ilmenee tarpeita muuttaa suunnitelmia. Valvoja ohjaa pilaantuneen maan kunnostukseen annettujen viranomaismääräysten toteutumista. Valvoja tekee havaintoja ja tarpeen mukaan kenttä- ja laboratoriotutkimuksia, joiden avulla ohjataan tiiviysrakenteen laatua ja pilaantuneen maan lajittelua. Valvoja huolehtii jäännöspitoisuusnäytteiden ottamisesta ja työnaikaisesta kirjanpidosta. Työmaan ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa toimenpiteistä ja tapahtumista ja kirjaa ylös mm. kapselirakenteiden laadun, sijainnin ja riittävän tiiveyden varmistukset, haitta-aineita sisältävän maan määrät ja sijoituskohteiden mittaukset sekä työnaikaiset kenttä- ja laboratorioanalyysit.
Ennakkotutkimusten mukaan kaikki vallialueen pintamaat ovat pilaantuneita ja ne kuoritaan pois. Poistettavan pinnan paksuutta ja kaivun riittävyyttä ja raskasmetallipitoisuuksia seurataan kenttämittauksin ja/tai laboratorionäyttein.
Kaivetuilta/kuorituilta alueilta kerätään lopetusnäytteet työn edetessä kunnostuksen lopputuloksen varmistamiseksi. Kaivun lopullisten leikkauspintojen riittävä puhtaus varmistetaan laboratorioanalyysein jäännöspitoisuusnäytteistä ennen uuden meluvallin rakentamista. Jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan lyijyn, antimonin ja arseenin pitoisuudet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kuoritun pintarakenteen alapuolisesta kerroksesta laboratorioanalyyseihin näyte jokaista noin 2000 m2 rakennettavaa leikkauspintaa kohden.
Kapselin tiivistysrakenteen rakentamisessa kiinnitetään huomiota routimiseen, kuivumiseen ja täytön painumisen aiheuttamaan halkeiluriskiin. Tiivistyskerroksen materiaalin vedenläpäisevyys ja rakenteen riittävä tiivistäminen osoitetaan laboratoriokokein (vedenläpäisevyyskoe). Koe tehdään kapselointiin käytettävästä materiaalista. Lisäksi tiiveyttä tarkkaillaan kenttäkokein esim. 1 koe / 400 m2. Kunnostustöiden päätyttyä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan Hämeen ELY- keskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa esitetään ainakin seuraavat tiedot: katselmusten ja kokousten pöytäkirjat, viranomaispäätökset ja lausunnot, työn toteutus, työn aikainen valvonta, kapselointialue ja arviot massamääristä, valvontamittausten tulokset,
jäännöspitoisuusnäytteiden analyysitulokset ja niiden sijainnit asemapiirustuksessa sekä johtopäätökset työn lopputuloksesta.
Ympäristövaikutukset ja – haittojen ehkäisy
Pilaantuneiden maiden käsittelyssä voi altistua haitta-aineille pölyämisen kautta.
Maa-aines pyritään sijoittamaan kapseliin mahdollisimman pian, jolloin se on alttiina pölyämiselle mahdollisimman lyhyen ajan. Ulkopuolisten pääsy työmaa- alueelle estetään. Työmaa-alue merkitään ja kulkua alueelle rajoitetaan. Alueelle asennetaan työn ajaksi pilaantuneen maan kaivusta varoittavat kyltit.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Pilaantuneen maaperän puhdistusasiassa on pidetty kaksi neuvottelua, johon ovat osallistuneet Lahden Ampumaseura ry:n, Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja Hämeen ELY-keskuksen edustajat.
HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä.
1.
Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta.
2.
Ilmoituksessa esitetyn alueen maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat:
Haitta-aine mg/kg
Lyijy 100
Antimoni 4,3
Arseeni 10
3.
Kaivettavien, kapseliin sijoitettavien, muualle käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet (Pb, Sb ja As) on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.
4.
Alueelta pois kaivettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja sijoitus- /käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Maaperästä poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaaraominaisuuden mukaisen vaarallisen jätteen raja- arvon.
Alueelta kapseliin sijoitettavien tai eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta-ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
5.
Maaperästä poistettavat maa-ainekset voidaan sijoittaa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti vallirakenteeseen edellyttäen, että sijoituspaikka täyttää valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevassa asetuksessa (331/2013) vaaditut pohjarakenteiden tiiveys- ja paksuusvaatimukset ja pintarakenteiden kerrosvaatimukset. Jos vallirakenteeseen sijoitetaan pilaantunutta maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon, sijoituspaikan tulee niiltä osin täyttää vaarallisen jätteen kaatopaikalle asetetut pohjarakenne- ja pintarakennevaatimukset. Jos vallirakenteeseen sijoitettavan pilaantuneen maa- aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon, sijoituspaikan tulee täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetut pohjarakenne- ja pintarakennevaatimukset.
Suunnitelma pilaantuneen maa-aineksen sijoituspaikan pohja- ja pintarakenteiden täydentämiseksi tulee toimittaa Hämeen ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen puhdistustöiden aloittamista.
Vaihtoehtoisesti alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella ja haitta-ainepitoisuudella pilaantuneen maa-aineksen tai vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely.
Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia hyödynnetään vallirakenteissa, maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa.
6.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus, sijoitus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa.
Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee alueen ulkopuolelle suuntautuneet pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varisseet maa-ainekset poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella.
Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt tai hyödyntäminen sitä edellyttävät.
7.
Sijoitettaessa pilaantunutta maata vallirakenteisiin, tiivistyskerrosten rakentamiseen käytettävän materiaalin vedenläpäisevyysarvo, sekä rakenteiden riittävä tiivistys ja paksuus on varmistettava ja osoitettava luotettavasti.
8.
Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.
Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haitta- ainepitoisuudet (Pb, Sb ja As), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista alueella, valliin sijoitettavan pilaantuneen maan haitta- ainepitoisuudet ja sijoituspaikka, sijoituspaikan rakenteet, kapselin rakentamisen laadunvarmistus, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta.
Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (Pb, Sb ja As) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta.
Määräysten perustelut
Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-6) ja valvonnan (määräykset 1, 3, 7 ja 8) kannalta.
Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) lyijyn osalta ilmoituksessa esitetyn ja sen riskinarvion mukaisesti pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritettyyn viitearvoon 100 mg/kg. Ilmoituksessa esitetyssä puhdistustarpeen arvioinnissa ei ole esitetty puhdistustavoitetta antimonille eikä arseenille, joita myös esiintyy kunnostuskohteen maaperässä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Koska kohde sijaitsee yhdyskunnan vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella, määräyksessä 2 maaperän puhdistustavoitteiksi myös antimonin ja arseenin osalta on määrätty pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetyt viitearvot (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014).
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun
valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukainen vaaraominaisuus haitta-aineen pitoisuuden perusteella. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5).
Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5).
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja hyödyntäminen paikan päällä tai toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 §
Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)
Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa toistaiseksi.
Maksun määräytyminen
Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1554/2016) perusteella 1595 €.
Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 €/h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 29 tuntia.
Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lahden Ampumaseura ry
Vuorikatu 3 15110 Lahti
ja sähköpostilla haulikko@lahdenampumaseura.fi Jäljennös päätöksestä tiedoksi
kirjaamo@hollola.fi terho.ylonen@metsa.fi Mikael.Takala@vahanen.com Tero.Fingerroos@vahanen.com kirjaamo.syke@ymparisto.fi
Ilmoittaminen kunnassa
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Hollolan kunnan ilmoitustaululla.
Lisätiedot Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Olli Valo, puh. 0295025240.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä.
HYVÄKSYNTÄ
Päätöksen on esitellyt johtava asiantuntija Olli Valo ja ratkaissut yksikön päällikkö Marja Hiitiö. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto- oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta
-postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
-asiamiehen valtakirja.
Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan
päättymistä.
Vaasan hallinto-oikeus
käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa
puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 – 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi
Esittelijä Valo Olli 23.10.2017 12:40 Ratkaisija Hiitiö Marja 23.10.2017 12:38
