• Ei tuloksia

"Sit mä haluaisin et sä kertosit mulle sadun": Lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus päiväkodin sadutustuokioissa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Sit mä haluaisin et sä kertosit mulle sadun": Lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus päiväkodin sadutustuokioissa"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2004-2581 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Viestinnän laitos

Tekijä-Författare-Author

Tornivaara, Sanna-Maaria

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Sit mä haluaisin et sä kertosit mulle sadun": Lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus päiväkodin sadutustuokioissa

Oppiaine-Läroämne-Subject

Viestintä

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2004-02-09

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

93

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista on vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä päiväkodin sadutustuokioissa.

Päiväkodin vuorovaikutus on perinteisesti aikuisjohtoista, koulun mallin mukaiseen kysymys−–vastaus−–arviointi -kaavaan perustuvaa.

Lapsikeskeinen kasvatus on nostanut toiminnan ja sen tarkastelun keskiöön lapsen itsensä aktiviisena ja täysivaltaisena toimijana.

Lapsikeskeisyyden myötä on pyritty kehittämään käytäntöjä, joilla lapsi-instituutioiden kuten päiväkodin vuorovaikutus voi tasa-arvoistua.

Sadutus on Suomessa kehitetty lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen menetelmä, joka pohjautuu lapsikeskeiseen kasvatusajatteluun.

Sadutuksessa lapsi ja aikuinen kohtaavat lapsen omin sanoin kertoman tarinan äärellä. Lapsi kertoo tarinan, aikuinen kirjoittaa sen ylös juuri sellaisena kuin lapsi sen kertoo, ja lopuksi aikuinen lukee tarinan ja lapsi saa tehdä siihen mahdollisesti haluamansa korjaukset ja muutokset.

Tavoitteena on tasa-arvoinen kohtaaminen ja yhteisöllinen dialogi. Sadutusta ovat kehittäneet ennen muita Liisa Karlsson ja Monika Riihelä, joiden teokset toimivat työn keskeisinä lähteinä.

Tässä tutkimuksessa sadutustuokion vuorovaikutusta analysoidaan keskustelunanalyysin (CA) avulla. Keskustelunanalyysin tavoitteena on vuorovaikutuksen osin tiedostamattoman vuorottelumekanismin näkyväksi tekeminen. Aineistona käytetään videonauhoituksia ja niistä tehtyjä litteraatteja. Aineisto on kerätty espoolaisessa päiväkodissa syksyllä 2002.

Analyysissa hahmotellaan sadutustuokion kulku ja siinä esiintyvät lyhyemmät jaksot. Sadutustuokio alkaa johdantojaksolla, jossa aikuinen luo tuokion puitteet lapsen puheenvuorojen ollessa lähinnä lyhyitä vastauksia aikuisen kysymyksiin. Sadunkerrontajaksossa äänessä on lapsi.

Aikuisen tehtävänä on jakaa puheenvuorot, huolehtia tilanteen etenemisestä ja tarvittaessa kurinpidosta. Valmiin sadun luentavaihe muistuttaa vuorovaikutukseltaan johdantojaksoa. Puheenvuoro on aikuisella, tosin nyt aikuisen puheen sisältö on lapsen luomaa.

Tutkimus osoitti, että sadutus toimii päiväkodin vuorovaikutuskäytänteitä monipuolistavana tekijänä. Sekä aikuisten että lasten on kuitenkin vaikea irrottautua totutusta aikuisjohtoisesta vuorovaikutuksesta sadutustuokion ajaksi. Vuorovaikutuksen kannalta haasteellisiksi osoittautuivat ne tilanteet, joissa lapsi ei heti innostunut kertomaan satua ja joissa aikuinen joutui muuttamaan alkuperäistä käsikirjoitusta.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords sadutus

vuorovaikutus lapsikeskeisyys keskustelunanalyysi

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Hoffmanin (2000) teorian mukaan toisen hätään suuntautuvaa empaattista reagointia alkaa siis ilmaantua lapsen käyttäytymiseen kvasiegosentrisessä vaiheessa lapsen ollessa

(2014) havaitsivat, että lasten itsenäinen liikkuminen, esimerkiksi kävely tai pyöräily ilman aikuisen valvontaa, on tärkeää lapsen fyysisen aktiivisuuden

• Aikuinen maksaa lapsen/ nuoren/ seniorin/ opiskelijan matkan: kortilta veloittuu kaksi aikuisen matkaa1. Seniori- ja opiskelijaetuudet ovat

Haastatelta- vien esimerkeissä tuli esiin seuraavia tilanteita; aran lapsen kohdalla on tartuttava hetkiin jolloin lapsi on vastaanottavainen ja saadaan helpommin mukaan tekemi-

Jos aikuisen toiminnan luonne muodostui enemmän autoritaariseksi ja neuvottelutilanteet aikuisen ase- maa ja ylivaltaa korostaviksi, on aikuinen saattanut pitää auktoriteettiaan

Tämän tutkimuksen myötä varhaiskasvatuksessa tuli esiin, että lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen ja lasten osallisuuteen tulee edelleenkin kiinnittää

Tällaiset osoitukset kuuluvat siis molempiin konteksteihin (vrt. Voidaan ajatella niin, että lapsen ja vanhemman tai muun aikuisen välinen vuorovaikutus monipuolistuu

6.2 Aikuisen konkreettiset teot lapsen kuulemisen mahdollistamiseksi Aineistoa pöyhiessäni ja löytöjä työstäessäni ensimmäisen tutkimuskysymyksen suuntaisesti