• Ei tuloksia

"Se on yksi kanava" - EAP:stä muodostetut sosiaaliset representaatiot

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Se on yksi kanava" - EAP:stä muodostetut sosiaaliset representaatiot"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2003-1984 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiaalipsykologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Tervonen, Leena

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Se on yksi kanava" - EAP:stä muodostetut sosiaaliset representaatiot

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipsykologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2003-02-03

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

86 s + 3 ls

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimuksessa on tarkasteltu EAP:stä (Employee Assistance Program, suom. Ennakoivan Avun Palvelu) muodostettuja sosiaalisia representaatioita. Tutkimusote on kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä teoriaa. Aineisto on hankittu haastattelemalla yhteensä kolmeatoista suomalaisen EAP-mallin kehittämisessä mukana ollutta työnantajaa ja luottamusmiestä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia sosiaalisia representaatioita EAP-mallista on muodostettu. Lisäksi etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

- Mihin representaatiot ankkuroidaan ja millä tavalla objektivoidaan?

- Mihin EAP sijoitetaan suomalaisessa työyhteisöille kohdistetussa palvelukentässä ja onko sille tilaa siellä?

- Mitä EAP:n toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä haastateltavat tuovat esille?

- Eroavatko luottamusmiesten ja työnantajien representaatiot toisistaan?

Sekä luottamusmiehet että työnantajat ankkuroivat EAP:n työhyvinvointipalveluihin. Molemmat haastateltujen ryhmät nimesivät EAP:n kanavaksi työhyvinvointiin. Näkökulma kanava-metaforaan oli kuitenkin erilainen luottamusmiesten ja työnantajien keskuudessa.

Luottamusmiehille EAP oli kanava yksittäisen työntekijän hyvinvointiin, kun työnantajat pitivät EAP:tä kanavana organisaation taloudelliseen menestykseen. Toinen käytetty metafora oli työväline. Luottamusmiehille EAP oli työväline luottamusmiestehtävässä, työnantajille puolestaan esimiestyössä.

EAP:n tarvetta peilattiin mm. nykyisten palvelujen riittävyyteen ja kattavuuteen. Luottamusmiehet pitivät EAP:tä tarpeellisempana kuin työnantajat. Luottamismiestyönsä perusteella he olivat tietoisia työntekijöiden ongelmista ja joutuivat niitä omien tehtäviensä ohella hoitamaan.

Palvelun tarvetta puolusteltiin myös tyytymättömyydellä työterveyshuollon palveluihin. Työnantajat pitivät EAP:tä nykyisten palvelujen täydentäjänä, eivätkä he juuri kritisoineet käytössä olevia palveluja.

Haastateltavat tarkastelivat EAP:n avulla mahdollisesti saavutettavia etuja omasta taustastaan käsin. Luottamusmiehet korostivat yksittäisen työntekijän hyvinvointia, vaikka myönsivät organisaationkin hyötyvän työkykyisistä työntekijöistä. Työnantajille edut merkitsivät vähentyneitä sairauspoissaoloja ja myöhäisempiä eläkkeellesiirtymisiä, joiden avulla työvoimakustannuksia olisi mahdollista pienentää.

EAP:n suhdetta muihin työhyvinvointipalveluihin hahmotettiin kahden erilaisen mallin kautta. Yhteistyömallissa EAP toimi muiden palveluiden koordinoijana asiakkaan tarpeista lähtien. Mallissa korostuu eri toimijoiden kollegiaalisuus ja asiakaslähtöinen toiminta. EAP nähtiin

tasa-arvoisessa asemassa muiden palveluiden kanssa. Riippumattomuusmallissa EAP:tä pidettiin itsenäisenä ja muista palveluista irrallisena, jolloin sen nähtiin parhaiten pystyvän vastaamaan avun tarpeeseen. EAP:n laaja-alaista asiantuntemusta korostettiin ja sille haluttiin antaa asiantuntemukseen perustuva auktoriteettiasema suhteessa muihin palveluihin.

Luottamusmiesten ja työnantajien sosiaalisten representaatioiden eroissa oli nähtävissä kummankin ryhmän intressiperusta. Luottamusmiesten historiallinen tausta näkyi EAP-representaatiossa, jossa EAP asettuu pienen ihmisen avuksi mahtavan työnantajan riistosta aiheutuneiden vaurioiden korjaajana. Työnantajien EAP puolestaan tukee organisaation pyrkimyksiä saavuttaa taloudellinen menestys.

Keskeisimmät lähteet: Moscovici, S (2001): The phenomenon of social representations; Strauss, A & Gorbin, J. (1998): Basics of qualitative research, lisäksi EAP-tutkimuksia käsitteleviä artikkeleita

Avainsanat-Nyckelord-Keywords EAP

Employee Assistance Program Ennakoivan avun palvelu sosiaaliset representaatiot luottamusmiehet työnantajat

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ja vastaus kysymykseen mik- si l¨oytyy t¨at¨a kautta – siksi, ett¨a hyv¨aksytyist¨a m¨a¨aritelmist¨a niin (p¨a¨attelys¨a¨ant¨ojen avulla) seuraa?. Vastauksen takana

Aiemman ympäristönsuojelulain 60 §:stä (nykyisestä YSL 188 §:stä) ehdotettiin kunnan terveydensuojeluviranomaisen ja ympäristönsuojeluviranomaisen välisen tehtävänjaon

Aristoteles tiivistää tämän singulaarin kysymisen ja universaalin välisen suhteen nousin käsitteeseensä, nousin, joka on ”toisenlaista” aisthesista ja joka on ainoa

takakannessa jokapaikan todellinen vaan ei aina niin totinen puliveivari Slavoj Zizek toteaa, että jos tätä teosta ei olisi olemassa, se olisi pakko keksiäK. Zizekin heitto on niin

ty stä

– Toiminut lääkintöhallituksen ylilääkärinä, lääketieteellisen sosiologian apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa, ylilääkärinä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa,

Laadullisen tutkimusotteen lisäksi Herzlichin tutkimus loi pohjan myös erilaisten terveyteen ja sairauteen liittyvien käsitysten tutkimukselle, josta tulevina vuosina muodostui

Puuro- sen (2007, 116) mukaan etnografinen tutkimus voidaan ymmärtää kertomukseksi, jossa kuvataan tutkittava ilmiö siten, että lukija voi sen perusteella saada riittävän