OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö KULTTUURITOIMEN RAHOITUS Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2009 OPETUS- JA

(1)

OPETUS- JA

KULTTUURITOIMEN RAHOITUS

Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2009

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö

ISBN 978-952-13-3923-3 (pdf)

(2)

Sisältö

ESIPUHE ... 5

1. OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ ... 6

1.1. Yhteys kuntien valtionosuusjärjestelmään ... 6

1.2. Käyttökustannusten valtionosuus ... 6

1.2.1. Valtionosuuden laskennallinen peruste ... 6

1.2.2. Kunnan asukasperusteinen rahoitusosuus ja kunnan valtionosuus ... 8

1.2.3. Keskimääräiset yksikköhinnat ... 9

1.2.4. Keskimääräisten yksikköhintojen kustannuspohja ... 10

1.2.5. Koulutuksen järjestäjä-/ylläpitäjäkohtaisten yksikköhintojen määräytyminen ... 10

1.2.6. Valtionosuusrahoituksessa yksikköhinnan kertojana käytettävät suoritteet ... 10

1.2.7. Tiedonkeruu ja seuranta ... 11

1.2.8. Rahoitusjärjestelmän hallinto ... 11

1.3. Perustamishankkeen valtionosuus ja –avustus sekä muut erityiset valtionavustukset ... 12

2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA... 13

2.1. Rahoitettava toiminta ... 13

2.2. Rahoituksen määräytyminen ... 13

2.3. Suoritteiden määräytyminen ... 13

3. PERUSOPETUS ... 15

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet ... 15

3.2. Yksikköhinnan määräytyminen ... 15

3.2.1. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet ... 15

3.2.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen ... 15

3.2.3. Yksityiskohtaiset yksikköhinnan laskentaperusteet ... 16

3.2.4. 18 vuotta täyttäneen yksikköhinta... 18

3.2.5. Yksityisten opetuksen järjestäjien ja kuntayhtymien yksikköhinnat ... 18

3.3. Perusopetuksen rahoituksen määräytyminen ... 18

3.4. Esiopetuksen rahoitus ... 19

4. LUKIOKOULUTUS ... 20

4.2.3. Tunnusluvun laskenta ... 20

4.2.4. Yksikköhinnan laskenta ... 21

4.2.5. 18-vuotta täyttäneinä opintonsa aloittaneiden yksikköhinta ... 21

4.3. Lukiokoulutuksen rahoituksen määräytyminen ... 22

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS... 23

5.3. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytyminen ... 28

6. OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA TOTEUTETTAVA AMMATILLINEN PERUS- JA LISÄKOULUTUS ... 29

6.2.1. Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta . 29 6.2.2. Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta ... 29

6.3. Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen määräytyminen ... 30

(3)

6.3.1. Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus ... 30

6.3.2. Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen lisäkoulutus ... 30

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS ... 31

7.2. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen yleiset perusteet ... 31

7.3.1. Yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet ... 31

7.4. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytyminen ... 32

8. AMMATILLISET ERIKOISOPPILAITOKSET ... 34

8.2. Suoritteiden määräytyminen ... 34

8.3. Yksikköhintojen määräytyminen ja laskenta ... 34

9. AMMATTIKORKEAKOULUT ... 36

9.2.1. Ammattikorkeakoulukohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet ... 36

9.3. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen määräytyminen ... 38

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ ... 39

10.2. Vapaan sivistystyön rahoituksen yleiset perusteet ... 39

10.3. Kansanopistot ... 39

10.3.3. Rahoituksen määräytyminen ... 40

10.4. Kansalaisopistot ... 40

10.5. Kesäyliopistot... 41

10.6. Liikunnan koulutuskeskukset ... 42

10.7. Opintokeskukset ... 44

11. KIRJASTOT ... 45

11.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen ... 45

11.3. Yksikköhinnan laskenta ... 45

12. TAITEEN PERUSOPETUS ... 47

12.2. Rahoituksen yleiset perusteet ja rahoituksen määräytyminen ... 47

12.2.1. Asukasmäärän perusteella rahoitettava taiteen perusopetus ... 47

12.2.2. Opetustuntimäärän perusteella rahoitettava taiteen perusopetus ... 47

(4)

13. KUNTIEN KULTTUURITOIMINTA ... 49

13.2. Valtionosuuden määräytyminen ... 49

14. KUNTIEN LIIKUNTATOIMI ... 50

15. KUNTIEN NUORISOTYÖ ... 50

16. MUSEOT ... 52

16.4. Muu kuin valtionosuusrahoitus ... 53

17. TEATTERIT JA ORKESTERIT ... 54

17.4. Muu kuin valtionosuusrahoitus ... 55

(5)

ESIPUHE

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää.

Kuntien lisäksi rahoitusjärjestelmä kattaa kuitenkin myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Järjestelmällä rahoitetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista peruskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta sekä kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan

koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa järjestettyä vapaan sivistystyön koulutusta. Lisäksi järjestelmä kattaa ammatillisten erikoisoppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen toiminnan sekä taiteen perusopetuksen, kirjastotoiminnan, kuntien kulttuuritoiminnan, liikuntatoimen ja

nuorisotyön sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden toiminnan. Ahvenanmaalla järjestetty koulutus ei kuulu opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän piiriin.

Tämä julkaisu sisältää tiedot opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhintojen määräytymisperusteista vuodelle 2009. Lisäksi kuvataan koulutus- ja kulttuuripalvelujen rahoituksen perusteet. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin tehtiin budjettikäsittelyn yhteydessä seuraavia muutoksia, jotka vaikuttavat vuoden 2009 rahoitukseen:

- kuntajaon muutoksen johdosta maksetut korvaukset lisätään kunnan rahoitusosuuteen - oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan

määräytymisprosentti ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta alennettiin 63,13 prosenttiin

- ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusprosenttien alentaminen 85,60 ja 47,23 prosenttiin - lukiokoulutuksen aineopiskelun rahoittaminen suoritettujen kurssien perusteella ja samalla

yli 18-vuotiaana lukiokoulutuksen aloittaneiden yksikköhinnan määräytymisprosentin alentaminen 58 prosenttiin

- maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen tuntimäärän ja yksikköhinnan kaksinkertaistaminen

- perusopetuksen yksikköhinnan korottaminen opetusryhmien pienentämiseksi Lisäksi vuonna 2009 jatkuu vuonna 2008 alkanut museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusmuutos, jossa on kolmen vuoden siirtymäaika.

Toivomme, että julkaisu antaa tarvittavat tiedot opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän toiminnasta ja sen ajankohtaisista muutoksista sekä tarjoaa taustatietoa julkaisemillemme opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukseen liittyville raporteille, joihin voi tutustua osoitteessa

http://vos.uta.fi/rap/.

Julkaisun ovat kirjoittaneet Opetushallituksen tieto ja rahoitus -yksikön asiantuntijat.

Yhteystietomme löytyvät osoitteesta www.oph.fi/info/rahoitus . Raakel Tiihonen

Kouluneuvos

(6)

1. OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ

1.1. Yhteys kuntien valtionosuusjärjestelmään

Valtio osallistuu kunnallisten palveluiden rahoitukseen kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta.

Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu kolmen hallinnonalan lainsäädännön kokonaisuudesta.

Valtiovarainministeriö vastaa kuntien yleisestä valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta ja kunnille myönnettävästä yleisestä harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta. Valtionosuusjärjestelmän muut osat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää, mutta se kattaa myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Järjestelmällä rahoitetaan

koulutuksen ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä aiheutuneita käyttökustannuksia ja

pieninvestointeja. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta rahoitetaan myös investointeja. Valtion ylläpitämän ja järjestämän koulutuksen rahoitus määräytyy valtion talousarvion perusteella. Lisäksi kunnat osallistuvat rahoitukseen kunnan rahoitusosuuden muodossa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmässä otetaan huomioon kuntien

rahoitusosuus palveluista siten, että kunnille määritellystä valtionosuuden perusteesta vähennetään kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus. Maksatuksessa otetaan huomioon myös

valtiovarainministeriön hallinnoimat kuntien valtionosuuksiin vaikuttavat verotulojen tasaukset.

Kuntayhtymä ja yksityinen koulutuksen järjestäjä saavat valtiolta rahoituksena valtionosuuden perusteen (opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan tulo)

kokonaisuudessaan.

Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on korostaa kuntien ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Rahoitusta ei ole

”korvamerkitty”, vaan valtionosuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä.

1.2. Käyttökustannusten valtionosuus

1.2.1. Valtionosuuden laskennallinen peruste

Opetus- ja kulttuuritoimessa rahoitus muodostuu koulutusmuodoittain rahoituksen perusteena olevien suoritteiden ja laskennallisten yksikköhintojen tulosta. Suoritteita ovat tyypillisesti opiskelijamäärät, opetustunnit, opiskelijatyövuodet, -vuorokaudet tai -viikot ja kulttuuritoimessa kunnan asukasmäärä tai henkilötyövuodet. Eri palvelumuodoissa yksikköhinnan

muodostumisperiaatteet vaihtelevat. Yksikköhinta voi olla koulutuksen järjestäjäkohtainen, ryhmittelyyn perustuva tai valtakunnallinen.

Perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien

tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin, ammattikorkeakoulun osalta laskennallisiin opiskelijamääriin ja opetusministeriön kullekin koulutuksen järjestäjälle määräämiin laskennallisiin yksikköhintoihin. Yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Koulutuksen järjestäjien yksikköhinnoissa otetaan huomioon erilaiset palveluiden kustannuksiin vaikuttavat olosuhde- ja muut tekijät, jotka vaihtelevat

(7)

koulutusmuodoittain, kunnittain ja koulutuksen järjestäjittäin. Opetusministeriö voi korottaa yksikköhintaa myös harkinnanvaraisesti. Korotukset eivät lisää kyseisen koulutusmuodon kokonaisrahoituksen määrää.

Vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan,

ammatillisen lisäkoulutuksen sekä kulttuuri- ja taidelaitosten rahoitus perustuu opetusministeriön myöntämiin suoritteiden määriin ja suoritteita vastaaviin yksikköhintoihin. Yksikköhinnat lasketaan periaatteiltaan yhdenmukaisesti kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille.

Lisäksi kunnat saavat kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja kirjastotoimeen sekä taiteen perusopetukseen rahoitusta, joka perustuu kunnan asukasmäärään ja asukasta kohti määrättyyn yksikköhintaan.

Taulukko 1. Valtionosuuden perusteen muodostuminen toimintamuodoittain

Rahoitettava koulutusmuoto

Yksikköhinta Euroa /

Yksikköhinta- tyyppi

Yksikköhinnan määräytyminen

Rahoituksen suoritteen määräytyminen Aamu- ja

iltapäivätoiminta

ohjaustunti Valtakunnallinen Talousarvioon perustuva

opm myöntää

Esiopetus oppilas Järjestäjä-

kohtainen

Sidottu järjestäjän perusopetuksen hintaan

tilastointi 20.9

Perusopetus oppilas Järjestäjä- kohtainen

Kustannus- sidonnainen

tilastointi 20.9 Lukiokoulutus opiskelija Järjestäjä-

kohtainen

tilastointi 20.1 ja 20.9 Ammatillinen

peruskoulutus

opiskelija Järjestäjä- kohtainen

tilastointi 20.1 ja 20.9 Oppisopimuskoulutus,

peruskoulutus

opiskelija Valtakunnallinen Sidottu amm. koul.

keskim. yksikkö- hintaan

tilastointi 20.1 ja 20.9

Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutus

opiskelija Valtakunnallinen Talousarvioon perustuva

tilastointi 20.1 ja 20.9.

(kiintiö) Ammatillinen

lisäkoulutus

opiskelija- työvuosi

Valtakunnalliset hintaryhmät

Talousarvioon perustuva

opm myöntää Ammattikorkeakoulut opiskelija Ammattikorkea-

koulukohtainen

laskennalliset opiskelijat ja toteutuneet tutkinnot Ammatilliset

erikoisoppilaitokset

opetustunti Valtakunnalliset hintaryhmät

Talousarvioon perustuva

opm myöntää Vapaa sivistystyö

- kansanopistot opiskelijaviikko Järjestäjä- kohtainen

opm myöntää -valtakunnalliset

liikunnan

koulutuskeskukset

opiskelija- vuorokausi

Valtakunnallinen Kustannus- sidonnainen

opm myöntää

- kansalaisopistot opetustunti Valtakunnallinen -asukastiheys

opm myöntää - kesäyliopistot opetustunti Valtakunnallinen Kustannus-

sidonnainen

opm myöntää - opintokeskukset opetustunti,

opintokerhotunti

Valtakunnallinen Kustannussidonnainen (op.tunti),

talousarvioon perustuva

opm myöntää

Taiteen perusopetus -tuntiperusteirnen rahoitus

opetustunti Valtakunnallinen Kustannussidonnainen opm myöntää -asukasperusteinen

rahoitus

asukas Valtakunnallinen Talousarvioon perustuva

kunnan asukkaat

Kirjasto asukas Valtakunnallinen

-asukastiheys

kunnan asukkaat

(8)

Kulttuuritoiminta asukas Valtakunnallinen Talousarvioon perustuva

kunnan asukkaat Liikuntatoiminta asukas Valtakunnallinen Talousarvioon

perustuva

kunnan asukkaat Nuorisotyö asukas Valtakunnallinen Talousarvioon

perustuva

< 29-v. kunnan asukkaat

Museo henkilö-

työvuosi

Valtakunnallinen Kustannussidonnainen opm myöntää

Teatteri henkilö-

työvuosi

Orkesteri henkilö-

työvuosi

Esimerkki kunnan rahoitusraportista

1.2.2. Kunnan asukasperusteinen rahoitusosuus ja kunnan valtionosuus

Opetus- ja kulttuuritoimen kustannusten rahoitukseen osallistuvat kunnat ja valtio yhdessä. Kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus saadaan laskemalla yhteen kuntien, kuntayhtymien, yksityisten ja valtion järjestämän perusopetuksen, lukiokoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ja

oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten kirjastojen, asukasperusteisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen sekä

kulttuuritoiminnan valtionosuuden perusteista lasketut, kunnan rahoitusosuutta vastaavat osuudet ja jakamalla saatu euromäärä maan asukasmäärällä.

Kunnan rahoitusosuuteen ei lasketa perusopetukseen valmistavaa opetusta saaneita eikä ilman kotikuntaa Suomessa olevia oppilaita tai opiskelijoita. Rahoitusosuuteen ei lasketa myöskään perusopetuksen ja lukion oppilaita/opiskelijoita, joille järjestetään opetusta ulkomailla, eikä ammatillisessa opettajankoulutuksessa olevia opiskelijoita tai tästä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin vuonna 2009 on 58,11 prosenttia kunnan rahoitusosuuteen kuuluvista valtionosuusperusteista. Kunnan rahoitusosuus kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin on 70,30 prosenttia vastaavalla tavalla lasketusta euromäärästä.

Vuonna 2009 kunnan rahoitusosuuteen on ensimmäisen kerran lisätty euromäärä, jonka

valtiovarainministeriö maksaa kuntaliitoksissa valtionosuuksia menettäville kunnille opetus- ja kulttuuritoimen osalta. Korvauksia maksetaan vuonna 2009 5,1 milj. euroa.

Taulukko 2. Asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus vuosina 2003– 2009, euroa/asukas 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

580,59 590,75 607,42 620,86 634,81 769,32 799,30 Vuoden 2009 laskelma on ennakollinen.

Yksittäisen kunnan rahoitusosuus saadaan kertomalla valtakunnallinen kunnan rahoitusosuus kunnan asukasmäärällä.

Laskelma kunnan rahoitusosuudesta

Kunnalle maksettavan valtionosuuden määrä saadaan, kun kunkin koulutusmuodon

valtionosuusperuste kerrotaan kyseessä olevan koulutusmuodon rahoitusosuudella ja lasketaan näin

(9)

saadut koulutusmuodoittaiset luvut yhteen ja sen jälkeen vähennetään saadusta summasta kunnan rahoitusosuus.

Kunnan valtionosuus =



(valtionosuusperuste x rahoitusprosentti)_i – kunnan rahoitusosuus

1.2.3. Keskimääräiset yksikköhinnat

Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteina käytettävät keskimääräiset yksikköhinnat. Keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Vuoden 2009 yksikköhinnat perustuvat vuodelle 2008 laskettuihin yksikköhintoihin, jotka perustuivat vuoden 2005 kustannuksiin. Kustannustason nousu vuodesta 2008 on laskettu käyttäen indeksinä 3,9 %.

Keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan arvonlisäverottomina.

Yksikköhintoihin tehdään lisäksi vuosittain tarkistukset, jotka aiheutuvat valtion toimenpiteistä seuraavista toiminnan laadun ja laajuuden arvioiduista muutoksista, kuten kunnille annetuista uusista tai laajennetuista tehtävistä.

Taulukko 3. Valtioneuvoston vahvistamat keskimääräiset yksikköhinnat vuosina 2005–2009 2005 2006 2007 2008 2009 Perusopetus, euroa/oppilas 5043,15 5201,14 5343,30 6219,48 6 503,77 Lukiokoulutus, euroa/opiskelija 4476,68 4643,14 4796,31 5692,81 5 886,49 Ammatillinen peruskoulutus,

euroa/opiskelija

7640,28 8268,27 8498,08 9623,04 10181,46 Ammattikorkeakoulut,

euroa/opiskelija

6408,52 6264,20 6427,66 7071,84 7 353,62 Vapaa sivistystyö

kansalaisopistoissa, euroa/opetustunti

63,52 65,07 66,39 72,37 75,19

Taiteen perusopetus, euroa/opetustunti

54,97 56,43 57,69 64,73 67,25

Kirjasto, euroa/asukas 44,31 45,52 46,58 52,06 54,09

(10)

1.2.4. Keskimääräisten yksikköhintojen kustannuspohja

Perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen ja kunnallisten kirjastojen yksikköhinnat perustuvat kunkin koulutusmuodon valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Käyttökustannuksiin ei kuitenkaan lasketa (RahL 635/1998, 23 §):

- perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;

- opiskelijoiden kuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia perusopetusta lukuun ottamatta

- tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa - lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja

- poistoja ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakouluja lukuun ottamatta - kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta

- maksuja toiminnan järjestäjille, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjille aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa - maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia

- muita kuin välittömästi koulutuksen järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia.

Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, luetaan käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata.

1.2.5. Koulutuksen järjestäjä-/ylläpitäjäkohtaisten yksikköhintojen määräytyminen Yksikköhinnat määrää opetusministeriö. Yksikköhinnat määrätään siten, että yksikköhintojen mukaisesti lasketut rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yhteenlaskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä lukuun ottamatta

oppisopimuskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta, aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä taiteen perusopetusta.

Perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa yksikköhinnat on laskettu syksyn 2008 opiskelijamääristä. Toiminnan käynnistyessä vuoden 2009 alusta rahoitus lasketaan arvioidun opiskelijamäärän mukaan. Ammattikorkeakoulun yksikköhinta muodostuu laskennallisen opiskelijamäärän ja ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen määrän perusteella. Ammatillinen opettajankoulutus on mukana laskennassa liikenneopettajan koulutusta lukuun ottamatta.

Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintoja korotetaan siten, että korotus vastaa yksityisten koulutuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta.

Yksikköhintojen määräytyminen selostetaan yksityiskohtaisemmin toimintamuodoittain seuraavissa luvuissa.

1.2.6. Valtionosuusrahoituksessa yksikköhinnan kertojana käytettävät suoritteet Perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena käytettävät opiskelijatiedot kerätään kahden ajankohdan tilastointipäivän (20.1. ja/tai 20.9.) tietoina. Rahoituksen perusteena

(11)

oleviksi opiskelijoiksi voidaan ilmoittaa päätoimisesti tutkintoa opiskelevat opiskelijat. Samana tilastointipäivänä opiskelija voidaan ilmoittaa opiskelijamääriin vain yhdessä opetus- ja

kulttuuritoimen rahoitusasetuksessa tarkoitetussa koulutuksessa. Osa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa käytetyistä suoritteista määräytyy suoraan valtion talousarvion perusteella.

Varainhoitovuoden alusta rahoitus määräytyy ennakollisena edellisvuoden opiskelijamäärän perusteella. Niissä koulutusmuodoissa, joissa rahoitus perustuu tilastointipäivien oppilas- ja opiskelijamääriin, lopullinen tarkistettu rahoitus määräytyy varainhoitovuoden päättyessä, kun varainhoitovuoden toteutuneet opiskelijamäärät ovat selvillä. Opetusministeriön päättämiin suoritemääriin perustuvaa rahoitusta ei tarkisteta varainhoitovuoden päättyessä.

1.2.7. Tiedonkeruu ja seuranta

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän laskenta perustuu koulutuksen järjestäjien

ilmoittamiin tietoihin koulutuksen taloudesta ja toiminnasta. Koulutuksen järjestäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot sekä muut rahoituksen määräämiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot (RahL 635/1998, 54§).

Opetusministeriö päättää tietojen oikeellisuuden toteamiseksi suoritettavista rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista. Opetusministeriö voi antaa tarkastuksen suorittamisen myös Opetushallituksen tehtäväksi.

1.2.8. Rahoitusjärjestelmän hallinto

Valtionapuviranomaisena toimii opetusministeriö. Opetusministeriön toimeksiannosta

Opetushallituksen Tieto ja rahoitus -yksikkö vastaa valtionosuusjärjestelmän tietojen keruusta ja laskentapalveluista. Laskennan tietojärjestelmäpalvelut ostetaan Tampereen yliopiston

tietokonekeskukselta ja osa tiedonkeruusta Tilastokeskukselta.

Kuva 1. Rahoitusjärjestelmän hallinto

Opetusministeriö

Sopimus Tulossopimus

budjetti päätökset

Opetushallitus Tieto ja rahoitus -yksikkö Tampereen yliopiston tietokonekeskus - Valos tiedonkeruut, tietopalvelu ja asiakkaiden neuvonta tietojärjestelmien ylläpito

rekisterien ylläpito ja päätösten valmistelu laskenta ja raportointi

10 henkilöä 6 henkilöä

Sopimus

Opetustoimen rahoitusjärjestelmä

(12)

1.3. Perustamishankkeen valtionosuus ja –avustus sekä muut erityiset valtionavustukset

Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. Vapaan sivistystyön osalta

perustamishankkeena pidetään myös erillistä toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään opetusministeriön vahvistaman euromäärän mukaiset.

Toimitiloja rakennettaessa tai uusia tiloja hankittaessa valtionosuuden perusteena käytetään hankkeelle vahvistetun tilamäärän ja asianomaista tilaa varten vahvistetun yksikköhinnan tuloa.

Opetusministeriö vahvistaa vuosittain perustamishankkeiden yksikköhinnat. Yksikköhinta vahvistetaan neliömetriä tai muuta mittayksikköä kohden. Peruskorjaushankkeiden osalta valtionapuviranomainen vahvistaa hankekohtaisesti valtionosuuden perusteena käytettävät kustannukset.

Yleissivistävän koulutuksen ja yleisen kirjaston perustamishankkeen rahoitukseen valtio osallistuu myöntämällä hankkeelle valtionosuutta 25 - 50 % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta.

Vapaan sivistystyön perustamishankkeen rahoitukseen valtio osallistuu myöntämällä hankkeelle harkinnanvaraista valtionavustusta valtion talousarvion tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa.

Vuoden 2006 alusta luovuttiin ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta hankekohtaisesta perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionosuudesta.

Lisätietoja perustamishankkeiden rahoituksesta Opetushallituksen www-sivuilta osoitteesta:

www.oph.fi/info/rakentaminen .

Opetus- tai kulttuuritoiminnan järjestäjälle voidaan valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa myöntää ylimääräistä valtionavustusta toiminnan kehittämiseksi järjestettävää kokeilua, toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä ja toiminnan käynnistämistä varten.

Lisätietoja Sirpa Kesti 040 348 7311.

(13)

2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

2.1. Rahoitettava toiminta

Valtionosuutta myönnetään kunnille, jotka toteuttavat perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Kullekin toimintaan osallistuvalle oppilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua joko 570 tuntiin tai vaihtoehtoisesti 760 tuntiin aamu- ja

iltapäivätoimintaa koulun työvuoden aikana. Toimintaan osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista (L 628/1998, 8a luku, muutettu 1081/2006).

Kunnat voivat käyttää saamaansa rahoitusta aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvien palvelujen järjestämiseen tai hankkimiseen. Kunta voi järjestää toimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Yksityisten ja valtion koulujen oppilaiden osalta ei myönnetä erillistä valtionosuusrahoitusta vaan myös heille järjestetyn toiminnan rahoitus ohjataan kuntien kautta. Vuonna 2009 rahoitusta aamu- ja

iltapäivätoiminnan järjestämiseen saa 321 kuntaa.

2.2. Rahoituksen määräytyminen

Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus perustuu kunnille myönnettyyn suoritepäätökseen.

Valtionosuuden peruste muodostuu suoritteina käytettävien ohjaustuntien lukumäärän ja

ohjaustunnin yksikköhinnan tulosta. Yksikköhinta on kaikille kunnille sama. Vuonna 2009 se on 21,37 euroa /ohjaustunti. Suorite- ja yksikköhintapäätös tehdään valtion talousarvion rajoissa.

Käyttökustannuksiin myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia kunnalle valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistetun tuntimäärän ja ohjaustunnin hinnan tulosta. Rahoituspäätös tehdään

varainhoitovuotta edeltävän vuoden joulukuussa.

Suoritepäätös ja valtionosuuspäätös tehdään vain kerran. Rahoitusta ei tarkisteta toteutuneen tuntimäärän perusteella. Toteutunut tuntimäärä otetaan kuitenkin huomioon tehtäessä seuraavan vuoden suoritepäätöstä.

2.3. Suoritteiden määräytyminen

Aamu- ja iltapäivätoiminnan vuoden 2009 rahoituksen perusteena käytettävät suoritepäätökset perustuvat toteutuneisiin ohjaustunteihin, jotka kunta ilmoitti syksyn 20.9. tilastointipäivänä jälkikäteen edelliseltä lukuvuodelta. Tilastointipäivänä 20.9.2008 kunnat ilmoittivat toteutuneet ohjaustunnit lukuvuodelta 2007-2008 (syyslukukausi 2007 ja kevätlukukausi 2008). Kunnat ilmoittivat 1.8.2008 alkaen käynnistämästään aamu- ja iltapäivätoiminnasta arvioidut

ohjaustuntimäärätiedot lukuvuodelta 2008-2009 ja 1.8.2009 alkaen käynnistettävästä toiminnasta arvioidut tiedot syyslukukaudelta 2009.

Lähtökohtaisesti vuoden 2009 valtionosuuden perusteeksi aamu- ja iltapäivätoimintaan kunnille on myönnetty ohjaustuntien määrä, joka perustuu kunnan syyslukukauden 2007 toteutuneisiin

tuntimääriin (keskimäärin 3 tai 4 tuntia /päivä) sekä kevätlukukauden 2008 toteutuneisiin tuntimääriin (keskimäärin 3 tai 4 tuntia/päivä) seuraavasti:

(14)

 Kevään 2009 ohjaustunnit = kevätlukukauden 2008 toteutuneet ohjaustunnit (keskimäärin 3 ja/tai 4 tuntia/päivä).

 Syksyn 2009 ohjaustunnit = syksyn 2007 toteutuneet ohjaustunnit (keskimäärin 3 ja/tai 4 tuntia/päivä).

Mikäli kunta ei ole toteuttanut aamu- ja iltapäivätoimintaa syyslukukaudella 2007 tai

kevätlukukaudella 2008, niin silloin syksyn 2007 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää syksylle 2008. Vastaavasti kevään 2008 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää keväälle 2009.

Jos kunta ei ole arvioinut toteuttavansa kevätlukukauden 2009 aikana aamu- ja iltapäivätoimintaa niin vuoden 2009 valtionosuuden perustetta laskettaessa on käytetty kevään 2008 ohjaustuntien määränä arvoa nolla. Vastaavasti jos kunta on arvioinut toteuttavansa aamu- ja iltapäivätoiminnan syksystä 2009 alkaen, niin syksyn 2007 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan

ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää syksylle 2009.

Raportti aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisesta perusteesta

Lisätietoja antaa tarvittaessa Heli Lehtonen 040 348 7319.

(15)

3. PERUSOPETUS

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelut muulta opetuksen järjestäjältä. Kuntien välistä yhteistyötä varten voidaan perustaa kuntayhtymä.

Lisäksi valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja

kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten.

Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

Perusopetuksen rahoitus määräytyy oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan ja perusopetusta saavien oppilaiden tulosta.

3.2. Yksikköhinnan määräytyminen

3.2.1. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet

Perusopetuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskenta lähtee perusopetuksen keskimääräisen yksikköhinnan laskennasta (RahL 635/1998, 16§).

Valtioneuvosto vahvistaa perusopetuksen arvonlisäverottoman keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Vuonna 2009 perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 6 503,77 euroa/oppilas.

Yksikköhintaa laskettaessa oppilasmääränä käytetään edellisen syksyn oppilasmäärää (20.9.2008 oppilasmäärä), joka sisältää alle 18-vuotiaat perusopetuksen oppilaat ja perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetut pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat esiopetusoppilaat sekä perusopetuslain 5 §:n mukaiset lisäopetuksen oppilaat.

3.2.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen

Sisäoppilaitoskorotus vuonna 2009 on 26%, aiemmin 27%, ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

(16)

3.2.3. Yksityiskohtaiset yksikköhinnan laskentaperusteet Yksikköhinnan perusosa

Kunnan perusopetuksen yksikköhinnan perusosa saadaan kertomalla perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,77.

Yksikköhinnan perusosaan tehtävät korotukset

Asukastiheysosa

Yksikköhinnan perusosaa korotetaan kunnille, joiden asukastiheys on alle 40 asukasta/km2 seuraavasti:

0,1 x keskimääräinen yksikköhinta x asukastiheyden korotustekijä.

Asukastiheyden korotustekijä saadaan luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksena.

Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään sen jäsenkunnista perusopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa.

Kouluverkkotunnusosa

Yksikköhinnan perusosaa korotetaan kunnille, joiden

- asukastiheys on alle 3 asukasta/km2 sekä saaristokunnille seuraavasti:

0,003 x keskimääräinen yksikköhinta x kouluverkkotunnus - asukastiheys on 3 – 4 asukasta/km2 seuraavasti:

0,003 x keskimääräinen yksikköhinta x kouluverkkotunnus x (4 – kunnan asukastiheys).

Kouluverkkotunnus lasketaan vuosittain oppilasta kohden määräytyvien lukujen keskiarvona.

Kouluverkkotunnuksen oppilaskohtainen luku

1) Alle 80 oppilaan koulussa 1 - 6 vuosiluokilla opetusta ja esiopetusta (11-vuotinen oppivelvollisuus) saavan oppilaan osalta oppilaskohtainen luku lasketaan seuraavasti:

(80 - koulun kokonaisoppilasmäärä) x 1,2.

2) Kunnalle ja kuntayhtymälle, joka järjestää samankielistä opetusta alle 180:lle 7-9 vuosiluokan oppilaalle oppilaskohtainen luku lasketaan seuraavasti:

(180 - suomen- tai ruotsinkielisen opetuksen 7 - 9 vuosiluokan oppilasmäärä) x 0,6.

Korotus voi kuitenkin olla enintään 60. Oppilasmäärään sisältyy perusopetuslain 5 §:n mukaiset lisäopetuksen oppilaat.

3) muiden kuin 1 ja 2 kohdissa mainittujen oppilaiden osalta luku on nolla.

Perusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaista erityisopetusta saavia erityisoppilaita ei huomioida kouluverkkotunnuksen oppilaskohtaisen luvun laskennassa.

(17)

Kaksikielisyyskorotus

Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan kaksikielisessä kunnassa luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,04.

Saaristokuntakorotus

Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan saaristoisuuden perusteella seuraavasti:

- jos kunnan väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,25

- muissa saaristokunnissa yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,06.

Oppilasmääriin perustuvat korotukset

Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan oppilaskohtaisella luvulla, joka saadaan:

1) kertomalla luvun 0,3 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo 7-9 vuosiluokkien ja lisäopetuksen oppilaiden määrällä

2) kertomalla luvun 4,0 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrällä (11-vuotinen oppivelvollisuus) 3) kertomalla luvun 2,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo muiden vammaisoppilaiden määrällä (11-vuotinen oppivelvollisuus)

4) kertomalla luvun 0,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo muiden erityisoppilaiden määrällä (9-vuotinen oppivelvollisuus, POL 17 § 2 mom.) 5) kertomalla luvun 0,12 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo ruotsinkieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden määrällä

6) kertomalla luvun 0,2 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo vieraskielisten oppilaiden lukumäärällä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi, saame).

Saadut luvut jaetaan lisäksi kokonaisoppilasmäärällä.

Opetusministeriö voi korottaa yksikköhintaa harkinnanvaraisesti erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta syystä.

Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää opetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta kohtien 2 ja 3 mukaisesti.

Perusopetusta sisäoppilaitosmuotoisesti järjestettäessä yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tähän korotukseen ei sovelleta tasauskerrointa. Koulukodissa perusopetusta järjestettäessä yksikköhintaan lisätään 1,5 kertaa

(18)

keskimääräinen perusopetuksen yksikköhinta. Tähän korotukseen ei sovelleta myöskään tasauskerrointa.

Tasauskerroin

Tasauskertoimella tasataan korotusten vaikutus perusopetuksen keskimääräiseen yksikköhintaan (6 503,77), koska korotuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta em. oppilasta kohti lasketusta keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tasauskertoimella (0,9571299) kerrotaan edellä kerrotulla tavalla laskettu yksikköhinta lukuun ottamatta sisäoppilaitos- ja koulukotikorotusta.

3.2.4. 18 vuotta täyttäneen yksikköhinta

Jos perusopetuksen koko oppimäärää suorittava oppilas on täyttänyt 18 vuotta, yksikköhinta on 60 prosenttia koulutuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätystä yksikköhinnasta (aikuiskoulutus).

Myös tätä yksikköhintaa voidaan korottaa harkinnanvaraisesti, mikäli opetusministeriö niin päättää.

Jos koulutuksen järjestäjän erityisenä tehtävänä on järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa (esim.

kansanopistossa), sovelletaan 18 vuotta täyttäneisiin samaa yksikköhintaa kuin muihin sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin oppilaisiin.

3.2.5. Yksityisten opetuksen järjestäjien ja kuntayhtymien yksikköhinnat

Yksityisen perusopetuksen järjestäjän yksikköhinta on sen kunnan yksikköhinta, jossa opetus pääasiassa järjestetään tai 90 prosenttia kunnan hinnasta, jos opetuksen järjestäjä ei ole ennen 31.7.1998 ylläpitänyt perusopetusta tai sitä vastaavaa opetusta antavaa oppilaitosta. Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää opetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta.

Yksityisen perusopetuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osuudella, joka on 3,53 prosenttia vuonna 2009 (RahL 635/1998, 23a§).

Kuntayhtymälle yksikköhinta lasketaan kuten kunnalle. Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään sen jäsenkunnista perusopetukseen

osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa.

Opetusministeriö voi harkinnanvaraisesti korottaa yksityisen opetuksen järjestäjän ja kuntayhtymän yksikköhintaa vuosittaisella päätöksellä.

Esimerkki järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskennasta

3.3. Perusopetuksen rahoituksen määräytyminen

Perusopetuksen ennakollinen rahoitus määräytyy edellä kerrotulla tavalla oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan ja arvioidun perusopetusta saavien oppilaiden tulosta. Arvioituna oppilasmääränä käytetään 20.9.2007 ja 20.9.2008 tilanteiden mukaan perusopetusta saaneiden oppilaiden keskiarvoa, johon lisätään 20.9.2007 - 19.9.2008 maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olleiden oppilaiden määrä. Rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden (20.9.2008 ja 20.9.2009) oppilasmäärien keskiarvon mukaiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä, jolloin oppilasmäärää oikaistaan myös perusopetuksen aikuisopiskelijoiden ja maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olleiden osalta.

(19)

3.4. Esiopetuksen rahoitus

Esiopetusta varten myönnetään rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti oppilaskohtaisesti. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on 91 prosenttia asianomaisen opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinnasta niille esiopetusoppilaille, joiden oppivelvollisuus on 9 vuotta. Yksikköhinta esiopetusoppilaalle, jonka oppivelvollisuus kestää 11 vuotta, on opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinta.

Lisätietoja antaa tarvittaessa Heli Lehtonen 040 348 7319.

(20)

4. LUKIOKOULUTUS

4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Lisäksi lukiokoulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa.

Järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot.

Vuonna 2009 lukiokoulutuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 282.

Lukion rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta.

4.2. Yksikköhinnan määräytyminen

4.2.1. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet

Lukiokoulutuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lukion keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa.

Keskimääräinen yksikköhinta vahvistetaan arvonlisäverottomana. Vuonna 2009 lukion keskimääräinen yksikköhinta on 5886,49 euroa/opiskelija.

Kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä yksikköhintoja porrastetaan koulutuksen järjestäjän

lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloittaneiden lukio-opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella, kuten jäljempänä tunnusluvun laskennan yhteydessä selvitetään. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on sama kuin sen kunnan yksikköhinta, jossa koulutus pääasiassa järjestetään. Jos kunta ei järjestä lukiokoulutusta, yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Yksityisten koulutuksen järjestäjien yksikköhintaan lisätään arvonlisäveron osuus, joka vuonna 2009 on 3,55 prosenttia yksikköhinnasta.

- mikäli lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on määrätty järjestää

lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta - 18 vuotta täyttäneinä lukiokoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden yksikköhinta

on 58 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta

(21)

4.2.3. Tunnusluvun laskenta

Lukioiden yksikköhintojen laskentaa varten määritellään koulutuksen järjestäjän tunnusluku.

Tunnusluku lasketaan lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloittaneiden lukio-opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella. Laskennassa käytetään varainhoitovuotta edeltävän vuoden 20.9.

tilastointipäivän opiskelijamäärää eli vuoden 2009 yksikköhintoja laskettaessa tilastointipäivän 20.9.2008 opiskelijamäärää.

Mikäli koulutuksen järjestäjä järjestää lukiokoulutusta sekä suomen- että ruotsinkielellä, niin tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten.

Koulutuksen järjestäjän tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Tunnusluku on 100, mikäli koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloittaneiden lukion opiskelijoiden lukumäärä on vähintään 200. Mikäli opiskelijoiden määrä on alle 200

opiskelijaa ja vähintään 60 opiskelijaa, niin tunnuslukua korotetaan opiskelijaa kohti luvulla, joka saadaan kaavasta 0,4 x (200- lukiossa opiskelevien määrä). Jos opiskelijoiden määrä on alle 60 opiskelijaa, tunnuslukua korotetaan lisäksi luvulla, joka saadaan kaavasta 2,1 x (60 - lukioissa opiskelevien määrä). Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106.

Jos lukiokoulutus, joka kuuluu yksikköhinnan laskennassa korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Lukiokoulutuksen järjestäjien

yhdistyessä tunnuslukua korotetaan vain, jos lukiokoulutus yhdistyy viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2012 ja lukio sekä sen tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät.

4.2.4. Yksikköhinnan laskenta

Lukion yksikköhinta lasketaan kertomalla koulutuksen järjestäjän tunnusluku lukion

keskimääräisellä yksikköhinnalla ja jakamalla luvulla 100. Näin saatu yksikköhinta kerrotaan valtakunnallisella tasauskertoimella, jolla tasataan tunnusluvusta aiheutuvien korotusten vaikutus lukion keskimääräiseen yksikköhintaan, koska korotuksilla ei lisätä valtion ja kuntien

rahoitusosuutta keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2009 tasauskerroin on 0,9164468.

Laskentakaava koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan laskentaan on seuraava: tasauskerroin (0,9164468) x keskimääräinen yksikköhinta (5886,49) x tunnusluku : 100.

Mikäli lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on määrätty järjestää lukiokoulutusta

sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia ammatillisen koulutuksen

keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Opetusministeriö voi lisäksi korottaa yksikköhintaa erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta erityisestä syystä (harkinnanvarainen korotus). Mahdollinen korotus lisätään tunnusluvun mukaiseen tasattuun yksikköhintaan.

(22)

4.2.5. 18-vuotta täyttäneinä opintonsa aloittaneiden yksikköhinta

Mikäli lukion koko oppimäärää suorittava opiskelija on aloittanut opintonsa sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 18 vuotta, yksikköhinta on 58 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Myös tätä yksikköhintaa voidaan korottaa harkinnanvaraisesti, jos opetusministeriö niin päättää. Mikäli kunnan tehtävänä on järjestää lukiokoulutusta

sisäoppilaitoksessa (kansanopistossa), yksikköhintana 18 vuotta täyttäneen opiskelijan osalta käytetään kuitenkin koulutuksen järjestäjän alentamatonta yksikköhintaa.

Esimerkki järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskennasta

4.3. Lukiokoulutuksen rahoituksen määräytyminen

Lukiokoulutuksen ennakollinen rahoitus määräytyy edellä mainitulla tavalla opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta. Rahoitus lasketaan erikseen aikuiskoulutukseen (18 vuotiaana lukiokoulutuksen aloittaneille opiskelijoille) ja muille lukion koko oppimäärää suorittaville opiskelijoille.

Hallituksen esityksen mukaan lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisperusteisiin sisällytetään 1.1.2009 alkaen myös aineopinnot (HE 119/2008). Aineopintojen rahoitus koskee

aineopiskelijoiden suorittamia lukion pakollisia kursseja ja syventävinä opintoina tarjottuja valtakunnallisia kursseja, jotka on suoritettu aikuisille annettavan opetuksen tuntijaon mukaisesti.

Rahoitus ei koske rahoituslain 44 §:n perusteella toisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opintojaan suorittavia ja kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita.

Rahoituksen laskentaa ja määräytymistä varten aineopiskelijoiden suorittamat kurssit muutetaan laskennalliseksi opiskelijamääräksi. Laskennassa käytetään lähinnä laskenta-aikaa päättyneen lukuvuoden suoritettujen kurssien määriä. Vuoden 2009 rahoituksen laskennassa käytetään aineopiskelijoiden laskennallista määrää, joka on laskettu aikavälillä 1.8.2007-31.7.2008

suoritetuista aineopiskelun kursseista. Suoritettujen kurssien määrä muutetaan opiskelijamääräksi jakamalla lukuvuoden aikana suoritettujen kurssien kokonaismäärä luvulla 15, mikä on aikuisille tarkoitetun lukion kokonaiskurssimäärä 44 jaettuna lukiossa luvulla 3.

Rahoituksen määräytymistä varten aineopiskelun laskennallinen opiskelijamäärä lasketaan yhteen lukion koko oppimäärää suorittavien 18 vuotta täytettyään lukiokoulutuksen aloittaneiden

opiskelijoiden määrän kanssa ja saatu opiskelijamäärä kerrotaan yksikköhinnalla, joka on 58 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta.

Lukiokoulutuksen rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden (tilastointipäivien 20.1.2009 ja 20.9.2009) oppilasmäärän mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä.

Kertojaopiskelijamäärät painotetaan siten, että tilastointipäivän 20.1. opiskelijamäärä painotetaan luvulla 7/12 ja tilastointipäivän 20.9. opiskelijamäärä luvulla 5/12.

Lisätietoja antaa tarvittaessa Sirpa Kesti 040 348 7311.

(23)

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta ja kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena voidaan järjestää järjestämisluvan mukaisesti ja siten kuin asetuksella säädetään. Lisäksi voidaan järjestää järjestämisluvan mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta.

Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämiseen.

Järjestämisluvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää määräykset koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista.

Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 151.

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulosta.

5.2. Yksikköhinnan määräytyminen

5.2.1. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella (RahA

806/1998, 8§). Valtioneuvosto vahvistaa ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Vuonna 2009 ammatillisen koulutuksen

keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 10 181,46 euroa/opiskelija.

Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaan lisätään arvonlisäveron osuus, joka vuonna 2009 on 5,2 %.

Muutokset yksikköhinnan määräytymisessä liittyvät valtion erityisoppilaitosten ylläpitäjämuutokseen vuoden 2009 alusta. Erityisen järjestämisluvan erityisopetuksen

järjestämiseen (erityisoppilaitokset) saaneiden koulutuksen järjestäjien porrastuksia on muutettu.

Myös muiden koulutuksen järjestäjien erityisopetuksen porrastusta ja sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen porrastusta on muutettu.

(24)

5.2.3. Yksikköhinnan laskenta

Vuoden 2009 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2005 toteutuneisiin ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin. Koulutusaloittaiset yksikköhinnat lasketaan ilman majoituksen ja

sisäoppilaitosmuotoisen koulutuksen kustannuksia.

Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Koska porrastuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla laskettuna saadaan, tasataan porrastukset kaikilta erillisillä tasauskertoimilla.

Rahoituslain mukaan vuoden 2006 alusta luovuttiin hankekohtaisista perustamiskustannuksiin myönnettävistä valtionosuuksista, opetusministeriön vahvistaman vuosivuokran perusteella tehtävästä yksikköhinnan korotuksesta sekä investointilisästä. Näiden sijasta kirjanpidon mukaiset poistot luetaan mukaan yksikköhinnan laskennassa käytettäviin valtakunnallisiin

kokonaiskustannuksiin. Siirtymäkautena, kun poistot vielä ovat nykyistä

perustamishankerahoitusta pienemmät, yksikköhintaan tehdään nykyisen perustamishankkeiden rahoitustason mukainen korotus ns. takuusumman perusteella. Takuusummaa (831,32 €)

laskettaessa on otettu huomioon valtion rahoitus perustamishankkeisiin (v. 2005 taso), investointilisä ja niin sanotut pienet hankkeet. Vuoden 2009 keskimääräistä yksikköhintaa

laskettaessa takuusummasta on vähennetty siirtymäkauden ajan ennen lain voimaantuloa myönnetyt ja vuosittain maksettavat perustamishankkeiden valtionosuudet. Vuoden 2009 keskimääräisessä yksikköhinnassa takuukorotus on edellä mainitusta vähennyksestä johtuen 319,52 €. Takuusumma sisältyy alakohtaisiin yksikköhintoihin samassa suhteessa kuin toteutuneet alakohtaiset poistot.

Ammattiosaamisen näyttöihin myönnetty toiminnan muutoksesta johtuva lisäys on 102,56 € ja ammatillisten erityisoppilaitosten yksityistämisen aiheuttama lisäys 163,73 euroa/opiskelija.

Ensimmäinen tasauskerroin lasketaan koulutusaloittain ja se tasaa koulutusaloittain tehtyjä

porrastuksia ko. koulutusalan yksikköhintaan. Toisella tasauksella tasataan korotusten vaikutukset valtioneuvoston asetuksen mukaiseen keskimääräiseen yksikköhintaan tasauskertoimella 0,939635 Kertoimen mukaista tasausta ei tehdä keskimääräiseen yksikköhintaperusteiseen korotukseen, esim.

majoituskorotukseen.

Vuoden 2006 alusta toiminnan tuloksellisuus otettiin rahoituksen määräytymisperusteeksi.

Tuloksellisuuden perusteella jaetaan 2 % tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulutuksen järjestäjien valtionosuuden laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä. Tuloksellisuuden perusteella myönnettävän rahoituksen osuus 2 % on vähennetty toisen tasauskertoimen yhteydessä.

(25)

Taulukko 4. Koulutusalojen yksikköhinnat vuonna 2009 sekä ensimmäisellä tasauskertoimella kerrottuna:

Kustannustason muutoskerroin vuodesta 2005 yksikköhintaan 2009 on 1,148095. Kertoimen laskennassa on otettu huomioon indeksikorotukset ja kustannusten jaksotuksen vaikutus.

Koulutusalakohtaisia yksikköhintoja porrastetaan rahoitusasetuksen mukaisesti niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat ko. koulutuksessa tai erityisopetuksessa. Koulutusalan

opiskelijakohtainen yksikköhinta saadaan kertomalla porrastettu alan yksikköhinta alakohtaisella tasauskertoimella (tasauskerroin 1). Koulutusalan euromäärä yhteensä saadaan kertomalla

koulutusalan porrastettu ja tasattu yksikköhinta kyseisen koulutusalan opiskelijamäärällä.

Koulutusala Yksikköhinta

2009 ilman lisäyksiä

Näyttö- jen ja erityiso ppilaito sten siirron aiheut-

tama lisäys

Investoin- tien takuusumma vähennet- tynä v. 2009 jälkirahoitus

-maksuilla

Koulutusalan yksikköhinta opiskelijaa kohti v. 2009

Tasaus- kerroin

1

Tasattu yksikkö-

hinta v. 2009

1. Humanistinen ja kasvatusala 9 240,08 266,29 261,65 9 768,01 0,9619 9 395,85

2. Kulttuuriala 10 585,42 266,29 386,05 11 237,75 0,8752 9 835,28

3. Yht.kuntat., liiket. ja hallinnonala

6 783,97 266,29 169,51 7 219,77 0,9435 6 811,85 4. Luonnontieteiden ala 6 898,41 266,29 194,58 7 359,28 0,9400 6 917,72 5. Tekniikan ja liikenteen ala 10 008,09 266,29 431,39 10 705,77 0,8969 9 602,00 6. Luonnonvara- ja

ympäristöala

13 802,40 266,29 421,39 14 490,09 0,7970 11 548,60 7. Sosiaali-, terveys ja liikunta-

ala

8 162,07 266,29 193,72 8 622,08 0,9573 8 253,92 8. Matkailu-, ravitsemis- ja

talousala

9 722,21 266,29 263,51 10 252,00 0,8995 9 221,67

Yhteensä 9 595,65 266,29 319,52 10 181,46

(26)

Taulukko 5. Porrastetut koulutukset

Kun koulutuksen järjestäjä järjestää koulutusta kahdella tai useammalla koulutusalalla, koulutuksen järjestäjän yksikköhinnaksi määrätään eri koulutusaloilla opiskelevien opiskelijoiden määrien ja koulutusaloittain laskettujen yksikköhintojen perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Eri koulutusalojen euromäärät lasketaan yhteen ja lisätään vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen ja maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen rahoitus, majoituskorotus, joka lasketaan ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä

yksikköhinnasta sekä erityisen koulutustehtävän erityisopetuksessa saaneiden järjestäjien osalta erityisopetuksen korotukset. Korotuksista on säädetty rahoitusasetuksessa (8, 9 ja 10 §:ssä).

Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen yksikköhinta on koulutuksen järjestäjän koulutusaloittain painotettu yksikköhinta.

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen rahoitus määräytyy koulutusaloittaisten yksikköhintojen mukaisesti.

Koulutusala Koulutus Korotus

2. Kulttuuriala - Musiikkialan perustutkintoon johtava koulutus 35 %

- Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon johtava koulutus 15 % 5. Tekniikan ja liikenteen ala - Elintarvikealan perustutkintoon johtava meijerialan koulutusohjelma 30 %

- Merenkulun perustutkintoon johtava koulutus 25 %

- Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen koulutusohjelma - linja-autonkuljettaja- tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajakoulutus

40 % 80 % - Lentokoneasennuksen perustutkintoon johtava koulutus 40 % - Rakennusalan perustutkintoon johtava

maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma

80 % 6. Luonnonvara- ja

ympäristöala

- Metsäalan perustutkintoon johtava metsäalan koulutusohjelma ja metsien monikäytön koulutusohjelma

40 % - Metsäalan perustutkintoon johtava metsäkonealan koulutusohjelma 90 % - Maatalousalan perustutkintoon johtava hevostalouden

koulutusohjelma

20 % 7. Sosiaali-, terveys ja

liikunta-ala

- Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavien ensihoidon sekä suu- ja hammashoidon koulutusohjelmien eriytyvät ammatilliset opinnot

15 %

- Liikunnan ohjauksen perustutkintoon johtava koulutus 55 %

Kaikki alat Erityisopetus 47 %