• Ei tuloksia

Mieli on kuin laskuvarjo : muistikuvia työyhteisötaitokoulutuksesta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mieli on kuin laskuvarjo : muistikuvia työyhteisötaitokoulutuksesta"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Mieli on kuin laskuvarjo – muistikuvia työyhteisötaitokoulutuksesta

Posted on10.9.2013 byhelehilt

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämisyksikkö järjesti työyhteisötaito – luentosarjan kaikille yliopistolaisille lukuvuonna 2012–2013. Oli mukava huomata, että luentosarja kiinnosti laajasti yliopiston henkilöstöä, myös kirjastolaisia ja luentosalit täyttyivät kiinnostuneesta yleisöstä.

Työyhteisötaidot – luentosarja tukee erinomaisesti yliopiston strategiaa, jonka yksi painopistealue on innostava ja hyvinvoiva yhteisö.

Koulutussarja alkoi lokakuussa 2012 prosessoriMarja-Liisa Mankan pohdinnoilla, mitä ovat työyhteisötaidot. Erityisesti mieleeni jäi Mankan vahva näkemys siitä, että työyhteisötaitoja voi oppia ja työyhteisötaitojen avulla voidaan työilmapiiriä parantaa ja siten saada aikaan laadukkaita ja parempia työn tuloksia. Mankan viesti oli, että työpaikoille kannattaa luoda yhdessä

työyhteisötaitoihin liittyvät pelisäännöt.

Seuraava tilaisuus järjestettiin marraskuussa ja työyhteisön vuorovaikutustaidoista oli kertomassa professori Soili Keskinen ja psykologiSeppo Romana. Luennoitsijoiden joitakin esille nostamia ajatuksia ja pohdintoja minun oli vaikea hyväksyä. Esimerkiksi kerrottiin, että on aivan luontevaa, että esimiehellä on työyhteisön jäsenistä muodostuva sisä- ja ulkopiiri. Ehkä näin on, mutta mielestäni hyvä esimies kokee tärkeäksi jokaisen työyhteisönsä työntekijän, eikä ainakaan tietoisesti jaa heitä sisä- tai ulkopiiriin.

Joulukuussa kehitysvalmentajaRiikka Perhon aiheena oli yhdessä eteenpäin. Oli täysin vaikuttunut Perhon tavasta saada lähes 200 osallistujaa tekemään ryhmätöitä tai kuuntelemaan hiiren hiljaa. Muistikirjaani kirjasin Perhon luennosta ”mieli on kuin laskuvarjo, se toimi parhaiten avoimena”. Yhteen työyhteisötaito iltapäivään en päässyt huhtikuussa, jonka aiheena oli

ihmiskasvoinen työyhteisö. Paikalla olleet ovat kertoneet, että psykologiMerita Petäjän esitys yhdessä Business-teatterin kanssa oli hyvin valaiseva. Tämä tilaisuus jäi myös erityisesti kirjastonhoitajaLeena Missosen mieleen. Hän kertoi, että näyttelijät esittivät erilaisia tilanteita työelämästä ja yleisö sai reagoida tapahtumiin ja kertoa näkemyksensä, mitä pitäisi tehdä toisin.

Käykää katsomassa Business-teatterin sivuilla lyhyitä video klippejä työelämän tilanteista, ne ovat monin tavoin opettavaisia.

Maaliskuussa yliopistonlehtori Saara Repo ja kehittämispäällikkö Aino-Maija Evers kertoivat dialogista ja yhdessä ajattelun taidoista. Kävimme läpi erilaisia työyhteisön keskustelutyylejä.

Dialogi on luova tila, jossa tuotetaan uutta ymmärrystä ja laajennetaan näköaloja. Dialogissa opimme toinen toiseltamme, vaihdetaan ajatuksia ja kehitetään yhdessä. Dialogissa on monta

(2)

totuutta ja tarinaa. Työyhteisössä kannattaa myös viljellä onnistumispuhetta, positiivinen juoruilu kantaa ja hyvät käytännöt leviävät. Onnistumispuhe tuo taidot, kyvyt, osaamisen ja oppimisen esiin energisoivasti.

Huhtikuussa luentosarjan viimeisessä, mutta ei kuitenkaan vähäisempänä, saimme osallistua mindfulness eli tietoisuustaitojen koulutukseen. ValmentajaAntti-Juhani Wihuri johdatti

salillisen kuulijoita pohtimaan miten tietoisuustaidot voisivat edesauttaa omaa työtä ja hyvinvointia.

Itse olin aiheeseen jo jonkin verran tutustunut kehittäjävalmennuskoulutuksessa ja asia kiinnosti ja epäilyttikin kovasti. Wihuri muistutti meitä kuulijoita siitä, että keskittynyt mieli helpottaa

työntekoa. Kirjastosta mukana iltapäivässä oli myös kirjastonhoitaja Teijo Kuvaja, jonka mielestä tämä tilaisuus oli antoisin koko luentosarjasta.

Työelämä ei useinkaan suosi keskittymistä, puhelimet soivat, sähköpostia vilkaistaan useita kymmeniä kertoja päivässä, monta asiaa tehdään samaan aikaan, ihmisiä tulee ja menee. Ajatukset sinkoavat, hajaantuvat ja pikku hiljaa synnytämme itsellemme keskittymishäiriön. Wihuri kehotti hiljentämään aivot, sillä silloin vasta voi syntyä oivallus. Kun mieli on tyhjä eli tyyni, pääsemme luovaan tilaan. Ollaan tässä ja nyt, juuri sellaisena kuin se on, hyväksyvänä tietoisena läsnäolona.

Wihuri teetti iltapäivän aikana meille läsnäolijoille erilaisia harjoituksia tietoisuudesta, jossa mieli piti tyhjentää. Voin vakuuttaa, että se on vaikeaa. Ajatukset lähtevät nopeasti liikkeelle, kun

silmänsä ummistaa ja pyrkii vain olemaan tässä ja nyt. Yksi hyvä harjoitusajankohta on hampaiden pesu. Olen tuosta luentotilaisuudesta lähtien pyrkinyt joka aamu harjoittamaan mieltäni hampaiden pesun ajan ja vieläkään en ole päässyt siihen, että tuo kaksiminuuttinen sujuisi vain tietoisesti pesemällä hampaita, tulevan päivän työt ym. asiat vievät ajatukset hetkessä muualle. Sen verran asia minua kiinnostaa, että olen erään työkaverini kanssa tutustunut asiaan lisää ja sovimme viikoittain erilaisista mindfulness-harjoituksia. Alkuun harjoituksissa pääsee jo sillä, että muutaman kerran päivässä pysähtyy hengittämään rauhallisesti.

Kuvajan Teijon ja Missosen Leenan kanssa olemme vakuuttuneet siitä, että

työyhteistötaitoluentosarjan anti on kirjastommekin työhyvinvoinnin kannalta merkittävä, sillä aiheet (yhteistyö, vuorovaikutus, läsnäolo, dialogi) ovat niin tärkeitä ja olennaisia, ja ne ovat jatkuvasti mukana kaikessa mitä työpaikalla tehdään. Teijon kommenttiin tilaisuuksien annista on helppo yhtyä ”Hieno kokonaisuus, jossa käsiteltiin oman olemisen, tekemisen ja vuorovaikutuksen kehittämistä monipuolisesti ja oikeasti kiinnostavalla tavalla”

Muistakaa siis hengittää ja löytää positiivinen, hyväksyvä asenne tekemisiinne. Olkaamme läsnä tässä ja nyt.

Teksti

Elisa Hyytiäinen

henkilöstökoordinaattori Hallintopalvelut

Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Zombienews.com

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Saadaan siis seuraava kuvio, jossa on esitetty sekä maailman kaikkien polttonesteitten tuotanto että raaka- öljyn ja kondensaatin (C&C)

Tekijän mukaan tutkimuksen tavoitteena on kertoa, mitä television ohjelmaformaatit ovat, mistä ne tulevat, miten niitä sovitetaan suomalaisiin tuotantoihin, ja

Aristoteles tiivistää tämän singulaarin kysymisen ja universaalin välisen suhteen nousin käsitteeseensä, nousin, joka on ”toisenlaista” aisthesista ja joka on ainoa

Helsingin yliopiston kirjaston järjestämä tilaisuus oli osa kansainvälistä Open access -viikkoa (21.-27.10.), jota vietettiin jo kuudetta kertaa.. Paikalla oli lähes 60

Tilaisuus oli myös siinä mielessä tärkeä, että siinä olivat useimmat kirjastojen johtohenkilöstöön kuuluvat koolla yhdessä pohtimassa sekä henkilöstön että

Erityismaininnan ansaitsevat kirjastonhoitaja Teppo Kahtolan (TY) Turun murteella ja kirjastonhoitaja Harri Kalisen (JoY) Savon murteella pitämät hauskat, mutta samalla myös

Usein kuulemansa kummastelun työtapansa, jota hän kutsuu taidetoiminnaksi, hyödyllisyydestä Heimonen kuittasi lakonisella vastakysymyksellä: mitä hyötyä elämästä on.. Toisin

Kirjastohistoriahankkeen etenemistä tukee ja arvioi säännöllisesti tieteellinen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat yliopistonlehtori, dosentti Hanna Kuusi (Helsingin