Marianne Kuisma ja Leena Suopajärvi
Kaivostoiminnan koetut vaikutukset
Sodankylässä
Lapin yliopisto
© Marianne Kuisma ja Leena Suopajärvi Taitto: Ritva Lahtinen
Erweko, Oulu 2017
ISBN 978-952-484-966-1 (pdf)
Sisällys
1 Johdanto . . . .5
2 Aineisto ja menetelmät . . . .7
3 Kaivostoiminnan koetut vaikutukset viihtyvyyteen, infrastruktuuriin ja palveluihin . . . .9
4 Yleiset asenteet kaivostoimintaa kohtaan . . . 13
5 Sosiaalinen toimilupa ja viranomaisvalvonta . . . 17
6 Ympäristövaikutukset . . . 20
7 Yhteenveto . . . 25
Lähteet . . . 26
Liite. Perusjakaumat aihealueittain . . . 28
1 Johdanto
Alueelliset innovaatiot ja suurhankkeet arktisella alueella (Regional inno- vation in the Nordic Arctic and Scotland with a special focus on regions with large-scale projects, myöhemmin REGINA) -projektin tavoitteena on edistää harvaanasuttujen alueiden kehitystä ja niiden valmiuksia saada ai- empaa enemmän hyötyä luonnonvaroihin pohjautuvista suurhankkeista.
Kolmivuotinen hanke käynnistyi lokakuussa 2015 ja se toteutetaan yhtä ai- kaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Skotlannissa ja Grönlannissa. Pohjoi- nen periferia ja arktinen -ohjelmasta rahoitetussa REGINA-hankkeessa on mukana kuntia, aluekehitysorganisaatioita ja tutkimuslaitoksia. Suomessa projektia ovat toteuttamassa Lapin yliopisto ja Sodankylän kunta. Hanket- ta johtaa yhteispohjoismainen tutkimuskeskus Nordregio.
Lapin yliopisto on toteuttanut osana REGINA-hanketta kyselytut- kimuksen Sodankylässä kesällä 2016. Kyselyllä on pyritty selvittämään kaivostoiminnan koettuja vaikutuksia sekä sodankyläläisten mielipiteitä kaivostoiminnasta. Tavoitteena on ollut tuottaa tietoa kunnalle kehittä- mistyötä varten. Sodankylässä on vireillä useita eri vaiheissa olevia kaivos- hankkeita. Toimialan merkittävyyden ja tulevaisuuden potentiaalin vuoksi kunta valmistelee kaivosohjelmaa eli toimenpidesuunnitelmaa kaivosalan kehittymiseen ja alan muutoksiin vastaamiseksi osana kunnan elinkeino- poliittista ohjelmaa. Lisäksi tavoitteeksi on linjattu niin sanottu kaivossopi- mus paikkakunnan ja alueen kaivostoimijoiden kesken. Kaivossopimuksen tavoitteena on edistää eri osapuolten kumppanuutta ja yhteistyötä niin, että kaivostoiminta on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää.
(Sodankylän kunnanhallitus 2016.)
Sosiaaliset vaikutukset, joita tällä tutkimuksella on pyritty kartoitta- maan, ovat hankkeen tai toimenpiteen aiheuttamia koettuja vaikutuksia yksilöiden, perheiden tai yhteisöjen elämässä. Kaivoshankkeiden vaikutuk- set voivat ulottua hyvin monenlaisiin elämänpiireihin. Vaikutukset voivat ilmentyä ihmisten elämässä esimerkiksi vuokrien tai kiinteistöjen hintojen nousuna asuntojen lisääntyneen kysynnän vuoksi, liikenneruuhkina kunta- keskuksessa, perinteisten marja- ja metsästyspaikkojen menetyksenä, mah- dollisuutena uuteen työpaikkaan tai pelkona siitä, että kotiseudun puhdas luonto turmeltuu kaivoshankkeiden myötä. Yhteisön eli esimerkiksi kun- nan tasolla kaivoshankkeet usein tuottavat verotuloja ja uskoa tulevaisuu- teen, mutta samalla velkataakka ja veroäyri voivat nousta lisääntyvän palve- lutarpeen takia. Kaivoshankkeet voivat myös jakaa kuntalaisten mielipiteitä
(SVA) eivät kuitenkaan pysty kertomaan siitä, miten esimerkiksi kaivoksen vaikutukset lopulta realisoituvat arkisessa elämässä. Olisikin tärkeää arvi- oida kaivoksen vaikutuksia koko sen elinkaaren ajan. Tutkimuskirjallisuus osoittaa säännöllisesti toistettavasta SVA:sta olevan hyötyä niin kaivosyh- tiölle, kunnalle kuin myös paikallisille ihmisille. Jatkuva tiedonkeruu pai- kallisten ihmisten kokemista kaivoshankkeiden vaikutuksista ja asenteista hankkeita kohtaan auttaa kaivosyhtiöitä ennakoimaan mahdollisia mielipi- deilmaston muutoksia ja reagoimaan huoliin, tiedon tarpeisiin tai kieltei- siin vaikutuksiin, jotka voivat vaarantaa kaivoksen sosiaalisen toimiluvan eli paikallisen hyväksyttävyyden. Kaivoskunta voi puolestaan hyödyntää so- siaalisten vaikutusten arviointia esimerkiksi asuntorakentamisen tarpeiden selvittämisessä, palveluiden suunnittelussa tai vaikkapa kuntaan muutta- neiden perheiden tukemisessa. Paikallisille ihmisille SVA taas tarjoaa kana- van ilmaista kaivoshankkeisiin liittyviä ajatuksia, mahdollisia huolenaiheita sekä ideoita kaivostoiminnan kehittämiseksi. (Ks. esim. Vanclay ym. 2015;
Suopajärvi 2015; Suopajärvi & Sairinen 2016.)
REGINA-hankkeen tavoitteena on kehittää erilaisia tiedonkeruutapoja, joilla esimerkiksi Sodankylän kunnassa voidaan seurata kaivoshankkeiden koettuja vaikutuksia myös hankkeiden päättymisen jälkeen. Nyt toteutet- tu kysely on yksi näistä tiedonkeruutavoista. Koska sosiaaliset vaikutukset ovat moniulotteisia, kyselyä tullaan kehittämään ja se uusitaan vielä ker- taalleen hankkeen aikana. Näin alkaa syntyä seurantietoa siitä, miten kai- voshankkeiden vaikutukset Sodankylässä koetaan.
Seuraavissa luvuissa kerrotaan ensin aineistosta ja menetelmistä, sitten edetään kyselyn keskeisiin tuloksiin, joista ensimmäisenä ovat kaivostoimin- nan koetut vaikutukset asukkaiden viihtyvyyteen, kunnan infrastruktuuriin ja palveluihin. Tämän jälkeen esitellään sodankyläläisten asenteita kaivos- toimintaa kohtaan yleisemmällä tasolla. Paikkakuntakohtaisiin kokemuksiin palataan sosiaalista toimilupaa ja viranomaisvalvontaa käsittelevässä luvussa, jossa selvitetään kunnassa eri vaiheissa olevien kaivoshankkeiden eli Pahta- vaaran mahdollisesti uudelleen käynnistyvän kaivoksen, Kevitsan toiminnas- sa olevan ja Sakatin suunnitteilla olevan kaivoksen paikallista hyväksyntää eli niin sanottua sosiaalista toimilupaa ja sitä, miten hankkeiden viranomaisval- vonta on kansalaisten mielestä toiminut. Raportin lopuksi tarkastellaan vielä kaivoshankkeiden koettuja ympäristövaikutuksia. Tutkimusraportin päättää tiivistelmä työn keskeisistä tuloksista sekä havaintoja, joita Sodankylässä oli- si kyselyn perusteella syytä tässä vaiheessa pohtia.
Raportin lopussa ovat liitteinä perusjakaumakuviot aihealueittain, joi- hin tekstissä on viitattu seuraavasti: (esim. liite 1, kuvio 2). Tekstissä käy- tetyt lainaukset ovat kyselylomakkeen avovastauksista. Lainauksen jälkeen suluissa oleva numero kertoo vastaajan vastausnumeron. Tulosten rapor- toinnissa tarkka vastausprosentti on ilmoitettu suluissa ja jos vastauksen osalta on hajontaa esimerkiksi naisten ja miesten kesken, silloin molemmat
2 Aineisto ja menetelmät
Tutkimus toteutettiin satunnaisotantaan perustuvana kyselytutkimuksena Sodankylässä. Perusjoukkona olivat 16–76-vuotiaat kuntalaiset. Kyselylo- makkeita lähetettiin kesäkuussa 2016 yhteensä 600 kappaletta, joista 300 kappaletta kuntakeskuksen alueelle, 150 kaivoskyliin ja 150 muihin kyliin.
Kaivoskyliksi määriteltiin kartan ja postinumeroiden mukaan alueet: Kelu- järvi, Kersilö, Moskuvaara, Petkula, Sattanen ja Siurunmaa. Osoitteet saa- tiin otannan tehneeltä Väestörekisterikeskukselta. Kysely toteutettiin 17.6.–
31.8.2016, jonka aikana vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 200 kappaletta.
Näistä 152 vastaajaa tavoitettiin postikyselyn kautta ja loput 48 vastaajaa Webropol-nettikyselyn kautta. Vastausprosentti jäi noin 33 prosenttiin, joka on nykyisellään varsin tavanomainen kyselytutkimusten vastausaste (vrt. esim. Suopajärvi ym. 2016 ja Kokko ym. 2013).
Vastanneista naisia oli 46 prosenttia (n=92) ja miehiä 51 prosenttia (n=102). Sukupuolen jätti ilmoittamatta 3 prosenttia (n=6). Yleisin kou- lutustausta oli toisen asteen koulutus, joka oli lähes puolella vastanneista, ammattikorkeakoulututkinto oli 15 prosentilla ja yliopistotutkinto 12 pro- sentilla. Vastaajista yrittäjiä oli noin 10 prosenttia, toimihenkilöitä noin 20 prosenttia, työntekijöitä yli 20 prosenttia ja eläkeläisiä lähes 30 prosenttia.
Kuvio 1. Koulutustausta.
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0
peruskoulutaivastaava17,5% toinenaste45,5%
ammattikorkeakoulu15,0% yliopisto12,0%
jokinmuu6,0% eivastanneet4,0%
Kuvio 2. Elämäntilanne.
Aineisto vastasi kunnan väestörakennetta melko hyvin, mutta työttömät oli- vat aliedustettuina suhteessa muuhun väestöön. Kyselyyn vastanneista seit- semän prosenttia oli työttömiä, kun taas Tilastokeskuksen (2016) mukaan kunnassa oli vuonna 2014 työvoimasta 14,1 prosenttia työttömänä. Yrittäjät olivat puolestaan hiukan yliedustettuina. Kyselyyn vastanneista kymmenen prosenttia oli yrittäjiä, kun kunnan tilastojen mukaan yrittäjiä on ollut So- dankylässä vuonna 2014 6,1 prosenttia (Sodankylä 2014). Elämäntilanteen- sa jätti kertomatta yhteensä kuusi prosenttia vastanneista, joiden joukossa on saattanut olla niin työttömiä kuin muidenkin ryhmien edustajia.
Kyselyyn vastanneista asui Sodankylän kuntakeskuksessa noin 53 pro- senttia (n=105). Kaivoskylissä asui noin 23 prosenttia (n=45), muissa kylissä 21 prosenttia (n=42) ja asuinpaikkansa jätti ilmoittamatta neljä prosenttia.
Tutkimuksen pätevyyden eli validiteetin varmistamiseksi kyselylomake tulee suunnitella huolellisesti ja tarkoin harkitusti. Perusjoukon tulee olla tarkasti määritelty ja edustavan otoksen saaminen sekä korkea vastaus- prosentti edesauttavat validin tutkimuksen toteutumista. (Heikkilä 2002.) Nyt toteutettua kyselyä suunniteltaessa käytiin läpi aiem pia luonnonvara- hankkeiden SVA-kyselyitä sekä kyselytutkimuksia, joissa selvitettiin paik- kakunnan viihtyvyyttä, vetovoimatekijöitä ja paikallisten asukkaiden hy- vinvointia. Yhteistyökumppaneiden eli hankkeen paikallisen ohjausryhmän edustajien ja kuntajohdon kanssa käytiin kyselyä läpi ja palautteen pohjalta kehitettiin uusia luonnoksia ennen lomakkeen saattamista lopulliseen muo- toonsa. Otosta voidaan pitää edustavana pienoiskuvana kuntalaisista edellä kuvatuista pienistä poikkeamista ja suhteellisen alhaisesta vastausprosen- tista huolimatta. Kuitenkin on hyvä muistaa, että otos ei voi koskaan täysin
yrittäjä10,5%
ylempitoimihenkilö/johtavassa asemassa/asiantuntija10,5%
alempitoimihenkilö10,0%
työntekijä21,5%
työtön7,0%
opiskelija6,0%
eläkeläinen28,5%
muu1,0%
eivastanneet5,0%
tarkasti kuvata kuntalaisia tai heidän mielipiteitään ja tuloksia voidaan tul- kita vain todennäköisyyksillä.
Vastaajien anonymiteettiin kiinnitettiin erityistä huomiota koko tutki- musprosessin aikana jo kyselyn suunnittelusta alkaen. Vastauksia ja vas- taajien yhteystietoja ei käsitelty missään vaiheessa yhdessä. Näin ollen vastaajien henkilöllisyys pysyi salassa tutkijoiltakin. Vastaukset syötettiin kyselylomakkeilta SPSS-ohjelmaan, joka on tilastollisten tutkimusten ana- lyysityöväline. Kyselyaineiston pohjalta suoritettiin SPSS-ohjelman avulla tilastollinen analyysi.
3 Kaivostoiminnan koetut vaikutukset viihtyvyyteen, infrastruktuuriin ja palveluihin
Kyselyssä kartoitettiin ensin yleisellä tasolla kuntalaisten kokemuksia viih- tyvyydestä, infrastruktuurista ja palveluista. Tämän jälkeen verrattiin kai- vostoiminnan vaikutuksia näihin. Yleisesti ottaen vastaajat olivat tyytyväi- siä kuntaan, kuten kuviosta kolme voi nähdä. Sodankylän ilmapiiri koettiin vireäksi, paikkakunta viihtyisäksi asua ja ympäristö koettiin siistiksi ja puh- taaksi. Sodankylä miellettiin myös hyvin turvalliseksi asuinpaikaksi, mikä on globaalisti ajateltuna arvokasta. Vastauksissa ei ollut juurikaan eroa su- kupuolen tai asuinpaikan mukaan vertailtaessa. Naiset olivat sosiaalisesti verkostoituneempia kuin miehet, mutta miehet pitivät Sodankylää yleisesti viihtyisämpänä asuinpaikkana. Yleiskuva paikkakunnasta oli hyvin myön- teinen niin kuntakeskuksessa, kaivoskylissä kuin muissakin kylissä. Eniten vaihtelua oli väittämässä kunnan päättäjien vastuullisuudesta asukkaiden edun ajamisessa. Vastanneista lähes 40 prosenttia (39,3 %) oli tyytyväisiä päättäjien toimintaan, kun taas kolmannes (33,2 %) koki tyytymättömyyt- tä ja vajaa 30 prosenttia (27,6 %) ei ollut samaa eikä eri mieltä väittämän kanssa.
(n=196–198) Kuvio 3. Sodankylän viihtyisyys asuinpaikkana.
Kaivostoiminnalla on ollut kyselyn perusteella myönteisiä vaikutuksia muun muassa kunnan ilmapiiriin ja viihtyisyyteen (kuvio 4). Kaivostoimin- ta on kohottanut kunnan imagoa ja tuonut uusia mahdollisuuksia luoda sosiaalisia verkostoja. Kielteisiä vaikutuksia on kohdistunut muun muassa turvallisuuden tunteeseen, sillä lähes 30 prosenttia kuntakeskuksen asuk- kaista ja 40 prosenttia kaivoskylien asukkaista oli kokenut kaivostoiminnan heikentäneen turvallisuutta. Tämä viitannee lähinnä liikenneturvallisuuden heikkenemiseen ja huoleen kaivostoiminnan suhdanneherkkyydestä, kuten myöhemmin raportista ilmenee (kuviot 10 ja 6). Yleisesti ottaen kuntalaiset pitivät Sodankylää hyvin turvallisena asuinpaikkana.
Vastaajista noin puolet arvioi, että kaivostoiminta on heikentänyt ym- päristön tilaa ja kaivosten lähikylissä tätä mieltä oli kuusikymmentä pro- senttia vastanneista. Taloudellisen kehityksen ja ympäristöhuolen ristiriita on tullut esille jo aiemmissa Sodankylää koskevissa tutkimuksissa. Stella Selinheimo (2014, 79) toteaa pro gradu -tutkielmansa johtopäätöksissä, että
”kaivannaistoiminta oli melko hyväksyttyä Sodankylän kunnassa, sillä alan työllisyysvaikutus on merkittävä. Kuitenkin Lapin luonnonarvot ja luon- non koskemattomuus nähtiin tärkeinä, minkä vuoksi kaivannaistoiminnan hyväksyttävyys ei ollut yksimielistä asukkaiden keskuudessa”. Kolmannes (33,5 %) kyselyyn vastanneista ajatteli, että kunnan tulisi kuunnella enem- män kuntalaisten mielipiteitä kaivosasioissa. Kriittisimpiä olivat kaivosky- lien asukkaat (kuvio 4) ja kaivosalueiden maanomistajat.
50 26,3 25,5 6,1
12,6
61,9 33,2 16,2
35,4 52,5
58,2 33,2
52,5
29,9 53,1
55,3
8,1 11,6
7,7 27,6
20,7 5,6 8,7 18,8
3,5 8,6 7,7 25,5
11,1 2,5 4,6 9,1
3 1 1 7,7
3 0,5 0,5
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Minullaonpaikkakunnallahyväsosiaalinenverkosto (esim.ystäviä,tuttavia,sukulaisia)(n=198) Paikkakunnallaasuukanssanisamanhenkisiäihmisiä
(n=198)
Ympäristöonsiistijapuhdas(n=196) Kunnanpäättäjätajavatvastuullisestiasukkaidenetua
(n=196)
Kunnallaonmyönteinenimago(n=198) Sodankyläonturvallinenasuinpaikka(n=197) Paikkakuntaonasumisenkannaltaviihtyisä(n=196) Sodankylässäonvireäilmapiiri(n=197)
Täysinsamaamieltä Osittainsamaamieltä Eisamaaeikäerimieltä Osittainerimieltä Täysinerimieltä
(n=40–104) Kuvio 4. Kaivostoiminnan vaikutukset viihtyvyyteen kylien mukaan.
Kyselyssä pyydettiin myös arvioimaan Sodankylän julkisia ja yksityisiä pal- veluja, infrastruktuuria, harrastus- ja uramahdollisuuksia, asumisen hintaa ja asuntojen tai kiinteistöjen valikoimaa, mahdollisuuksia luonnon virkis- tyskäyttöön sekä sitä, miten kaivostoiminta on vaikuttanut näihin asioihin (liite 1, kuviot 2 ja 4). Kyselyn perusteella luonnon virkistyskäyttömahdolli- suudet (95 %) ja harrastusmahdollisuudet (90 %) olivat selkeästi kuntalais- ten tyytyväisyyden aiheita. Tyytymättömyyttä aiheuttivat asumisen hintata- so ja asuntojen tarjonta, koulutus-, työ- ja uramahdollisuudet sekä katujen ja teiden kunto. Kuviosta viisi voidaan nähdä, että naisista lähes 60 prosent- tia koki tyytymättömyyttä koulutus-, työ- ja uramahdollisuuksiin. Miehistä niukka enemmistö oli tyytyväisiä.
47,1 40
51,2
30,1 22,7 17,1
7,7 13,6 2,4
38,8 18,6
22
11,7 4,4
21,2 20 15
21,2 15,6 12,2
26,9 20,5 12,5
32,7 35,6
36,6
32 22,7 34,1
21,2 27,3 2,4
33 27,9
56,1
34 22,2 26,8
24 40 22,5
31,7 13,3
31,7
35,6 27,3 42,5
5,8 8,9
7,3
16,5 25
39
17,3 13,6 38,1
14,6 27,9
12,2
24,3 24,4
43,9
25 11,1 27,5
26 35,6
48,8
23,1 22,7
37,5 11,5 6,7
12,6 9,1
2,4
24 18,2 19
7,8 11,6
2,4
17,5 24,4
17,1
18,3 11,1
25
7,7 11,1
2,4
9,6 9,1
2,5 2,9 8,9
4,9
8,7 20,5
7,3
29,8 27,3 38,1
5,8 14
7,3
12,6 24,4
12,2
11,5 17,8
10
13,5 24,4
4,9
4,8 20,5
5
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kaivostoiminnallaonollutpositiivinenvaikutuspaikkakunnanilmapiiriin Kuntakeskus(n=104) Kaivoskylät(n=45) Muutkylät(n=41) Kaivostoimintaonparantanutpaikkakunnanviihtyisyyttä Kuntakeskus(n=103) Kaivoskylät(n=44) Muutkylät(n=41) Kaivostoimintaonheikentänytpaikkakunnanturvallisuutta Kuntakeskus(n=104) Kaivoskylät(n=44) Muutkylät(n=42) Kaivostoimintaonkohottanutkunnanimagoa Kuntakeskus(n=103) Kaivoskylät(n=43) Muutkylät(n=41) Kunnanpäättäjätkuuntelevatasukkaitakaivosasioissa Kuntakeskus(n=103) Kaivoskylät(n=45) Muutkylät(n=41) Kaivostoimintaonheikentänytluonnon/ympäristöntilaa Kuntakeskus(n=104) Kaivoskylät(n=45) Muutkylät(n=40) Kaivostoiminnanmyötäalueelleonmuuttanutlisääkanssanisamanhenkisiäihmisiä Kuntakeskus(n=104) Kaivoskylät(n=45) Muutkylät(n=41) Kaivostoimintaontuonutuusiamahdollisuuksiasosiaalistenverkostojenluomiselle Kuntakeskus(n=104) Kaivoskylät(n=44) Muutkylät(n=40)
Täysinsamaamieltä Osittainsamaamieltä Eisamaaeikäerimieltä Osittainerimieltä Täysinerimieltä
(n=91–100) Kuvio 5. Jakauma sukupuolen mukaan koulutus-, työ- ja ura mahdolli suuk sissa.
Jatkossa onkin huomionarvoista pohtia, missä puitteissa kunta ja mahdol- lisesti kaivosyhtiöt voisivat vaikuttaa erityisesti naisten koulutukseen ja ete- nemiseen työelämässä. Ulla Syrjälän (2016) mukaan Boliden Kevitsa Mi- ningin työntekijöistä on tällä hetkellä noin 25 prosenttia naisia. Kaivoksen myötä naisille on avautunut uusia työssä käymisen mahdollisuuksia. Toi- saalta muillakin aloilla tarvitaan töitä. Etenkin perheellisille saattaa muo- dostua esteeksi muiden toimialojen työllisyystilanne Sodankylään muuttoa tai kahden paikkakunnan asumisjärjestelyjä pohdittaessa (Viinamäki 2015).
Pelkästään kaivostoiminnan tai esimerkiksi hoivatyön varaan ei voi naisten työllisyyttä jättää, joten kunnassa voitaisiin pohtia, olisiko naisia mahdollis- ta tukea myös esimerkiksi yrittäjyyteen ja asiantuntijuuteen?
Nuorten naisten viihtyminen on kunnan elinvoiman kannalta tärkeää.
REGINA-hankkeessa on aiemmin tehty haastatteluihin perustuva raportti Sodankylään muuttaneiden äitien hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin edellytyk- set kiteytyivät hyvinkin yksinkertaisiin, mutta arjen elämän kautta merki- tyksellisiin asioihin; 1) yhteisön osalliseksi pääsemiseen, 2) arjessa ja on- gelmatilanteissa tarvittavaan tukeen ja 3) viihtyisään elinympäristöön niin palveluiden, harrastusten kuin infrastruktuurinkin osalta. Haastateltavat äidit kokivat Sodankylän hyväksi ja turvalliseksi paikaksi elää ja kasvattaa lapsia. He arvostivat puhdasta luontoa ja palveluiden läheisyyttä pienellä paikkakunnalla. Hyvä ja tiivis yhteisö toimi myös muualta muuttaneille perheille ankkurina; perheet halusivat jäädä kuntaan asumaan ja kasvatta- maan lapset, kunhan olivat ensin päässeet osaksi yhteisöä. (Kuisma 2016.)
Kaivostoiminnan koetut vaikutukset -kyselyyn vastanneet, sekä nai- set että miehet, kokivat yleisesti tyytymättömyyttä koulutus-, työ- ja ura- mahdollisuuksien osalta. Toisaalta kaivostoiminnalla koettiin olleen näihin myönteistä vaikutusta (naiset 83,3 %, miehet 79,2 %). Eräs vastaajista ku- vasi asiaa näin: ”Kaivos on elättänyt perheemme ja toivottavasti antaa työtä myös tulevaisuudessa” (40). Koulutusmahdollisuuksien nähtiin parantu- neen etenkin kaivoskoulutuksen osalta. Myönteisiä vaikutuksia oli kohdis-
8,8 6
28,6 45
39,6 33
18,7 13
4,4 3
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Naiset(n=91) Miehet(n=100)
Erittäintyytyväinen Osittaintyytyväinen Osittaintyytymätön Erittäintyytymätön Enosaasanoa
tunut myös yksityiseen palvelutarjontaan (naiset 70,5 %, miehet 76,3 %) ja kaivostoiminnan nähtiin piristäneen Sodankylän kunnan ja yritysten aktii- visuutta sijoittaa tulevaisuuteen. Moni vastaajista kertoikin kaivoksen vä- lillisistä työllistävistä vaikutuksista omalla kohdallaan muun muassa kau- pan alalla, rakennusalalla ja päivähoidossa. Kaivosten työllistävä vaikutus toistui useaan otteeseen kyselyn avovastauksissa: sen nähtiin mahdollis- tavan yhdessä palveluiden kanssa paikallisten nuorten ja vanhemmankin työ väestön jäämisen kotipaikkakunnalle, jolloin ei ollut enää tarvetta läh- teä etsimään töitä muualta. Myös kotipaikkakunnalle palaaminen oli tullut mahdolliseksi.
Kielteisimmät vaikutukset kohdistuivat asuntojen hintojen nousuun sekä kaivoskylien alueella virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Myös tonttien ja asuntojen valikoima jakoi mielipiteitä. Lähes kaksi kolmasosaa vastan- neista (64,8 %) oli kokenut kaivostoiminnalla olleen kielteistä vaikutusta asumisen hintatasoon. Mielipiteet olivat hyvin samansuuntaisia sekä suku- puolen että asuinpaikan mukaan vertailtaessa. Suurimmat vaikutukset koh- distuivat kuntakeskukseen, mutta sivukylilläkään hintojen nousulta ei väl- tytty. Asuntotilanteeseen suhtauduttiin kyselyvastauksissa enimmäkseen ikävänä asiana. Myönteisenä se näyttäytyi ainoastaan asuntonsa myyneille tai myymässä olleille, jotka kokivat saavansa mukavasti voittoa ”kaivos- kuplan” myötä, kuten joissakin avovastauksissa kuvattiin. Asuntojen hinto- jen nousu sekä sopivien tonttien ja asuntojen puute voivat myös vaikuttaa kielteisesti kaivospaikkakunnalle asettumiseen ja kannustaa ennemminkin pendelöimään kotipaikkakunnalta käsin. Aiemmin Sodankylässä tehdyssä MineHealth-hankkeessa oli samansuuntaisia havaintoja, joiden pohjalta todettiin että omistusasumisen mahdollisuus indikoisi pysyvämpää aset- tautumista kaivospaikkakunnalle (Viinamäki 2015, 16).
Kolmannes kaivoskylien vastaajista (33,4 %) oli kokenut luonnon vir- kistyskäyttömahdollisuuksiensa kaventuneen. Muissa kylissä vaikutukset olivat vähäisemmät. Kyselyn perusteella kaivostoiminnan koettiin vähiten vaikuttaneen (ei positiivista eikä negatiivista vaikutusta) kulttuuritarjon- taan ja tapahtumiin. Lähes puolet vastanneista (44,5 %) ei ollut huomannut minkäänlaista vaikutusta kulttuuritarjonnan osalta.
4 Yleiset asenteet kaivostoimintaa kohtaan
Kaivostoiminta ja siihen liittyvät asiat kiinnostivat suurinta osaa sodankylä-
kaivosalan suhdanneherkkyys huolestutti kuntalaisia (80,2 %). Vastaajista puolet (49,8 %) katsoi, että talouskasvua ei tulisi asettaa etusijalle jos ym- päristö kärsii siitä. Reilut 40 prosenttia vastaajista oli myös valmiita las- kemaan omaa elintasoaan luonnon ja ympäristön suojelemiseksi. Toisaalta eräs vastaajista (147) huomautti, ettei ympäristöystävällisten valintojen te- keminen tarkoita automaattisesti elintason laskua. Kaivostoiminta nähtiin kunnassa välttämättömänä nykyisen elintason säilyttämiseksi (60,2 %), mutta samanaikaisesti puhdasta ympäristöäkin arvostettiin ja sitä haluttiin vaalia. Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoi tieteen ja teknolo- gian kehitykseen ja niiden kykyyn ratkaista kaivostoiminnan kestävyyteen liittyviä ongelmia. Kaivostoimintaa ja kestävää kehitystä ei nähty toisiaan poissulkevina asioina (72,9 %). Naiset vastasivat miehiä kriittisemmin ja asettivat vastauksissa ympäristön selkeästi talouden edelle. Miesten vasta- uksissa oli enemmän hajontaa. Miehet myös luottivat enemmän talouden ja tieteen kehitykseen ja olivat valmiimpia tinkimään ympäristön puhtau- desta. Samankaltaisia eroavaisuuksia on havaittu ympäristömyönteisyydes- sä sukupuolten välillä aiemmissakin tutkimuksissa (esim. Suopajärvi ym.
2016).
Suurin osa vastanneista kannatti erityistä kaivosveroa (80,5 %) ja oli sitä mieltä, että kaivosyhtiöiden tulisi rahoittaa enemmän kaivoskuntien julkisia menoja, kuten infrastruktuuriin kohdistuvia kuluja (85,2 %). Suo- malaiseen osaamiseen kaivostoiminnassa luotettiin ja noin 60 prosenttia vastanneista toivoi maassamme operoivien kaivosyhtiöiden olevan suoma- laisomistuksessa. ”Suomen valtion olisi syytä harkita vakavasti valtiollisen kaivosyhtiön perustamista. Monikansalliset yhtiöt ovat kohta koulineet maahan uuden sukupolven kaivannaisteollisuuteen” (64). Suurin osa vas- tanneista (82,1 %) oli myös sitä mieltä, että kaivostoiminta on mahdollista hoitaa vastuullisemmin Suomessa kuin heikoimmin kehittyvissä maissa.
Vastaajat pohdiskelivat avovastauksissa hyvinkin perusteellisesti kaivos- toiminnan ja tuotteiden kulutuksen vastuukysymyksiä. Vastaaja 167 totesi, että: ”Meidän on Suomessa helppo ulkoistaa kulutuksemme ja elintasomme vaikutukset muualle. Meidän tulisi pystyä näkemään elintapojemme KOKO jalanjälki, globaalissa mittakaavassa. Jos elintasomme jalanjälki olisi koko- naan Suomessa, hyväksyisimmekö sen? Emme varmaankaan. Miksi sitten hyväksymme sen, että vaikutukset ulkoistetaan muualle. -- Meidän, maail- man rikkaimpina ja eniten kuluttavana yhteiskuntana, tulisi ottaa isompi vastuu vaikutuksista. Siksi minusta olisi ristiriitaista kieltää kaivostoiminta Suomessa.” Yli puolet kyselyyn vastanneista (56,9 %) vahvistaisi myös Eu- roopan unionin omavaraisuutta mineraalien tuotannossa. ”Kaivostoimin- taa tulee voimistaa. Länsimaat kuluttavat suurimman osan kaivannaisista ja on moraalisesti oikein kaivaa raaka-aineita sieltä missä ne kulutetaan mahdollisuuksien mukaan” (191).
(n=194–197) Kuvio 6. Asenteet kaivostoimintaa kohtaan.
Kaivosala on onnistunut työllistämään paikallisia, tämän oli havainnut yli yhdeksänkymmentä prosenttia vastaajista. Kaivostoimintaa pidetään- kin kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeänä (79,8 %), kuten kuviosta seitsemän voidaan todeta. Se on vaikuttanut positiivisesti kunnan väestö- määrään (74,2 %) ja tuonut hyötyä paikallistaloudelle. Paikkakunnalla on
40,3
45,9
13,8
13,8
54,6
32,5
52,8
40,1
16
50,5
36,7
27,6
31,6
32,3
35,7
33,7
14,4
25,1
30,6
28,9
27,7
40,1
25,3
31,6
36,2
40,8
28,6
24,6
7,7
4,6
13,3
10,3
7,1
17,8
8,7
11,7
20,1
7,1
8,2
11,7
14,3
20
6,6
6,1
23,1
23,1
4,1
9,6
3,6
5,6
14,4
2,6
8,2
6,1
9,2
3,6 7,7
9,2
30,8
26,7 1,5
7,1
4,6 0,5
20,6 5,1
7,7
6,6
14,3
9,7 2
0,5
4,6
1
2
4,1
2,6
2
3,6
3,1
3,1
7,1
2
9,7 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kaivostoimintajasiihenliittyvätasiatkiinnostavatminua (n=196)
Kaivostoimintapaikkakunnallaonhyväksyttävää(n=196) Kaivostoiminnanpaikallisestikoetuthaitatovat merkittävämpiäkuinkaivostoiminnanhyödyt(n=195) Talouskasvutulisiasettaaetusijallesiinäkintapauksessa,
ettäympäristöjonkinverrankärsii(n=195) Kaivosyhtiöidenpitäisirahoittaakaivoskuntienjulkisia
menojaenemmän(mm.infrastruktuuri)(n=196) Suomessaoperoivienkaivosyhtiöidentulisiolla
suomalaisomistuksessa(n=197) Kaivosyhtiöilletulisimäärätäerityinenkaivosvero(n=195) Kaivosalansuhdanneherkkyystekeekaivospaikkakunnista
haavoittuvaisia(n=197)
Olenvalmishyväksymäänomanelintasonilaskunluonnonja ympäristönsuojelemiseksi(n=194)
Kaivosyhtiöidentoimintaonmahdollistahoitaa vastuullisemminSuomessakuinheikoimminkehittyvissä…
Kaivostoimintajakestäväkehityseivätoletoisiaan poissulkevia(n=196)
Tiedejateknologiapystyvätratkaisemaankaivostoiminnan kestävyyteenliittyvätongelmat(n=196) Kaivostoimintaonvälttämätöntänykyisenelintason
säilyttämiseksi(n=196)
Euroopanunioninomavaraisuuttamineraalientuotannossa tuleevahvistaa(n=195)
Täysinsamaamieltä Osittainsamaamieltä Eisamaaeikäerimieltä
Osittainerimieltä Täysinerimieltä Enosaasanoa
(n=192–195) Kuvio 7. Päätöksenteko ja sosioekonomiset vaikutukset.
Lähes puolet (48,9 %) kaikista vastanneista arvioi, ettei kunnan viran- omaisilla ollut riittävästi tietoa ja osaamista kaivosalaan liittyvissä asiois- sa. Kaivoshankkeiden päätöksentekoprosessit koettiin epäselviksi (40,2 %) ja kuntalaisten oli ollut vaikeaa osallistua hankkeita koskeviin päätöksiin (51,1 %). Lähes 40 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, ettei asioista tie- dotettu saman tien kun tietoa oli saatavilla. Vajaa neljännes (23,4 %) arvioi kunnan ja yhtiöiden yhteyksien olleen liian tiiviitä. Kaivoskylissä arvioitiin kaikkein kriittisimmin viranomaisten toimintaa ja kunnan päätöksenteko- prosesseja. Lähes 65 prosenttia kaivoskylien asukkaista oli sitä mieltä, että heidän oli ollut vaikea osallistua päätöksentekoprosesseihin. Kaivoskylien asukkaat arvostivat kuitenkin kaivosalan työllistävää vaikutusta ja pitivät sitä samalla tavoin tärkeänä kunnan elinvoimaisuudelle kuin kuntalaiset muissakin kylissä. Jatkossa voisikin pohtia, kuinka kunta ja kaivosyhtiöt voisivat paremmin vastata kaivoskylien asukkaiden kysymyksiin, osallistaa päätöksentekoon ja välittää ajantasaista tietoa kaivoshankkeista. Vastaajan 179 mukaan tietoa ei ollut kulkeutunut riittävästi: ”olisi mukava kuulla, mitä täällä yhtiöt tekevät ja saada siitä tietoa. Nyt on ollut hyvin vähän, toimivat aika hiljaisuudessa ja kertovat vasta kun on pakko.”
64,1 21,8
5,7 6,7 3,1
5,7 7,3
44,8 49 7,7
47,7 20,2
27,7 33,2
21,6 17,5 11,9
25,8 16,1
29,4 30,9 24,7
32,1 32,1
1 7,8
15,5 21,6 23,2
20,1 24,5
5,7 6,7 21,1
4,7 17,6
3,1 22,3
27,8 29,4 25,8
24,7 19,3
6,7 7,2 26,8
4,7 10,9
2,6
7,3 21,1 10,8 25,3
14,4 17,7
11,3 3,6 12,4
8,8 11,4
1,5 7,8 8,2 13,9
10,8 9,3 15,1
2,1 2,6 7,2
2,1 7,8
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kaivosalaontyöllistänytpaikallisia(n=195) Paikkakunnallaonriittävästiosaavaatyövoimaakaivosalan
tarpeisiin(n=193)
Kunnanviranomaisillaonriittävästitietoajaosaamista kaivosalaanliittyvissäasioissa(n=194) Kaivoshankkeidenpäätöksentekoprosessionselkeä(n=194)
Kuntalaistenonhelppoaosallistuakaivoshankkeiden päätöksentekoprosessiin(n=194) Kaivoksiinliittyvistäasioistatiedotetaanheti,kuntietoaon
saatavilla(n=194)
Kunnanjakaivosyhtiöidenvälisetsidoksetovatliianvahvoja (n=192)
Kaivostoiminnallaonollutpositiivinenvaikutuskunnan väestömäärään(n=194)
Kaivostoiminnastaonolluthyötyäpaikallistaloudelle(n=194) Kaivokseteivätoleluoneetriittävästimahdollisuuksia
paikalliselleyritystoiminnalle(n=194) Kaivostoimintaontärkeääkunnanelinvoimaisuudenkannalta
(n=193)
Kaivostoiminnanyhteensovittaminenalueenmuiden elinkeinojenkanssaononnistunut(n=193)
Täysinsamaamieltä Osittainsamaamieltä Eisamaaeikäerimieltä Osittainerimieltä Täysinerimieltä Enosaasanoa
5 Sosiaalinen toimilupa ja viranomaisvalvonta
Kaivosalalla puhutaan paljon sosiaalisesta toimiluvasta eli siitä, että paikal- liset ihmiset hyväksyvät kaivostoiminnan. Sosiaalisen toimiluvan saaminen tarkoittaa yhtiön toimintaa, joka ylittää lainsäädännön velvollisuudet ja jota mitataan arkisissa käytännöissä ansaitulla luottamuksella. Jos sosiaalista toimilupaa ei ole, seurauksena voi olla konf ikteja, negatiivista julkisuutta ja huonoa mainetta – mahdollisesti jopa rahoittajien vetäytyminen hankkeesta.
Tutkimuskirjallisuuden perusteella sosiaalisen toimiluvan saamisen edelly- tyksiä ovat avoin, aktiivinen ja rehellinen tiedottaminen, kansalaisten osallis- tumismahdollisuudet ja yhtiön sitoutuminen paikkakunnan kehittämiseen.
(Esim. Jartti ym. 2014; Kokko ym. 2013; Selinheimo 2014; Vanclay ym. 2015.) Kyselyssä arvioitiin Kevitsan ja Pahtavaaran kaivoksia sekä Sakatin vielä tutkimusvaiheessa olevaa hanketta. Omistuspohjan vaihdosten takia kyselyssä pyydettiin arvioimaan hankkeita, ei yksittäisten yhtiöiden toimin- taa. Koska Sakatin kaivoksen perustamista vielä tutkitaan, ei kyselyssä voitu arvioida kaivoksen toiminta-aikaa, yhtiön sitoutumista kaivoksen jälkihoi- toon tai yhtiön sitoutumista kunnan kehittämiseen. Kysymyksissä päädyt- tiin käyttämään tuttuja kouluarvosanoja (4–10) arviointiasteikkona. Kun kysely uusitaan REGINA-hankkeen aikana, kaivoshankkeiden sosiaalisesta toimiluvasta alkaa kertyä seurantatietoa.
4 5 6 7 8 9 10
Tiedonriittävyyshankettakoskevissaasioissa Hankettakoskevantiedonluotettavuus Kaivoksen/esiintymänsijainti KaivoksenarvioitutoimintaͲaika Kuntalaistenmahdollisuusosallistuahanketta
koskevaanpäätöksentekoon Mahdollistenhaittavaikutustenkompensointi
Toiminnanvalvonta Yhtiönsitoutuminenkaivoksenjälkihoitoon Mahdollisuusomanmielipiteenilmaisemiseen
avoimesti
Yhtiönsitoutuminenkunnankehittämiseen
Kevitsa Pahtavaara Sakatti
Kokonaisarvosanat Kevitsa:6,84 Pahtavaara:5,96 Sakatti:6,77
Vastausten perusteella Kevitsan kaivos ja Sakatin hanke saivat kokonais- arvosanaksi1 lähes seitsemän, eli lähes tyydyttävä. Pahtavaaran osalta toi- mintaa arvioitiin kohtalaiseksi (6). Kevitsan sijaintia pidettiin hyvänä (8) ja Pahtavaarankin sijaintia tyydyttävänä (7). Sakatin sijainti koettiin ongel- mallisimmaksi ja asia kuumensi tunteita avovastauksissa. Sitä kommentoi- tiin muun muassa näin: ”Sakattiin ei voi perustaa kaivosta laillisesti. Yhtiön ja viranomaisten toiminta ala-arvoista. Työpaikkoja ei pidä luoda keinoja kaihtamatta. Sakatti on uhka koko Natura verkoston pitävyydelle” (2). Vas- taajissa oli kuitenkin sellaisiakin, jotka toivottivat Sakatin tervetulleeksi.
Tiedotuksen osalta Kevitsan kaivos sai arvosanoiksi yli seitsemän ky- syttäessä tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta. Sakatin kohdalla tiedotus oli tyydyttävää (7) ja Pahtavaaran kaivoksen osalta tiedottamisen koettiin ole- van kohtalaista (6). Sakatti sai kiitosta tiedotustilaisuuksien järjestämises- tä. Kevitsan kohdalla koettiin, että muutoksista Boliden-kaupan yhteydessä oli puhuttu liian vähän: kuntalaiset halusivat tietää minkälaisia vaikutuksia omistussuhteen muutoksella tulee olemaan alueelle ja työpaikoille sekä oli- ko ympäristön tilassa tapahtunut jo muutoksia. Pahtavaarassa toimineita yhtiöitä pidettiin selkeästi heikoimpina tiedottajina.
Kysyttäessä kuntalaisten mahdollisuutta osallistua hankkeita koske- vaan päätöksentekoon, Sakatti sai parhaimman arvosanan eli kohtalaisen (6), Kevitsa jäi vähän alle kohtalaisen ja Pahtavaara sai välttävän (5). ”Huo- not arvosanat johtuvat siitä, että en ole kokenut kunnassamme tai meillä asukkailla olevan minkäänlaisia aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa f rmojen toimintaan eikä pyynnöistämme ole seurannut mitään konkreettista” (179).
Vastaaja 178 puolestaan koki, ettei käytännössä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa yhtiöihin, koska ne ovat pörssiyhtiöitä ”-- ja esimerkiksi Kevit- sa kaksinkertaisti tuotantonsa ja puolitti kestonsa ja kukaan ei voinut mi- tään.” Mahdollisuutta oman mielipiteen ilmaisemiseen avoimesti arvioitiin Kevitsan ja Sakatin kaivoshankkeiden osalta kouluarvosanalla seitsemän sekä Pahtavaaran osalta arvosanalla 6,5. Eräs vastaaja (24) kertoo paikal- listen mielipiteiden jakaantumisesta toteamalla, että hänen myönteinen suhtautumisensa kaivostoimintaan oli vaikuttanut samalla tavoin ”kuin oli- si sohaissut muurahaispesään”, eikä hän näin ollen uskaltanut tuoda aja- tuksiaan ääneen julki. Toinen vastaaja (52) arvioi voivansa kommentoida kaivosasioita kiihkottomasti, koska oli niin sanottu junantuoma.
Kaivoksen arvioidussa toiminta-ajassa arvioitiin vain Kevitsan ja Pah- tavaaran kaivoksia. Kevitsan toiminta-aika arvioitiin varsin tyydyttäväksi (arvosana yli seitsemän), kun taas Pahtavaaran osalta tilanne arvioitiin vält- täväksi. Vastaaja 172 arveli, että: ”Ero ison ja pienen kaivosyhtiön välillä jat- kuvuuden, luotettavuuden ja toiminnan suhteen on suuri. Pahtavaara ei ole
1Ar vioinnissa käytetty kouluarvosanoja: 10 erinomainen, 9 kiitettävä, 8 hyvä, 7 tyydyt- tävä, 6 kohtalainen, 5 välttävä, 4 huono.
kestävä projekti, koska rahat tuntuvat aina loppuvan.” Toiminnan valvon- nassa arvosanat olivat 6–7 välillä kaikkien kaivoshankkeiden osalta. Mah- dollisten haittavaikutusten kompensointi jäi 5–6 välille, näistä Pahtavaaran hanke heikoimmilla arvosanoilla. Olemassa olevan kaivoksen toivottiin tuo- van hyötyä, rahaa ja työtä mahdollisimman kauan ympäristöä pilaamatta.
Sulkemisen jälkeen vastaajat odottivat kaivosyhtiöiltä löytyvän riittävästi varoja korjaamaan ja siivoamaan kaivosten jälkeensä jättämät jäljet.
Kyselyn avovastauksissa ei tehty esityksiä kaivosyhtiöiden sitoutumi- sesta paikkakunnan kehittämiseen. Syitä tähän voi pohtia, sillä aiemmassa Sodankylää koskevassa tutkimuksessa todetaan, että ”kaivannaisyritysten toiminnan hyväksyttävyyttä voisi lisätä kaivannaisyritysten laajempi osal- listuminen kunnan kehittämiseen, esimerkiksi asuntotuotantoon, joko va- paaehtoisesti tai kaivosveron välityksellä” (Selinheimo 2014, 79).
(n=190–195) Kuvio 9. Kaivostoiminnan valvonta.
Sosiaalinen toimilupa tarkoittaa yhtiön toiminnan hyväksyttävyyttä paikal- lisyhteisössä, mutta kaivoshankkeiden toteutukseen vaikuttaa paljon myös viranomaistoiminta. Siksi kyselyssä pyydettiin arvioimaan myös kaivostoi- minnan sääntelyä ja valvontaa. Kuvion yhdeksän perusteella voi karkeasti
9,5
24,6
12
28,7
23,2
10,9 23,7
22
26
25,1
26,8
22,3
17,4
15,7
17,7
20
17
20,2 21,6
16,2
20,3
11,8
10,8
19,2 14,7
12,6
12
7,7
7,2
13 13,2
8,9
12
6,7
14,9
14,5
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kaivostoiminnanvalvonnanvastuunjakoonselkeä(n=190)
Kaivostoiminnanvalvontaeioletarpeeksitehokasta(n=191)
Ympäristöviranomaisetvalvovatluotettavasti
kaivostoiminnanympäristövaikutuksiaSodankylässä(n=192) KaivostoiminnansääntelyäjavalvontaapitäisiSuomessa kiristää,vaikkasevähentäisiulkomaisiainvestointeja (n=195)
Ympäristöluvateivätoleriittävänsitovia(n=194)
Ympäristöluvatmyönnetäänoikeinperustein(n=193)
Täysinsamaamieltä Osittainsamaamieltä Eisamaaeikäerimieltä
Osittainerimieltä Täysinerimieltä Enosaasanoa
neista uskoi, että viranomaiset valvoivat kaivostoiminnan ympäristövaiku- tuksia Sodankylässä luotettavasti, kolmannes (32,3 %) taas ilmaisi epäluot- tamusta ja vajaalla viidenneksellä (17,7 %) ei ollut selkeää kantaa asiassa.
Epäluottamusta aiheuttivat myös esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen tapah- tumat, joiden ei toivottu toistuvan Sodankylässä. ”Talvivaaran tapahtumien jälkeen olo on epävarma. Haluan uskoa siihen, että viranomaiset osaavat tehtävänsä, mutta välillä valtaa epäusko” (45). Kaivostoiminnan valvonnan vastuunjakoa ei pidetty myöskään kovin selkeänä ja ympäristölupien myön- täminen oikein perustein jakoi mielipiteitä kuntalaisten keskuudessa puo- lin ja toisin.
Kaivostoiminnan arviointi paikkakunnalla kehittyi kyselyyn vastattaes- sa kriittisempään suuntaan, etenkin kun vastaajat alkoivat pohtia kunkin kaivoshankkeen toimintaa (kuvio 8). Myös niiden määrä, jotka eivät olleet samaa eivätkä eri mieltä tai eivät osanneet sanoa kantaansa, kasvoi. Kysely näyttäisi saaneen kunnan asukkaat pohtimaan ja arvioimaan kaivoshank- keiden sosiaalisia vaikutuksia ja ympäristöön kohdistuvia haittoja konk- reettisemmin kuin aiemmin.
6 Ympäristövaikutukset
Kaivoshankkeilla on aina ympäristövaikutuksia, sekä suoria että epäsuo- ria. Ne voivat kohdistua ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen tai luonnonympäristöön, kuten maaperään, veteen, kasvillisuuteen ja eliös- töön. Ympäristövaikutukset voivat kohdistua myös rakennettuun ympäris- töön, kuten teihin, rakennuksiin ja maisemiin. Kaivoshankkeen saapuessa paikkakunnalle paikalliset joutuvat kohtaamaan arvoristiriidan myönteis- ten työllistymis- ja aluekehityslupausten ja kielteisten ympäristövaikutus- ten ja -riskien välillä. Ympäristövaikutukset huolestuttavat erityisesti kai- vosten lähialueiden asukkaita, joiden arjessa haittavaikutukset ilmenevät.
(Mononen 2016, 187.)
Kaivostoiminta kuumensi tunteita erityisesti ympäristövaikutusten ar- viointien osalta. Toisille kaivos näyttäytyi hyvin synkkänä, huolestuttavana ja toivottomana ympäristön saastumisen ja perinteisten elinkeinojen me- nettämisen takia. ”Surullinen siitä, että maa tyhjennetään nopealla vauhdil- la tyhjäksi mineraaleista. Pettynyt, että kaivosasiassa raha ratkaisee. Luon- toarvot ja luontaiselinkeinot eivät kaivosasioissa merkitse mitään” (184).
Toiset taas kokivat kaivostoiminnan välttämättömäksi pahaksi, joka luo ristiriitaisia tuntemuksia: ”Vaikka kaivostoiminta herättääkin minussa etu- päässä negatiivisia ajatuksia, koko kaivostoimintaa ei ole järkevää vastustaa, koska me kaikki käytämme ja tarvitsemme metalleja. Kannatan kulutuksen vähentämistä ja metallin kierrätysasteen lisäämistä. Luonnonsuojelualueil-
le kohdistuvia kaivossuunnitelmia, edes malminetsintää, en hyväksy mis- sään tapauksessa” (180). Osa vastaajista suhtautui kaivostoimintaan hyvin toiveikkaasti ja innostuneesti, sillä sen nähtiin ennen kaikkea työllistävän paikallisia. Kuitenkin toivomuksena oli, että ympäristöasiat hoidettaisiin turvallisesti ja kaivosten elinkaarta ei suunniteltaisi tarpeettoman lyhyeksi, ei ”täysillä tuotantoon ja nopeasti pois”- ajatuksella (67).
Kyselyn perusteella vaikutukset elinympäristöön koettiin haitallisim- pina liikenneturvallisuuden, vesistöjen, eliöstön ja maisemavaikutusten kohdalla. Vähäisintä haittaa koitui hajusta ja valaistuksesta. Naiset vasta- sivat kysymyksiin hieman kriittisemmin kuin miehet, mutta suuria eroja vastaajien välillä ei ollut. Suurimmat haitat konkretisoituvat kaivoskylissä ja maanomistajien parissa kaivosalueilla. Liikenneturvallisuudesta kysyttä- essä lähes kaikki (93,4 %) kaivosten lähellä asuvat olivat kokeneet jonkin- laista haittaa (kuvio 11). Kaivoskyläläisten keskuudessa kaivostoiminnasta koettiin myös koituneen haittaa (vähäisestä merkittävään) kalastukselle ja/
tai metsästykselle (75,5 %) ja lähes saman verran oli havaittu vaikutuksia vesistöihin (71,1 %) ja eliöihin (68,2 %).
(n=184–192)
17,8 16,9 18,8 12,2 8,6 5,9 3,8 5,4 10,9
16 15,9 16,3 14,7 8,6
15,6 10,3
15,7 19,6
17,2 11,7 12,4 8,1 6,5 4,9
8,2 25 9,5
14,2 10,5 10,2
10,2 10,3
22,5 22,2
28,6 25 24,7 20,5 21,1 19,5
21,2
36,7 22,2
26,3 27,4 18,2
21,5 20
44 41,3
35,4 51,1 54,3 65,4 68,6 70,3
59,8
22,3 52,4
43,2 47,4 63,1
52,7 59,5
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Vaikutuksetvesistöön(n=191) Vaikutukseteläimiin,kaloihinja/taikasveihin(n=189) Maisemavaikutukset(n=192) Pöly(n=188) Melu(n=186) Tärinä(n=185) Haju(n=185) Valaistus(n=185) Säteily/vaarallisetkemikaalit(n=184) Liikenneturvallisuus(n=188) Vaikutuksetmarjastukseen/sienestykseen(n=189) Vaikutuksetkalastukseen/metsästykseen(n=190) Vaikutuksetluonnonvirkistyskäyttöön(n=190) Vaikutuksetmatkailuelinkeinoon(n=187) Vaikutuksetporonhoitoon(n=186) VaikutuksetmaaͲjametsätalouteen(n=185)
Merkittävähaitta Kohtalainenhaitta Vähäinenhaitta Eihaittaa
lestaan mietti kaivostyön kautta tullutta pölyaltistumista ja mahdollisesti sen aiheuttamia terveyshaittoja. MineHealth-tutkimusprojektissa (2015) selvitettiin muun muassa Kevitsan kaivostyöläisten altistumista pölylle, tärinälle ja kylmälle ilmalle. Pölyhaittoja syntyy malmin ja sivukiven lou- hinnassa, porauksessa ja murskauksessa sekä niiden lastauksessa ja kulje- tuksessa. Kaivostyöläiset altistuvat työssään mineraalipölylle, kuten kvart- sille ja asbestille, sekä pienhiukkasille, jotka voivat aiheuttaa keuhkoihin päätyessään vakavia vaurioita. Pölyhaitat ovat yleisiä lähestulkoon kaikilla kaivoksilla, mutta riittävällä pölyntorjunnalla, työjärjestelyillä ja suojaimil- la haittojakin voidaan hillitä. (MineHealth 2015; Keskimaunu & Pohjanen 2014.)
Kaivostoiminnalla ei nähty olleen merkittävää haittaa matkailuelin- keinoon tai maa- ja metsätalouteen. Matkailu miellettiin tärkeäksi elinkei- noksi, mutta samalla sen todettiin sijaitsevan riittävän kaukana kaivoksiin nähden (157). Vaikutukset poronhoitoon olivat rajoittuneet ennen kaikkea kaivoskyliin, jossa neljännes (25 %) vastaajista oli kokenut merkittävää hait- taa ja yli puolet jonkinlaista haittaa (54,6 %). ”Ympäristön likaantuminen ja porolaidunten pilaantuminen ja menettäminen ovat uhkia. Jos ympäristö saastuu saastuvat porotki ja menetän elinkeinoni ja enemmän, koko elin- tapamme. Pelkään, että jos Natura-alueelle saa tehdä kaivoksen, menettää se täysin merkityksensä ja suojansa, sen jälkeen muillekin suojelualueille voidaan mennä. Naturaa kuitenkin pidetty vahvimpana. Suojelualueet ovat tärkeitä niin luonnolle kuin poronhoidollekin” (177). Kaivostoiminta voi haavoittaa toimialoista erityisesti porotaloutta, mikä on tärkeä perinteinen elinkeino pohjoisessa Suomessa. Sillä on myös huomattava kulttuurinen merkitys. Poronhoito on osa poronomistajien identiteettiä ja se muodostaa perustan elämäntavalle, joka rytmittyy luonnon ja vuodenaikojen mukai- sesti. Poronhoitoa leimaa vahva yhteisöllisyys ja se on elinkeino, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Porotalous on myös sidoksissa muihin toimialoihin, kuten matkailuun ja maatalouteen, jolloin kaivostoiminnan laajentuessa kumulatiiviset vaikutukset voivat ulottua myös niihin. Suurten luonnonva- rahankkeiden sosiaaliset vaikutukset voivat kohdistua yhteisössä esimerkik- si poronhoitajien ikärakenteeseen nuorten lähtiessä alalta pois, paikallisiin ristiriitoihin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vähetessä ja eriarvoistumisen lisääntyessä (haitat kohdistuvat tiettyihin paliskuntiin ja poronomistajiin) sekä poronhoitajien työterveyteen ja -turvallisuuteen. Kaivostoiminnan laajentuminen huolettaa poronhoitajia ja luo epävarmuutta tulevaisuudes- ta sekä elinkeinon kannattavuudesta. Toisaalta kaikki vaikutukset eivät ole vain negatiivisia. Kaivostoiminta voi yhtälailla hyödyttää tuomalla työpaik- koja ja lisätuloja poronhoitoyhteisölle. (Paliskuntain yhdistys 2014.)
Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia arvioi- taessa on hyvä huomioida, että kaivokset voivat myös eriarvoistaa kyläläi- siä asuinpaikan mukaan. Vastaaja 32 kuvailee tuntemuksiaan näin: ”Haitat
tulee pääosin aivan lähialueelle 0–15 km. Hyödyt tulee kauempana asuvil- le. Haittoja voitaisiin ehkäistä ja kompensoida, mutta siitä ei välitetä kos- ka päättäjät asuvat kauempana. Lähiseudun asukkaat uhrataan, jotta muut saisivat taloudellista hyötyä.” Kokemus yhteiskunnallisesta oikeudenmu- kaisuudesta on keskeinen osa sosiaalista kestävyyttä, joka edellyttää, että kehitys vahvistaa ihmisten elämänhallintaa, elinmahdollisuuksia ja iden- titeettiä. Jotta luonnonvarahanke olisi myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä, sen tulisi vahvistaa paikallisen väestön vaikutusmahdollisuuksia, työllistymistä, elinkeinotoiminnan jatkuvuutta, virkistysmahdollisuuksia, paikallisen kulttuurin jatkuvuutta sekä maisema- ja kulttuurikohteiden säilymistä. (Hast & Jokinen 2016.) Kaivokset muokkaavat yhteisöjä, mutta yhtä lailla niiden ympäristöä, tuttuja maisemia, ja ne rajaavat alueita vir- kistyskäytön ulkopuolelle. Jopa 75 prosenttia kaivoskylien vastaajista oli kokenut kaivosten pilanneen maisemia ja yli 60 prosenttia oli kokenut kiel- teisiä vaikutuksia luonnon virkistyskäytössä. Kunnassa voitaisiinkin pohtia, kuinka vastata kaivoshankkeiden lähiseudun asukkaiden kokemuksiin koti- maisemien ja ympäristön muuttumisesta ja eriarvoisuudesta sekä ehkäistä yhteisön kahtiajakautumista hyötyjiin ja haitankärsijöihin.
Vastaajien huoli ympäristöstä niin kylissä kuin kuntakeskuksessakin on todellinen. Poronhoidon ohella myös marjastus, metsästys ja kalastus ovat riippuvaisia puhtaasta luonnosta. Kyselyssä tuli kuitenkin ilmi, että vihreää liikettä ja luontoarvojen puolustamista pidettiin usein ”jarruna kehityksel- le” (61). Aluekehitystä ei pitäisi tarkastella myöskään liian yksipuolisesti ja ajatella tulevaisuutta vain yhden toimijan varaan. Kestävä talous ja kestävä kaivannaisteollisuus vaativat myös ympäristön huomioon ottamisen. ”Sekä ihmisen että ympäristön kunnioittaminen on periaate, jota kaivosyhtiöiden on noudatettava, mikäli ne haluavat toimintansa olevan hyväksyttävämpää”
(Mononen 2006).
Kuvio 11. Ympäristövaikutukset asuinpaikan mukaan (n=37–102).
13,9 28,9 18,4 12,9
29,5 15,8
18,6 17,8 23,7 12,4
13,3 12,8 7,4
11,1 10,3 5,3 4,4
10,3 4,2 4,4 2,6 3,2 8,9 7,9 10,3
16,3 8,1
11,1 28,9 16,2 13,1
24,4 15,8 13,1
24,4 17,9 13,9
17,8 16,2 9,1
11,4 5,3
13,3 25 13,2 9,3
13,6 10,5
15,8
20 7,9
21,8
20,5 13,2
19,6 20
10,5 12,4
13,3 10,3 13,7
13,3 7,7 7,4
11,1 7,7 7,4 6,7 5,3 5,3
6,7 0
10,3 9,3 2,7
20,2
28,9 35,1 10,1
6,7 7,9 13,1
20 10,3 8,9
17,8 5,4 9,1
11,4 13,2
10,2
11,4 10,5
10,3 11,4 10,5
23,8
22,2 21,1
24,8 18,2 21,1
25,5 37,8 18,4
23,7 35,6 12,8
26,3 31,1 12,8
22,3 26,7 10,3 22,1 22,2 18,4
21,1 20 18,4
19,6 27,9 21,6
41,4
35,6 24,3 25,3
22,2 13,2
27,3
31,1 15,4
30,7 26,7 18,9
18,2 20,5 13,2
25,5 18,2 15,8
21,6 22,7 10,5
46,5 28,9 52,6
40,6 31,8 50
36,3 24,4 47,4 51,5
37,8 64,1
52,6 44,4 69,2
64,9 57,8 71,8
66,3 66,7 73,7
70,5 64,4 73,7
59,8 46,5 67,6
27,3 6,7 24,3 51,5
46,7 63,2
46,5 24,4 56,4
46,5 37,8 59,5 63,6
56,8 68,4
51,1 45,5 60,5
58,8 52,3 68,4
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Vaikutuksetvesistöön Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Vaikutukseteläimiin,kaloihinja/taikasveihin Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Maisemavaikutukset Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Pöly Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Melu Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Tärinä Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Haju Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Valaistus Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Säteily/vaarallisetkemikaalit Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Liikenneturvallisuus Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Vaikutuksetmarjastukseen/sienestykseen Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Vaikutuksetkalastukseen/metsästykseen Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Vaikutuksetluonnonvirkistyskäyttöön Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Vaikutuksetmatkailuelinkeinoon Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät Vaikutuksetporonhoitoon Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät VaikutuksetmaaͲjametsätalouteen Kuntakeskus Kaivoskylät Muutkylät
Merkittävähaitta Kohtalainenhaitta Vähäinenhaitta Eihaittaa
7 Yhteenveto
Sodankylään ollaan asuinpaikkana tyytyväisiä ja yleisesti ottaen kaivostoi- minnalla nähdään olevan myönteisiä vaikutuksia kunnan vireyteen ja elin- voimaan. Kaivostoiminnalla on ollut kyselyn perusteella myönteisiä vaiku- tuksia muun muassa kunnan ilmapiiriin ja viihtyisyyteen. Kaivostoiminta on kohottanut kunnan imagoa ja tuonut uusia mahdollisuuksia luoda so- siaalisia verkostoja.
Paikkakunnalla ilmenee kuitenkin taloudellisten hyötyjen ja ympäristö- haittojen ristiriita. Vastaajista noin puolet arvioi, että kaivostoiminta on heikentänyt ympäristön tilaa ja kaivosten lähikylissä tätä mieltä oli kuusi- kymmentä prosenttia vastanneista. Kaivoshankkeella on sekä suoria että epäsuoria ympäristövaikutuksia. Vastaajien keskuudessa kannettiin huolta kaivostoiminnan kumuloituvista ympäristövaikutuksista – taustalla vaikut- tivat myös uutiset Talvivaaran ympäristöongelmista. Kaivostoiminnan so siaalisen toimiluvan kannalta ympäristövaikutusten ennakointi ja kiel- teisten vaikutusten vähentäminen ovat tärkeimpiä asioita ratkaistavaksi.
Ympäristövaikutusten hallinta ei ole vain kaivosyhtiöiden ja kunnan asia, vaan myös viranomaisvalvontaan liittyvä asia, jossa kunta voi yrittää olla aktiivinen ja vaikuttava.
Kaivostoiminnan vaikutukset kohdistuvat kunnan sisällä eri ihmisryh- miin eri tavoin. Haitankärsijöitä ovat kaivoksen lähialueilla asuvat. Koke- mus oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta kuntalaisten kesken on tärkeä asia, josta kuntapäättäjillä on yhteinen vastuu kannettavanaan.
Kaivostoiminta voi haavoittaa elinkeinoista erityisesti perinteistä poro- taloutta. Kaivosalueiden laajeneminen voi johtaa koko elinkeinon menetyk- seen ja haitata porotaloutta laajemminkin esimerkiksi porotuotteiden ima- govaikutusten takia. Vaikutukset matkailuun nähtiin sen sijaan vähäisinä, sillä Sodankylässä olemassa olevat kaivokset ja suunnitellut hankkeet eivät tällä hetkellä sijaitse matkailualueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.
Naisille tarvittaisiin Sodankylään lisää koulutus-, työ- ja uramahdolli- suuksia. Paikkakunnalle muuttaneiden naisten pääseminen osalliseksi yh- teisöä, perheille tarjottavat palvelut ja yhteisön arkinen tuki ovat tärkeitä tekijöitä paikkakunnalle ankkuroitumisessa.
Konkreettisista kehittämistarpeista kiireellisimpänä tuli esille liikenne- turvallisuuden parantaminen. Myös kysyntään vastaavalle asuntotuotan- nolle on tarvetta.
Mikäli kaivostoiminnan halutaan Sodankylässä jatkuvan – ja jopa laa-
Lähteet
Hast, S. & Jokinen, M. (2016) Elinkeinojen yhteensovittaminen – tarkastelussa kaivostoiminta, poronhoito ja luontomatkailu. Teoksessa Mononen, T. & Suo- pajärvi, L. (toim.) Kaivos suomalaisessa yhteiskunnassa. Lapland University Press, Rovaniemi. 86–97.
Heikkilä, T. (2002) Tilastollinen tutkimus. Edita, Helsinki.
Jartti, T., Rantala, E. & Litmanen, T. (2014) Sosiaalisen toimiluvan ehdot ja rajat.
Uudenmaan, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin maakuntien asukkaiden nä- kemykset kaivannaistoiminnan hyväksyttävyydestä. SoPhi, Jyväskylä.
Keskimaunu, S. & Pohjanen, M. (2014) Avolouhos työympäristönä MineHealth -hankkeessa. Altisteiden terveysvaikutuksia ja työterveyshuollon keinoja kai- vostyöntekijän työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointipalveluiden osaa- misalan opinnäytetyö. Lapin ammattikorkeakoulu, Kemi. https://www.these- us.f /bitstream/handle/10024/76584/Keskimaunu_Sanna_Pohjanen_Minna.
pdf?sequence=1 (luettu 12.1.2017)
Kokko K., Oksanen A., Hast S., Heikkinen H. I., Hentilä H-L., Jokinen M., Komu T., Kunnari M., Lépy É., Soudunsaari L., Suikkanen A. & Suopajärvi L. (toim.) (2013) Hyvä kaivos pohjoisessa. Opaskirja ympäristösääntelyyn ja sosiaalista kestävyyttä tukeviin parhaisiin käytäntöihin. DILACOMI-projekti. https://lau- da.ulapland.f /bitstream/handle/10024/59504/Hyv%c3%a4%20kaivos%20 pohjoisessa.pdf?sequence=3 (luettu 10.1.2017)
Kuisma, M. (2016) Hyvinvointi Sodankylään muuttaneiden äitien kokemana. RE- GINA-hanke. Lapin yliopisto.
MineHealth-projekti. (2015) http://www.minehealth.f / (luettu 9.1.2016)
Mononen, T. (2016) Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset – millaiset kysymyk- set huolestuttavat paikallistasolla? Mononen, T. & Suopajärvi, L. (toim.) Kaivos suomalaisessa yhteiskunnassa. Lapland University Press, Rovaniemi. 187–212.
Paliskuntain yhdistys. (2014) Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhank- keissa. (PoroYVA) Rovaniemi. http://paliskunnat.f /poroyva/PoroYVA_2014_
FI_web.pdf (luettu 10.1.2016)
Selinheimo, S. (2014) Sodankylä ja kaivosteollisuus. Kaivannaisteollisuuden yh- teiskuntavastuu alueellisiin muutoksiin kuntatason näkökulmasta. Maantie- teen pro gradu -tutkielma. Turku.
Sodankylä (2014) Taskutietoesite. http://www.sodankyla.f /Documents/Tie- toa%20Sodankyl%C3%A4st%C3%A4/Sodankyl%C3%A4n%20taskutietoesite.
pdf (luettu 5.12.2016)
Sodankylän kunnanhallitus (2016). Sodankylän kunnan kaivosohjelman linjapa- peri ja kaivossopimuksen valmistelu. Kh 17.10.2016 § 338. http://sodankyla.
ktweb.f / (luettu 18.1.2017)
Suopajärvi, L. (2015) Kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointi. Sarala Pertti &
Ylipieti Jarkko (toim.) Lapin tutkimusseuran vuosikirja 2013–2014. Lapin tut- kimusseura, Rovaniemi. 30–34. http://www.lapintutkimusseura.f /f les/LTS_
Vuosikirja%202013_14.pdf (luettu 18.1.2017)
Suopajärvi, L. & Sairinen, R. (2016) Sosiaalisten vaikutusten arviointi kaivostoi- minnassa. Mononen, T. & Suopajärvi, L. (toim.) (2016) Kaivos suomalaisessa yhteiskunnassa. Lapland University Press, Rovaniemi. 38–56.
