Tiina Anttonen, Valtteri Markula
Aktiivisuuskellot ja -mittarit terveyttä edistävinä motivaattoreina
Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapia (AMK), Kätilötyö (AMK)
Fysioterapian tutkinto-ohjelma, Kätilötyön tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö
16.4.2021
Tekijä Tiina Anttonen, Valtteri Markula
Otsikko Aktiivisuuskellot ja -mittarit terveyttä edistävinä motivaatto- reina
Sivumäärä 27 sivua + 1 liite
Aika 16.4.2021
Tutkinto Fysioterapia (AMK), Kätilötyö (AMK)
Tutkinto-ohjelma Fysioterapian tutkinto-ohjelma, Kätilötyön tutkinto-ohjelma Ohjaajat TtM, TtT-opiskelija, sh (AMK), hoitotyön lehtori Anna-Kaisa
Partanen
Erilaiset liikuntateknologiset laitteet ovat yleistyneet kuluttajien keskuudessa.
Vuonna 2017 jo joka kolmas suomalainen liikkuja käytti jonkinlaista liikuntateknolo- gista laitetta, kuten aktiivisuusranneketta tai sykemittaria. Tämän opinnäytetyön tar- koituksena oli kuvata aktiivisuuskellojen ja –mittareiden vaikutuksia yksilön motivaa- tioon edistää omaa terveyttään. Tavoitteena oli tuottaa tietoa aktiivisuuskellojen ja mittarien käyttämisestä terveyttä edistävinä motivaattoreina, jota voidaan hyödyn- tää tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisten asiakastyössä ja tie- teellisissä julkaisuissa.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimusmenetelmäksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tiedonhaussa sovellettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaat- teita. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä 11 tieteellistä tutkimusta vuo- silta 2015–2020, jotka valittiin PubMed, CINAL, Medic ja PEDro-tietokantahauilla sekä suppealla manuaalisella haulla. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella si- sällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimusaineiston tulosten perusteella voidaan todeta, että aktiivisuuskelloista ja - mittareista on hyötyä käyttäjän motivaation tukemisessa etenkin fyysisen aktiivisuu- den lisäämisessä. Motivaatiota tukee erityisesti aktiivisuuskellojen ja –mittarien mahdollistama omien tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen reaaliaikainen seu- ranta. Käyttäjällä tulee kuitenkin olla olemassa oleva motivaatio terveyden edistämi- seen, jotta aktiivisuuskellon tai -mittarin käytöllä on motivaatiota kasvattavia vaiku- tuksia.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että aktiivisuuskelloja ja –mittareita voi- daan onnistuneesti hyödyntää osana terveyttä edistävää työtä hyvinvointi - ja ter- veysaloilla. Tulevaisuudessa aktiivisuuskellojen motivoivia ja motivaatiota heikentä- viä ominaisuuksia on syytä tutkia lisää terveyden ja hyvinvoinnin muilla osa-alueilla, ja onko eri laitevalmistajien tuotteilla eroa motivaation kehitykseen.
Avainsanat Aktiivisuuskello, Aktiivisuus, Terveyden edistäminen, hyvin- vointi, motivaatio
Author Tiina Anttonen, Valtteri Markula
Title Activity watches and trackers motivating towards health promo- tion
Number of Pages 27 pages + 1 appendices
Date April 16th 2021
Degree Physiotherapy, Midwifery
Degree Programme Bachelor of Physiotherapy, Bachelor of Midwifery Instructors
MNsc, PhD-student, RN, Senior Lecturer Anna-Kaisa Partanen
Various sport technological devices have become common among consumers.
These devices are used for example to track physical activity and to monitor health behavior. One third physically active Finn used some sort of activity tracker, in year 2017. Does the activity tracker motivate towards health promotion in daily life?
The purpose of this thesis was to describe how activity watches and trackers influ- ence on motivation to promote personal health. The aim of this thesis was to pro- duce knowledge about using activity trackers as a health promotion motivator.
The study was conducted as a descriptive review. The principles of systematic re- view were implemented in the study. The professional databases PubMed, CINAL, Medic and PEDro were used in the study among a narrow manual search. Fi- nally, 11 peer-revied studies were included to the review. Inductive content analysis was used in the data analysis.
The results show that activity trackers are beneficial for increasing motivation espe- cially towards physical activity. Goal setting and real time progress monitor- ing were the most motivating features. Despite the motivational features, there must be some personal motivation towards health promotion to benefit from the activity watch use. Tracker fails in measuring and unmet goals decreased the motivation.
The study results suggest that activity watches and trackers may be used success- fully as a part of health promotion work. The features of activity trackers affecting on motivation in different aspects of wellbeing should be studied further in the future.
Also, whether different manufacturers devices effect on the development of motiva- tion would be possible subject for an upcoming study.
Keywords Activity trackers, health promotion, wellbeing, motivation
Sisällys
1 Johdanto 1
2 Keskeisiä käsitteitä 2
2.1 Terveys ja terveyden edistäminen 2
2.2 Motivaatio 3
2.3 Aktiivisuuskellot ja -mittarit 4
3 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset 5
4 Tutkimusmenetelmälliset lähtökohdat 5
4.1 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus tutkimusmetodina 5
4.2 Aineiston keruu ja valinta 6
4.3 Tutkimusaineiston laadun arviointi 12
4.4 Aineiston analysointi ja raportointi 12
5 Tulokset 14
5.1 Yleistä 14
5.2 Motivaation kehittyminen 15
5.3 Fyysinen aktiivisuus 17
5.4 Aktiivisuuskellojen ja -mittareiden ominaisuudet 17
5.5 Tavoitteiden asettaminen 18
5.6 Hyvinvoinnin edistäminen 19
6 Pohdinta 20
6.1 Eettisyys ja luotettavuus 21
6.2 Johtopäätökset ja jatkotutkimukset 22
Lähteet 24
Liitteet
Liite 1. Taulukko: Kirjallisuuskatsaukseen valitut artikkelit ja keskeiset tulokset
1 Johdanto
Vuonna 1977 alkoi suomalainen menestystarina, kun Polar Electro perustettiin ja pari vuotta myöhemmin julkaistiin ensimmäinen langaton sykemittari (Who We Are). 70-lu- vulta tähän päivään liikuntateknologian kehitys on ollut merkittävää sek ä teknologian asema arjessa on muuttunut ratkaisevasti. Teknologian ratkaisut ovat muuttuneet käy- tännöllisemmiksi ja kuluttajaystävällisemmiksi, joka on mahdollistanut liikuntateknolo- gian yleistymisen arjessamme. Vuonna 2017 jo joka kolmas liikuntaa harrastava suoma- lainen käyttikin jotain teknologista laitetta tai sovellusta oman harrastuksensa tukena, kuten sykemittaria. (Moilanen 2019.)
Toisaalta arjessaan terveytensä kannalta tarpeeksi liikkuvien määrä on laskenut selvästi viimeisen vuosikymmenen aikana (Kolu & Vasankari & Kari 2018). Nykypäivänä myös yhä useampi työskentelee päivittäin istuen tietokoneen ääressä ja työpäivän aikana ta- pahtuva fyysinen aktiivisuus on jäänyt joko osittain tai kokonaan pois. Pitkittyneellä istu- misella on selkeitä pitkäaikaisia haittoja terveyteen, eikä edes päivittäinen tehokas liikun- tarutistus työpäivän jälkeen kompensoi pitkittyneen istumisen tuomia haittoja. (Juutinen Finni & Pesola 2017.; Liikkuminen ja paikallaanolo 2020.; Pesola ym. 2016.) Nämä istu- misen tuomat haasteet korostuvat etenkin globaalin koronaviruspandemian aikaansaa- man etätyöskentelyn aikana. Ongelman ratkaisuun tarvitaan moniammatillista osaamista terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisilta.
Ratkaisuja liikkumattomuuden ongelmaan voidaan hakea esimerkiksi tek nologian tuo- mien mahdollisuuksien kautta. Rannelaitteessa tai puhelimen näytöllä näkyvä askel- määrä, päivittäisen aktiivisuuden taso ja passiivisen ajan tauottamisen muistutukset voi- vat kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen mukaan noin kolmannes suomalai- sista käyttää arjessaan jonkinlaista aktiivisuuskelloa tai -mittaria, ja määrä on todennä- köisesti tulevaisuudessa kasvamassa. Aktiivisuuskelloja ei suinkaan käytetä pelkkänä koristeena tai muodon vuoksi, vaan teknologian odotetaan vaikuttavan käyttäjän toimin- taan. Aktiivisuuskellojen ja -mittareiden odotetaan tekevän ihmisistä fyysisesti aktiivi- sempia ja parempikuntoisempia. (Moilanen 2019.) Toisessa tutkielmassa puolestaan selvitettiin suomalaisten kokemuksia liikuntateknologian tuottamasta datasta. Tutkiel- massa kävi ilmi, että valtaosa vastaajista koki aktiivisuuskellojen tuottaman datan vaikut- taneen positiivisesti liikuntamotivaatioon. Voisi siis uskoa, että aktiivisuuskelloista ja - mittareista on apua nimenomaan motivaation kasvattamisessa. (Hietaniemi 2018.)
Vaikka puettavan teknologian käyttöä kuluttajien terveystottumuksien muokkaamisessa on tutkittu maailmalla, kokoava tieto aktiivisuuskellon vaikutuksista terveyskäyttäytymis- motivaatioon on saatavilla heikosti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena onkin kuvata, millaisia vaikutuksia aktiivisuuskellon tai -mittarin käytöstä on motivaatioon edistää yksi- lön terveyttä. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää aktiivisuuskel- lojen ja mittarien käyttämisessä osana yksilön motivointia oman terveytensä edistämi- seen terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Kirjallisuuskatsauksen tilaajana toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun oppimis- ja kehittämisympäristö HyMy-kylä, jossa ter- veysneuvontaa ja terveyttä edistävää ohjaustyötä sekä yksilöille että ryhmille toteutetaan päivittäin nykyaikaista teknologiaa sekä tuoretta tutkimustietoa hyödyntäen (HyMy-kylä 2020).
2 Keskeisiä käsitteitä
2.1 Terveys ja terveyden edistäminen
World Health Organization (WHO) vuonna 1948 voimaanastunut WHO:n perustuslaki määrittää terveyden täydelliseksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi, eikä ainoastaan sairauden tai vaivan puutokseksi (WHO 2020). Määritelmä on saanut osakseen suurta kritiikkiä, sillä se määrittäisi valtaosan maailman väestöstä epäterveiksi.
Nykynäkemyksen mukaan terveys nähdään ennemmin dynaamisena tilana, johon vai- kuttavat muun muassa ihmisen omat arvot, kokemukset, ympäristö sekä sairaudet. (Hu- ber ym. 2011.; Huttunen 2020.)
Terveyden käsitettä on vaikea yksiselitteisesti määrittää, sillä jokainen ihminen kokee terveyden yksilöllisesti. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että terveys koostuu fyysi- sistä, psyykkisistä sekä sosiaalisista näkökannoista. Nämä terveyden osa-alueet eivät ole toisistaan irrallisia, vaan ne vaikuttavat toinen toisiinsa tehden ihmisestä psyko-fyy- sis-sosiaalisen kokonaisuuden. Siinä missä yksi ihminen voi kokea itsensä epäterveeksi, voi toinen ihminen kokea itsensä hyvinkin terveeksi, vaikka kärsisi esimerkiksi vakavasta sairaudesta. Terveys voi myös olla toiminnan tavoite, edellytys tai se voi toimia jonkin toiminnon toteuttamisen voimavarana. Terveyden tarkan määrittämisen sijaan onkin keskeisempää tarkastella henkilön koettua terveyttä. (Huber ym. 2011.; Huttunen 2020.)
Terveyden eri osa-alueisiin pyritään vaikuttamaan valtakunnallisella tasolla terveyttä edistävillä toimilla. Terveyden edistäminen on osa yhteiskuntamme keskeisiä tavoitteita, joihin useat yhteiskunnalliset säädökset ja rakenteet pyrkivät. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos THL määrittelee terveyden edistämisen yksilön tai yhteisöjen vaikutusmahdolli- suuksien lisäämiseksi oman terveytensä määrittäjiin ja siten oman terveyden kohenta- miseen. Terveyden edistäminen käsittää sosiaalisia, taloudellisia, ympäristöllisiä ja yksi- löllisiä tekijöitä. Terveyttä edistävä työ voi olla ennaltaehkäisevää, joka tähtää sairauk- sien ja vammojen ehkäisemiseen, tai niiden seurauksien pienentämiseen, tai promoo- tiota, jolloin luodaan terveyttä edistäviä mahdollisuuksia. (Hyvinvointi- ja terveyserot 2020. s.v. terveyden edistäminen) Terveyden edistäminen on osa kansanterveystyötä ja Suomen lainsäädännössä terveyden edistämistä säädetään useilla eri laeilla. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on yleinen ohjaus- ja valvontavastuu suomalaisten terveyden edis- tämisessä. Ministeriön keskeisenä tavoitteena on terveyserojen kaventaminen eri väes- töryhmien välillä. Terveyden edistämistyöllä on merkittävä hillitsevä vaikutus terveyspal- veluiden käyttöön valtakunnallisesti, joka tuo valtiolle kustannussäästöjä. (Terveyden edistäminen 2019.)
Terveyden edistämistyö valtakunnallisella tasolla ei yksinään riitä, vaan suuri vastuu muutoksien toteuttamisessa on yksilöllä. Yksilötasolla terveyden edistämisellä voidaan tarkoittaa koetun terveyden edistämistä tietoisilla valinnoilla, kuten liikunnan lisäämisellä, unen määrän tai laadun parantamisella tai monipuolisella ravinnolla. Yksilön terveyskäyt- täytymiseen voidaan kohdentaa erilaisia interventioita terveystapojen muuttamiseksi, kunhan yksilöllä itsellään on halu muutokseen. (Kumar & Preetha 2012.) Tässä opinnäy- tetyössä terveyden edistämisessä keskitytään yksilötasolla tapahtuviin interventioihin sekä terveystottumusten muutoksiin. Kirjallisuuskatsaukseen valituissa tutkimuksissa in- terventioita on tehty niin perusterveille kuin pitkäaikaissairaille aikuisväestölle.
2.2 Motivaatio
Robertsin (2012) mukaan motivaatio on ensisijaisesti sosiaalis-kognitiivinen prosessi, joka ohjaa yksilön toimintaa. Motivaatio näkyy yksilön toiminnassa pääsääntöisesti kah- della tavalla: energian lähteenä ja käyttäytymisen ohjaajana. Motivaatio liittyy vahvasti tavoitteenasettamiseen ja niiden saavuttamiseen. Motivaatio kertoo meille, miksi teemme jotakin tiettyä toimintoa. Motivaatio ilmenee yksilöllä toiminnan voimakkuutena (yritteliäisyys), tehtävien valintana sekä pysyvyytenä (sitoutuminen). (Jaakkola ym.
2017.)
Motivaatiota voidaan tarkastella janana, motivaation täydellisen puuttumisen, eli amoti- vaatio ollessa yhdessä päässä, ja toisessa päädyssä on sisäinen motivaatio. Näiden
välille voidaan sijoittaa ulkoinen motivaatio, pakotettu säätely, tunnistettu säätely ja in- tegroitu säätely. Motivaatio vaihtelee näiden muotojen välillä, ja se voi samanaikaisesti käsittää useitakin aspekteja. (Jaakkola ym. 2017.)
Ulkoisella motivaatiolla tarkoitetaan toimintaa, joihin osallistutaan palkkioiden tai rangais- tuksien vuoksi, ja on näin ulkoisesti kontrolloitua. Pakotettu säätely tarkoittaa toimintaa, johon osallistutaan ilman vaihtoehtoja ja toiminto koetaan itselle tärkeäksi. Pakotettuun säätelyyn voi liittyä huonoa omaatuntoa ja syyllisyyden tunnetta toiminnon tekemättä jät- tämiseen. Tunnistettuun säätelyyn ei vastaavasti liity paineen tunnetta, vaan jopa lieviä positiivisia arvoja. Integroitunut säätely on lähimpänä sisäistä motivaatiota ja se sisältää voimakkaita positiivisia ajatuksia ja kokemuksia, jotka kannustavat mukaan toimintaan.
Tämä ei välttämättä kuitenkaan tarkoita, että toiminnon suorittaminen tuottaa yksilölle mielihyvää. Integroituneen säätelyn vaiheessa yksilö kokee, ettei hänellä ole vaihtoeh- toja toiminnon keskeyttämiseen tai tekemättä jättämiseen. Sisäinen motivaatio on puh- taasti autonomista motivaatiota, jolloin toimintaan osallistutaan ensisijaisesti ilman ulkoi- sia pakotteita. Positiiviset kokemukset ohjaavat mukaan toimintaan, ja yksilön motivaatio säilyy vastoinkäymisistä huolimatta. Sisäisesti motivoitunut henkilö onnistuu kääntä- mään myös virheet oppimiskokemuksiksi. (Jaakkola ym. 2017.)
Motivaatio on tieteellisessä tutkimuksessa haasteellinen käsite, sillä sen määrittely tai motivaation tason tunnistaminen voi olla yksilölle haastavaa. Tässä opinnäytetyössä tar- kastellaan aktiivisuuskellojen ja -mittareiden vaikutusta motivaatioon edistää yksilön ter- veyttä, jolloin oletusarvoisesti aktiivisuutta mittaava laite toimii ulkoisena motivaattorina.
Kirjallisuuskatsaukseen valituissa tutkimuksissa tarkastellaan motivaatiota niin ulkoisista kuin sisäisistäkin lähtökohdista sekä tunnistetaan motivaation mahdollisia muutoksia tut- kimusjaksojen aikana.
2.3 Aktiivisuuskellot ja -mittarit
Teknologian aikakaudella lähes kaikki on mitattavissa ja dokumentoitavissa teknologian avulla ja näin on myös liikunnan ja terveyden kohdalla. Liikuntaa ja terveyttä mittaavia teknologisia laitteita, liikuntateknologiaa, käyttävät niin hyvinvoinnin ammattilaiset, urhei- lijat kuin terveysliikkujatkin. (Peake & Kerr & Sullivan 2018) Tässä opinnäytetyössä lii- kuntateknologia on rajattu kuluttajille suunnattuihin sykettä, askeleita, kalorinkulutusta sekä muita fyysisiä toimintoja mittaaviin puettaviin laitteisiin, jotta havaittuja tuloksia on mahdollista hyödyntää kustannustehokkaasti myös terveysalan ammattilaisten asiakas-
työssä. Tällaisia laitteita ovat erilaiset kellot ja rannekkeet. Niiden kansainvälisesti tun- netuimpia valmistajia ovat Fitbit, Garmin, Polar ja Suunto. Kansankielessä aktiivisuutta mittaavilla kelloilla ja mittareilla on monia nimityksiä, esimerkiksi älykello, urheilukello, sykemittari, hyvinvointikello, aktiivisuusranneke.
Kelloja ja mittareita löytyy laajasti eri hintaluokista, ja ne ovat suunniteltuja erilaisiin käyt- tötarkoituksiin. Kalliimmat urheilukellot mittaavat kattavasti liikunnan kuormittavuutta ja palautumista, ja niissä on kestävyysurheilijoille suotuisia ominaisuuksia, kuten GPS-kart- tapalvelut. Edullisimmat kellot mittaavat lähinnä päivittäistä aktiivisuutta askeleiden ja sykeseurannan pohjalta. Viimeisten parin vuoden aikana puettavan teknologian kehitys on jatkunut ja markkinoille on tullut runsaasti aktiiviliikkujia palvelevia kelloja, jotka mit- taavat päivittäistä aktiivisuutta, kertovat liikunnan kuormituksesta ja palautumisesta sekä unen laadusta. Kellojen tuottama data perustuu pääasiassa sykkeen seurantaan, askel- mittariin, GPS-paikannukseen ja käyttäjän yksilöllisiin terveystietoihin (pituus, paino, BMI, aktiivisuustaso). Joissakin kelloissa on pyritty hyödyntämään myös sykevälivaihte- lun mittausta. (Peake ym. 2018)
3 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata aktiivisuuskellojen ja –mittareiden vaikutuksia yksilön motivaatioon edistää omaa terveyttään. Tavoitteena on tuottaa tietoa aktiivisuus- kellojen ja mittarien käyttämisestä terveyttä edistävinä motivaattoreina, jota voidaan hyö- dyntää terveyden ammattilaisten asiakastyössä ja tulevissa opinnäytetöissä tai tieteelli- sissä tutkimuksissa.
Aihekartoituksen pohjalta opinnäytetyön tutkimuskysymykseksi asetettiin:
1. Millainen vaikutus aktiivisuuskelloilla ja -mittareilla on yksilön motivaatioon edis- tää omaa terveyttään?
4 Tutkimusmenetelmälliset lähtökohdat 4.1 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus tutkimusmetodina
Tämä opinnäytetyö on tieteellisiltä lähtökohdiltaan laadullinen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jolla tuotettiin tutkimuskysymyksen näkökulmasta
kuvailua olemassa olevasta relevantista tutkimustiedosta. Tässä työssä sovellettiin sys- temaattisen tiedonhaun periaatteita, joita hyödyntämällä kerättiin yhteen olemassa ole- vaa tietoa, arvioitu tiedon laatua sekä syntetisoitu tietoa tutkimusten tuloksista kattavasti.
(Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen. 2013: 97–98.) Keskeistä koko prosessin ajan oli aineistovalintojen sekä raportoinnin avoimuus ja eettisyys, joita tarkasteltiin prosessin eri vaiheissa aktiivisesti (Kangasniemi ym. 2013: 291–296.)
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineiston kerääminen sisälsi tutkimusten haun, relevanttien aineistojen rajauksen, ja käytettävien tietokantojen valinnan. Aineiston hakua ohjasi aiemmin määritelty tutkimuskysymys. Tutkimusten haun tarkoituksena oli löytää mahdollisimman relevanttia tutkimustietoa vastaamaan tutkimuskysymykseen.
Kerätty aineisto koostui aiemmin julkaistusta ja tutkimusaiheen kannalta merkitykselli- sestä vertaisarvioidusta tutkimustiedosta. Aineiston valinnassa ja rajauksessa oli rele- vanttia tarkastella tutkimuksen julkaisuvuotta, mutta ennen kaikkea aineiston sopivuutta tutkimuskysymykseen. (Kangasniemi ym. 2013: 291–301.)
Tiedonhaussa käytettävät tietokannat valittiin työssä käsiteltävään aiheeseen sopien (Cronin & Ryan & Coughlan. 2008: 38–43). Varsinaisen laajan hakulausekkeisiin poh- jautuvan sähköisen tietokantahaun lisäksi hakutuloksia täydennettiin manuaalisella haun avulla, jotta kaikki katsaukseen soveltuvat tutkimukset oli mahdollista tavoittaa (Niela Vilén & Hamari. 2016.; Pudas-Tähkä & Axelin 2007: 49). Keskeisten käsitteiden pohjalta laaditun hakulausekkeen lisäksi löydetylle aineistolle muodostettiin tarkemmat sisään- otto- ja poissulkukriteerit. Sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella valittiin lopulli- nen aineisto kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltavaksi. (Lehtiö & Johansson. 2016: 42–
43; 51–52.)
4.2 Aineiston keruu ja valinta
Tähän kirjallisuuskatsaukseen tietokantoina käytettiin hoitotieteen alalle vakiintuneita kansainvälisiä tietokantoja, PubMed:ia ja CINAHL:ia. Lisäksi tiedonhakua täydennettiin fysioterapian tutkimukseen keskittyneellä tietokannalla, PEDro:lla. Suomenkieliseen tie- donhakuun tietokannaksi valittiin Medic. (Lehtiö & Johansson. 2016: 42–50.)
Aineiston hakua varten opinnäytetyön aiheelle pyrittiin löytämään tarkat keskeiset käsit- teet. Tutkimuskysymyksen kannalta relevanteiksi käsitteiksi valikoituivat aktiivisuuskellot ja -mittarit, terveyden edistäminen ja motivaatio. Näiden pohjalta ideoitiin synonyymejä
hyödyntäen MOT-sanakirjaa sekä synonyymisanakirjoja, ja luotiin tiedonhaussa käytet- tävä kattava hakulauseke. (Lehtiö & Johansson. 2016: 35–42.)
Jokaiseen tietokantaan tehtiin useita koehakuja ennen varsinaista hakua, jolla pyrittiin optimoimaan hakulauseketta tietokannan hakuominaisuuksiin sopien. Hakulausekkeet muodostuivat yhdistelmiksi käyttäen Boolen operaattoreita ’AND’ ja ’OR’, sulkeita ja sa- nankatkaisuja apuna. Lisäksi hakukoneiden ominaisuuksia tunnistaa samankaltaisia sa- noja hyödynnettiin, jotta tuloksissa huomioitaisiin esimerkiksi monikot ja brittiläisen sekä amerikkalaisen englannin kieliasut. (Cronin ym. 2008: 38–43.; Lehtiö & Johansson.
2016: 35–42.) Lopullinen hakulauseke, jota käytettiin PubMed ja CINAHL-tietokannoissa on kuvattu taulukossa 1.
Suomalaisessa Medic-tietokannassa saatiin vain yksittäisiä tämän kirjallisuuskatsauk- sen tutkimuskysymyksen kannalta epärelevantteja hakutuloksia yksinkertaistetulla ha- kulausekkeella: liikuntateknologia JA motivaatio.
Fysioterapiatietokanta PEDro:ssa laajaa hakulauseketta tiivistettiin tietokannan rajallis- ten hakutoimintojen vuoksi muotoon activity tracker AND health promotion AND motiva- tion. Tämä haku tarjosi yhden osuman. Tähän tietokantaan tehtiin lisäksi yksinkertais- tettu haku hakusanalla mHealth, jolla saimme osumia 77. Jälkimmäisen haun tulok set otettiin mukaan tietokantahakuun otsikkotason relevanttiuden perusteella.
Ennen varsinaisten hakujen tekoa määritettiin erinäisiä rajauksia haulle, jotta hakua saa- tiin kohdennettua. Hakujen rajauksissa käytettiin apuna tietokantojen omia rajaustyöka- luja, kuten julkaisuvuoden, julkaisukielen ja kohderyhmän iän rajausta. Samoja rajauksia käytettiin läpi koko kirjallisuuskatsauksen. Nämä rajaukset toimivat myös osana kirjalli- suuskatsauksen sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. (Lehtiö & Johansson. 2016: 35–55.) Kaikki kirjallisuuskatsausta varten määritellyt sisäänotto- ja poissulkukriteerit on listattu taulukossa 2.
Taulukko 1. Taulukko 1. Käytetyt hakulausekkeet englanninkielisissä tietokannoissa
AND AND
OR Aktiivisuuskello Aktiivisuusmittari
Sykemittari Urheilukello Fitnesskello
OR
Terveyden edistäminen Hyvinvointi Fyysinen toimintakyky
Fyysinen aktiivisuus Liikunta Terveys
OR Motivaatio Kiinnostus Kannustus
Activity tracker Activity watch Sports watch Fitness watch Wearable Sensor
Smartwatch Fitness tracker Heart Rate Monitor Heart Rate Sensor
Health Health promotion
Wellbeing Wellness Physical f unctioning
Physical activity Health Behavior
Well-Being Physical Wellness Preventive Health Care
Motivation Encouragement
Motive Interest Ambition Inspiration
Reason Action
Drive Persuasion
Tärkeimpänä sisäänottokriteerinä kirjallisuuskatsaukselle voidaan pitää tutkimuksen vastaavuutta tutkimuskysymykseen. Tämän lisäksi tutkimuksen julkaisuaikaa ja luotetta- vuutta rajattiin hakuvaiheessa. Aineiston määrän sekä alati kehittyvän liikuntateknolo- gian vuoksi oli tarpeen rajata hakua vain uusimpiin ja ajantasaisimpiin tutkimuksiin. Tut- kimusten luotettavuutta voidaan tarkastella varmistamalla, että tutkimus on vertaisarvi- oitu. (Niela-Vilén & Hamari 2016: 23–34.) Vertaisarviointi on osa tieteentekijöiden välistä palautteen antoa, kontrollia ja itseohjautuvuutta. (Duodecim 2006.)
Tutkimusten julkaisukieli toimi yhtenä sisäänottokriteereistä. Valtaosa kansainvälisistä tutkimuksista on julkaistu englannin kielellä. Tämä opinnäytetyö on tehty suomenkieli- seen tutkintoon suomalaisessa ammattikorkeakoulussa, joten suomen ja englanninkieli- sen aineiston käyttäminen kirjallisuuskatsauksessa on perusteltua. Näillä kahdella kie- lellä aineistoa oli saatavilla kattavasti, ja tiedonhakua voidaan pitää riittävän laajana. Li- säksi aineistoa rajattiin koskemaan vain alkuperäistutkimuksia katsauksen laadun säilyt- tämiseksi. (Niela-Vilén & Hamari 2016: 23–34.)
Erilaisia liikuntateknologian laitteita terveyden muuttujien mittaamiseksi on teknologian kehittymisen ansiosta tarjolla laajasti niin ammattilaisten kuin kuluttajien käyttöön (Peake ym. 2018). Tähän opinnäytetyöhön aineistoa rajattiin koskemaan vain kuluttajille suun- nattuja puettavia laitteita, jotka mittaavat käyttäjän aktiivisuutta, sykettä ja/tai liikunnan kuormittavuutta. Näin katsauksen aineistoa on mahdollista hyödyntää osana asiakasoh- jausta terveys- ja hyvinvointialoilla.
Kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten kohderyhmää rajattiin iän perusteella kos- kemaan vain yli 18-vuotiaita. Lasten ja nuorten fyysinen sekä henkinen kasvu ja kehitys jatkuu yleisesti ottaen aina 18 ikävuoteen saakka, jonka aikana esimerkiksi voimakas fyysinen harjoittelu voi vaikuttaa lapsen tai nuoren kasvuun haitallisesti (Lapsen kasvu ja kehitys 2021; Lasten ja nuorten ortopedia 2019). Tämän vuoksi alle 18-vuotiaita ei tässä katsauksessa voitu pitää vertailukelpoisina aikuisväestöön nähden.
Taulukko 2. Sisäänotto- ja poissulkukriteerit
Sisäänottokriteerit Poissulkukriteerit
Vastaa tutkimuskysymykseen Ei vastaa tutkimuskysymykseen Suomen- tai englanninkielinen
tutkimusartikkeli
Muu kuin suomen- tai englanninkielinen tutki- musartikkeli
Julkaistu 2015–2021 Julkaistu ennen 2015
Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli Ei vertaisarvioitu tutkimusartikkeli Aikuisväestö, yli 18-vuotiaat Alle 18-vuotiaat
Aktiivisuutta, sykettä ja kuormittavuutta mit- taavat kuluttajille suunnatut puettavat laitteet
Muut (liikunta)teknologiset laitteet ja mobii- lisovellukset
Alkuperäistutkimus Ei alkuperäistutkimus
Tutkimusten valinta toteutettiin edellä kuvatun hakuprosessin mukaisesti tiedonhakuun valituissa tietokannoissa taulukossa 1 esitettyjen hakulausekkeiden avulla sekä taulu- kossa 2 kuvattuja sisäänotto- ja poissulkukriteerejä hyödyntäen. Tietokannoissa tuloksia rajattiin hakutuloksia suoraan hakukoneen toiminallisuuksien avulla julkaisuvuoden sekä tutkittavien koehenkilöiden iän perusteella. Tietokantojen rajaustoiminnoissa tuloksia ei ollut mahdollista rajata suomalaisen aikuiskäsityksen, eli 18-vuoden iän mukaisesti, vaan rajaustoiminnolla aikuiset oli mahdollista rajata kansainvälisen näkemyksen mukaisesti 19-vuotiaista ylöspäin. Tätä hakurajausta käytettiin tietokantahaussa. Lopullisten tutki- musten valinnoissa mukaan hyväksyttiin sellaisetkin tutkimukset, joissa koehenkilöiden ikä oli 18 vuotta tai yli.
Taulukko 3. Tiedonhaun tilastot tietokannoittain sekä vaiheittain rajattuna
Tietokanta
Osumia ha- kulausek-
keella
Otsikon perusteella
rajattuja
Abstraktin perusteella
rajattuja
Koko tekstin perusteella
rajattuja
PubMed 528 122 39 6
Cinahl 106 40 7 2
Medic 0 0 0 0
PEDro 77 38 5 1
Manuaalinen haku
9 2
Yhteensä 711 200 60 11
Taulukossa 3 on esitetty numeerisesti kirjallisuuskatsauksen tiedonhaun vaiheet, ja ku- viossa 1 on kuvattu tutkimusaineiston valinnan eteneminen vaiheittain. Asetetuilla tieto- kantarajauksilla hakulausekkeita käyttäen saatuja hakutuloksia oli yhteensä 711. Näiden kaikkien hakutulosten otsikot läpikäymällä aineistosta valittiin tutkimukset, jotka liittyivät tutkimuskysymyksen rajaamaan aiheeseen. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa on keskeistä koko prosessin ajan reflektoida löydettyä aineistoa juuri suhteessa tutkimus- kysymykseen (Kangasniemi ym. 2013: 291–301). Otsikoiden läpikäynnin perusteella ha- kutuloksista valikoitui 200 tutkimusta aineiston haun seuraavaan vaiheeseen, jossa jäl- jellä olevia tutkimuksia rajataan abstraktin, eli tiivistelmän, tekstin perusteella.
Hakulausekkeilla saadusta aineistosta valittiin tiivistelmien tekstien perusteella sisään- otto- ja poissulkukriteereitä käyttäen 51 tutkimusta. Tähän saakka mukana olleet tutki- mukset käytiin koko artikkelitekstin osalta läpi sekä tutkimusten laatua arvioitiin, joiden perusteella tietokantahaun kautta lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä 9 tutkimusta. Tiedonhaun hakuprosessi on kokonaisuudessaan havainnollistettu kuvi- ossa 1, jossa näkyvät tiedonhaun eri vaiheet sekä käsitellyn aineiston määrä (N).
Kuvio 1. Tutkimusaineiston valinnan eteneminen
Näiden kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkeleiden lisäksi toteutettiin suppea manu- aalinen haku käyttäen tietokantahaulla löytyneiden tutkimuksien viittauksia ja lainauksia.
Tiedonhaun yhteydessä löytyi lisäksi kirjallisuuskatsauksia aiheeseen liittyen, joiden läh- teitä hyödynnettiin osana manuaalista hakua. Yhteensä yhdeksän tutkimusta, joita ei löydetty tietokantojen hakujen perusteella, otettiin tarkempaan tarkasteluun. Näistä yh- teensä kaksi tutkimusta valittiin mukaan lopulliseen katsaukseen manuaalisen haun kautta.
Tietokantahaku hakulausekkeella
Hyväksytty otsikon perusteella
Hyväksytty abstraktin perusteella
Hylätty otsikon perusteella
Hylätty abstraktin perusteella
N=511
Sisäänottokriteerit:
- Vastaa tutkimuskysymyk- seen
- Suomen- tai englannin- kielinen tutkimusartikkeli - Julkaistu 2015–2021 - Vertaisarvioitu tutkimus-
artikkeli - Yli 18-vuotiaat - Aktiivisuutta, sykettä ja kuormittavuutta mittaavat kuluttajille suunnatut puetta-
vat laitteet - Alkuperäistutkimus
Abstraktin perus- teella mukaan otettu
Koko tekstin ja laa- dun arvioinnin perus-
teella hyväksytyt
Poissulkukriteerit:
- Ei vastaa tutkimuskysy- mykseen - Muu kuin suomen- tai englanninkielinen tutki-
musartikkeli - Julkaistu ennen 2015 - Ei vertaisarvioitu tutki-
musartikkeli - Alle 18-vuotiaat - Muut (liikunta)teknologiset laitteet ja mobiilisovellukset
- Ei alkuperäistutkimus
Koko tekstin ja laadun arvioinnin perusteella
hylätyt
Koko tekstin ja laadun arvioinnin perusteella
hylätyt Koko tekstin ja laa-
dun arvioinnin perus- teella hyväksytyt
Lopullinen katsaukseen valittu aineisto
Manuaalinen haku
N=11
N=7 N=2
N=51 N=9
N=140 N=9 N=60
N=711
N=200
Tietokantahaun ja manuaalisen haun kautta lopullisen katsaukseen valitun aineiston kooksi tuli 11 tieteellistä tutkimusta. Nämä tutkimukset on kuvattu tiivistetysti kirjallisuus- katsauksen liitteessä 1.
4.3 Tutkimusaineiston laadun arviointi
Valittujen tieteellisten artikkelien menetelmien ja laadun kriittisellä tarkastelulla pyritään varmistamaan esitettyjen tulosten luotettavuutta ja painoarvoa kirjallisuuskatsauksessa.
Tutkimusaineiston laatua arvioitaessa keskitytään pätevyyden, kliinisen merkittävyyden sekä yleistettävyyden arviointiin. (Lemetti & Ylönen 2016: 67–79.) Kuvailevassa kirjalli- suuskatsauksessa eettisyys ja luotettavuus ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa ja keskeistä niiden kannalta on koko työn johdonmukainen ja läpinäkyvä eteneminen aina tutkimus- kysymyksistä johtopäätöksiin. (Kangasniemi ym. 2013)
Valittujen artikkelien luotettavuus pyrittiin varmistamaan tässä opinnäytetyössä arvioi- malla valittujen artikkelien menetelmällinen laatu, sekä tarkastamalla, että jokainen täs- sä kirjallisuuskatsauksessa käytetyn artikkelin julkaisija oli luokiteltu tieteelliseksi julkai- suksi JUFO-portaalissa (Julkaisufoorumi).
Kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkelien tutkimusmenetelmien menetelmien laadun arviointi suoritettiin kahden eri henkilön toimesta soveltaen hoitotyön tutkimussäätiön suomentamia Joanna Briggsin Instituutin JBI-tarkistuslistoja. Listat valittiin kirjallisuus- katsaukseen valitun aineiston tutkimusmenetelmien mukaan (Liite 1). Koska tämä työ ei ole systemaattinen kirjallisuuskatsaus, valittuja artikkeleja ei ole systemaattisesti pistey- tetty tarkastuslistojen perusteella. Valittujen tutkimusten tutkimusmenetelmiä on arvioitu hyödyntäen arvioitavan tutkimuksen menetelmään sopivasta JBI-tarkastuslistasta löyty- viä kysymyksiä ja niiden perusteella on pyritty tarkastelemaan artikkelien luotettavuutta.
Tämän tarkastelun perusteella kaikki haussa valikoituneet artikkelit arvioitiin menetelmil- tään laadullisesti riittäviksi ja yhtään artikkelia ei hylätty. (Danielson-Ojala 2016: 126–
127; Hoitotyön tutkimussäätiö)
4.4 Aineiston analysointi ja raportointi
Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tarkoituksena on muodostaa laadullisena kuvai- luna vastaus esitettyyn tutkimuskysymykseen (Kangasniemi ym. 2013). Tiedonhaussa valikoituneiden artikkelien tulosten sisällönanalyysissa tavoitteena on tiivistä ja kuvata valikoitunutta aineistoa sekä kuvailla tutkittavien ilmiöiden välisiä vuorovaikutussuhteita.
Sisällönanalyysin vaiheet ovat analyysimenetelmän valinta, aineistoon tutustuminen, ai- neiston pelkistäminen, aineiston luokittelu ja tulkinta sekä luotettavuuden arviointi.
(Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen. 2013: 165–168)
Aineistoa voidaan analysoida joko induktiivisesti eli aineistolähtöisesti tai deduktiivisesti eli teorialähtöisesti. Sisällönanalyysin tarkoituksena on syntetisoida tiedonhaussa kerty- nyttä aineistoa sekä tunnistaa erilaisia ilmiöiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Tavoit- teena on luokitella tietoa ja luokittelun avulla esittää esiin tullut alkuperäisten tutkimus- kysymysten kannalta relevantti tieto. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa luokittelu muodostuu analysoitavan aineiston pohjalta. Teorialähtöisestä sisällön analyysissä käy- tettävät kategoriat muodostetaan aikaisemman tiedon ja tutkimuksen näkökulmasta (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen. 2013: 165–168.)
Kuvio 2. Esimerkki pelkistetyn tuloksen muuttamisesta alaluokaksi ja pääluokaksi Tässä kirjallisuuskatsauksessa tiedonhaun perusteella valikoituneiden tutkimusartikke- lien sisältö analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimuksista etsittiin tutkimuksen tuloksia ku- vaavia ilmaisuja, jotka olivat tutkimuskysymyksen valossa relevantteja. Nämä alkuperäi- silmaisut taulukoitiin, jonka jälkeen ne käännettiin suomeksi ja pelkistettiin. Pelkistettyjä ilmaisuja yhdistelemällä muodostettiin alaluokkia, joiden avulla esitettyjä tuloksia saatiin koottua jäsennellyiksi kokonaisuuksiksi. Näitä alaluokkia yhdistelemällä muodostettiin suurempia teemakokonaisuuksia, yläluokkia. Kuviossa 2 on havainnoitu esimerkki pel- kistetyn tekstin muuttamisesta alaluokaksi ja alaluokasta yläluokaksi. Kuviossa 3 esite- tään kaikki aineiston analysoinnissa löydetyt ala- ja yläluokat sekä niiden ryhmittyminen.
(Kangasniemi & Pölkki. 2013: 86-87.) Enemmistö tutkimukseen
osallistujista koki aktiivisuusrannekkeen lisänneen heidän fyysistä
aktiivisuuttaan
Vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen
Fyysinen
aktiivisuus
Kuvio 3. Valitun aineiston tuloksien jaottelu ala- ja yläluokkiin
5 Tulokset 5.1 Yleistä
Kirjallisuuskatsaukseen valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella tietokan- tojen tiedonhaun sekä manuaalisen tiedonhaun kautta yhteensä 11 tutkimusta. Tutki- muksista 7 oli laadullisia (Andersen ym. 2020; Jarrahi ym. 2018; Chum ym. 2017; Maher ym. 2017; Leese ym. 2019; Kokts-Porietis 2018; Centi ym. 2019), neljä sekä laadullisia
• Alaluokat Yläluokat
•Aktii visuusrannekkeen pitkäaikaisen käytön va ikutukset
•Ki i nnostuksen puutteen vaikutukset
•Ki i reen va ikutus
•Moti va atio käyttää aktiivisuusranneketta x2
•Pi tkä aikaisen käytön va ikutukset x2
•Ul koisen motivaation va ikutus
•Ympä ristön va ikutukset motivaatioon
Motivaation kehittyminen
•Ennestään fyysisesti a ktiivisen motivoituminen
•Ma ta lat aktiivisuustasot l annistavia
•Ti eto aktiivisuudesta ei yksin motivoi muuttamaan ha rjoittelutottumuksia ta i ylittämään itseään
•Ti etoisuus omasta a ktiivisuudesta x2
•Va i kutus fyysiseen a ktiivisuuteen x4
•Va i kutus oman fyys isen a ktiivisuuden seuraamiseen
•Yks inään liikkumisen va ikutukset
Fyysinen aktiivisuus
•Aktii visuuskellon käytettävyys
•Mi tta ustulosten ristiriidat koetun aktiivisuuden kanssa x2
•Mui s tutusten va ikutus motivaatioon x2
•Sa a dun tiedon käyttäminen ja va ikutus motivaatioon edistää fyys i s tä a ktiivisuutta x2
•Ti edonpuutteen va ikutukset
•Tul osten vi sualisointi
•Us eiden l aitteiden käytön vaikutus motivaatioon
Kellon ominaisuudet
•Hä peän tunteet saavuttamattomista tavoitteista
•Its ensä yl ittäminen
•Ta voi tteiden asettaminen x2
•Ta voi tteiden asettamisen va ikutus motivaatioon
•Turha utumisen tunteet s aavuttamattomista tavoitteista
Tavoitteiden asettaminen
•Its ensä mittaamisen va ikutukset mielenterveyteen
•Its etietoisuus
•Kehotietoisuus
•Va i kutukset ruokailurytmiin
•Va i kutukset unirytmiin
•Va i kutus terveyden edistämiseen
•Motiva ation l isääntyminen
Hyvinvoinnin
edistäminen
että määrällisiä (Phillips, ym. 2019; Bice ym. 2015; Bentley ym. 2016; Van Til ym. 2020).
Tutkimuksista viisi oli toteutettu Yhdysvalloissa, kolme Kanadassa, yksi Australiassa, yksi Tanskassa ja yksi Iso-Britanniassa (eritelty liitteessä 1).
Kahdessa tutkimuksessa tutkimusta oli rajattu koskemaan rintasyöpää sairastaneita nai- sia (Phillips, ym. 2019; Kokts-Porietis 2018), kahdessa tarkasteltiin mielenterveyshäiri- öitä (Van Til ym. 2020; Chum ym. 2017), kahdessa tutkimuksessa kohderyhmää oli ra- jattu koehenkilöiden painoindeksin (BMI) mukaan (Centi ym. 2019; Bentley ym. 2016), yhdessä tutkimuksessa puolestaan kohderyhmänä olivat sydänsairaat (Andersen ym.
2020) ja toisessa tarkasteltiin aktiivisuuskellon käyttöä niveltulehduksen omahoidossa (Leese ym. 2019). Lopuissa kolmessa tutkimuksessa tutkimus oli kohdennettu yleisesti aikuisväestöön ilman rajausta mihinkään erityisryhmään (Maher ym. 2017; Jarrahi ym.
2018; Bice ym. 2015).
Tähän kirjallisuuskatsaukseen valituista tutkimuksissa yleisin käytettävä aktiivisuusran- neke oli Fitbit-aktiivisuusrannekkeen eri mallit, joita käytettiin viidessä valituista tutkimuk- sessa (Andersen & Langstrup & Lomborg 2020.; Chum ym. 2017.; Jarrahi & Gafinowitz
& Shin. 2018.; Van Til & McInnis & Cochran. 2020.; Centi ym. 2019.). Yhdessä tutkimuk- sessa käytettiin Polar A306 aktiivisuusranneketta (Kokts-Porietis ym. 2018.) ja yhdessä tutkimuksessa Nike Fuelhand aktiivisuusranneketta (Bice & Ball & McClaran. 2015). Yh- dessä tutkimuksessa käytettiin AiperMotion 500 aktiivisuusmittaria, joka eroaa edellä mainituista aktiivisuusrannekkeista siten, että jalan tai käden sijasta sitä pidetään lanti- olla esimerkiksi vyössä kiinni (Bentley ym. 2016). Kahdessa aktiivisuuskellojen ja -ran- nekkeiden käyttökokemuksia ja vaikutusta motivaatioon tutkittiin käyttäjien kyselytutki- muksella, jolloin käyttäjillä oli käytössä monen eri valmistajan laitteita. (Maher ym. 2017;
Phillips ym. 2019).
Tutkimusaineiston tulokset esitetään seuraavaksi pääluokkien perusteella ryhmiteltyinä.
5.2 Motivaation kehittyminen
Motivaation muotoa, muuttumista ja lähdettä tarkasteltiin erityisesti neljässä katsauk- seen valitussa tutkimuksessa (Leese ym. 2019.; Bentley ym. 2016.; Jarrahi ym. 2018.;
Centi ym. 2019.) Yhdessä näistä todettiin ulkoisesti motivoituneiden hyötyvän enemmän aktiivisuuskellon käytöstä motivaattorina, kuin sisäisesti motivoituneiden. Aktiivisuus- kello ja sen tarjoama analytiikka toimivat ulkoisen motivaation välineinä osalle koehen-
kilöistä. Samassa tutkimuksessa kuitenkin todettiin, ettei aktiivisuuskello itsessään moti- voinut ylittämään tavoitteita tai kasvattamaan liikunnan määrää arjessa, vaikka kellon tarjoamaa analytiikkaa aktiivisuudesta arvostettiinkin. (Centi ym. 2019.)
Kahdessa muussa kirjallisuuskatsaukseen valitussa tutkimuksessa tulokset olivat yhtä- läisiä aktiivisuuskellon mahdollisuuksista synnyttää motivaatiota. Näissä tutkimuksissa huomattiin, ettei aktiivisuuskellon käytöstä ollut suurta hyötyä, mikäli koehenkilöllä ei ollut lainkaan omaa motivaatiota terveyden edistämistä kohtaan ennen kellon käyttöönottoa.
Molemmissa tutkimuksissa kuitenkin korostui, että valmiiksi aktiivisuuden lisäämiseen motivoituneet koehenkilöt kokivat hyötyvänsä aktiivisuuskellon käytöstä. Erityisesti jo en- nestään fyysisesti aktiivisten koehenkilöiden havaittiin motivoituvan aktiivisuuskellon käytöstä. (Bentley ym. 2016; Leese ym. 2018.) Kolmannessa tutkimuksessa huomattiin aktiivisuutta mittaavien laitteiden motivoivien ominaisuuksien toimivan vain jo olemassa olevan motivaation vahvistajina. Aktiivisuuskellon käytöllä ei siis voitu luoda motivaatiota aktiivisuuden lisäämiseksi. (Jarrahi ym. 2018.)
Aktiivisuuskellon käyttöajalla voi olla merkitystä kellon motivoiviin vaikutuksiin. Kolmessa katsaukseen valitussa tutkimuksessa tarkasteltiin motivaation kehitystä aktiivisuuskellon tai rannekkeen pitkäaikaisessa käytössä (Chum ym. 2017.; Jarrahi ym. 2018.; Maher ym. 2017). Kahdessa tutkimuksessa todettiin aktiivisuuskellon käytön mielekkyyden ja käyttöön sitoutuneisuuden kasvavan käyttöajan pidetessä. Pitkäaikainen käyttö lisäsi ak- tiivisuuskellon käytöstä koettua hyötyä ja tavoitteisiin sitoutumista koehenkilöillä. (Chum ym. 2017.; Maher ym. 2017.) Kolmannessa tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että ke- hotietoisuuden kasvaessa pidemmällä aikavälillä, koehenkilöt kokivat aktiivisuuskellon käytön turhaksi. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että mikäli aktiivisuuskello toimi ensisi- jaisesti informaation lähteenä, sen koettu arvo heikkeni käyttöajan pidentyessä useim- milla käyttäjillä. Vain jos käyttäjällä oli vahva tahto esimerkiksi painon pudottamiseen, oli pitkäaikaisesta käytöstä hyötyä motivaation tukemisessa. (Jarrahi ym. 2018).
Motivaation säilymiseen vaikuttivat useat ulkoiset tekijät, kuten ympäristö, vertaistuki sekä arjen hektisyys. Yhdessä katsauksen tutkimuksessa vertaistuki koettiin suurim- maksi yksittäiseksi motivaatioon positiivisesti vaikuttaneeksi tekijäksi, ja kiireen tunteen olevan suurin taustatekijä motivaation laskuun (Kokts-Porietis ym. 2018). Myös toisessa tutkimuksessa havaittiin aktiivisuuskellon käyttöliittymän mahdollistaman vertaistuen li- säävän liikuntamotivaatiota ja tavoitteiden edistämistä koehenkilöillä (Chum ym. 2017).
Ympäristön, aiempien kokemuksien sekä elämäntilanteen merkitys nousi esiin yhdessä tutkimuksessa motivaatioon vaikuttavina taustatekijöinä (Bentley ym. 2016.)
5.3 Fyysinen aktiivisuus
Aktiivisuuskellon tai -mittarin selkeimmät positiiviset vaikutukset nähtiin nimenomaan fyysisen aktiivisuuden muutoksissa. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa enemmistö koehenkilöistä koki itse fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan lisääntyneen aktiivisuuskellon tai -mittarin käytön avulla. Fyysisen aktiivisuuden havaittiin olevan yleisin aktiivisuuskel- lon avulla seurattava tekijä, jonka muutoksia seurattiin aktiivisuuskellon päivittäisen ak- tiivisuuden ja liikunnan mittarin avulla. Tietoisuus omasta aktiivisuudesta kannusti liikku- maan. Fyysisen aktiivisuuden lisääntymisen taustalla oli tutkimusten mukaan useita te- kijöitä ja aktiivisuuskellon ominaisuuksia, jotka vaikuttivat motivaatioon lisätä arjen fyy- sistä aktiivisuutta. (Maher ym. 2017.; Chum ym. 2017.)
Vaikka enemmistö tutkimuksiin osallistuneista koehenkilöistä koki fyysisen aktiivisuuden reaaliaikaisen seuraamisen aktiivisuuskellon tai –mittarin avulla hyödylliseksi, yhdessä katsaukseen valitussa tutkimuksessa havaittiin, että osa etenkin ennestään fyysisesti aktiivisista käyttäjistä kokivat aktiivisuuden seurannan turhaksi. (Jarrahi ym. 2018.) Myöskään pelkkä tieto omasta aktiivisuudesta ei yksinään riittänyt synnyttämään moti- vaatiota oman aktiivisuuden lisäämiseen (Centi ym. 2019).
5.4 Aktiivisuuskellojen ja -mittareiden ominaisuudet
Aktiivisuuskellon tai -rannekkeen isona hyötynä on aktiivisuuden ja muiden fyysisten ominaisuuksien, kuten sykkeen reaaliaikaisesti tuotettu informaatio. Yhdessä kirjalli- suuskatsaukseen valikoituneessa tutkimuksessa koehenkilöt kokivat oman fyysisen ak- tiivisuuden näkeminen numeroina ja grafiikoina herättävän uudenlaista motivaatiota ter- veyden edistämistä kohtaan. (Andersen ym. 2020.) Puolestaan toisessa tutkimuksessa havaittiin, että enemmistö aktiivisuusrannekkeiden nykyisistä (81,4 %) ja entisistä (51,3
%) käyttäjistä koki lisänneensä fyysistä aktiivisuutta arkeensa kellon käytön avulla. Tä- hän vaikutti suuresti kokemus reaaliaikaisen mittauksen hyödyistä. Askelmittaus, unen ja sykkeen seuranta sekä energiankulutusmittari koettiin aktiivisuuskellon hyödyllisim- miksi ominaisuuksiksi. (Maher ym. 2017.)
Yhdessä katsaukseen valitussa tutkimuksessa huomattiin, että aktiivisuuskellon käyttö- liittymällä oli merkitystä käyttökokemuksiin. Aktiivisuuskellon käyttöliittymän selkeys ja helppokäyttöisyys lisäsivät kellon käytön mielekkyyttä ja täten välillisesti motivaatiota oman terveyden edistämiseen. (Andersen ym. 2020.) Aktiivisuuskellojen ja –mittarien tai niihin liitännäisien sovellusten antamat muistutukset motivoivat fyysiseen aktiivisuuteen
(Phillips ym. 2019). Yhden tutkimuksen tuloksissa nousi esiin, että useampien muiden teknisten laitteiden, kuten esimerkiksi kannettavan tietokoneen tai tabletin omistaminen, lisäsi todennäköisyyttä sitoutua myös aktiivisuusrannekkeen käyttämiseen. Myös aktiivi- suusrannetta käyttävän ihmisen tunteminen lisäsi sitoutumista aktiivisuusrannekkeen käyttämiseen. (Centi ym. 2019.)
Aktiivisuuskellojen ja –mittareiden tuottama informaatio kehon toimista perustuvat ensi- sijaisesti rannesykemittaukseen sekä liikettä havainnoiviin sensoreihin. Mittaustulokset eivät aina kuitenkaan ole nykyteknologian tasolla täysin luotettavia ja mittausvirheitä kel- loissa voi esiintyä. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että aktiivisuuskellojen ja –mitta- reiden mittausvirheet vaikuttivat koehenkilöiden kokemuksiin negatiivisesti. Mittausvir- heet olivat ristiriidassa koehenkilöiden oman kehotuntemuksen tai koetun aktiivisuuden kanssa, jolla koettiin olevan negatiivisia vaikutuksia liikuntamotivaatioon. (Andersen ym.
2020.)
Yhdessä tutkimuksessa muutama tutkimukseen osallistuva koki Fitbit -aktiivisuusran- nekkeen antaman tiedon omasta fyysisestä aktiivisuudestaan epämotivoivana, sillä tieto omasta jo valmiiksi matalasta aktiivisuustasosta tuntui lannistavalta. Tutkimuksen koko- naisotannassa (87 osallistujaa) tämä nousi esiin kuitenkin vain muutaman osallistujan osalta. (Chum, ym. 2017.) Yhdessä tutkimuksessa selvitettiin myös tiedon puutteen tai yksinään liikkumisen harrastamisen vaikutuksista motivaatioon. Tutkimuksessa ei nous- sut esiin mitään vaikutuksia motivaatioon näiden tekijöiden osalta. (Kokts-Porietis ym.
2019.)
5.5 Tavoitteiden asettaminen
Viidessä kirjallisuuskatsaukseen valituissa tutkimuksissa tavoitteiden asettaminen ja seuraaminen koettiin koehenkilöiden keskuudessa merkittävänä motivaatioon vaikutta- vana tekijänä (Kokts-Porietis ym. 2018.; Andersen ym. 2020.; Bice ym. 2015.; Chum ym.
2017. Phillips ym. 2019). Tavoitteiden asettamisen avulla pystyttiin seuraamaan omaa fyysisen aktiivisuuden tai liikuntasuoritusten kehitystä. Osatavoitteiden asettaminen esi- merkiksi päivittäiselle fyysiselle aktiivisuudelle oli helppoa ja palautteen saavutetusta pa- lautteesta sai reaaliaikaisesti, joka kannusti saavuttamaan päivittäisen tavoitteen myös seuraavana päivänä. Harjoittelun tavoitteellisuus mahdollisti myös tunteet itsensä ylittä- misestä. (Kokts-Porietis ym. 2018.; Andersen ym. 2020.; Bice ym. 2015.) Päivittäisiä tai viikoittaisia osatavoitteita hyödynnettiin tehokkaasti osana aktiivisuuskellon käyttöä
(Chum ym. 2017.; Andersen ym. 2020). Koehenkilöt kokivat, että tavoitteiden tuli olla realistisia ja saavutettavia (Phillips ym. 2019).
Tavoitteiden asettamisen seuraamiseen sekä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen liittyi olennaisesti aktiivisuuskellon ominaisuus muistutusviesteistä, joissa kehotettiin fyysi- seen aktiivisuuteen sekä passiivisten jaksojen tauottamiseen. Muistutukset saivat koe- henkilöt lisäämään fyysistä aktiivisuutta arkeen, mutta koehenkilöt kokivat tärkeäksi, että muistutukset ovat kannustavia. (Phillips ym. 2019.)
Tulokset tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen reaaliaikaisen seuraamisen hyödyistä olivat kuitenkin ristiriitaisia. Aktiivisuuskellot ja –mittarit toisaalta helpottivat omien tavoitteiden asettamista, mutta asettivat myös suorituspaineita. Kun koehenkilöi- den aktiivisuustasot jäivät mataliksi ja tavoitteet saavuttamatta, mahdollisuus lannistumi- sen kokemuksiin kasvoi. Osalla tavoitteiden saavuttamatta jääminen kannusti liikkumaan entistä enemmän ja täten saavuttamaan tavoitteet seuraavalla kerralla. Toisilla saavut- tamattomat tavoitteet kääntyivät motivaatiota heikentäviksi, eikä tavoitteita yritetty enää myöhemminkään saavuttaa. Pahimmillaan saavuttamattomat tavoitteet aiheuttivat hä- peän ja epäonnistumisen tunteita koehenkilöillä. (Phillips ym. 2019.; Chum ym. 2017.;
Kokts-Porietis ym. 2018.; Andersen ym. 2020.)
5.6 Hyvinvoinnin edistäminen
Kolmessa kirjallisuuskatsaukseen valitussa tutkimuksessa havaittiin aktiivisuuskellon käytön lisänneen koehenkilöiden keho- tai itsetietoisuutta. Kehotietoisuuden kehittymi- nen koettiin positiivisena muutoksena ja sillä oli motivoiva vaikutus koehenkilöiden ter- veyskäyttäytymiseen. (Van Til & McInnis & Cochran. 2019.; Chum ym. 2017.; Bice & Ball
& McClaran. 2015.)
Yhdessä kirjallisuuskatsaukseen valikoituneessa tutkimuksessa oli pyritty arvioimaan aktiivisuusrannekkeiden ja –mittarien vaikutuksia uni- ja ruokailutottumuksiin. Tutkimuk- seen osallistuneet henkilöt käyttivät aktiivisuuskelloa pääasiallisesti fyysisen aktiivisuu- den mittaamiseen muiden päivittäisiin aktiviteettien, kuten unen tai ravitsemuksen, seu- raamisen sijaan. Vain osa tutkimuksen osallistuneista Fitbit–aktiivisuusrannekkeen ny- kyisestä käyttäjästä (40,2 %) ja entisestä käyttäjästä (13,5 %) koki rannekkeen käytön parantaneen heidän ruokailutottumuksiaan. Vain reilu viidennes koko tutkimukseen osal- listuneista koki aktiivisuusrannekkeen vaikuttaneen heidän nukkumistottumuksiinsa.
(Maher ym. 2017.)
Yhdessä kirjallisuuskatsaukseen valikoituneessa tutkimuksessa havainnointiin aktiivi- suusmittarin vaikutuksia mielenterveyteen kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla.
Kyseisessä tutkimuksessa enemmistö osallistujista (70,2 %) koki, että Fitbit-aktiivisuus- rannekkeen avulla omien oireiden seuraaminen opetti uutta tietoa oman sairauden ku- lusta. Enemmistö tutkimukseen osallistujista (85,1 %) kertoi aktiivisuusrannekkeen käy- tön vaikuttaneen hyvin vähän omaan mielenterveyteen. (Van Til ym. 2019)
6 Pohdinta
Suomessa tavoitellaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista terveyttä edistävillä ja ennaltaehkäisevillä keinoilla. Terveyserojen kaventaminen ja terveyttä edistävä työ on sekä valtiollista, kunnallista että yksilöllistä. (Hyvinvointi- ja terveyserot 2021.) Tähän kir- jallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että kuluttajille suunnatuilla aktiivisuutta ja kehon toimintoja mittaavilla kelloilla sekä mittareilla on mah- dollisuus vaikuttaa yksilön terveyskäyttäytymiseen motivoivasti. Selkeimmät motivaa- tiota kasvattavat tekijät liittyivät oman fyysisen aktiivisuuden kehityksen seurantaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Aktiivisuuskellon tai -mittarin käyttö voi siis toimia matalan kynnyksen interventiona kohti hyvinvoivempaa yhteiskuntaa.
On huomion arvoista, ettei aktiivisuuskellon käyttäminen yksinään riitä motivoimaan ak- tiivisuuteen, vaan sen käyttäminen vahvistaa jo olemassa olevaa motivaatiota. Käyttä- jällä tulee siis olla itsellään jonkin asteinen motivaatio terveyttä edistäviin valintoihin.
(Bentley ym. 2016.; Centi ym. 2019.; Leese ym. 2018.) Niin yksilön itsensä kannalta kuin myös kätilön ja fysioterapeutin työn ammatillisesta näkökulmasta aktiivisuuskellot ja - mittarit ovat mahdollisia terveyttä edistäviä työkaluja, mutta heikommin sisäisesti moti- voituneille asiakkaille kellon rinnalle tarvitaan myös muita keinoja huomattavan terveyttä edistävän vaikutuksen aikaansaamiseksi.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneiden tutkimusten tulosten perusteella voidaan todeta, että aktiivisuuskellojen ja –mittarien vaikutukset ovat yksilöllistä. Edellä mainitusta yksi- löllisyyden tarpeesta omalta osaltaan kertovat tuloksissa esille tulleet aktiiv isuuskellojen ja –mittarien negatiiviset vaikutukset yksilön motivaatioon edistää omaa terveyttään. Ak- tiivisuutta mittaavat apuvälineet helpottavat omien tavoitteiden asettamista, mutta jos asetettuja tavoitteita ei saavuteta, on se omiaan heikentämään motivaatiota fyysiseen aktiivisuuteen. (Phillips ym. 2019.; Chum ym. 2017.; Kokts-Porietis ym. 2018.; Andersen ym. 2020.) Tässä hyvinvointi- ja terveysalan ammattilaisella voi olla tärkeä rooli ohjata
asiakasta määrittämään itselleen helpommin saavutettavia tavoitteita ja kannustaa ter- veyttä edistävien valintojen tekemiseen onnistumisen kokemusten saavuttamiseksi.
6.1 Eettisyys ja luotettavuus
Opinnäytetyöt Metropolia Ammattikorkeakoulussa perustuvat Tutkimuseettisen Neuvot- telukunnan ohjeistukseen hyvästä tieteellisestä käytännöstä (TENK 2012). Tämän oh- jeen mukaisesti on noudatettu eettisiä ja kestäviä toimintatapoja, tutkimusmenetelmiä sekä aineistonkeruutapoja koko opinnäytetyöprosessin ajan. Tutkimuksen tekemistä oh- jaavia perusperiaatteita olivat rehellisyys, yleinen huolellisuus sekä tarkkuus tulosten tal- lentamisessa, esittämisessä sekä tulosten arvioinnissa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n tutkijan ohjeen mukaisesti tutkimuk- sissa tulee huomioida ja edistää potilasturvallisuutta (HUS 2019). Suunnitellessa opin- näytetyötä maailmanlaajuisen koronaviruspandemian keskellä, todettiin kirjallisuuskat- saus työn toteutusmenetelmänä eettisesti kestävimmäksi ratkaisuksi. Opinnäytetyössä haluttiin kunnioittaa potilasturvallisuutta sekä yleisiä terveyttä edistäviä käytänteitä, joi- den vuoksi käytännön tutkiminen ja testaustyö suljettiin pois vaihtoehdoista.
Koska tutkimusmenetelmäksi on valittu kuvaileva kirjallisuuskatsaus, ei erityisiä tutki- muslupia opinnäytetyön toteutukseen vaadittu. Myöskään henkilöitä tai heidän itsemää- räämisoikeuttaan ei ole kirjallisuuskatsauksessa rikottu. Kirjallisuuskatsauksessa käyte- tyissä tutkimuksissa koehenkilöiden yksilöivät tiedot on poistettu, eivätkä he ole tunnis- tettavissa. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen. 2013: 217–221.)
Opinnäytetyön taustoituksessa käytetyt lähteet ovat tieteellisiä artikkeleita. Kirjallisuus- katsaukseen valitut artikkelit ovat tieteellisiä vertaisarvioituja tutkimuksia, joiden laatua on järjestelmällisesti arvioitu osana aineiston valintaprosessia. Opinnäytetyössä muiden tutkijoiden työlle on annettu arvoa viittaamalla alkuperäistutkimuksiin hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti (TENK 2012.; Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen. 2013: 175–
176; 225). Opinnäytetyö on lähteytetty Metropolia Ammattikorkeakoulun vuonna 2021 päivitetyn kirjallisen ohjeen mukaisesti. Tässä opinnäytetyössä ei ole harjoitettu plagioin- tia, ja plagioinnin estämiseksi on käytetty apuna Turnitin-plagioinnintunnistusohjelm aa (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen. 2013: 173–174; 225).
Yleisesti kuvailevien kirjallisuuskatsausten luotettavuuden haasteena voidaan pitää tie- donhaussa tulleen aineiston riittävyyttä ja relevantiutta. Myös koko tiedonhaku ja -rajaus
prosessin läpinäkyvyys on tuotetun tiedon luotettavuuden näkökulmasta keskeistä.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa koko tiedonhakuprosessia on kuvattu avoimesti ja lä- pinäkyvästi. (Kangasniemi, ym. 2013: 94–97) Aineiston käsittelymenetelmäksi valittu ai- neistolähtöisen sisältöanalyysin luotettavuuden haasteena on sen riittämätön laadulli- suus ja toisaalta kelpaamattomuus tilastollisten analyysien tekemiseen. (Kankkunen &
Vehviläinen-Julkunen. 2013: 165–169.) Kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten otanta vaikuttaa katsauksen tuloksien yleistettävyyteen. Tähän kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset kohdistuvat valtaosin länsimaihin, etenkin Yhdysvaltoihin. Kirjallisuus- katsaukseen valitut tutkimukset koskivat vain aikuisväestöä, ja osassa tutkimuksista koe- henkilöiden kriteerinä on ollut jokin pitkäaikaissairaus. (Kankkunen & Vehviläinen-Julku- nen. 2013: 211–217.)
Kirjallisuuskatsauksen eettisyyttä tulee tarkastella myös sen tekijöiden kannalta. Tämän opinnäytetyön tekijöillä ei ole sidonnaisuuksia kirjallisuuskatsauksessa esiintyneiden ak- tiivisuuskellojen tai -mittareiden valmistajiin tai jälleenmyyjiin, eivätkä tekijät hyödy talou- dellisesti tai statuksellisesti kirjallisuuskatsauksen toteuttamisesta. Tekijöillä ei ennes- tään ole voimakkaita asenteita tai ennakko-oletuksia kirjallisuuskatsauksen lopputule- man suhteen. Toisella tekijöistä on aktiivisesti käytössään aktiivisuuskello. Opinnäyte- työprosessin aikana tekijöiden puolueettomuutta ja mahdollisia asenteita tutkittavaa ai- hetta kohtaan on tarkasteltu kriittisesti. Kirjallisuuskatsauksen aineistohaussa löydettyjä tutkimuksia on pyritty tarkastelemaan puolueettomasti, eikä tutkimuksissa ole suosittu vain tietynlaisia tuloksia. Pohdinta ja johtopäätökset on tehty kirjallisuuskatsauksen tu- loksien perusteella. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen. 2013: 211–217.)
6.2 Johtopäätökset ja jatkotutkimukset
Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksien pohjalta voidaan todeta, että aktiivisuuskellon tai -mittarin käytöstä on hyötyä yksilön terveyskäyttäytymisen edistämisessä. Aktiivisuus- kelloja ja –mittareita käytetään luontevimmin fyysisen aktiivisuuden ja liikuntaharrastuk- sien seuraamiseen. Käyttäjät seuraavat terveyden edistymistä mieluiten tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen kautta. Aktiivisuuskelloja ja –mittareita voidaan onnistu- neesti hyödyntää osana terveyttä edistävää työtä hyvinvointi- ja terveysaloilla. Kuluttajille suunnattu aktiivisuuskello tai –ranneke on tehokas ja vaivaton apuväline, jota on mah- dollista käyttää osana terveyttä edistävää interventiota. Aktiivisuuskello ei välttämättä yksin riitä onnistuneeseen interventioon, vaan tarvitsee tuekseen myös säännölliset ta- paamiset terveydenhuollon ammattilaisen kanssa optimaalisten tulosten saavutta- miseksi.
Suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja tällä on pitkällä aikavälillä suu- ria vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin, terveyteen ja kansantalouteen (Kolu ym.
2018). Lisäksi maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on merkittävästi muuttanut etenkin työikäisten suomalaisten liikkumistottumuksia, kun työmatkaliikunta on etätyön vuoksi jäänyt pois ja harrastusmahdollisuuksia on merkittävästi rajattu (Jousilahti ym.
2020). Tehokkaita matalan kynnyksen interventioita tarvitaan nyt. Tämän kirjallisuuskat- sauksen tulosten perusteella aktiivisuuskellot ja -mittarit ovat käyttökelpoisia työkaluja terveyden edistämistyössä niin yksilöiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten näkökul- masta.
Jotta aktiivisuuskellojen potentiaalia ranteessa kulkevana henkilökohtaisena valmenta- jana saataisiin laajemmin hyödynnettyä, tulisi kellon tai rannekkeen hyötyvaikutusta tut- kia laajemmin eri hyvinvoinnin osa-alueilla, kuten uni, ravitsemus ja mielenterveys. Ter- veyden edistämisen näkökulmasta tulevaisuudessa on tärkeää myös selvittää laajemmin aktiivisuuskellojen ja -mittarien vaikutuksia käyttäjän motivaatioon olla fyysisesti aktiivi- nen koko väestön tasolla.
Aktiivisuuskelloja ja -mittareita on kuluttajille saatavilla monia erilaisia ja eri hintaisia. Nii- den myyntiin ja markkinointiin liittyy valmistajien ja jälleenmyyjien kasvavia taloudellisia intressejä. Sekä terveydenhuollon että kuluttajan näkökulmasta on tärkeää saada luotet- tavaa ja puolueetonta tietoa siitä, että onko aktiivisuuskellon tai –mittarin merkillä ja val- mistajien luomilla yksilöllisillä eroilla aidosti merkitystä terveyttä edistävän motivaation säilymiseen.
Opinnäytetyöprosessi on vahvistanut käsitystä siitä, että matalan kynnyksen terveyden- huollollisella interventiolla voidaan vaikuttaa yksilön terveystottumuksiin. Näissä inter- ventioissa puettavalla liikuntateknologialla on runsaasti potentiaalia osana asiakastyötä, jonka hyödyntäminen tulevaisuudessa ammattilaisten työssä on kustannustehokasta.
Motivaation merkitys yksilön terveyskäyttäytymiseen on itsessään laaja kokonaisuus, jossa puettava teknologia voi näyttäytyä yhdenlaisena motivaation lähteenä tai motivaa- tion tukijana. Aihealueen tutkiminen kirjallisuuskatsauksen avulla on avartanut tekijöiden ammatillista näkemystä liikuntateknologiaa, terveyden edistämistä ja liikuntamotivaatiota kohtaan. Kirjallisuuskatsauksen toteuttaminen on myös vahvistanut tekijöiden tieteellis- ten käytänteiden ja kirjoittamisen osaamista. Lisäksi tiedonhaku on avartanut näkemystä siitä, että lisätutkimukset aktiivisuuskellojen ja –mittareiden hyödyntämisestä terveyden edistämistyössä ovat aiheellisia.
Lähteet
Andersen, Tariq Osman & Langstrup, Henriette & Lomborg, Stine 2020. Experiences With Wearable Activity Data During Self-Care by Chronic Heart Patients: Qualitative Study. Journal of Medical Internet Research 22 (7). Viitattu 6.3.2021.
Bentley, Claire L. & Otesile, Olubukola & Bacigalupo, Ruth & Elliot, Jackie & Noble, Hayley & Hawley, Mark S. & Williams, Elizabeth A. & Cudd, Peter 2016. Feasibility study of portable technology for weight loss and HbA1c control in type 2 diabetes. BMC medical informatics and decision making 16 (92). Viitattu 6.3.2021.
Bice, Matthew & Ball, James W. & McClaran, Steve R. 2015. Technology and physical activity motivation. International Journal of Sport and Exercise Psychology 14. 1-10.
Viitattu. 6.3.2021.
Centi, Amanda J. & Atif, Mursal & Golas, Sara B. & Mohammadi, Ramin & Kamarthi, Sagar & Agboola, Stephen & Kvedar, Joseph C. & Jethwani, Kamal 2019. Factors In- fluencing Exercise Engagement When Using Activity Trackers: Nonrandomized Pilot Study. JMIR mHealth and uHealth 7 (10). Viitattu 6.3.2021.
Chum, Jenny & Kim, Min S. & Zielinski, Laura & Bhatt, Meha & Chung, Douglas &
Yeung, Sharon & Litke, Kathryn & McCabe, Kathleen & Whattam, Jeff & Garrick, Laura
& O’Neill, Laura & Goyert, Stefanie & Merrifield, Colleen & Patel, Yogita & Samaan, Zainab 2017. Acceptability of the Fitbit in behavioural activation therapy for depression:
a qualitative study. Evidence-based mental health, 20 (4). 128-133. Viitattu 6.3.2021 Cronin, Patricia & Ryan, Frances & Coughlan, Michael 2008. Undertaking a literature review: a step-by-step approach. British Journal of Nursing 17 (1). 38-43. Viitattu 11.2.2021.
Danielsson-Ojala, Riitta 2016. Järjestelmällinen katsaus Joanna Briggsin institituutin mukaisesti. Teoksessa: Stolt, Minna & Axelin, Anna & Suhonen, Riitta (toim.) Kirjalli- suuskatsaus hoitotieteessä. 2. korjattu painos. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja, A, Tut- kimuksia ja raportteja / Turun yliopisto. Turku: Juvenes Print. 118–128.
HUS 2019. Tutkijan ohje. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.
<https://www.hus.fi/tutkijalle/saadokset-ohjeet-lomakkeet/Documents/Tutki- jan_ohje_v1.0_180919.pdf>. Luettu 20.8.2020.
Hietaniemi, Minna 2018. Liikuntateknologian tuottaman datan kokeminen – datan mer- kittävyys, hyödyntäminen ja vaikutus liikuntamotivaatioon. Pro Gradu-tutkielma. Jyväs- kylä. Jyväskylän yliopisto. <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201812034968>. Viitattu 27.10.2020.
Huber, Machteld & Knottnerus, André & Green, Lawrence & van der Horst, Henriëtte &
Jadad, Alehandro R. & Kromhout, Daan & Leonard, Brian & Lorig, Kate & Loueiro, Ma- ria I. & van der Meer, Jos W. M. & Schnabel, Paul & Smith, Richard & van Weel, Chris
& Smid, Henk 2011. How should we define health?. The BMJ (343). Viitattu 8.11.2020.
