ENERGIATEHOKAS KYLÄKOULU PUUSTA
Lähes nollaenergiakoulu Laukaalle
LÄHTÖTIEDOT
Muokattu satelliittikuva (Google Maps). Laukaan kunnan alue on merkitty vaaleammalla sävyllä. Punaiset pisteet merkitsevät Tarvaalan, Vuonteen, ja Savion kylien sijaintia, ja pieni turkoosi alue kuvaa suunnittelutontin sijaintia.
Pihasuunnitelma 1:500
SIJOITTUMINEN JA MASSOITTELU
Tontin tasaisuuden ja harvan rakennuskannan takia koin, että tärkeimmät kriteerit rakennusmassan sijoittumiselle määräävät ilmansuunnat. Halusin, että suurin osa seinäpinta-alasta avautuu aurinkoisiin ilmansuuntiin, jotta luonnonvalon pääsy sisätiloihin, etenkin talvisaikaan, olisi suurin mahdollinen.
Lisäksi pidin olennaisena, että koulun piha-alue sijaitsee rakennusmassan lounaispuolella, jotta siistittyä, mutta mahdollisimman luonnontilassa olevaa metsää jäisi mahdollisimman paljon pihan ja Saviontien väliin.
Alun perin mielessäni oli kompakti, lapekattoinen L:n muotoinen rakennus, jonka toinen lape olisi optimaalinen aurinkoenergian hyödyntämisen kannalta. COMBI -hankkeen tulosten perusteella rakennuksen muodolla ei kuitenkaan ole merkittävää, jos lainkaan vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen, joten rikoin massan kolmeen pienempään harjakattoiseen osaan. Harjakattoiset massat luovat kiinnostavampien sisätilojen lisäksi linkin Vuonteen maalaismaisemaan.
Lapekatto osoittautui ongelmalliseksi myös omavaraissähkön kannalta, sillä rakennusmassan ollessa kohtuullisen suuri, katto ei saavuta tarpeeksi jyrkkää kulmaa, jotta aurinkosähkön tuotto olisi kannattavaa tai edes mahdollista Suomen leveyspiireillä. Useampi katonharja mahdollistaa optimaalisen kulman kattoon integroiduille aurinkopaneeleille ja/tai -keräimille.
1. Leikkikenttä 2. Päiväkodin piha 3. Pelikenttä 4. Huoltoajo, law
7. Hyötypensasistutukset
8. Päällystetty kevyen liikenteen väylä 9. Kasvimaa
10. Pyöräkatos
11. Pukuhuone ja varasto
12. Tontinhuoltotila, ulkovälinevarasto 13. Omenapuuistutukset
14. Hoidettu, luonnontilainen metsä.
15. Leikkimökki
PIHASUUNNITELMA
Koulun alueelle on kaksi saapumisreittiä, yksi Saviontien, ja toinen Tarvaalantien puolelta. Tarvaalantien puoleisella pysäköintialueella sijaitsee bussipysäkki, josta kevyen liikenteen väylä ohjautuu katettuun käytävään, joka johtaa pääsisäänkäynnille. Huoltoajo tapahtuu Tarvaalantien kautta, jolloin huoltoliikenne häiritsee mahdollisimman vähän välituntipiha-aluetta, ja matka keittiön lastauslaiturille on mahdollisimman lyhyt.
Saviontien puoleinen pysäköintialue on tarkoitettu erityisesti esiopetuksen siiven saattoliikenteelle, sekä rakennuksen liikuntatilan ja pelikentän käyttäjille.
Välituntipihaa jaottelee ja rajaa rakennusmassan lisäksi kivipäällystetyt polut, jotka johtavat katetulle käytävälle, pääsisäänkäynnille, sekä esi- ja perusopetuksen siipien sisäänkäynneille. Itä-länsi -suuntaiselle poikkipolulle sijoitetut pyöräkatokset, tontinhoito- ja ulkovälinevarastot, sekä istutetut hyötypensaat rajaavat piha-alueen pienempään ydinpihaan.
Rakennusmassan ja poikkipolun väliin jäävä ydinpiha on tarkoitettu myös opetuskäyttöön ja kylän yhteisöllisyyden edistämiseen: alueella on kasvimaa, jossa oppilaat ja Vuonteen vanhustenkerhon jäsenet voivat yhteisvoimin kasvattaa omia hyötykasveja. Kasvimaan lisäksi pihalle istutetut omenapuut ja marjapensaat toimivat lapsille konkreettisena esimerkkinä muun muassa vuodenaikojen vaihtelusta, kasvien biologisesta toiminnasta ja ruoantuotannosta.
VUONTEE, LAUKAAN KUNTA: Vuonteen kylä sijaitsee Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Laukaan kunnan 18 865 asukkaasta 267 asuu Vuonteella vuonna 2011 tehdyn arvion mukaan (Laukaan kunta b, Vuonteen kylä.) Laukaan vuoden 2016 kaavoituskatsauksessa on positiivinen arvio Laukaan taajaman sekä Vuonteen kylän kehityksestä ja kasvusta, jota tukee Laukaan ekokoulu -hanke. Ekokoulu -hankkeen tavoitteena on toteuttaa Vuonteen kylään monikäyttöinen koulurakennus noin 100 lapselle perusopetuksen luokille 1-6, esikoululle ja päiväkodille. Hankeen kantavia teemoja ovat yhteisöllisyys, ekologisuus ja omavaraisuus. (Laukaan kunta, a.) Suunnitelmani puurakenteisesta lähes nollaenergiaperuskoulusta on oma versioni hankkeelle. Suunnitelmassani otan myös huomioon Vuonteen kylän SWOT -analyysin haaveet, jossa mainitaan muun muassa harrastustoiminnan lisääminen, uusien jäsenten innostaminen kylätoimintaan, vanhustenkerhon jatkuminen, sekä toive esteettömästä koulusta. Vuonteen kylän toiveiden toteuttamista tuetaan myös Laukaan kuntastrategiassa (2014) yleisesti, jonka tavoitteena on "esteetön, liikkumiseen, harrastamiseen ja virkistäytymiseen kannustava ympäristö."
TONTTIANALYYSI: Vuonteen kylässä sijaitseva tontti Tarvaalantien ja Saviontien haarassa on maastoltaan tasainen ja aluskasvillisuudeltaan tiheähkö mäntymetsä. Luonnon koskemattomuus ja harva rakennuskanta antavat mielestäni koulurakennuksen sijoittelun ja massoittelun puolesta paljolti vapauksia, mutta toisaalta vaatii myös huomioimaan paikan mittakaavan, jonka vuoksi on hyvä painottaa, että maalaismaisemiin suunnitellaan nimenomaan kyläkoulua.
Vuonteen aluekoulun ja päiväkodin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa annetaankin suunnittelumääräys:
"Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti"
OPETUSSUUNNITELMA 2016: wSuurin vaikuttavin tekijä, ja merkittävin uudistus edellisiin opetussuunnitelmiin on oppilaan rooli: oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii omien kokemusten ja vuorovaikutuksen myötä (Opettaja 2015, Opetushallitus 2015b). Opetushallituksen opetussuunnitelmatyön päällikkö Irmeli Halisen esityksessä kerrotaan uudistuksen ytimen olevan koulun toimimisesta nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka muun muassa edistää laaja- alaisen osaamisen kehittymistä. Laaja-alaisen osaamisen lisäksi opetussuunnitelmassa tuntuu painottuvan erityisesti toimintakulttuuri ja monialaiset oppimiskokonaisuudet.
Nämä teemat tuovat oman haasteensa, mutta toisaalta ne myös antavat selkeät suuntaviivat suunnittelun lähtökohdille:
oppimisympäristön on oltava yhteisöllinen, aktiivinen ja joustava.
1.
2.
3.
15. 6.
7.
7.
7.
7.
7.
8.
8.
9.
10. 12.
13.
13.
14.
14.
14.
14.
13.
11.
10.
10.
10.
8.
4.
5.
SAVIO VUONTEE TARVAALA
TILAOHJELMA
OPETUSTILAT m² RUOKAHUOLTO m²
Musiikin ja draaman tilat 97,38 Sali 89,2
2. lk kotiluokka 65,86 Keittiö 66,62
3. lk kotiluokka 64,02 Varasto 10,14
4. lk kotiluokka 63,95 Laatikkovarasto 10,019
5. lk kotiluokka 63,61 yht. 175,98
6. lk kotiluokka 64,1 OPPILASHUOLTO
Erityisluokka 45,97 yht. 40,9
Käsityön ja taiteen studio 64,7 OPPILAIDEN TILAT
Materiaalivarasto 9,72 Oppilaskunnan kioski 5,52
Konesali 13,0 WC-tilat 23,37
Toiminta-aula I 120,5 Naulakko- ja lokerikkotilat 32,82
Toiminta-aula II 86,94 yht. 61,71
Toiminta-aula II 85,06 HUOLTOTOIMI
Päiväkoti 207.8 Jätehuolto 12,00
Kuraeteinen 17,787 Siivoustilat 13,17
Kuivaushuone 3,965 Tontinhoitotila 11,48
WC 7 Rakennuksenhoitotila 8,87
1. lk kotiluokka 72,6 yht. 45,52
Kirjasto 69,55 LIIKUNNAN TILAT
Kasvihuone/Ymp.opin lab. 18,49 Sali 293,3
Kasvihuone/Ymp.opin lab. 18,49 Pukuhuone, pojat 31,058
yht. 1260,5 Pukuhuone, tytöt 31,058
TEKNISET TILAT Pukuhuone, opettaja 7
Sähköpääkeskus 11,46 Voimisteluvälinevarasto 11,23
Lämmönjakohuone 18,79 Ulkovälinevarasto 11,477
IV -konehuone 117,3 Tuolivarasto 8,696
Huoltoporras 3,24 yht. 393,8
Ryhmäkeskukset 4,65 HALLINTO JA HENKILÖKUNTA
tekn. (aurinkopaneelit) 4,59 Taukotilat 94,52
yht. 160,1 Työskentelytilat/toimisto 66,51
LIIKENNE yht. 161,03
yht. 299,16
RAKENNUKSEN PINTA-ALA: M²
BRUTTOALA 2598,6
NETTOALA 2379
OPPIMISYMPÄRISTÖ
Suunnitelman tilallinen konsepti oppimisympäristönä on perusperiaatteeltaan kaksiosainen. Ensimmäinen osa on jakaa pääasiassa esiopetukselle ja perusopetukselle tarkoitetut tilat omiin yksikköihinsä rakennuksen eri siipiin siten, että keskelle jää yhteiskäytössä oleva kokoava tila, jossa sijaitsee ruokala, käsityön ja taiteen studio, musiikin ja ilmaisun luokka, liikuntasali sekä kirjasto.
Etelässä on esiopetuksen siipi, jossa on päiväkoti, esikoulu, 1. luokan kotiluokka, henkilökunnan työskentelytilat ja esiopetuksen toiminta-aula. Esiopetuksen siiven sisäänkäynti on eteläpäädyssä päiväkodin aidatulla piha-alueella, johon on kulku niin välituntipihan kuin Saviontien pysäköintialueen kautta. Samasta sisäänkäynnistä pääsee myös suorinta tietä oppilashuollon tiloihin.
Rakennuksen länsipuolella on perusopetuksen siipi, jossa on kotiluokat 2.-6. luokille, erityisopetuksen luokka ja perusopetuksen toiminta-aula. Lisäksi henkilökunnan ja hallinnon taukotilat ovat samassa siivessä. Länsisiiven luokkien väliseinät ovat osin liukulasiseiniä, jotta kaksi opetustilaa on mahdollista avata yhdeksi suuremmaksi opetussaliksi.
Kolmesta kotiluokasta on pääsy katetulla käytävällä sijaitseviin kasvihuoneisiin, jotka toimivat samalla ympäristöopin ja luonnontieteen ilmiöiden laboratoriona, jossa lapset voivat esimerkiksi itse idättää hyötykasveja ja lopulta istuttaa ne pihan kasvimaahan.
Kotiluokat toimivat oppilasryhmille eräänlaisena kotipesänä, mutta tarkoituksena on, että oppilaat liikkuvat eri opetustilojen välillä riippuen siitä, mitä tai minkälaista opetusta on luvassa, oli se sitten hiljaista keskittymistä, ryhmätyötä, tutkimusta, oppiainerajojen ylitystä, ikäryhmien limittymistä, liikettä tai musiikkia. Tilojen muunneltavuuden lisäksi kalusteiden pitää olla monikäyttöisiä ja helposti siirreltäviä.
Toinen osa suunnitelman oppimisympäristön tilallisesta konseptista on esiopetuksen ja perusopetuksen siipien, sekä kokoavan keskusaulan linkittyminen toisiinsa toiminta-aulojen avulla (ks. kuva 8.) Toiminta-aulat muodostavat yhteiskäytössä monipuolisen tilan koulun omille tapahtumille, mutta ovat myös käytettävissä erikseen opetustiloina.
Pääsisäänkäynnin ohessa oleva kokoava toiminta-aula on tarkoitettu erityisesti ryhmätyöskentelyyn, opettaviin leikkeihin ja yhteisöllisen toimintakulttuurin toteuttamiseen.
Siivissä sijaitsevat pienemmät toiminta-aulat käyvät samassa tarkoituksessa pienemmille ryhmille, mutta ne sopivat myös keskittymistä vaativaan itsenäiseen työskentelyyn, kun aulat varustetaan peittoäänijärjestelmällä ja hyvästä akustiikasta huolehditaan niin akustiikkalevyillä, kalusteilla kuin rei'ittämällä CLT -seinäelementin pintaa.
Koulun kirjaston tunnuksilla oppilailla on pääsy sähköiseen oppimateriaaliin, joka on käytettävissä oppilaiden omilta älypuhelimilta ja koulusta panttia vastaan lainattavilta tableteilta.
Lisäksi tunnuksilla saa lainattua kirjaston kirjojen paperisia ja sähköisiä versioita.
Pohjapiirros 1:200
Julkisivu etelään 1:200 Julkisivu länteen 1:200
JULKISIVUMATERIAALIT:
1. Kuullotettu puu, väri esim. Tikkurilan Valtti -kuullote sävyssä Kaisla 2. Sammal
3. Tummanharmaaksi käsitelty, konesaumattu pelti 4. Lasi, kirkas
5. Vaneri 6. Liimapuu 7. Betoni
8. Tummanharmaaksi maalattua alumiinia 9. Aurinkopaneeli
1.
1.
6.
3.
1. 4. 4. 1. 1. 4.
4. 8.
5.
7.
5.
5. 5.
2. 2.
6.
8. 7. 8. 8.
9.
Koulun ohella rakennus toimii Laukaan, erityisesti Vuonteen kylän monitoimitalona, joka on kaikkien kyläläisten käytettävissä kerhotoimintaan, yksityistilaisuuksiin tai virkistäytymiseen.
Oheinen kaavio (kuva 9) näyttää rakennuksen tilojen jakautumisen julkisesta puolijulkisiin, ja yksityisempiin tiloihin.
Kaikkia tiloja on mahdollista varata erilaisiin käyttötarkoituksiin kouluajan ulkopuolella.
Rakennuksen julkisimmassa osassa olevia liikuntatiloja voidaan varata osin tai kokonaan urheiluseuran tai teatteriryhmän käyttöön, yksityishenkilöiden pelivuoroille tai vaikka yhtyeiden keikoille. Liikuntasali on avattavissa toiminta-aulaan, joka puolestaan voidaan avata pienempiin toiminta-auloihin, jolloin tilaa on käytettävissä isommillekin tapahtumille kuten joulumarkkinoille tai lähiruokamessuille.
Käsityön ja taiteen studio, sekä musiikin ja ilmaisutaidon luokka ovat iltaisin harrastus- ja kurssikäytössä. Aulan yhteydessä olevassa kirjastossa on vaihtuvan uutuushyllyn lisäksi lastenkirjoja ja kirjallisuuden klassikkoteoksia, jotka ovat myös kirjaston tunnuksilla ladattavissa älypuhelimeen tai tablettiin.
Länsisiiven kotiluokkien tilat ovat kouluajan ulkopuolella sopivimpia esimerkiksi iltalukion, aikuiskoulutuksen, vanhustenkerhon tai partiotoiminnan käyttöön. Eteläsiiven toiminta-aula ja 1. luokan kotiluokka on niin ikään varattavissa iltapäiväkerhon jälkeen.
Ruokala tarjoaa vierailijoillekin päivällistä kouluruokailun jälkeen pientä maksua vastaan, jotta ruokahävikki vältettäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Ruokala voidaan varata yksityistilaisuuksiin ja keittiö on mahdollista luovuttaa ulkopuolisen catering -palvelun käyttöön tilaisuuden ajaksi.
Tilojen aktiivinen käyttö myös kouluajan ulkopuolella ympärivuotisesti parantaa rakennuksen energia- ja ekotehokkuutta: Käyttäjistä aiheutuva lämpökuorma vähentää lämmityksen tarvetta, ja rakentamiseen käytetyt ja kulutetut luonnonvarat ovat tehokkaassa hyötykäytössä, jolloin materiaalia ei mene hukkaan.
Rakennuksen arkkitehtuurin epäsymmetrinen muodonanto ja paikoittain orgaanisenkin ilmeen luovat kattotaitteet tekevät koulurakennuksesta maamerkin Vuonteen kylälle vahvistaen sen identiteettiä. Pääsisäänkäynnin aulan yllä oleva korkea harja ikkunoineen ja aurinkopaneeleineen erottuu jo kaukaa puiden lomasta koulua lähestyttäessä. Katettuun käytävään astuessaan kulkija näkee käytävän päässä rakennusmassan syliin jäävän pääsisäänkäynnin, josta sisäänkäydessä näkymä avautuu koulukeskuksen korkeaan sydämeen.
Tilojen hierarkia on nähtävissä rakennusmassasta: rakennuksen matalimmat osat ovat koulun yksityisemmissä esi- ja perusopetuksen siivissä. Julkiset, käytöltään monipuolisimmat, ja aktiiviset tilat rakennuksen keskiosassa kohoavat huonekorkeudeltaan 7-10 metriin. Leikkauksissa näkyvien tilojen toiminnat ovat listattuna kuvatekstissä.
MONITOIMITALO
MUOTO
Julkisivut ovat pääasiassa kuultokäsiteltyä vaakalautaa.
Julkisivun vaakalinjaa rikkoo ja rytmittää ikkunoiden lisäksi syvennykset, joissa laudat asetetaan pystysuoraan. Katetun käytävän tasavälein asetetut pilarit rauhoittavat pääjulkisivua, mutta toisaalta myös korostavat korkeinta katonharjaa, joka työntyy ulos muusta rakennusmassasta.
Rakennuksen opetustiloihin painotetut osat ovat sammalkatettuja, kun taas julkisen puolen katto on pääasiassa tummanharmaaksi käsiteltyä, konesaumattua peltiä. Korkean katonharjan eteläpuolta hallitsevat aurinkopaneelit. Julkisivun materiaalit ovat listattuna kuvatekstissä.
JULKISIVUT
LEIKKAUKSET
Julkisivu pohjoiseen 1:200 Julkisivu itään 1:200
Julkinen-puolijulkinen-yksityinen 1:400
Toiminta-aulat 1:400
7. 7.
JULKISIVUMATERIAALIT:
1. Kuullotettu puu, väri esim. Tikkurilan Valtti -kuullote sävyssä Kaisla 2. Sammal
3. Tummanharmaaksi käsitelty, konesaumattu pelti 4. Lasi, kirkas
5. Vaneri 6. Liimapuu 7. Betoni
8. Tummanharmaaksi maalattua alumiinia 9. Aurinkopaneeli
9.
3.
1.
8.
1. 1.
1.
2. 2.
4.
5.
5.
4. 4.
5. 4.
5.
6.
6.
7. 8. 7. 8.
Julkinen Puolijulkinen Yksityinen
Leikkaukset 1. Päiväkodin tilat
2. Henkilökunnan työskentelytilat 3. Pääaula
4. Ruokala 5. IV-Konehuone
6. Musiikin ja ilmaisutaidon luokka 7. Käsityön ja taiteen studio 8. Keittiö
9. Sähköpääkeskus
10. Perusopetuksen toiminta-aula 11. Perusopetuksen siipi
Leikkaus itä-länsi 1:200 Leikkaus etelä-pohjoinen 1:200
1. 2. 3. 4. 6. 4. 8. 9. 10. 11.
5.
7.
Näkymä ruokalaan Näkymä pääaulaan Näkymä esiopetuksen toiminta-aulaan
Sammalmatto ja multakerros 50 mm Salaojalevy, esim. Icopal Fonda GreenXtra
Juurisuojattu, bituminen vedeneristyskermi, esim. Icopal Graviflex Bituminen höyrynsulku- ja vedeneristyskermi, esim. Icopal Polar
Sammalkatteen kiinnitysalusta, puukuitulevy 20 mm
Tuuletusrako, aluskatteen kiinnitys 25 mm
Aluskate, diffuusioavoin kuitukangas
Tuuletusrako 100 mm
Tuulensuojalevy 25 mm
Koolaus 22x100 k600 22 mm
Eristys, puhallettu puukuitueriste 550 mm
ja NR-pukkiristikot 42x675 k900 675 mm
CLT -elementti 100 mm
YLÄPOHJA, RAKENNE YLHÄÄLTÄ ALAS: U=0,07
Ulkoverhous 22 mm
Tuuletusrako ja ristiinkoolaus 22x100 k600 44 mm
Tuulensuojaeriste, esim. Isover Facade 100 mm
Lämmöneriste 200 mm
CLT -elementti 100 mm
ULKOSEINÄ, RAKENNE ULKOA SISÄLLE: U=0,105
Hiottu, kiillotettu teräsbetonilaatta 80 mm
Suodatinkangas
Lämmöneriste, esim. ThermiSol Platina Lattia -eriste (3x100mm) 300 mm
Salaojitus, tiivistetty sepeli ≥200mm
Perusmaa, kallistus salaojiin päin
ALAPOHJA, RAKENNE YLHÄÄLTÄ ALAS: U=0,09
Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 70 kWh E /m²
Tässä kappaleessa käsittelen suunnitelmani arkkitehtonisia ratkaisuja, jotka edistävät rakennuksen energiatehokkuutta.
ULKOINEN VARJOSTUS: Suunnitelmani katetun käytävän ensisijaisena tarkoituksena on estää rakennuksen sisälämpötilan nouseminen liian korkeaksi suoran auringonvalon takia. Kun rakennuksen lämpötila ei nouse tukalan kuumaksi, ei myöskään erillistä jäähdytysjärjestelmää tarvita. Pimeänä vuodenaikana auringon paistaessa matalalta auringonvalo ja -lämpö pääsevät sisään (ks. kuva 19.).
VIHERKATTO: Viherkatto ehkäisee rakennuksen ylikuumenemista, toimii yläpohjan lisälämmöneristeenä ja helpottaa hulevesien hallintaa. Lisäksi viherkatolla on monia muitakin hyviä puolia, kuten ääneneristävyys ja ilmanlaatua parantava vaikutus, mutta niillä ei saavuteta suurta lisäarvoa kaupunkien ulkopuolella jo entuudestaan runsaan kasvillisuuden ympäröimässä, rauhallisessa miljöössä.
KASVIHUONEET: Kokemuksen ja elämyksen kautta oppimisen lisäksi kasvihuoneet toimivat kylmään vuodenaikaan puskurivyöhykkeenä. Puskurivyöhyke muodostuu kun auringonsäteily lämmittää kasvihuoneen, tai minkä tahansa muun lasitetun, lämmittämättömän tilan sisälämpötilan ulkolämpötilaa korkeammaksi. Näin ollen lämpötilaero lämpimän vaipan ja lämmittämättömän kasvihuoneen välissä pienenee, jolloin myös ulkoseinän lämpöhäviöt pienenevät. (Lylykangas et al., 2015)
TILAOHJELMA: Hyvällä tilojen järjestelyllä voidaan minimoida energiaa ja luonnonvaroja tuhlaavat neliöt. Tilatehokkuudella, esimerkiksi minimoimalla käytävätilat suhteessa rakennuksen hyötyalaan, ja rakennuksen puolilämpimien tilojen, jotka eivät vaadi erillistä lämmitystä, sijoittaminen rakennuksen lämpimän vaipan ulkopuolelle parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.
Monikäyttöiset, joustavat tilat puolestaan lisäävät tilojen käyttötehokkuutta, jolloin energiankulutus henkilökäyttötuntia kohden pienenee. (Lindberg, 2017a)
KATTOKULMA: Kattokulman optimointi sopivaksi Laukaan leveyspiireille antaa mahdollisuuden omavaraissähkön tehokkaaseen tuottoon aurinkoenergiasta. Aurinkopaneelit voidaan integroida rakennusmassaan, jolloin rakennuksen arkkitehtoninen ilme ei kärsi.
ENERGIATEHOKKUUS
Rakenneleikkaus on esitys suunnitelmani tyypillisimmästä rakenteesta. Paikoin suurien jännevälien, jyrkän kattokulman ja aurinkopaneelien integroinnin takia yläpohjarakenne ei ole kaikkialla rakennusta samanlainen. Pääaulan ja liikuntahallin mitoituksen takia yläpohjan kantava rakenne on hankalaa toteuttaa CLT -elementeistä. Samanlaisen minimalistisen ilmeen saisi mahdollisesti toteutettua esimerkiksi Kerto Ripa -elementillä, joka soveltuu suuriin jänneväleihin (MetsäWood 2016).
Suunnitelman märkätilat ja osa aputiloista on ryhmitelty siten, että ne voidaan valmistaa tehtaalla tilaelementteinä, jotka kuljetetaan valmiina rakennustyömaalle. Muuten rakennus kootaan valmiiksi mittatarkkaan leikatuista CLT- massiivipuuelementeistä, jotka valmistetaan tehdasolosuhteissa, mutta yhdistetään toisiinsa rakennustyömaalla, jossa lisätään myös lämmöneristys ja ulkoverhoilu.
RAKENTEET
IKKUNA U=0,64
